Menettely : 2019/2990(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0036/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0036/2020

Keskustelut :

PV 15/01/2020 - 6
CRE 15/01/2020 - 6

Äänestykset :

PV 15/01/2020 - 10.10
CRE 15/01/2020 - 10.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0010

<Date>{09/01/2020}9.1.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0036/2020</NoDocSe>
PDF 171kWORD 53k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin</Titre>

<DocRef>(2019/2990(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Dacian Cioloş, Guy Verhofstadt, Pascal Durand</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Manfred Weber, Paulo Rangel, Antonio Tajani, Danuta Maria Hübner</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Iratxe García Pérez, Gabriele Bischoff, Domènec Ruiz Devesa</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Ska Keller, Philippe Lamberts, Daniel Freund</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Martin Schirdewan, Helmut Scholz</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0036/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan parlamentin kannasta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin

(2019/2990(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia[1], 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista[2], 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista[3] ja 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanteesta[4],

 ottaa huomioon komission puheenjohtajaksi nimitetyn Ursula von der Leyenin 16. heinäkuuta 2019 tekemän ehdotuksen, joka liittyy seuraavan Euroopan komission poliittisiin suuntaviivoihin vuosiksi 2019–2024, Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (”konferenssi”) järjestämisestä,

 ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2019 antamat päätelmät yleisnäkemyksestä Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia varten,

 ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan 9. joulukuuta 2019 päivätyn, kirjeen muodossa annetun lausunnon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin järjestämisestä,

 ottaa huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia käsittelevän puheenjohtajakokouksen työryhmän 19. joulukuuta 2019 pidetyn kokouksen tulokset,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että äänestysaktiivisuus kasvoi vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa, mikä on osoitus kansalaisten lisääntyvästä sitoutumisesta ja kiinnostuksesta Euroopan yhdentymisprosessia kohtaan sekä odotuksista, että Eurooppa vastaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiinsa;

B. katsoo, että on tarpeen vastata Euroopan kohtaamiin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin samoin kuin uusiin yhteiskunnallisiin ja monikansallisiin haasteisiin, joita ei ollut täysin otettu huomioon Lissabonin sopimusta hyväksyttäessä; ottaa huomioon, että unionin kohtaamat lukuisat merkittävät kriisit osoittavat, että uudistusprosessit tulevat tarpeeseen monilla hallinnon aloilla;

C. ottaa huomioon, että aina siitä lähtien, kun Euroopan talousyhteisö perustettiin vuonna 1957, Euroopan yhdentymisen periaatteena on ollut ”yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton” luominen ja tämän periaatteen ovat sittemmin vahvistaneet kaikki valtion- ja hallitusten päämiehet sekä jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit syvennettäessä yhdentymistä ja tehtäessä muutoksia perussopimuksiin;

D. toteaa, että vallitsee yksimielisyys siitä, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin mandaatin olisi oltava kaksi vuotta kestävä prosessi ja sitä koskeva työ olisi aloitettava mieluiten Schumanin päivänä 9. toukokuuta 2020 (Schumanin julistuksen 70. vuosipäivä), jotta se saataisiin päätökseen kesään 2022 mennessä;

E. katsoo, että tämän konferenssin olisi tarjottava tilaisuus ottaa unionin kansalaiset tiiviisti mukaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaan prosessiin, jossa heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa;

F. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka unionin kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla, ja katsoo, että parlamentilla olisi oltava johtava rooli tässä konferenssiprosessissa;

Konferenssin tavoite ja soveltamisala

1. panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista ja katsoo, että nyt, kun Lissabonin sopimuksen voimaantulosta on kulunut kymmenen vuotta, on sopiva aika antaa unionin kansalaisille jälleen mahdollisuus käydä syväluotaavaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta, jotta unionia voidaan muovata kansalaisten toivomaan suuntaan;

2. katsoo, että konferenssi tarjoaa tilaisuuden yksilöidä ne asiat, joissa unioni onnistuu, ja määritellä, mitä uusia toimenpiteitä tarvitaan, jotta unioni suoriutuisi entistä paremmin ja jotta voitaisiin lisätä unionin toimintavalmiuksia ja tehdä siitä demokraattisempi; katsoo, että konferenssin tavoitteena olisi oltava vahvistaa alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa kansalaiset otetaan suoraan mukaan merkitykselliseen vuoropuheluun, ja katsoo, että pitkällä aikavälillä olisi harkittava pysyvää mekanismia, jolla kansalaiset saadaan mukaan pohtimaan Euroopan tulevaisuutta;

3. katsoo, että ennen konferenssiprosessin käynnistämistä olisi aloitettava kuulemisvaihe, jotta kansalaiset eri puolilta Euroopan unionia voivat ilmaista ajatuksiaan, tehdä ehdotuksia ja esittää omia näkemyksiään siitä, mitä Eurooppa merkitsee heille;

4. katsoo, että kansalaisten osallistuminen konferenssiprosessiin olisi järjestettävä siten, että eurooppalaisten yhteiskuntien monimuotoisuus on täysin edustettuna; katsoo, että kuulemiset olisi järjestettävä käyttäen tehokkaimpia, innovatiivisimpia ja asianmukaisimpia foorumeja, myös verkossa olevia välineitä, ja että kuulemisten olisi ulotuttava kaikkiin EU:n osiin, jotta voidaan taata, että kaikki kansalaiset voivat saada äänensä kuuluviin konferenssin työskentelyn aikana; katsoo, että nuorten osallistumisen varmistaminen on olennainen osa konferenssin pitkäaikaisia vaikutuksia;

5. korostaa, että konferenssin olisi oltava avoin ja läpinäkyvä prosessi, jossa kansalaisiin ja sidosryhmiin sovelletaan osallistavaa ja tasapainoista lähestymistapaa; korostaa, että tähän innovatiiviseen ja erikoislaatuiseen prosessiin olisi kuuluttava keskeisenä osana kansalaisten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten sidosryhmien osallistuminen unionin ja jäsenvaltioiden sekä alueellisella ja paikallisella tasolla;

6. ehdottaa, että konferenssiprosessia hallinnoisivat erilaiset elimet, joilla on määritellyt/tapauskohtaiset vastuualueet, mukaan lukien institutionaaliset elimet ja kansalaisten suora osallistuminen;

7. ehdottaa, että konferenssin täysistunnon olisi mahdollistettava avoin keskustelufoorumi eri osallistujien välillä ilman ennalta määrättyä lopputulosta ottaen huomioon kansalaisfoorumien panos ja rajoittamatta soveltamisalaa ennalta määriteltyihin politiikan aloihin tai yhdentymismenetelmiin; ehdottaa, että korkeintaan voitaisiin määritellä toimintapolitiikan painopisteet, jotka ovat ennalta määritellyt mutta eivät kuitenkaan tyhjentävät ja joita voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

  eurooppalaiset arvot, perusoikeudet ja -vapaudet

  EU:n demokraattiset ja institutionaaliset näkökohdat

  ympäristöhaasteet ja ilmastokriisi

  sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

  talous- ja työllisyyskysymykset, mukaan lukien verotus

  digitalisaatio

  turvallisuus ja EU:n globaali rooli;

korostaa, että tämä luettelo ei ole tyhjentävä vaan mainittuja toimintapolitiikkoja voitaisiin käyttää konferenssin ohjenuorana; ehdottaa, että asialistan laatimista ja konferenssiprosessin yhteydessä käytäviä keskusteluja tukemaan olisi käytettävä erityisiä Eurobarometri-tutkimuksia;

8. katsoo, että konferenssissa olisi arvioitava vuoden 2019 vaalien alla käytettyjä aloitteita; katsoo, että jotta voidaan valmistautua hyvissä ajoin vuonna 2024 käytäviin seuraaviin EU-vaaleihin, konferenssiprosessissa olisi otettava huomioon kärkiehdokasmenettelyn ja ylikansallisten ehdokaslistojen kaltaisten kysymysten parissa tehtävä työ ottaen huomioon voimassa olevat määräajat ja hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia toimielinten välisiä, poliittisia ja lainsäädännöllisiä välineitä;

Konferenssiprosessin organisointi, kokoonpano ja hallinnointi

9. ehdottaa, että konferenssi koostuisi useista elimistä, joilla on erilaisia vastuualueita, ja näitä olisivat esimerkiksi konferenssin täysistunto, kansalaisfoorumit, nuorisofoorumit, ohjauskomitea ja toimeenpaneva koordinointielin; pyytää, että konferenssin kaikkien elinten kaikilla tasoilla olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoisia;

10. ehdottaa, että koko konferenssiprosessin ajan järjestettäisiin toimintapolitiikan painopisteiden mukaan useita aihekohtaisia kansalaisfoorumeja, joissa kussakin olisi enintään 200–300 ja vähintään kolme kansalaista jäsenvaltiota kohti alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti laskettuna; korostaa, että kansalaisfoorumit olisi järjestettävä eri puolilla unionia ja niiden olisi oltava edustavia (maantieteellisesti, sukupuolen, iän, sosioekonomisen taustan ja/tai koulutustason kannalta);

11. ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden riippumattomat elimet valitsisivat osanottajat kaikkien unionin kansalaisten joukosta edellä mainittujen kriteerien mukaisesti ja että määriteltäisiin kriteerit, joilla varmistetaan, että vaaleilla valitut poliitikot, hallituksen johtavat edustajat ja ammatillisten eturyhmien edustajat eivät voi osallistua kansalaisfoorumeihin; katsoo, että kansalaisfoorumeilla on oltava erilaisia osallistujia eri paikoissa mutta johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi kunkin yksittäisen aihekohtaisen kansalaisfoorumin kaikissa kokouksissa on oltava aina samat osallistujat; korostaa, että kunkin aihekohtaisen kansalaisfoorumin on kokoonnuttava vähintään kaksi kertaa, jotta se voi antaa panoksensa konferenssin täysistunnolle ja saada seuraavassa kokouksessa yleistä palautetta keskusteluista vuoropuhelun muodossa; korostaa, että kansalaisfoorumien olisi pyrittävä yksimieliseen sopimukseen ja, jos tämä ei ole mahdollista, niissä olisi voitava ilmaista vähemmistöön jäänyt mielipide;

12. ehdottaa, että kansalaisfoorumien lisäksi olisi järjestettävä vähintään kaksi nuorisofoorumia: yksi konferenssin alussa ja toinen loppuvaiheessa, sillä nuoret ansaitsevat oman fooruminsa siksi, että nuoret sukupolvet ovat Euroopan tulevaisuus ja kaikki EU:n tulevasta suunnasta tänään tehtävät päätökset vaikuttavat eniten nuoriin; vaatii, että osallistujien ikärajaksi vahvistetaan 16–25 vuotta ja että osanottajien valintaan ja nuorisofoorumin kokoon, asemaan ja työskentelymenetelmiin sovelletaan samoja kriteerejä kuin kansalaisfoorumeihin;

13. pyytää järjestelyjä, joilla varmistetaan, että kaikkia konferenssiprosessiin osallistuvia kansalaisia (myös nuoria) avustetaan heidän matka- ja majoituskulujensa korvaamisessa ja tarvittaessa sallittujen työpoissaolojen järjestämisessä;

14. katsoo, että konferenssin täysistunnon kokoonpanon on oltava seuraava:

  enintään 135 Euroopan parlamentin jäsentä, jotka edustavat unionin kansalaisia

  27 neuvoston jäsentä, jotka edustavat jäsenvaltioita

  2–4 jäsentä kunkin jäsenvaltion kansallisesta parlamentista

  3 asiasta vastaavaa jäsentä Euroopan komissiosta

  4 jäsentä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta ja 4 jäsentä alueiden komiteasta sekä

  2 jäsentä kustakin EU-tason työmarkkinaosapuolesta;

15. korostaa, että palautteen saamisen varmistamiseksi aihekohtaisten kansalais- ja nuorisofoorumien edustajat kutsutaan konferenssin täysistuntoon esittelemään päätelmänsä ja keskustelemaan niistä;

16. korostaa, että neuvoston edustajien on oltava ministeritasoisia ja että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi varmistettava edustajiensa poliittinen tasapaino, joka kuvastaa niiden monimuotoisuutta; korostaa, että konferenssin institutionaaliset osapuolet osallistuvat siihen tasavertaisina kumppaneina ja että varmistetaan tiukka yhdenvertaisuus Euroopan parlamentin sekä neuvoston ja kansallisten parlamenttien välillä; vaatii pyrkimään yhteisymmärrykseen konferenssin täysistunnon suosituksista tai vähintäänkin siihen, että suositukset edustavat kaikkien kolmen unionin toimielimen ja kansallisten parlamenttien edustajien enemmistöä;

17. ehdottaa, että konferenssi kokoontuisi täysistuntoon Euroopan parlamentissa vähintään kaksi kertaa puolivuotiskaudella; ehdottaa, että konferenssin täysistunto hyväksyisi ensimmäisessä kokouksessaan työsuunnitelman ja että täysistunnon jokaisen kokouksen jälkeen konferenssin osallistujat ja suuri yleisö saisivat käyttöönsä täysistuntoraportin, joka sisältää päätelmät ja työryhmien raportit; katsoo, että lopulliset päätelmät olisi hyväksyttävä konferenssin täysistunnon viimeisessä istunnossa ja että niissä olisi esitettävä yhteenveto koko konferenssiprosessin tuloksista;

18. korostaa, että on annettava tukea valmisteluistunnoissa sekä vakiintuneilta ja kokeneilta kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta ja muilta asiantuntijoilta; tunnustaa kansalaisjärjestöjen, yliopistojen, tutkimuskeskusten ja ajatushautomojen asiantuntemuksen merkityksen kaikkialla Euroopassa ja kehottaa niitä tukemaan konferenssiprosessia eri tasoilla ja antamaan tukea eri elimille;

19. katsoo, että konferenssissa olisi etsittävä keinoja ottaa EU:n jäsenehdokasvaltioiden edustajat mukaan Euroopan tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin;

20. katsoo, että Euroopan parlamentin puhemiehen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan komission puheenjohtajan, jotka edustavat unionin kolmea tärkeintä toimielintä korkeimmalla tasolla, olisi toimittava konferenssin korkean tason suojelijoina; katsoo, että näiden korkean tason suojelijoiden olisi taattava konferenssiprosessi ja varmistettava sen valvonta kokonaisuudessaan sekä käynnistettävä prosessi;

21. katsoo, että koko konferenssiprosessin ja kaikkien asianomaisten elinten tehokkaan ohjauksen varmistamiseksi prosessin hallinnointi olisi annettava ohjauskomitean ja toimeenpanevan koordinointielimen tehtäväksi;

22. ehdottaa, että ohjauskomitean kokoonpanon olisi oltava seuraava:

  parlamentin edustajia (kaikki edustettuina olevat poliittiset ryhmät sekä yksi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan edustaja ja yksi Euroopan parlamentin puhemiehistön edustaja),

  neuvoston edustajia (unionin puheenjohtajavaltioista)

  komission edustajia (kolme asiasta vastaavaa komission jäsentä);

kehottaa varmistamaan, että ohjauskomitean kokoonpanossa on varmistettu poliittinen ja institutionaalinen tasapaino ja että ohjauskomitean kaikilla jäsenillä on yhtäläinen painoarvo;

23. katsoo, että ohjauskomitean olisi vastattava konferenssin täysistunnon kokousten valmistelusta (esityslistojen, täysistuntoraporttien ja päätelmien laatiminen) sekä kansalais- ja nuorisofoorumeista samoin kuin konferenssiprosessin toiminnan valvonnasta ja sen organisoinnista;

24. ehdottaa lisäksi, että toimeenpanevaan koordinointielimeen kuuluisi unionin kolme tärkeintä toimielintä parlamentin johdolla; vaatii, että toimeenpanevan koordinointielimen jäsenet ovat osa ohjauskomiteaa; suosittaa, että koordinointielin vastaa konferenssiprosessin päivittäisestä hallinnoinnista, erityisesti konferenssin käytännön järjestelyistä, työryhmistä, kansalaisfoorumeista ja mahdollisista muista ohjauskomitean määrittelemistä aloitteista;

25. ehdottaa, että konferenssiprosessia avustaisi sihteeristö, jonka jäsenet valitaan unionin kolmesta tärkeimmästä toimielimestä;

Konferenssiprosessia koskeva viestintä ja poliittinen yhteisymmärryspöytäkirja

26. katsoo, että viestintä kansalaisten kanssa, kansalaisten osallistuminen konferenssiprosessiin sekä konferenssin työ ja lopputulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä; korostaa, että kaikkia nykyisiä ja uusia digitaalisen ja fyysisen osallistumisen viestintävälineitä olisi koordinoitava kolmen toimielimen kesken alkaen parlamentin olemassa olevista resursseista sekä Euroopan parlamentin yhteystoimistoista, jotta kansalaiset voivat seurata konferenssiprosessia koko sen ajan ja seurata menettelyjä täysistuntojen sekä kansalais- ja nuorisofoorumien työn alettua;

27. katsoo, että kaikki konferenssin kokoukset (myös täysistunnot sekä kansalais- ja nuorisofoorumit) olisi lähetettävä suoratoistona verkossa ja niiden olisi oltava avoimia yleisölle; pitää kiinni siitä, että kaikki konferenssiin liittyvät asiakirjat, myös sidosryhmien kannanotot, olisi julkaistava ja että kaikki menettelyt olisi käytävä unionin virallisilla kielillä;

28. katsoo, että parlamentin, komission ja neuvoston olisi yhdessä sovittava konferenssiprosessista, sen suunnittelusta, rakenteesta, ajoituksesta ja laajuudesta yhteisymmärryspöytäkirjassa;

Tulokset

29. kehottaa konferenssia laatimaan konkreettisia suosituksia, joita toimielinten on käsiteltävä ja jotka olisi muutettava käytännön toimiksi, jotta voidaan vastata kansalaisten ja sidosryhmien odotuksiin kaksivuotisen prosessin ja keskustelun jälkeen;

30. kehottaa kaikkia konferenssin osallistujia sitoutumaan yleisesti kukin oman asemansa ja toimivaltansa mukaisesti siihen, että voidaan varmistaa asianmukaiset jatkotoimet konferenssin tulosten perusteella;

31. sitoutuu siihen, että konferenssin tulosten perusteella esitetään säädösehdotuksia, muutetaan perussopimuksia tai toteutetaan muunlaisia todellisia jatkotoimia viipymättä; kehottaa kahta muuta toimielintä antamaan saman sitoumuksen;

°

° °

32. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission puheenjohtajalle, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle sekä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaalle.

 

[1] EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.

[2] EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.

[3] EUVL C 252, 18.7.2018, s. 235.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0098.

Päivitetty viimeksi: 14. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö