Menettely : 2019/2993(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0276/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0276/2019

Keskustelut :

PV 18/12/2019 - 22
CRE 18/12/2019 - 22

Äänestykset :

PV 19/12/2019 - 6.7
CRE 19/12/2019 - 6.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{17/12/2019}17.12.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0276/2019</NoDocSe>
PDF 143kWORD 50k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Iranin viimeaikaisten mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta</Titre>

<DocRef>(2019/2993(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Cornelia Ernst, Manuel Bompard</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0276/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys Iranin viimeaikaisten mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta

(2019/2993(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista, erityisesti 19. syyskuuta 2019 Iranista, erityisesti naisten oikeuksien puolustajien ja vangittujen EU:n kaksoiskansalaisten tilanteesta[1], 14. maaliskuuta 2019 Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta[2], 13. joulukuuta 2018 Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta[3], 31. toukokuuta 2018 vangittuina olevien EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisten tilanteesta Iranissa[4], 3. huhtikuuta 2014 EU:n Iranin-strategiasta[5], 8. lokakuuta 2015 kuolemanrangaistuksesta[6] ja 25. lokakuuta 2016 EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen[7] antamansa päätöslauselmat,

 ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrell Fontellesin 8. joulukuuta 2019 EU:n puolesta antaman julkilausuman Iranin äskettäisistä mielenosoituksista,

 ottaa huomioon tiedottajan 21. marraskuuta 2019 antaman lausuman Iranin tapahtumista,

 ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta ja ilmaisunvapautta koskevat EU:n suuntaviivat,

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

 ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 päivätyn YK:n erityisraportoijan raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

 ottaa huomioon 8. helmikuuta 2019 päivätyn YK:n pääsihteerin raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Yhdysvallat otti uudelleen käyttöön Iraniin kohdistetut talouspakotteet sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump hylkäsi yhteisen kattavan toimintasuunnitelman toukokuussa 2018; ottaa huomioon, että presidentti Trump sanoi haluavansa painostaa Iranin hallitusta mahdollisimman ankarasti ja siten pakottaa sen neuvottelemaan sopimuksesta uudelleen; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen hallinto lopetti toukokuussa 2019 iranilaisen öljyn merkittäville maahantuojille Yhdysvaltojen toissijaisista pakotteista myönnetyt poikkeukset ja esti siten kolmansia maita ostamasta iranilaista öljyä; ottaa huomioon, että presidentti Trumpin mukaan päätöksen tarkoituksena oli tyrehdyttää Iranin öljynvienti ja siten evätä hallitukselta sen pääasiallinen tulonlähde; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo kertoi14. helmikuuta 2019 CBS News -kanavalle, että Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi Iranin kansan tilanne on paljon huonompi ja että Yhdysvallat on vakuuttunut, että sen vuoksi Iranin kansa nousee hallintoa vastaan ja muuttaa sen toimintaa; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen Iranin-politiikkaa nykyisin valvova Brian Hook totesi, että Yhdysvaltojen olisi otettava ihmisoikeudet huomioon tärkeänä kysymyksenä suhteissaan Kiinan, Venäjän, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa, sillä näiden maiden hallitusten painostaminen ihmisoikeuskysymyksissä on yksi tapa määrätä kustannuksia, vastata painostukseen ja saada strateginen yliote; ottaa huomioon, että joulukuussa 2019 Yhdysvallat määräsi pakotteita Iranin suurimmalle laivayhtiölle ja lentoyhtiölle, koska niiden väitettiin auttaneen hallitusta kehittämään ballistisia ohjuksia YK:n pakotteiden vastaisesti;

B. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen pakotteiden, etenkin energia-, merenkulku- ja rahoitusalaa koskevien pakotteiden, palauttaminen vuonna 2018 vaikutti erityisesti öljyn vientiin, joka on Iranin tärkein valuuttatulojen lähde; ottaa huomioon, että Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Iranin bruttokansantuote (BKT) supistui pakotteiden vuoksi vuonna 2018 arviolta 4,8 prosenttia ja sen ennustetaan supistuvan vuonna 2019 vielä 9,5 prosenttia;

C. ottaa huomioon, että Yhdysvallat rajoitti Iranin pääsyä maailmanlaajuisille rahoitusmarkkinoille lisäämällä noin 20 iranilaista rahoituslaitosta erityisluokiteltujen globaaliterrorismin edustajien luetteloon (Specially Designated Global Terrorists) ja lisäämällä ainakin 37 Iranin hallituksen omistamaa ja yksityisessä omistuksessa olevaa pankkia sekä Iranin kansallisen öljy-yhtiön pakotteiden kohteena olevien erityisluokiteltujen henkilöiden luetteloon (Specially Designated Nationals And Blocked Persons List); ottaa huomioon, että jokainen yritys, jolla on liiketoimia erityisluokiteltujen henkilöiden kanssa, voi joutua syytteeseen Yhdysvalloissa ja että tämä saattaa aiheuttaa huomattavan riskin yrityksille, pankeille ja maailmanlaajuisille rahoituslaitoksille, joilla on olennainen merkitys pyrittäessä helpottamaan tuotteiden, myös keskeisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, tuontia Iraniin;

D. ottaa huomioon, että Iranin valuuttavaranto on pienentynyt 86 miljardiin dollariin, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013; ottaa lisäksi huomioon, että Yhdysvaltojen korkean virkamiehen Brian Hookin mukaan Iran voi sen rahoitusalalle asetettujen rajoitusten vuoksi käyttää vain kymmentä prosenttia tästä varannosta;

E. ottaa huomioon, että Iranin valuutta on menettänyt 50 prosenttia arvostaan suhteessa Yhdysvaltojen dollariin sen jälkeen, kun Yhdysvallat erosi ydinsopimuksesta; ottaa huomioon, että rialin arvon romahtamisen on katsottu johtuvan Iranin talousongelmista ja ulkomaanvaluutan suuresta kysynnästä tavallisten iranilaisten keskuudessa, kun näiden säästöjen arvo on laskenut ja ostovoima heikentynyt jyrkästi;

F. ottaa huomioon, että presidentti Rohani onnistui laskemaan inflaation yhdeksään prosenttiin vuonna 2017; ottaa huomioon, että IMF arvioi inflaation kiihtyneen 30,5 prosenttiin vuonna 2018 ja ennusti sen nousevan 35,7 prosenttiin vuonna 2019; ottaa huomioon Maailmanpankin toteamuksen, että Iranin inflaatio on ollut erityisen korkea elintarvikkeiden osalta, kun huhtikuussa 2019 lihatuotteet olivat 116 prosenttia kalliimpia kuin vuotta aiemmin, ja että tämä on vaikuttanut suhteettoman pahasti maaseutuväestöön; ottaa huomioon, että Iranin tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintaindeksin kotitalouksien 12 kuukauden inflaatioaste oli lokakuun 2019 lopussa 42 prosenttia; ottaa huomioon, että elintarvikkeiden ja juomien hinnat olivat nousseet 61 prosenttia vuoden takaisesta tasosta;

G. ottaa huomioon, että iranilaisiin pankkeihin kohdistetut Yhdysvaltojen pakotteet ovat rajoittaneet merkittävästi Iranin kykyä rahoittaa humanitaarista maahantuontia ja uhkaavat vakavasti iranilaisten oikeutta terveydenhuoltoon sekä olennaisten lääkkeiden – epileptikoiden lääkkeistä aina iranilaisten syöpäpotilaiden tarvitsemiin kemoterapialääkkeisiin – saatavuutta; toteaa pakotteiden olleen lähes varmasti osasyynä dokumentoituun pulaan lääkkeistä; ottaa huomioon, että pahimmin pakotteista kärsivät iranilaiset, joilla on harvinaisia sairauksia ja/tai erikoistunutta hoitoa vaativia sairauksia ja jotka eivät kykene hankkimaan aiemmin saatavilla olleita lääkkeitä tai tarvikkeita; toteaa, että näihin kuuluvat henkilöt, joilla on leukemia, synnynnäinen rakkulaihottuma tai epilepsia, sekä henkilöt, jotka ovat saaneet kroonisia silmävammoja altistuttuaan kemiallisille aseille Iranin ja Irakin sodan aikana;

H. ottaa huomioon, että EU vahvisti sitoutumisensa yhteiseen kattavaan toimintasuunnitelmaan, myös sen kauppaa ja ulkomaisia investointeja koskeviin määräyksiin, ja on toteuttanut toimenpiteitä EU:n oikeutettujen kaupallisten ja taloudellisten etujen suojaamiseksi; ottaa huomioon, että merkittävin näistä toimenpiteistä on kauppavaihtoa tukeva väline (INSTEX), eurooppalainen erityisrahoitusyhtiö, jonka nimenomaisena tarkoituksena on pitää yllä kauppaa Iranin kanssa; ottaa huomioon, että kaikki nämä toimenpiteet epäonnistuivat Euroopan ja Yhdysvaltojen talouden epäsymmetrisen keskinäisen riippuvuussuhteen, Yhdysvaltojen markkinoiden koon ja dollarin maailmanlaajuisen roolin vuoksi; katsoo, että EU:n on ryhdyttävä kiireesti kohentamaan strategista riippumattomuuttaan esimerkiksi kaupan ja pankkijärjestelmien aloilla;

I. ottaa huomioon, että Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija totesi heinäkuussa 2019 olevansa huolissaan paitsi siitä, että pakotteet ja pankkitoiminnan rajoitukset vaikuttavat kohtuuttomasti elintarviketurvaan sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden saatavuuteen ja jakeluun, myös pakotteiden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista Yhdistyneiden kansakuntien toteuttamiin ja muihin operaatioihin ja ohjelmiin maassa;

J. ottaa huomioon, että Iranin työttömyysaste oli 14,5 prosenttia vuonna 2018 ja se on noussut 16,8 prosenttiin vuonna 2019;

K. ottaa huomioon, että marraskuussa 2019 Iranin hallitus ilmoitti odottamatta leikkaavansa bensiinin tukia 50 prosentilla ja että yksityisautojen kuljettajat saisivat ostaa vain 60 litraa bensiiniä kuukaudessa; ottaa huomioon, että näin tehdessään Iranin hallitus noudatti IMF:n vuonna 2018 käydyissä IV artiklan mukaisissa neuvotteluissa antamia ohjeita; ottaa huomioon, että bensiinin hinnannousu pahensi Yhdysvaltojen pakotteista johtuvaa järkyttävää taloudellista ja sosiaalista tilannetta;

L. ottaa huomioon, että 15. marraskuuta 2019 käynnistyi mielenosoituksia yli sadassa kohteessa eri puolilla Irania sen jälkeen, kun polttoaineen hinnan oli ilmoitettu nousevan 50 prosentilla; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (UNHCR) mukaan on ristiriitaisia tietoja siitä, oliko mielenosoittajien joukossa yksi tai useampi aseistettu henkilö vai ei;

M. ottaa huomioon, että YK:n raporttien mukaan turvallisuusjoukot vastasivat mielenosoituksiin liiallisella voimankäytöllä käyttäen muun muassa vesitykkejä, kyynelkaasua, pamppuja ja joissakin tapauksissa kovia ammuksia aseettomia mielenosoittajia vastaan, vaikka nämä eivät aiheuttaneet välitöntä kuoleman tai vakavan loukkaantumisen uhkaa; ottaa huomioon, että raporttien mukaan Basij-joukot ja islamilainen vallankumouskaarti osallistuivat mielenosoittajien ampumiseen;

N. ottaa huomioon, että hallituksen virallisten lähteiden mukaan mielenosoituksiin osallistui 120 000–200 000 mielenosoittajaa ja YK:n lähteiden mukaan viisi päivää kestäneiden mielenosoitusten aikana kuoli ainakin 208 ihmistä, joiden joukossa oli 13 naista ja 12 lasta; ottaa huomioon, että on olemassa raportteja, joita YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ei ole toistaiseksi voinut varmentaa mutta joiden mukaan kuolonuhrien määrä olisi yli kaksinkertainen;

O. ottaa huomioon, että OHCHR:n mukaan on raportoitu, että tukahduttamistoimien aikana haavoittuneille tai muutoin loukkaantuneille ei anneta pidätyksen aikana lääketieteellistä hoitoa;

P. ottaa huomioon, että raporttien mukaan ainakin 7 000 ihmistä on pidätetty 28:ssa Iranin 31 maakunnasta sen jälkeen, kun joukkomielenosoitukset alkoivat 15. marraskuuta 2019; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu sanoi olevansa erittäin huolissaan paitsi oloista, joissa vangittuja pidetään, myös heidän fyysisestä kohtelustaan, heidän oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeutensa loukkaamisesta ja mahdollisuudesta, että huomattavaa osaa heistä saatetaan syyttää rikoksista, joista määrätään kuolemanrangaistus; panee merkille raportit, joiden mukaan turvallisuusjoukot tekevät edelleen kaikkialla maassa ratsioita ja pidättävät ihmisiä näiden kodeissa ja työpaikoilla;

Q. ottaa huomioon, että OHCHR:n raporttien mukaan toimittajia on peloteltu, jos nämä ovat yrittäneet raportoida tilanteesta maassa ja sen ulkopuolella, ja tiedusteluviranomaisten kerrotaan kutsuneen Iranin ulkopuolella toimivilla uutiskanavilla työskentelevien iranilaisten toimittajien perheenjäseniä kuultaviksi ja uhkailleen heitä kostotoimilla;

R. ottaa huomioon, että OHCHR:n mukaan monilla pidätetyillä mielenosoittajilla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää asianajajaa; ottaa huomioon raportit vakavasta tilanahtaudesta ja ankarista oloista säilöönottokeskuksissa, joihin joissakin kaupungeissa kuuluu sotilaskasarmeja, urheilupaikkoja ja kouluja virallisten säilöönottotilojen lisäksi;

S. ottaa huomioon, että 16. marraskuuta 2019 Iranin viranomaiset pysäyttivät internetviestinnän lähes kokonaan ja estivät lähes kaikki verkossa toimivat viestintävälineet Iranissa olevilta ihmisiltä ja käyttivät siten internetin valvontaa keinona hillitä konflikteja; katsoo, että internetviestinnän estäminen loukkaa oikeutta sananvapauteen;

1. pitää erittäin valitettavana, että niin monet viattomat ihmiset ovat menettäneet henkensä, ja ilmaisee syvän solidaarisuutensa kuolleiden ja loukkaantuneiden perheille;

2. tuomitsee erittäin ankarasti tukahduttamistoimet, jotka kohdistuivat oikeuttaan sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen käyttäneisiin mielenosoittajiin; kehottaa Iranin hallitusta kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti kunnioittamaan näitä oikeuksia ja noudattamaan mahdollisimman suurta pidättyvyyttä käsitellessään mielenosoituksia; kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka sopimuspuoli Iran on, pannaan täysimääräisesti täytäntöön; korostaa, että mikään ei oikeuta siviileihin kohdistuvaa liiallista voimankäyttöä;

3. kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan nopean, riippumattoman ja puolueettoman tutkinnan kaikista tapahtuneista loukkauksista, mukaan lukien mielenosoittajien tappaminen ja ilmoitetut tutkintavankeudessa tapahtuneet kuolemantapaukset ja pahoinpitelyt, ja vaatii, että syylliset on saatettava vastuuseen teoistaan;

4. kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki mielenosoittajat, joiden vapaus on mielivaltaisesti riistetty, ja varmistamaan heidän oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mukaan lukien mahdollisuus käyttää valitsemaansa asianajajaa tutkintavaiheen aikana;

5. kehottaa Iranin hallitusta kunnioittamaan iranilaisten oikeutta sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen ja kehottaa tutkimaan jo tapahtuneet loukkaukset ja lisäksi rajoittamaan tiukasti turvallisuusjoukkojen voimankäyttöä asiaa koskevien kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti;

6. tuomitsee kaikki toimenpiteet, joilla tarkoituksellisesti estetään tiedon saanti tai levittäminen verkossa tai häiritään sitä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vastaisesti, ja kehottaa Irania pidättymään tällaisista toimenpiteistä ja lopettamaan ne;

7. tuomitsee Yhdysvaltojen 8. toukokuuta 2018 tekemän päätöksen vetäytyä yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta, määrätä Iranille ankaria pakotteita ja noudattaa suhteissaan Iraniin vallanvaihtoon tähtäävää strategiaa;

8. korostaa pakotteiden kielteistä vaikutusta Iranin taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, sillä ne vaikuttavat pääasiassa tavallisiin iranilaisiin ja näiden mahdollisuuksiin käyttää taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksiaan; kehottaa EU:ta käynnistämään vankan kansainvälisen vuoropuhelun pakotteista, kun otetaan huomioon niiden katastrofaaliset vaikutukset asianomaisiin ihmisiin;

9. muistuttaa, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia, ja tuomitsee niiden välineellistämisen geopoliittisiin ja taloudellisiin tarkoituksiin; ei hyväksy mitään kansainvälisiä toimia, jotka ovat YK:n peruskirjan tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisia sen kaikilta osin;

10. toteaa jälleen kerran, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen tekijä EU:n ja Iranin suhteiden kehittämisessä; kehottaa lähettämään Teheraniin Euroopan parlamentin valtuuskunnan ottamaan esille viimeaikaisiin tapahtumiin liittyviä kysymyksiä ja keskustelemaan yhteisistä huolenaiheista;

11. kehottaa pyrkimään alueelliseen sovintoon ja vuoropuheluun, asevalvontaan ja aseriisuntaan;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Iranin hallitukselle ja parlamentille, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH).

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0019.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0204.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0525.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0231.

[5] EUVL C 408, 30.11.2017, s. 39.

[6] EUVL C 349, 17.10.2017, s. 41.

[7] EUVL C 215, 19.6.2018, s. 86.

Päivitetty viimeksi: 18. joulukuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö