Menettely : 2019/2956(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0040/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0040/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2020 - 10.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0005

<Date>{10/01/2020}10.1.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0040/2020</NoDocSe>
PDF 230kWORD 78k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta</Titre>

<DocRef>(2019/2956(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Bas Eickhout</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0040/2020

B9-0040/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta

(2019/2956(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 191 artiklassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen,

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen voimaantulon 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY[1] mukaisesti,

 ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen, jäljempänä ’ilmastosopimus’ ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

 ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen,

 ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportissa ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella esitetyn uusimman ja kattavimman tieteellisen näytön ilmastonmuutoksen tuhoisista vaikutuksista sekä paneelin viidennen arviointikertomuksen (AR5) ja sitä koskevan tiivistelmäraportin, erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maaperästä ja erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) 29. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan maailmanlaajuisen arviointiraportin päätöksentekijöille tarkoitetun yhteenvedon, jossa varoitetaan biologisen monimuotoisuuden häviämisen valtavasta uhasta,

 ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 25. konferenssin (COP25), joka pidettiin Madridissa Espanjassa 2.–15. joulukuuta 2019,

 ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 26. konferenssin, joka on määrä pitää joulukuussa 2020, ja ottaa huomioon, että kaikkien ilmastosopimuksen osapuolten on lisättävä kansallisesti määriteltyjä panoksiaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssin (COP15), joka on määrä pitää Kunmingissa Kiinassa lokakuussa 2020 ja jossa sopimuspuolten on päätettävä vuoden 2020 jälkeisistä maailmanlaajuisista puitteista biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi,

 ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 10. tiivistelmäraportin kasvihuonekaasupäästöistä (”Emissions gap report 2019”),

 ottaa huomioon joulukuussa 2019 julkaistun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ensimmäisen tiivistelmäraportin fossiilisten polttoaineiden tuotannosta (”Production gap report 2019”),

 ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2020”,

 ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon Stockholm Resilience Center -tutkimuskeskuksen määrittämät yhdeksän maapallon kestävyyden rajaa, joilla mitataan turvallisia rajoja ihmisen toiminnalle ja maapallon yleistä tilaa ja joista neljä on ylitetty,

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti[2],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 25)[3],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[4],

 ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2019 antamat päätelmät ilmastonmuutoksesta,

 ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2017 hyväksytyt Århusin yleissopimuksen valvontakomitean EU:ta koskevat havainnot ja suositukset noudattamista koskevassa asiassa ACCC/C/2008/32 (osa II),

 ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (ns. ympäristövastuudirektiivi) soveltamisesta[5],

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista: valtamerten tulevaisuusohjelma vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä[6],

 ottaa huomioon kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241[7],

 ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013[8]

 ottaa huomioon Maltalla pidetyssä ministerikokouksessa 30. maaliskuuta 2017 annetun julkilausuman ’MedFish4Ever’,

 ottaa huomioon ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin 2019 (COM(2019)0149),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että hallitukset ovat jo vuonna 1992 pidetyssä Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa tunnustaneet virallisesti kansainvälisellä tasolla, että on tieteellisesti toteen näytetty, että ihmisen toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat aiheuttavat ihmisten hyvinvoinnille maapallolla vakavan ja välittömän uhan;

B. ottaa huomioon, että vuonna 1972 julkaistiin raportti ”Kasvun rajat”, jossa esitettiin tietokonesimulaatio eksponentiaalisesta talous- ja väestönkasvusta rajallisten luonnonvarojen maailmassa, ja toteaa, että se on osoittautunut tieteellisesti tarkaksi varoitukseksi, jota poliittiset päättäjät eivät valitettavasti ole ottaneet huomioon viime vuosikymmeninä;

C. ottaa huomioon, että vuonna 2006 julkaistussa Sternin raportissa todettiin, että merkittävistä ja ajoissa tehdyistä ilmastotoimista saadut hyödyt ovat paljon suuremmat kuin toimimatta jättämisen kustannukset; toteaa, että jos mitään ei tehdä, ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset nousevat yhtä suuriksi kuin jos maailman bruttokansantuotteesta (BKT) menetettäisiin 5 prosenttia joka vuosi nyt ja tulevaisuudessa;

D. ottaa huomioon, että muun muassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPBES:n ja Euroopan ympäristökeskuksen uusimmista tieteelliseen näyttöön perustuvista raporteista käy ilmi, että tähän mennessä hyväksytyt toimet eivät lähimainkaan riitä estämään sitä, että maapallon kyky kestää ihmiskunnan vaurastumista ylittyy katastrofaalisesti – mistä seuraa ilmaston lämpeneminen enemmän kuin 1,5 celsiusastetta, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, biogeokemiallisten virtauksien häiriintyminen ja ekologinen romahduksen uhka;

E. huomauttaa, että näistä ja muista raporteista käy lisäksi ilmi, että tämän ylittymisen välttämiseksi tarvittavat politiikkatoimet ja teknologia ovat olemassa ja myös sosiaalisesti ja taloudellisesti toteutettavissa ja että poliittisten päättäjien on varmistettava niiden täytäntöönpano seuraavan vuosikymmenen aikana;

F. ottaa huomioon, että huhtikuussa 2019 julkaistun erityiseurobarometrin ja elokuussa 2019 julkaistun eurobarometrin mukaan EU:n kansalaiset pitävät ilmastonmuutosta kasvavana huolenaiheena ja 93 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana;

G. ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut uutta komissiota varmistamaan, että kaikki sen ehdotukset vastaavat täysin tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteen ja pysäyttää biologisen monimuotoisuuden häviäminen;

H. ottaa huomioon, että siirtymä kestävään ja osallistavaan sosioekonomiseen malliin tuo sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja taloudellista hyötyä ja että sen avulla vältetään tulevia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia kustannuksia, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin siirtymän edellyttämät taloudelliset investoinnit;

I. ottaa huomioon, että rahoituskriisin aikana EU hyväksyi 5 000 miljardin euron suuruisen tukipaketin pankkien pelastamiseen ja että EKP on käyttänyt vuosina 2015–2019 QE-ohjelmaansa 2 400 miljardia euroa;

J. ottaa huomioon, että tieteellisessä kirjallisuudessa on osoitettu, että siirtyminen kasvipohjaisempaan ruokavalioon vähentäisi maahan kohdistuvaa painetta ja maatalousalan päästöjä sekä auttaisi ennallistamaan ekosysteemejä;

K. ottaa huomioon, että oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen kuuluvat hyödyn jakaminen ilman syrjintää, aktiiviset toimet sosiaalisesti syrjäytyneiden hyväksi, erityisesti EU:ssa edelleen vallitsevan kohtuuttoman eriarvoisuuden poistamiseksi, ja saastuttaja maksaa (eikä hyödy) -periaatteen soveltaminen tinkimättä kustannuksia jaettaessa;

L. ottaa huomioon, että kaikkien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä terveyden ja ympäristön suojelemiseksi toteutettavien toimien olisi perustuttava SEUT-sopimuksessa vahvistettuun ennalta varautumisen periaatteeseen;

M. ottaa huomioon, että EU:n osuus maailman päästöistä on noin 10 prosenttia ja tämän vuoksi EU:n on kaikin käytettävissään olevin keinoin pyrittävä vahvaan kansainväliseen johtajuuteen kansainvälisten kumppaneidensa, eritoten Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Venäjän, Japanin ja Brasilian, tavoitetason nostamiseksi;

N. ottaa huomioon, että oikeudenmukainen siirtymä merkitsee myös ihmisten täysimääräistä oikeutta oikeussuojaan ja oikeuden päätösten täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n, sen jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden osalta;

O. ottaa huomioon, että Århusin yleissopimuksen valvontakomitea totesi, että EU ei noudata yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa yleisöön kuuluvien mahdollisuudesta turvautua tuomioistuinmenettelyihin, koska sen paremmin Århus-asetuksella kuin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöllä ei ole pantu täytäntöön näistä kohdista johtuvia velvoitteita eikä niissä noudateta niitä; ottaa huomioon, että tämän vuoksi asetuksen tarkistaminen on yleissopimuksen mukaan pakollista eikä suinkaan mahdollista, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa esitetään;

P. ottaa huomioon, että 20. joulukuuta 2019 Alankomaiden korkein oikeus totesi, että ilmastonmuutos loukkaa ihmisoikeuksia ja rikkoo erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 8 artiklaa ja että jäsenvaltioiden on pakko toimia huolimatta siitä, mitä kansainväliset kumppanit tekevät; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksen ja että Lissabonin sopimuksessa määrätään EU:n liittymisestä siihen;

Q. ottaa huomioon, että komissio käynnisti arvioinnin ja toimivuustarkastuksen sen arvioimiseksi, kuinka hyvin EU:n tason säännöt auttavat torjumaan ympäristörikoksia ja parantavat ympäristönsuojelua, tarkoituksena on mahdollisesti tarkistaa ympäristörikoksia koskevia sääntöjä; katsoo, että tämä on ilman muuta toteutettava tavalla, joka on yhdenmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa;

Johdonmukainen ja kattava toimintasuunnitelma ilmasto- ja ympäristöhätätilaan puuttumiseksi

1. katsoo ilmasto- ja ympäristöhätätilaa koskevan julistuksensa mukaisesti, että tarvitaan ehdottomasti välittömiä ja kunnianhimoisia toimia, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 celsiusasteeseen ja välttää biologisen monimuotoisuuden laajamittainen häviäminen; pitää tältä osin myönteisenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan komission tiedonannon julkaisemista; katsoo, että EU:n olisi hyväksyttävä muutosvoimainen, kattava, osallistava, syrjimätön ja johdonmukainen toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan kaikilla maantieteellisillä alueilla ja eri taloudenaloilla sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä hyvinvoinnin takaamiseksi kaikille maapallon kestävyyden rajoissa;

2. korostaa, että kaikille Euroopassa asuville olisi taattava syrjimättömästi perusoikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ja vakaaseen ilmastoon ja että tämän oikeuden täysimääräistä toteutumista on voitava valvoa oikeusjärjestelmissä sekä kansallisella että EU:n tasolla;

3. tähdentää, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on muutosvoimainen hanke, jonka on muutettava perusteellisesti arvonmuodostusta talouksissamme ottamalla sosiaalinen markkinatalous jälleen EU:n talousmallin perustaksi; huomauttaa, että samalla kun EU:ssa suur- ja pienituloisten väliset tuloerot ovat talouskriisin jälkeen kasvaneet, tulojakauman alapäässä olevan viidenneksen osuus koko kansantulosta on vuoden 2008 jälkeen laskenut 7,7 prosenttiin, (yksityisten ja julkisten) investointien osuus suhteessa BKT:hen pysyttelee EU:ssa edelleen kriisiä edeltäneen tason alapuolella eikä säästöjä ole korkean säästämisasteen vuoksi saatu tuottavaan käyttöön; huomauttaa, että EU:n talous on erittäin finanssipainotteinen, mikä tekee reaalitaloudesta kestämättömän lyhytjänteistä; panee merkille, että on olemassa yhä suurempi riski, että investoinneista fossiilisiin energialähteisiin tulee arvottomia omaisuuseriä, millä voi olla haitallisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin, sijoittajiin ja rahoituslaitoksiin;

4. vaatii, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on korjattava nykytilanne, jossa investointeja on liian vähän ja epätasa-arvo vallitsee; katsoo, että tämä on tehtävä hyödyntämällä nykyisiä matalia korkoja yksityisiin ja julkisiin investointeihin talouden viherryttämiseksi, epätasa-arvon vähentämiseksi ja ratkaisevan tärkeiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi tulevaisuudessa; vaatii uudistamaan rahoitusalaa niin, että se on jälleen yhteydessä reaalitalouteen, ja rajoittamaan finanssimarkkinoiden systeemistä epävakautta, etenkin puuttumalla arvottomien omaisuuserien riskiin; myöntää, että EU:n talouksien perusteellinen muutos voi aiheuttaa häiriötä ja että joillakin aloilla saatetaan menettää työpaikkoja, ja toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma voi ja sen täytyy löytää ongelmiin toimivia ratkaisuja ja tarjota uusia laadukkaita työpaikkoja, sosiaaliturvaa ja tulevaisuudennäkymiä eniten kärsineillä alueilla;

5. painottaa, että vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ovat onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 23 prosenttia vuosien 1990 ja 2018 välillä talouskasvun jatkuessa, Euroopan ekologinen jalanjälki on kuitenkin edelleen huomattava, kuten Euroopan ympäristökeskus on todennut; korostaa, että tutkimusten mukaan tarvittaisiin 2,8 maapalloa tyydyttämään Euroopan tuotannon ja kulutuksen edellyttämien luonnonvarojen kokonaiskysyntä; tähdentää näin ollen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa olisi pyrittävä paitsi vähentämään EU:n omia kasvihuonekaasupäästöjä myös vaikuttamaan tuonnin päästöihin ja EU:n yhteenlaskettuun maailmanlaajuiseen jalanjälkeen;

6. pitää erittäin valitettavana, että komissio määrittelee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tällä hetkellä ”uudeksi kasvustrategiaksi”, kun sen tärkeimpänä päämääränä on päinvastoin oltava hyvinvoinnin jakaminen maapallon kestävyyden rajoissa; vaatii, että komission on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimintavaihtoehtoja valittaessa tehtävä selväksi, että perinteisen taloudellisen arvonlisäyksen on tapahduttava ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen ehdoilla; kehottaa täten komissiota etsimään vaihtoehtoja BKT:lle keinona mitata vaurautta ja hyvinvointia EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

7. pitää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ainutlaatuisena tilaisuutena antaa uutta puhtia eurooppalaiselle demokratialle ja edistää oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa, yhteistyötä edistävää, avoimempaa ja vastuullisempaa talouden ja julkisen hallinnon mallia; kehottaa komissiota tarttumaan tilaisuuteen saavuttaa nämä tavoitteet ekologisen muutoksen mallillaan;

8. uskoo vahvasti, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristötavoitteiden olisi ohjattava kaikkea uuden komission työtä ja että sen olisi erityisesti varmistettava, että kaikki uudet lainsäädäntö- ja muut ehdotukset samoin kuin asiaan liittyvä voimassa oleva lainsäädäntö vastaavat tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteen, pysäyttää biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja kunnioittaa maapallon kestävyyden rajoja;

9. uskoo vahvasti, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa olisi vaalittava kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja tuotava kaikki alat yhteen, jotta ne voivat yhdessä edetä kohti samaa tavoitetta; katsoo, että eri toimintapolitiikkojen yhdistäminen kokonaisvaltaiseksi visioksi on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman todellinen lisäarvo ja sitä olisi siksi vahvistettava; kehottaa komissiota suunnittelemaan ja toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kokonaisvaltaisena kehyksenä, jolla on asianmukainen hallintorakenne ja yksityiskohtaisia, yhdennettyjä ja muutosvoimaisia alakohtaisia strategioita, joiden avulla määritetään, kuinka kukin ala osaltaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja päämääriä; katsoo, että tähän on liitettävä arvio rahoitustarpeista;

10. vaatii, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman muutosohjelma otetaan keskeiselle sijalle uudistetussa eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jotta varmistetaan sitovilla toimenpiteillä, että kaikkien jäsenvaltioiden sosioekonomiset, makrotaloudelliset ja veropolitiikat tukevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja ovat johdonmukaisia niiden kanssa;

11. painottaa, että jotta kaikki todella pysyvät mukana, oikeudenmukaista siirtymää ei voida rajoittaa joidenkin yrityksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten lieventämiseen, vaan sillä on ehdottomasti puututtava taloudellisiin, alueellisiin, maantieteellisiin, ikään ja sukupuoleen liittyviin ja muihin eriarvoisuustekijöihin EU:ssa ja varmistettava, että hyödyt – mukaan lukien uudet työpaikat vihreillä toimialoilla, pienemmät energialaskut sekä puhdas ilma ja vesi – jakautuvat niin, että eriarvoisuus vähenee; katsoo, että kustannusten olisi langettava ensisijaisesti niille, jotka ovat perinteisesti hyötyneet eniten ilmastohätätilaan johtaneesta toiminnasta;

12. pitää valitettavana, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevasta tiedonannosta puuttuu sukupuolinäkökulma ja sitä koskevat toimet ja tavoitteet, ja vaatii komissiota sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoiset ilmasto- ja ympäristötoimet ohjelman kaikille tasoille; kehottaa komissiota täyttämään puheenjohtaja Ursula von der Leyenin antaman sitoumuksen edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikessa poliittisessa päätöksenteossa sekä toteuttamaan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin ehdotukset toimia yhtä aikaa ”kahdella rintamalla” (tasa-arvo ja ilmastonmuutos) ja sisällyttää tasa-arvo- ja ilmastokysymykset kaikkeen EU:n kehityspolitiikkaan; muistuttaa, että naisten mielekäs ja tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoelimiin ja EU:n sekä kansallisen ja paikallisen tason ilmastopolitiikkaan ja -toimiin on ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi;

EU:lle kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet vuosiksi 2030 ja 2050

13. pitää myönteisenä sen tunnustamista, että unionin nykyiset kansallisesti määritellyt panokset eivät vastaa unionin sitoumusta noudattaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiireellisesti vauhdittamaan ilmastotoimiaan; kehottaa komissiota esittämään maaliskuuhun 2020 mennessä kunnianhimoista eurooppalaista ilmastolakia, jossa vahvistetaan EU:lle hiilibudjetti ja otetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä korkeampi, koko taloutta koskeva tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 65 prosentin vähennyksistä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna sekä tavoite saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt EU:ssa vuoteen 2040 mennessä, sillä EU:lla on velvollisuus toimia uusimman tieteellisen näytön pohjalta niin, että maapallon lämpeneminen saadaan pysytettyä alle 1,5 celsiusasteessa;

14. kehottaa komissiota tarkistamaan ja mukauttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään kesäkuuhun 2021 mennessä kaikkia ilmastoon ja energiaan liittyviä EU:n politiikan välineitä niin, että ne ovat näiden korkeampien keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia; kehottaa komissiota myös kiireellisesti poistamaan kaikki porsaanreiät ja epäjohdonmukaisuudet, joita EU:n nykyisissä toimintapolitiikoissa tai kansainvälisissä sitoumuksissa on, erityisesti mitä tulee uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiseen biopolttoaineiden ja metsäbiomassan kohteluun; kehottaa komissiota lisäksi esittämään kesäkuuhun 2020 mennessä ehdotuksen metaania koskevaksi EU:n strategiseksi suunnitelmaksi, joka sisältää vähennystavoitteita, välineitä ja toimintavaihtoehtoja metaanipäästöjen pikaiseksi käsittelemiseksi ja merkittäväksi vähentämiseksi kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, kuten maataloudessa, jätehuollossa ja energia-alalla;

15. pitää valitettavana, että komissio ei nimenomaisesti esittänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa suunnitelmia fluorattuja kaasuja koskevien asetusten tarkistamiseksi; kehottaa komissiota hyödyntämään vuonna 2020 tehtävän fluorattuja kaasuja koskevan asetuksen tarkistamisen tarjoamaa tilaisuutta ja puuttumaan tiedossa oleviin puutteisiin, jotka uhkaavat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, kuten fluorihiilivetyjen (HFCt) laiton kauppa ja riittämättömät toimet rikkiheksafluoridin (SF6) käytön estämiseksi;

16. pitää myönteisenä tavoitetta varmistaa tehokas hiilen hinnoittelu koko taloudessa ja kehottaa komissiota uudistamaan perinpohjaisesti EU:n päästökauppajärjestelmän, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2040 mennessä; katsoo, että tämä voidaan tehdä muun muassa korottamalla huomattavasti lineaarista vähennyskerrointa, lakkauttamalla kaikki ilmaiset päästöoikeudet, ottamalla käyttöön vaikuttava ja nouseva hiilen pohjahinta sekä ulottamalla EU:n päästökauppajärjestelmä meriliikenteeseen; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen ottaa käyttöön hiilitullimekanismi, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä kaupassa; katsoo, että energiaverodirektiivin tarkistamisella olisi lopetettava lento- ja meriliikenteessä käytettäviin polttoaineisiin sovellettava epäoikeudenmukainen ja ympäristön kannalta haitallinen verovapautus ja saatava aikaan tehokas ja oikeudenmukainen hiilen hinnoittelu kaikilla EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuulumattomilla aloilla; korostaa, että tällaiset toimenpiteet olisi suunniteltava huolellisesti, jotta ei lisätä eriarvoisuutta, ja kannustaa voimakkaasti kohdentamaan uudet verotulot eriarvoisuuden vähentämiseen, siirtymästä eniten kärsineille ihmisille aiheutuneiden kustannusten kattamiseen ja sen varmistamiseen, että kaikki pysyvät mukana siirtymässä kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa;

17. katsoo, että kaikki nykyiset hiilivuotoa koskevat toimet olisi korvattava toimilla ja välineillä, joilla sisällytetään hintoihin kaikki kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset; suhtautuu tältä osin myönteisesti ehdotukseen perustaa WTO:n sääntöjen mukainen hiilitullimekanismi ja siihen, että se on tarkoitettu nykyisten toimien vaihtoehdoksi eikä täydentäjäksi; pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että mekanismin perustamisen ehtona on, että unionin ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien tavoitteiden kunnianhimoisuudessa on edelleen eroja;

18. painottaa, että luontopohjaiset ratkaisut voivat auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja biologista monimuotoisuutta koskevat tavoitteensa; tähdentää, että luontopohjaiset ratkaisut täydentävät lähteellä tehtäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä; on huolissaan kielteisistä suuntauksista Euroopan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelun, säilyttämisen ja ennallistamisen aloilla, joista on raportoitu ympäristön tilaa koskevassa vuoden 2020 kertomuksessa; kehottaa täten käynnistämään ”luonnollisten ilmastoratkaisujen” strategian, johon kuuluu oikeudellinen kehys ekosysteemien hyvän ekologisen tilan säilyttämiseksi, ekosysteemien rappeutumisen estävien toimien soveltamiseksi ja rappeutuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi, muun muassa suojelemalla täysin vähintään 30 prosenttia maa- ja meriekosysteemeistä ja hoitamalla muita alueita kestävällä tavalla;

19. kehottaa komissiota jatkamaan pitkän aikavälin strategiaa koskevaa työtään ja sisällyttämään siihen uuden skenaarion, joka perustuu erittäin energia- ja resurssitehokkaaseen ja täysin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen ja jossa turvaudutaan ekosysteemipohjaisiin ratkaisuihin eikä niinkään hiilenpoistoteknologioihin, jotka sisältävät huomattavia riskejä ekosysteemeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja elintarviketurvalle, sekä esittämään työnsä tulokset ilmastosopimuksen osapuolten konferenssille vuoteen 2020 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti;

20. suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen käynnistää maaliskuuhun 2020 mennessä eurooppalaiseen ilmastosopimukseen tähtäävä prosessi, jotta kansalaiset ja valtiosta riippumattomat toimijat saadaan mukaan ilmastotoimiin; tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten merkittävän roolin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaavaa johtavaa varapuheenjohtajaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat kaikin tavoin mukaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laatimiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin; kehottaa vahvistamaan monitasoisen hallinnon toimintamallia ja tunnustamaan, että paikalliset ja alueelliset toimijat soveltuvat hallintotasoista parhaiten ottamaan ratkaisevan askeleen siirtymässä hiilineutraaliin talouteen;

21. pyytää jälleen tarkistamaan Århus-asetusta, ympäristövastuudirektiiviä ja ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annettua direktiiviä 2008/99/EY, jotta voidaan varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, muun muassa yritysten vastuuta ympäristövahingoissa koskevien selkeiden sääntöjen avulla, ja turvataan saastumisen ja ympäristörikosten uhrien oikeussuojan toteutuminen;

22. katsoo, että fossiilisia polttoaineita käyttävän teollisuuden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edellyttämien toimien välillä on perustavanlaatuinen ja yhteensovittamaton ristiriita; painottaa sen vuoksi, että kun poliittiset päättäjät ja heidän edustajansa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ovat tekemisissä fossiilisia polttoaineita käyttävän teollisuuden tai sen etuja ajavien tahojen kanssa, heidän on oltava kaikin puolin tilivelvollisia ja avoimia; pitää myös välttämättömänä toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että fossiilisia polttoaineita käyttävä teollisuus ja sen etuja ajavat tahot toimivat täysin tilivelvollisesti ja avoimesti; kehottaa komissiota aloittamaan uudelleen neuvottelut toimielinten yhteisen avoimuusrekisterin parannetusta versiosta, niin että EU:n neuvosto ja kaikki pysyvät edustustot osallistuvat siihen merkityksellisellä tavalla;

23. suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen, jonka mukaan komissiosta tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä; muistuttaa, että Euroopan parlamentti on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2016 ennen kaikkea ympäristö- ja EMAS-politiikkansa, päästöjen kompensoinnin ja ekosähkösertifioinnin ansiosta; katsoo, että parlamentin olisi tehostettava ilmastotoimiaan ja otettava käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla se voi olla aidosti ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä; antaa Euroopan parlamentin puhemiehistölle tehtäväksi keskustella etenemissuunnitelmasta tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja hyväksyä se vuoden 2020 loppuun mennessä;

Puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa

24. suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin irrottaa energiajärjestelmä hiilestä, jotta EU voi saavuttaa nettopäästötason viimeistään vuoteen 2050 ja mieluiten vuoteen 2040 mennessä; on tyytyväinen siihen, että energiatehokkuus on asetettu etusijalle; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan energiatehokkuus etusijalle -periaatetta kaikilla aloilla ja kaikissa toimintapolitiikoissa; pitää valitettavana, että komissio ei käsittele energiatehokkuustoimien aiheuttamaa energiankäytön lisääntymistä, vaikka on empiirisesti osoitettu, että tämä vastavaikutus mitätöi huomattavan osuuden alkuperäisestä hyödystä; kehottaa komissiota käsittelemään asiaa perusteellisesti tulevia toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä suunnitellessaan;

25. pitää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tärkeänä ja ainutlaatuisena mahdollisuutena luoda visio täysin energiatehokkaasta uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä, joka voi vastata EU:n kansalaisten odotuksiin; vaatii komissiota laatimaan nopeasti täydentävän skenaarion, jossa energialähteet ovat 100-prosenttisesti uusiutuvia, jotta voidaan saavuttaa tavoite ilmastoneutraaliuden toteutumisesta vuoteen 2040 mennessä;

26. kehottaa komissiota tarkistamaan kaiken asiaankuuluvan energialainsäädännön kesäkuuhun 2021 mennessä, jotta saavutetaan sekä vuotta 2030 koskeva sitova vähintään 45 prosentin energiatehokkuustavoite että vuotta 2030 koskeva vähintään 40 prosentin uusiutuvan energian tavoite, sillä tämä on välttämätön vaihe tiellä energiatehokkaaksi ja 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuvaksi taloudeksi ja pyrittäessä saavuttamaan vuotta 2030 koskeva tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 65 prosentilla; vaatii komissiota asettamaan kullekin jäsenvaltiolle vuotta 2030 koskevat sitovat energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet sekä varmistamaan, että kaikki asiaan liittyvä lainsäädäntö on selkeää ja täytäntöönpanokelpoista eikä siinä ei ole porsaanreikiä;

27. pyytää lakkauttamaan välittömästi suorat ja välilliset EU:n tuet ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille ja pyytää jäsenvaltioita soveltamaan samoja vaatimuksia kansallisella ja alue- ja paikallistasolla; vaatii jäsenvaltioita sekä julkisia ja yksityisiä eläkerahastoja luopumaan kokonaan sijoittamisesta fossiilisiin polttoaineisiin; kehottaa luopumaan asteittain ydinvoimasta, ruskohiilestä, kivihiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta sähköntuotannossa vuoteen 2030 mennessä ja kieltämään fossiilisten polttoaineiden käytön vuoteen 2040 mennessä sekä varmistamaan samalla oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän;

28. korostaa, että kumppanimaiden on osallistuttava kaikin tavoin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimiin ja voitava myös saada rahoitusta erityisesti tutkimusta ja oikeudenmukaista siirtymää varten; huomauttaa, että energiasiirtymä on tarpeen Länsi-Balkanin maissa, sillä niissä tuotetaan energiaa kivihiilestä ja ruskohiilestä kotimaista sähkön- ja lämmöntuotantoa sekä EU:hun suuntautuvaa sähkön tuontia varten;

29. vaatii, että EU:n on asetettava etusijalle köyhyyden, myös energiaköyhyyden, torjunta ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus; kannattaa energiaköyhyyden vähentämisen tavoitteen sisällyttämistä ohjelmaan ja energiaköyhyyden yhdenmukaisen määritelmän hyväksymistä;

30. kehottaa komissiota noudattamaan kaasumarkkinoiden suunnittelussa energiatehokkuus etusijalle -periaatetta ja tavoitetta luopua asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2040 mennessä; katsoo, että yhteistä etua koskevien hankkeiden neljäs luettelo saattaa synnyttää hiililukkiutumia ja siten vaarantaa tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2040 mennessä; pitää uusiutuvan kaasun tarjoamia mahdollisuuksia rajallisina ja kehottaa siksi rajoittamaan sen käyttöä aloilla, joilla on vaikeuksia irtautua hiilestä, sekä varmistamaan, että uusiutuvaa kaasua on vain biokaasu tai uusiutuva vety, jota tuotetaan 100-prosenttisesti uusiutuvasta energiasta, jota syntyy energiatehokkuusprosesseissa ja joka rajoittuu kestävästi saatavilla oleviin raaka-aineisiin;

31. muistuttaa, että ydinenergia on vaarallinen ja kestämätön teknologia, joka ei ole kustannustehokas; toteaa siksi, että ydinenergia ei ole ilmastoratkaisu, ja pyytää EU:ta, jäsenvaltioita ja Euroopan investointipankkia (EIP) lopettamaan tämän teknologian rahoittamisen ja ohjaamaan käytettävissä olevat varat uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja älykkäiden verkkojen kehittämiseen tehtäviin investointeihin; toteaa, että ydinenergia on luonnostaan yhteensopimaton uusiutuvien energialähteiden yhdistelmän kanssa, sillä sen tarjonta on joustamatonta ja se haittaa kestävien ratkaisujen kehittämistä; huomauttaa, että maailmassa ei ole yhtään maata, jolla olisi ydinjätteen pitkäaikaiseen säilyttämiseen soveltuva syvä geologinen loppusijoituspaikka, mistä on huomattavaa ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle; ehdottaa, että Euratomin perustamissopimusta tarkistetaan turvallisuusperiaatteiden vahvistamiseksi, erityisesti ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen, radioaktiivisen jätteen varastoinnin ja vastuuvakuutusta koskevan velvoitteen osalta;

Rakentaminen ja kunnostaminen energia- ja resurssitehokkaalla tavalla

32. pitää myönteisenä ehdotettua aloitetta korjausrakentamisen edistämiseksi EU:ssa sekä toimia, joilla pyritään helpottamaan rakennusten kunnostamiseen tarkoitetun rahoituksen saatavuutta; vaatii painottamaan erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa ja vuokra-asumista;

33. korostaa, että kaikilla EU:n kansalaisilla on oltava kohtuuhintainen, terveellinen ja turvallinen koti; pitää valitettavana, että muut kuin lainsäädäntötoimet ja hyvää tarkoittavat aloitteet eivät ole tähän mennessä osoittautuneet onnistuneiksi ja että nykyisellä lainsäädännöllä ei pystytä riittävästi vastaamaan näihin haasteisiin;

34. vaatii lainsäädäntötoimia ja riittäviä investointeja, jotta voidaan nostaa peruskorjattujen rakennusten osuus 3 prosenttiin vuodessa ja varmistaa, että nykyinen rakennuskanta kunnostetaan lähes nollaenergiarakennusten (nZEB) tasolle; ei hyväksy ajatusta EU:n päästökauppajärjestelmän laajentamisesta rakennusten päästöihin, sillä näin vastuu siirtyisi pois julkisilta toimilta ja vuokralaisten ja asunnonomistajien energialasku saattaisi nousta;

35. korostaa kansalaisten energiayhteisöjen ja alan kestävään talouteen integroitumisen merkitystä; vaatii kokonaisvaltaista ja osallistavaa kiinteistöpolitiikkaa, jossa yhdistyvät sosiaalipalvelut, kotien, työpaikkojen ja julkisten rakennusten teolliset, liikkuvuus- ja energiatoiminnot EU:n kansalaisten eduksi;

36. tähdentää, että olemassa oleville aloitteille, kuten Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -aloite, on osoitettava enemmän määrärahoja, sillä kaikkia niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty; kehottaa luomaan erityisiä rahoitusvälineitä uusille liiketoimintamalleille, kuten energiapalveluyrityksille (ESCO), yhdistämään ilmaiset korjausrakentamisen neuvontapalvelut laajennettuun ja riittävästi rahoitettuun ELENA-ohjelmaan, jotta voidaan yksilöidä ja koota yhteen pienimuotoisia kunnostushankkeita rahoituskelpoisiksi hankkeiksi sekä ottaa käyttöön uusia ilmaisia neuvontapalveluja ja energiatehokkuuspaketteja kansalaisille;

Teollisuuden kannustaminen puhtaaseen kiertotalouteen

37. pitää myönteisenä sitoutumista ilmastoneutraaliin kiertotalouteen ja kehottaakin komissiota varmistamaan, että kaikki ilmastoneutraalin kiertotalouden aikaansaamiseen tähtäävät toimet ovat täysin myrkyttömään ympäristöön tähtäävän nollapäästötavoitteen mukaisia, jolloin päästään myrkyttömään materiaalikiertoon;

38. kehottaa laatimaan sitovat tavoitteet EU:n tasolla primaariraaka-aineiden käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi niin, että voidaan saavuttaa kestävä puhdas kiertotalous viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

39. kehottaa sisällyttämään ulkoiset kustannukset hintoihin luonnonvarojen käytön asianmukaisen verotuksen avulla ja painottaa tarvetta pitää luonnonvarojen kulutus maapallon kestävyyden rajoissa tilinpitojärjestelmässä ja makrotalouspolitiikassa;

40. pitää kannatettavina komission aikeita hyväksyä maaliskuussa 2020 EU:n teollisuusstrategia, jolla vastataan vihreän ja digitaalisen muutoksen muodostamaan kaksinkertaiseen haasteeseen; korostaa kuitenkin, että teollisuusstrategian on oltava vuodeksi 2040 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukainen ja että Euroopan teollisuuden uudistamisessa on keskityttävä energia- ja resurssitehokkuuteen, elinkaariajatteluun ja puhtaaseen kiertotalouteen, jos se aikoo säilyttää kilpailukykynsä ja saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman ympäristöystävällisessä tuotannossa; kehottaa ottamaan käyttöön säännöllisen seurantaraportoinnin, jossa keskitytään ympäristöteollisuuden ja ympäristöystävällisten pk-yritysten ja startup-yritysten kilpailukykyyn ja kriisinsietokykyyn;

41. vaatii, että EU:n teollisuuspolitiikalla ohjataan investointeja luovuuteen, taitoihin, innovointiin, kestäviin teknologioihin ja ratkaisuihin ja edistetään Euroopan teollisen perustan nykyaikaistamista sellaisen arvoketjun huomioon ottavan toimintapolitiikan avulla, johon osallistuvat kaikki toimialat ja toimijat, pk-yritykset mukaan lukien, kaikilla EU:n alueilla; tähdentää, että strategiaa on tuettava pitkän aikavälin sääntelykehyksellä, joka sisältää selkeitä tavoitteita ja indikaattoreita, jossa edistystä mitataan ja joka perustuu toimien johdonmukaisuuden varmistaviin osallistaviin ja avoimiin prosesseihin;

42. pitää myönteisenä, että komissio aikoo hyväksyä uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja kestävien tuotteiden politiikan, jossa asetetaan etusijalle materiaalien vähentäminen ja uudelleenkäyttö ennen niiden kierrättämistä ja joka ohjaa siirtymää kaikilla aloilla; korostaa useita materiaaleja kierrättävien järjestelmien merkitystä erityisesti teollisuuspakkausten ja elintarvikepakkausten, kuten vesipullojen, kierrätyksessä, ja kehottaa perustamaan EU:n laajuisen panttijärjestelmän;

43. vaatii päättäviä toimia, jotta voidaan torjua mikromuovien tahallista ja tahatonta päästämistä ympäristöön, ja lisätoimia kertakäyttömuovien vähentämiseksi; tukee komission aikomusta tarkistaa jätteiden siirtoa koskevia sääntöjä sekä lopettaa jätteiden vienti EU:n ulkopuolelle;

44. kehottaa komissiota tarkistamaan ekologista suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä ja ulottamaan sen soveltamisalan energiatehokkuutta laajemmalle, myös selkeisiin merkintöihin tuotteiden kierrätettävyydestä ja korjattavuudesta; pyytää lisäksi komissiota esittämään maaliskuuhun 2020 mennessä ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevan työsuunnitelman vuosiksi 2020–2024 ja hyväksymään kutakin tuoteryhmää koskevat toimenpiteet heti kun ne on päätetty;

45. vaatii komissiota sisällyttämään tekstiilit teollisuusstrategiaansa ja luomaan kannustimia tekstiilien kierrätykselle EU:ssa;

46. pitää myönteisenä komission aikomusta asettaa kestävyys digitaalialan keskiöön; pitää tähän liittyen tärkeänä, että digitaalialalla ( laajakaistaverkot, datakeskukset ja tieto- ja viestintätekniset laitteet ym.) parannetaan energiatehokkuutta ja noudatetaan paremmin kiertotalouden periaatteita; vaatii tähän liittyen laatimaan EU:n vihreän tietoteknisen strategian, jossa on konkreettiset energiatehokkuusvaatimukset datakeskuksille, ja tietotekniikan ekologista suunnittelua koskevan direktiivin, jossa asetetaan sitovat vaatimukset ja tavoitteet tietoteknisten laitteiden energiatehokkuudelle, resurssien säästölle, kierrätettävyydelle ja korjattavuudelle, luodaan digitaalisia päätelaitteita koskeva oikeus korjauksiin ja määritetään videoalustojen tehokkuusnormeja koskevat vaatimukset (automaattinen toisto ei saa olla oletusasetus, pelkän audion valitsemiseksi on oltava näkyvä painike, suoratoisto- ja tilausvideopalvelujen videoresoluutiolle on oltava oletusasetuksista jne.); vaatii myös perustamaan eurooppalaisen ajatushautomon, joka käsittelee digitaalialan parhaita käytäntöjä ja jonka tavoitteena on määritellä parhaat käytännön esimerkit digitalisoinnin kestävästä käytöstä ja saattaa ne yritysten ja julkishallinnon saataville;

47. muistuttaa, että kestävyyskriteerien järjestelmällisellä käytöllä julkisissa hankinnoissa saavutettavat kestävät ja oikeudenmukaiset toimitusketjut ovat keskeinen väline Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti, mitä lainsäädännöllisiä ja muita mukautuksia nykyiseen julkisten hankintojen kehykseen tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että se on täysin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukainen ja erityisesti vuodeksi 2040 asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukainen; kehottaa komissiota myös laatimaan tällä alalla konkreettisen toimintasuunnitelman, joka sisältää nimenomaisia mitattavissa olevia tavoitteita ja seuraamaan kaikissa jäsenvaltioissa tämän suhteen saavutettua edistystä;

Kestävään ja älykkääseen liikkumiseen siirtymisen nopeuttaminen

48. korostaa, että liikenneala on ainoa ala, jolla päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990, ja pitää ilahduttavana sen selkeää tunnustamista, että kaikilla liikennemuodoilla (maantie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenne) on velvollisuus osallistua täysimääräisesti liikennealan irtautumiseen hiilestä, jotta ilmastoneutraalin talouden tavoite voidaan saavuttaa; tukee voimakkaasti tavoitetta sisällyttää hintoihin kaikki liikennealan ympäristö- ja terveyskustannukset, jotka ovat tällä hetkellä noin 1 000 miljardia euroa vuodessa, mikä käy ilmi komission äskettäin teettämästä tutkimuksesta, jossa tarkastellaan ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin;

49. katsoo, että liikennehankkeiden ja -politiikan yleisen linjan on pohjauduttava kattavaan käsitykseen kaikista lyhyen ja pitkän aikavälin ulkoisista kustannuksista; kehottaa siksi laatimaan kokonaisvaltaisen strategian näiden kustannusten täysimääräiseksi sisällyttämiseksi hintoihin toimenpiteillä, joissa sovelletaan saastuttaja maksaa ja käyttäjä maksaa -periaatteita ja otetaan huomioon koko polttoaineketju; katsoo, että tällaisilla toimenpiteillä olisi taattava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille liikennemuodoille ja että niihin olisi kuuluttava muun muassa kattavat tiemaksut, fossiilisten polttoaineiden, kuten lento- ja meriliikenteen polttoaineiden, tukien lopettaminen, jäsenvaltioiden rautatieinfrastruktuurin mahdollinen yhteenliittäminen ja vähäpäästöisen liikenteen kohtuuhintaisuus, lentolippujen arvonlisäverottomuuden lopettaminen sekä valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkistaminen, jotta voidaan tehdä loppu investoinneista lentoasemien laajentamiseen;

50. pitää erittäin valitettavana, että komission ehdotuksissa sivuutetaan osallistavan, syrjimättömän ja täysin esteettömän liikennepolitiikan sosiaalinen ulottuvuus, vaikka monien liikennealan työntekijöiden työolot ovat huonot, väestö ikääntyy ja yhteiskunta on eriarvoinen; korostaa, että ympäristö- ja terveyskustannusten lisäksi työntekijöiden huonot työolot alentavat keinotekoisesti matkustuskustannuksia ja mahdollistavat sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestämättömien liiketoimintamallien menestymisen;

51. pitää kannatettavana panostamista sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin lisäämiseen, sillä sähköajoneuvot ovat osa ratkaisua pyrittäessä vähentämään tieliikenteen päästöjä; kehottaa kuitenkin laatimaan kattavamman kaupunkiliikennesuunnitelman, jotta voidaan vähentää ruuhkia ja parantaa elinoloja kaupungeissa sekä etenkin vähentää yksityisautojen käytettävissä olevaa tilaa ja tehdä tilaa julkiselle liikenteelle, aktiiviselle liikkuvuudelle ja mikroliikkuvuudelle; pitää valitettavana, että maaseutualueille ei ole laadittu liikkuvuusstrategiaa, sillä ne ovat yleensä eristyneempiä ja niiden julkinen liikenne edellyttää huomattavia investointeja, jotta voidaan varmistaa kulkuyhteydet ja samalla vähentää päästöjä;

52. kehottaa painokkaasti komissiota tukemaan jäsenvaltioita, jotka ovat halukkaita kieltämään polttomoottorilla varustettujen uusien ajoneuvojen myynnin tietyn päivämäärän jälkeen, ja pitää tarpeellisena kieltää perinteiset polttomoottorit uusissa henkilöautoissa ja kevyissä hyötyajoneuvoissa EU:n laajuisesti viimeistään vuonna 2030, jotta saavutetaan tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2040 mennessä ja estetään samalla sisämarkkinoiden pirstoutuminen; muistuttaa vastustavansa EU:n päästökauppajärjestelmän ulottamista maantiekuljetuksiin ja kehottaa sen sijaan tiukentamaan henkilöautojen, pakettiautojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeja;

53. palauttaa mieliin Euroopan ympäristökeskuksen julkaisemat luvut, joiden mukaan ilmansaasteet aiheuttivat noin 412 000 ennenaikaista kuolemantapausta vuonna 2016; kehottaakin tekemään jälkiasennuksesta EU:ssa pakollista kaikille dieselajoneuvoille, jotka eivät täytä EU:n normeja, sekä perustamaan EU:n päästötestausviraston ja hyväksymään Euro 7 -päästönormit, jotka kattavat ajoneuvojen kaikki, myös renkaista ja jarruista peräisin olevat, päästöt; kehottaa myöntämään EU:n rahoitusta kaukokartoitustekniikoille ja -infrastruktuurille;

54. vaatii uutta sitoutumista päättäväisiin toimiin liikenneturvallisuuden alalla ja ”nollavision” tavoittamiseen vuoteen 2030 mennessä sekä sitoutumista nopeusrajoitusten alentamiseen, liikenteenvalvonnan tehostamiseen, autottomiin kaupunkikeskuksiin, aktiivisen liikkuvuuden priorisointiin, matkustustarpeen vähentämiseen sekä turvallisempiin ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen priorisointiin;

55. korostaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan loppuunsaattaminen saattaa tuottaa jonkin verran tehokkuusetuja mutta voi myös johtaa lentoliikenteen volyymin kasvuun, eikä se näin ollen vähennä ilmailun päästöjä niin merkittävästi kuin olisi tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa liikennemuotosiirtymä lentoliikenteestä rautatieliikenteeseen, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan politiikkoja, investointeja ja kannustimia, joilla varmistetaan, että aina kun junamatka on enintään 1 000 kilometrin matkalla Euroopassa käytännössä mahdollinen, se on kansalaisille lento- tai automatkaa houkuttelevampi vaihtoehto; kehottaa keskeyttämään sellaisten uusien ilmailusopimusten tekemisen, joilla pyritään lisäämään ilmailukapasiteettia ja avaamaan uusia reittejä, koska tämä on vastoin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

56. pitää valitettavana, että komissio ei ole vielä poistamassa ilmaisia päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvalta ilmailutoiminnalta vaan aikoo vain vähentää niitä;

57. korostaa, että EU:n liikennealan rahoitus, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat EU:n rahastot (Verkkojen Eurooppa -väline, ERI-rahastot, InvestEU ym.) sekä EIP:n lainanantopolitiikka liikennealalla, olisi räätälöitävä siten, että varmistetaan liikennealan irtautuminen hiilestä, asetetaan etusijalle kestävä liikennemuotosiirtymä, lisätään rajatylittävien ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) puuttuvien rautatieyhteyksien rahoitusta ja edistetään yöjunayhteyksiä sekä lisätään investointeja kohtuuhintaiseen ja esteettömään julkiseen liikenteeseen, yhdistettyihin kuljetuksiin, aktiiviseen liikkuvuuteen ja liikkuvuuteen palveluna; muistuttaa, että moottoriteiden, pysäköintialueiden ja lentoasemien kaltaiseen infrastruktuuriin investoiminen yleensä lisää kysyntää, kasvattaa päästöjä ja on siten ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa; pitää TEN-T-verkon tulevaa tarkistamista ratkaisevan tärkeänä, jotta nykyisen kehyksen painotus voidaan siirtää liikennemuotosiirtymään ja sitoviin tavoitteisiin, jotka koskevat siirtymistä maanteiltä rautateille ja vesiväylille; katsoo, että kaupunkiliikenteen rahoituksen kytkeminen tiukemmin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin on olennaisen tärkeää kaupunkiliikenteen muutoksen vauhdittamiseksi;

58. kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia, joilla tehdään loppu meriliikenteen epäpuhtauspäästöistä (typen oksidien, rikin oksidien ja hiukkasten päästöt), aletaan verottaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä, velvoitetaan käyttämään maasähköä ja asetetaan kunnianhimoiset tehokkuusvaatimukset EU:n satamissa käyville aluksille; kehottaa komissiota asettamaan tavoitteita purjevoiman osittaiselle käytölle, aurinko- ja tuulienergian hyödyntämiselle aluksilla ja nopeuden vähentämiselle (slow steaming), jotka tuottavat valtaisia polttoainesäästöjä; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n vesille tilatut alukset soveltuvat päästöttömään käyttöön ja että niitä käytetäänkin pian päästöttömästi;

Pellolta pöytään: reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittäminen

59. suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen varmistaa, että eurooppalaisista elintarvikkeista tulee maailmanlaajuinen kestävyysnormi, ja toteaa tämän edellyttävän, että elintarvikeketjun missään vaiheessa maatilalta ruokapöytään kaikkine tuotantopanoksineen, tuontirehu mukaan lukien, ei vahingoiteta ilmastoa ja ympäristöä; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio haaskasi tilaisuuden tarkistaa tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa ehdotustaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

60. pitää myönteisenä komission sitoumusta varmistaa, että maatalousalan kansallisissa strategiasuunnitelmissa asetetaan alusta asti entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, jotta voidaan vähentää huomattavasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja vaarallisuutta samoin kuin lannoitteiden ja antibioottien käyttöä; muistuttaa tarpeesta siirtyä biologisesti erittäin monimuotoisiin agroekologisiin järjestelmiin soveltamalla ekosysteemipohjaisia ratkaisuja, kuten integroitua torjuntaa, palkokasvien käyttöä viljelykierrossa ja muita luonnonmukaisia viljelykäytäntöjä;

61. pitää olennaisen tärkeänä toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan kauaskantoinen uudistus, jotta se olisi johdonmukainen EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa:

i. tukia olisi myönnettävä ainoastaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, biologisen monimuotoisuuden palauttamiseen, eläinten hyvinvointiin ja etenkin torjunta-aineiden käytön vähentämiseen; komission olisi hyväksyttävä tuotantosidonnaiset tuet kotieläintuotannossa ainoastaan, kun eläintiheys on matala;

ii. suorien tukien enimmäismääräksi olisi asetettava 50 000 euroa tilaa kohti vuodessa (työvoimakustannukset pois lukien) ja tukikaton tuotto olisi kohdennettava uudelleenjakotukena tilan ensimmäisille hehtaareille, jotta tuet eivät päätyisi suhteettomassa määrin suurimmille tuottajille;

iii. 50 prosenttia Euroopan maatalouden tukirahaston kansallisista määrärahoista olisi osoitettava ekojärjestelmille, jotka täyttävät EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden mukaiset kunnianhimoiset kriteerit, ja viljelijöille, jotka siirtyvät kestäviin käytäntöihin, erityisesti agroekologiaan; komission olisi tarkistettava jäsenvaltioiden ekojärjestelmien kunnianhimoisuus ja tehokkuus ja seurattava tiiviisti niiden täytäntöönpanon tuloksia;

iv. asianmukaisesti rahoitettua Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa olisi käytettävä kohdennetusti tukemaan viljelijöitä ja maaseutuyhteisöjä paikallis- ja aluetalouden perusteellisessa rakenneuudistuksessa ja siirtymisessä kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä järjestelmiä, jotka perustuvat erityisesti ruoan haaskauksen välttämiseen ja lyhyempiin toimitusketjuihin, luonnon suojeluun ja työllisyyden edistämiseen maaseutualueilla;

62. kehottaa komissiota toimimaan torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa 16. tammikuuta 2019 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyjen kehotusten mukaisesti ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot arvioivat asianmukaisesti torjunta-ainevalmisteita unionin tuomioistuimen asiassa C-616/17 antaman tuomion mukaisesti;

63. kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, johon sisältyy sitova EU:n tason sitoumus vähentää synteettisten torjunta-aineiden käyttöä radikaalisti 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja jossa jäsenvaltioille asetetaan sitovat tavoiteosuudet, jotta kyseiset torjunta-aineet voidaan poistaa vaiheittain käytöstä 15 vuoden kuluessa; kehottaa kieltämään EU:ssa kiellettyjen torjunta-aineiden viennin unionista; kehottaa rajoittamaan torjunta-aineiden käytön poikkeuslupien myöntämisen tiukasti todellisiin hätätilanteisiin ja antamaan yksityiskohtaiset säännöt ilmoituksista sekä täydellisistä ja yksityiskohtaisista selityksistä ja asettamaan velvollisuuden julkaista kyseiset ilmoitukset;

64. kehottaa komissiota panemaan vihdoin täytäntöön kattavan eurooppalaisen kasviproteiinisuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää metsäkatoa aiheuttavien hyödykkeiden tuontia;

65. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen vuonna 2013 antamat mehiläisiä ja kasvinsuojelua koskevat ohjeet hyväksytään kiireesti ja kokonaisuudessaan, ja kehottaa jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan sillä välin torjunta-aineita koskevat arviointinsa; kehottaa lisäksi komissiota toimimaan parlamentin kannan mukaisesti ja kieltämään kaikki neonikotinoidipohjaiset torjunta-aineet;

66. pitää tärkeänä tiukentaa eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaatimuksia ja käynnistää rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka järjestelmällisesti laiminlyövät eläinten hyvinvointia koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan, olipa kyse eläinkuljetusten tai kotieläintuotannon normeista; katsoo, että eläinkuljetusten huomattavan vähentämisen mahdollistamiseksi komission olisi myös tuettava paikallisia ja pienteurastamoja ja kiellettävä elävien eläinten vienti EU:n ulkopuolelle;

67. kehottaa komissiota hyväksymään mahdollisimman pian maaperädirektiivin, jolla pyritään pysäyttämään maaperän huonontuminen, joka johtaa maaperän, maa-alan ja hiilinielujen vähenemiseen;

68. korostaa, että meren elollisten luonnonvarojen liikakäyttö on kiireesti lopetettava, jotta voidaan turvata kalastuksen tuottavuus, suojella merten biologista monimuotoisuutta ja säilyttää valtamerten kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön yhteisen kalastuspolitiikan vaatimukset, jotka koskevat kalakantojen kestävää hyödyntämistä ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeille aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimointia ja, mikäli mahdollista, poistamista;

69. kehottaa komissiota pohtimaan edelleen, miten voidaan edistää siirtymistä ilmastoystävälliseen, vähävaikutteiseen ja kestävään kalastukseen kaikilla Euroopan merialueilla;

70. korostaa, että tarvitaan kiireellisiä lainsäädäntötoimia elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvista materiaaleista ja torjunta-ainejäämien enimmäismääristä elintarvikkeissa; kehottaa komissiota kieltämään mahdollisesti vaaralliset ja tarpeettomat elintarvikelisäaineet;

71. kehottaa komissiota tarkistamaan pakkausmerkintöjä kaikkien elintarvikkeissa esiintyvien aineiden ilmoittamiseksi avoimemmin ja parantamaan ravintoarvomerkintöjä (Nutriscore), alkuperämaamerkintöjä ja eläinten hyvinvointia koskevia merkintöjä; kehottaa komissiota ottamaan vihdoin käyttöön ravintosisältöprofiilit terveysväitteistä annetun asetuksen mukaisesti;

72. kehottaa olemaan myöntämättä uusia lupia muuntogeenisille organismeille (tuonnille ja viljelylle), koska lupamenettelyssä ei oteta riittävästi huomioon terveysriskejä ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan uusia muuntogeenisiä organismeja (niin kutsutut uudet jalostustekniikat) koskevan unionin tuomioistuimen tuomion täysimääräisen ja nopean täytäntöönpanon ja varmistamaan, että uusia muuntogeenisiä organismeja ei vapauteta sääntelystä; korostaa, että kaikkien lupamenettelyjen olisi oltava täysin demokraattisia; korostaa luonnollisen biologisen monimuotoisuuden merkitystä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa että sen hillitsemisessä;

Ekosysteemien ja biodiversiteetin säilyttäminen ja ennallistaminen

73. pitää tervetulleena ilmoitusta, jonka mukaan vuoteen 2030 ulottuva biologista monimuotoisuutta koskeva strategia on määrä julkaista viimeistään maaliskuussa 2020; katsoo, että on tärkeää laatia kunnianhimoinen strategia, jotta unioni voi näyttää tietä Kunmingissa pidettävälle COP15-konferenssille ja saada aikaan oikeudellisesti sitovan sopimuksen maailman biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja palauttamiseksi ennalleen; korostaa, että biologista monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa olisi puututtava kaikkiin tärkeimpiin biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen syihin EU:ssa, erityisesti maa-, metsä- ja kalatalouden kestämättömiin käytäntöihin, ja asetettava unionille ja sen jäsenvaltioille sitovat tavoitteet suojella vähintään 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia rappeutuneista ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä, samalla kun edistetään niiden yhteenliitettävyyttä ja varmistetaan niiden riittävä rahoitus ja tehokas hoito;

74. pitää välttämättöminä valtamerten ja rannikoiden suojelutoimia, jotka paitsi hillitsevät ilmastonmuutosta myös edistävät siihen sopeutumista, merten ja rannikoiden ekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, kuten hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin valtameriä ja kryosfääriä koskevassa erityisraportissa todetaan, minimoimalla kalastuksen, vesiviljelyn ja kaivannaisteollisuuden vaikutukset meriekosysteemeihin sekä minimoimalla merien saastuminen ja merenkulun päästöt; katsoo, että yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi pyrittävä lopettamaan liikakalastus ja elvyttämään kannat kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita soveltamaan tätä periaatetta kalastuskiintiöitä jakaessaan;

75. pitää myönteisenä Välimeren ympärysmaiden sitoumusta kehittää kattava hallintojärjestelmä, tehostaa tiedonkeruuta ja tieteellistä arviointia, luoda ekosysteemilähtöinen kalastuksenhoitokehys, kehittää sääntöjen noudattamisen kulttuuria ja tehdä loppu laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta, tukea kestävää pienimuotoista kalastusta ja vesiviljelyä sekä lisätä solidaarisuutta ja koordinointia;

76. kannustaa voimakkaasti komissiota tehostamaan toimiaan metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi unionissa ja maailmanlaajuisesti; toistaa kehotuksensa estää metsäkatoalueiden tuotteiden pääsy EU:n markkinoille ja ottaa käyttöön pakollisia due diligence -velvoitteita yrityksille, jotka saattavat unionin markkinoille hyödykkeitä, joihin liittyy metsäkadon riski, kuten soijaa, palmuöljyä, eukalyptusta, naudanlihaa, nahkaa ja kaakaota; kehottaa komissiota lopettamaan lupien myöntämisen muuntogeenisen soijan tuonnille, joka johtaa laajamittaiseen metsäkatoon esimerkiksi Brasiliassa ja Argentiinassa; panee merkille yhä uhanalaisempien alkuperäiskansojen ja metsäyhteisöjen roolin metsien ekosysteemien suojelijoina ja vartijoina;

77. korostaa vallitsevaa epäjohdonmukaisuutta biologista monimuotoisuutta koskevien unionin tavoitteiden ja unionin bioenergiapolitiikan välillä; kehottaa siksi komissiota asettamaan bioenergialle tiukemmat kestävyyskriteerit, jotta varmistetaan, että sen tuotanto ei vahingoita biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä;

78. toteaa, että uudet metsänistutukset eivät voi korvata vanhoja luonnonmetsiä sen enempää hiilinieluina kuin biologisen monimuotoisuuden turvaajina; varoittaa korvaamasta biologisesti monimuotoisia metsiä lajiköyhillä viljelmillä ja painottaa, ettei vinoutunutta ”ekologisen kompensaation” käsitettä pitäisi käyttää politiikan välineenä; kehottaa laatimaan EU:n strategian Euroopan palauttamiseksi luonnontilaiseksi ja koko mantereen laajuisen metsän ennallistamiseksi;

79. korostaa, että on tärkeää lisätä suojelualueverkostojen kattavuutta ja vaikuttavuutta, jotta voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen ja mahdollistaa biologisen monimuotoisuuden palautuminen monista stressitekijöistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan yhdessä maailmanlaajuisia suojelualueita koskevasta kunnianhimoisesta tavoitteesta, jotta vähintään 30 prosenttia meri- ja maa-alueista olisi tehokkaasti hoidettuja ja yhteenliitettyjä vuoteen 2030 mennessä; kannustaa unionia ja jäsenvaltioita saattamaan päätökseen Euroopan vihreän vyöhykkeen pilottihankkeena ja merkittävänä osana Euroopan vihreää infrastruktuuria;

80. kehottaa komissiota määrittämään sitovat kriteerit, joilla varmistetaan kasviston, eläimistön ja luontotyyppien sekä Natura 2000 -alueiden asianmukainen hoito, kielletään haitallinen toiminta ja torjunta-aineiden käyttö suojelualueilla ja niiden ympäristössä sekä tehostetaan riippumattomien viranomaisten suorittamaa seurantaa ja tarkastuksia; kehottaa komissiota lujittamaan ympäristövastuudirektiiviä Euroopan parlamentin 26. lokakuuta 2017 antamassa päätöslauselmassa esittämien suositusten mukaisesti; kehottaa komissiota käynnistämään rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata luonnonsuojelulainsäädäntöä;

81. korostaa, että biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat voivat usein johtua erilaisista suunnitelluista infrastruktuureista, kuten liikenteestä, energian tuotannosta ja jakelusta, jätehuoltolaitoksista tai kaivostoiminnasta; muistuttaa, että tällaisten hankkeiden ympäristövaikutukset samoin kuin vaikutukset olemassa olevaan sosioekonomiseen toimintaan, kuten maatalouteen, on arvioitava asianmukaisesti mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa; muistuttaa, että asiaa koskevan EU:n lainsäädännön perimmäisen tavoitteen ja hengen mukaisesti luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia merkittäviä vahinkoja on ehkäistävä mahdollisimman pitkälti soveltamalla parasta mahdollista vaihtoehtoa, joka voi olla myös hankkeen toteuttamatta jättäminen; kehottaa komissiota täyttämään tehtävänsä perussopimusten valvojana myös tällä alalla, menemään nykyistä tiedonantoaan ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” pidemmälle ja tutkimaan asianmukaisesti mahdolliset EU:n ympäristölainsäädännön rikkomistapaukset, joista kansalaiset ja järjestöt ovat ilmoittaneet;

82. korostaa, että on tärkeää sopia vuoden 2020 loppuun mennessä uudesta YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisesta, merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevasta kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta välineestä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan, jotta New Yorkissa maaliskuussa 2020 pidettävässä neljännessä hallitustenvälisessä komiteassa päästäisiin sopimukseen kunnianhimoisesta maailmanlaajuisesta sopimuksesta;

83. pyytää myöntämään oikeudellisen aseman maa- ja meriekosysteemeille ja pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot esittävät maapallon yhteisille luonnonvaroille kansainvälistä asemaa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen COP15-kokouksessa Kunmingissa;

84. kehottaa muistamaan maapallon kestävyyden rajat sinisen kasvun ohjelmassa, jonka kehittämisen on pysyttävä ekologisissa rajoissa;

Myrkyttömään ympäristöön tähtäävä nollapäästötavoite

85. pitää myönteisenä myrkyttömään ympäristöön tähtäävää nollapäästötavoitetta sekä sen tiedostamista, että tarvitaan lisätoimia saastumisen ehkäisemiseksi sekä toimenpiteitä ympäristön puhdistamiseksi ja ennallistamiseksi; odottaa, että komissio saattaa tulevan teollisuusstrategian ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman vastaamaan asetettua nollapäästötavoitetta;

86. kehottaa komissiota soveltamaan REACH-asetusta asianmukaisesti asiassa T-837/16 (Ruotsi v. Euroopan komissio) annetun tuomion mukaisesti;

87. kehottaa toteuttamaan toimia, joilla korjataan kaikki EU:n kemikaalilainsäädännön puutteet ja varmistetaan johdonmukaisuus kaikilla aloilla, nopeutetaan myrkyllisten kemikaalien korvaamista myrkyttömillä vaihtoehdoilla soveltaen mahdollisuuksien mukaan aineryhmiin perustuvaa lähestymistapaa, toteutetaan myrkytöntä ympäristöä koskevan viivästyneen strategian kaikki neljä osatekijää, erityisesti hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja nanomateriaalien osalta, ja ryhdytään toimiin erittäin hitaasti hajoavien kemikaalien suhteen;

88. kehottaa ryhtymään kattaviin toimiin kaikkien merkityksellisten epäpuhtauksien poistamiseksi ja pohja-, rannikko-, meri- ja pintavesien luonnollisten toimintojen palauttamiseksi;

89. kehottaa komissiota tarkistamaan ilmanlaatudirektiiviä, saattamaan tavoitearvot vastaamaan viimeisimpiä WHO:n suosituksia ja ottamaan käyttöön pienhiukkasia (PM2.5) koskevan lyhyen aikavälin arvon;

90. kehottaa tarkistamaan Seveso-direktiiviä ympäristöterveyden varmistamiseksi sekä soveltamaan kaikkeen teolliseen toimintaan nollapäästöjä/myrkyttömyyttä koskevaa strategiaa ja tarkistamaan öljynporausdirektiiviä merellä tapahtuvan porauksen kieltämiseksi;

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittaminen ja oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen

Pyrkimys vihreään rahoitukseen ja ympäristösijoittamiseen ja oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen

91. panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat huomattavat rahoitustarpeet ja investointiohjelman tarve tunnustetaan; pitää lisäksi myönteisenä, että tiedonannossa tunnustetaan, että kestävyys olisi sisällytettävä tiiviimmin yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan kehykseen ja kestävään investointikehykseen, jotta varmistetaan, että myös yksityinen sektori edistää tehokkaasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita eikä toimi niitä vastaan;

92. panee tyytyväisenä merkille EKP:n uuden pääjohtajan äskettäiset lausunnot, joiden mukaan EKP:n olisi sekä rahapoliittisissa että pankkitoiminnan valvontatehtävissään osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan erityisesti ostamalla kohdennetusti joukkovelkakirjalainoja ohjelmiensa puitteissa ja varmistamalla ilmasto- ja muiden ympäristöriskien huolellisen arvioinnin pankkijärjestelmässä; huomauttaa, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävänä on tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamiseen ja että näihin tavoitteisiin kuuluvat korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen suojelu; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä EKP:n kanssa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa luvattujen toimien johdonmukaisuuden varmistamiseksi;

93. pitää erittäin valitettavana, että tiedonannossa esitetyissä komission arvioissa ei käsitellä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tai muiden ympäristöhaasteiden, kuten biologisen monimuotoisuuden, edellyttämiä menoja eikä julkisia investointeja, jotka ovat tarpeen siirtymän sosiaalisten kustannusten tai toimimatta jättämisen kustannusten kattamiseksi;

94. odottaa komissiolta selkeää rahoitussuunnitelmaa, jossa määritellään investointien kohdentaminen ja jonka rahoitus ylittää reilusti 2 prosenttia EU:n BKT:stä vuodessa, jotta varmistetaan, että aivan kaikilla aloilla, jotka tarvitsevat investointeja siirtymää varten, on tarvittavat resurssit hiilestä irtautumiseen ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun, sekä katetaan eri toiminta-alat, mukaan lukien kestävä liikenne, uusiutuva energia, energiansäästöt ja resurssitehokkuus, hiilinielujen ja biologisen monimuotoisuuden ennallistaminen sekä siirtymän sosiaaliset kustannukset;

95. katsoo, että tiedonannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan rahoituksen kattavuuden ja johdonmukaisuuden varmistaminen edellyttää asianmukaista rahoitussuunnitelmaa, jossa esitetään selkeästi, mitä yksityisiä ja julkisia rahoituslähteitä käytetään EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla, mihin toimiin niitä käytetään ja miten näiden menojen odotetaan edistävän tavoitteiden saavuttamista;

96. tähdentää, että politiikan johdonmukaisuuden kannalta on keskeisen tärkeää tarkastaa kaikkien EU:n investointien vaikutukset ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen ja että EU:n talousarvion on oltava kokonaisuudessaan ja 100-prosenttisesti Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen, ja vaatii, että EIP:stä kehitetään pikaisesti todellinen ilmastopankki;

97. pitää valitettavana ja komission tiedonannossa asetettujen tavoitteiden kanssa yhteensopimattomana sitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä ilmastorahoituksen tavoiteosuus on vain 25 prosenttia; vaatii, että vähintään 50 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä kohdennetaan ilmastotoimiin ja että jäljelle jäävän osuuden vaikutukset ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen arvioidaan; vaatii asettamaan oikeudellisen velvoitteen varmistaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen menojen suunnitteluvaiheessa, että kaikkien menojen ilmastovaikutukset tarkastetaan komission ja Euroopan parlamentin ehdottamalla ilmastokestävyyden varmistamista koskevalla erityisvälineellä;

98. vaatii lisäksi, että EU:n talousarvion olisi oltava täysin johdonmukainen unionin kansainvälisten sitoumusten ja tavoitteiden kanssa eikä siitä saisi enää suoraan tai välillisesti rahoittaa fossiilisten polttoaineiden kysyntää tai toimitusinfrastruktuuria EU:ssa eikä sen ulkopuolella;

99. katsoo, että johdonmukaisuutta on edistettävä poistamalla kaikki haitalliset tuet, myös valtiontuet ja välilliset tuet, kuten verovapautukset, jotka edistävät haitallisten käytäntöjen jatkumista, heikentävät ponnisteluja ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden hyväksi ja kuluttavat arvokkaita resursseja, joita tarvitaan oikeudenmukaiseen siirtymiseen kohti ilmastoneutraalia ja biologista monimuotoisuutta edistävää taloutta;

100. on vahvasti sitä mieltä, että EU:n talousarvion tulopuolen eikä pelkästään menopuolen on oltava täysin linjassa tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden kanssa; korostaa, että omien varojen uudistuksen olisi lisättävä yhdenmukaisuutta EU:n politiikkojen ja painopisteiden kanssa;

101. pitää tervetulleina komission ehdotuksia omista varoista, erityisesti muoviverosta ja päästökauppajärjestelmään perustuvista omista varoista; pitää välttämättömänä harkita kiireesti uusia veroja, jotta voidaan lisätä EU:n omia varoja ja vähentää riippuvuutta kansallisista maksuosuuksista;

102. korostaa tarvetta muuttaa verotuksen painopistettä saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti niin, että mennään hiilitullimekanismia pidemmälle ja otetaan käyttöön Euroopan tason ympäristöverot, joita voitaisiin periä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista, lentämisestä ja muoveista ja joiden tuotto olisi kohdennettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen; toteaa, että verojen yhdenmukaistamisella Euroopan tasolla ja kansallisten verojen korvaamisella voidaan saavuttaa tiettyjä etuja, sillä näin vähennetään yritysten ja kuluttajien hallinnollista taakkaa;

103. korostaa, että on otettava mallia menestyksekkäästä kestävän rahoituksen aloitteesta ja varmistettava täysi avoimuus EU:n rahoitusjärjestelmän kestävyyden tasosta, asetettava haitallisimmat investoinnit mustalle listalle, perustettava ekomerkki rahoitustuotteille ja ohjattava investointivirrat talouden ekologiseen siirtymään;

104. odottaa mielenkiinnolla EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän soveltamisalan ulottamista ympäristön kannalta haitalliseen toimintaan; kehottaa hyväksymään pikaisesti vihreiden joukkovelkakirjojen kriteerit EU:ssa, sisällyttämään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit asianmukaisesti pankkien ja muiden rahoituksen välittäjien vakavaraisuuskehykseen ja sisällyttämään ympäristöriskit stressitestikehyksiin;

Kansallisten talousarvioiden viherryttäminen ja oikeanlaisten hintasignaalien antaminen

105. pitää myönteisenä, että komissio on tunnustanut, että kansalliset talousarviot ovat keskeisessä asemassa siirtymässä ja että niiden rooliin vaikuttavat ratkaisevasti paitsi nykyinen talouden ohjausjärjestelmä myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita edistävien investointien kohtelu EU:n finanssipoliittisissa säännöissä;

106. korostaa, että jotta voidaan ryhtyä johdonmukaisesti täyttämään kansallisella tasolla niitä huomattavia investointitarpeita, joita tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, on olennaisen tärkeää tarkistaa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ja eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta

 varmistetaan, että ilmastotoimia sekä ympäristö- ja sosiaalisia tavoitteita pidetään yhtä tärkeinä ja sitovina kuin velka- ja alijäämätavoitteita jäsenvaltioiden talousarvioiden arvioinnissa;

 poistetaan ilmastotoimien edellyttämien investointien esteet jakamalla investointimenojen määrä sellaisiin julkisiin investointeihin liittyvän pääoman bruttomuodostuksen koko keston ajalle, jotka täyttävät kestävyysluokitusjärjestelmästä annetussa asetuksessa kestäville investoinneille asetetut vaatimukset;

107. vaatii myös, että johdonmukaisuuden vuoksi on tarkistettava valtiontukisääntöjä (erityisesti yleistä ryhmäpoikkeusasetusta sekä ympäristönsuojelulle ja energia-alalle tarkoitetusta valtiontuesta annettuja suuntaviivoja), jotta ne olisivat täysin yhteensopivia kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien ja ympäristötavoitteiden kanssa ja jotta kannustetaan voimakkaasti luopumaan fossiilisten polttoaineiden tukemisesta, myös kivihiilikaivosten sulkemistuen ja hukkainvestointien korvaamisen kaltaisesta piilotuesta fossiilisille polttoaineille, ja lentoasemien laajentamisesta;

108. pitää tarpeellisena ottaa käyttöön tarkastusprosessi, jolla varmistetaan valtiontukipäätösten yhteensopivuus EU:n vuodeksi 2040 asettaman nollatason nettopäästöjä koskevan tavoitteen kanssa;

Koulutusalan aktivoiminen

109. pitää myönteisenä ehdotusta eurooppalaisesta osaamiskehyksestä, jonka avulla voidaan kehittää ja arvioida ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevia tietoja, taitoja ja asenteita, sekä ehdotettua aloitetta, jossa tavoitteena on houkutella 3 miljardin euron investoinnit kestävään kouluinfrastruktuuriin;

110. pitää tiedonannon tavoitteiden kanssa johdonmukaisena edistää ympäristöystävällistä liikkuvuutta vuosien 2021–2027 Erasmus + -ohjelmassa;

Oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen

111. pitää myönteisenä, että tiedonannossa tunnustetaan osallistavan ja oikeudenmukaisen siirtymän ohjelman tarve; pitää valitettavana, että tiedonannossa ei esitetä ehdotuksia sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden poistamiseksi myös muilla keinoilla kuin uudelleenkoulutuksella ja uusilla talouden alan työpaikoilla;

112. pitää erittäin valitettavana, että tiedonannossa esitetyissä investointitarpeissa ei oteta huomioon siirtymän sosiaalisia kustannuksia eikä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksia, jotka kaikki on katettava oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi;

113. kehottaa komissiota tukemaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia vankoilla sosiaalialan toimilla, erityisesti köyhyyden poistamisen ja sosiaaliturvan aloilla; kehottaa komissiota esittämään oikeudenmukaisen siirtymän ohjelman ohella EU:n puitedirektiiviä vähimmäistoimeentulosta, koska köyhyyden poistaminen antaa ihmisille valmiudet sopeutua muutokseen; kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti nykyisten ja uusien ilmastopoliittisten välineiden jakaumavaikutukset ja varmistamaan, että sen toimintapolitiikat ovat jakauman osalta mahdollisimman porrastettuja, jotta mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset voidaan minimoida;

114. vaatii, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista olisi myönnettävä varoja vasta, kun jäsenvaltiossa on säädetty tehokkaasta ja sitovasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koskevasta suunnitelmasta, ja että varoja ei tuhlata etupäässä hiilikaivosteollisuuden suurten yritysten hyväksi eikä etenkään niiden yritysvastuuseen kuuluvien toimintojen, kuten toimintapaikkojen ja vesialueiden puhdistamisen, tukemiseen, vaan painottaa, että tavallisten ihmisten on oltava pääasiallisina edunsaajina;

115. vaatii, että jotta oikeudenmukainen siirtymä vastaisi tiedonannon tavoitteita, siinä olisi annettava merkittävä sija laajalle ohjelmalle, jossa viherrytetään asuntokantaa ja lisätään lähes energiaomavaraisten sosiaalisten asuntojen tuotantoa; huomauttaa, että näin voitaisiin paitsi edistää merkittävästi ilmastotoimia ja kohtuuhintaisuutta myös luoda pitkäaikaisia vihreitä työpaikkoja, vähentää kotitalouksien velkaantuneisuutta ja puuttua terveysongelmiin;

116. vaatii, että oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseen tarkoitettujen varojen jakamisessa noudatetaan aidosti avointa prosessia, jotta varojen käyttöä voidaan seurata tarkasti tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja osallistavuuden varmistamiseksi;

117. vaatii, että mahdollisuuksia tarjotaan yhtä lailla maaseutualueille kuin kaupunkialueille, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä kautta koko yhteiskunnan;

118. on täysin eri mieltä komission ehdotuksesta tukeutua oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksessa pääasiassa rahoitusvälineisiin, kuten InvestEU-ohjelmaan;

119. kehottaa uudistamaan sulautumia koskevaa EU:n politiikkaa niin, että otetaan huomioon mahdollisten sulautumien sosiaaliset ja ympäristövaikutukset;

120. kehottaa komissiota toteuttamaan järjestelmällisesti sukupuolivaikutusten arvioinnin ja kohdentamaan varoja sukupuolten tasa-arvon varmistamiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotoimissa ja toimintapolitiikoissa;

Tutkimustyön hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen

121. pitää ilahduttavana, että komissio korostaa tarvetta eri alojen ja tieteenalojen yhteistyöhön ja soveltaa EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmassa systeemistä lähestymistapaa; pitää valitettavana, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman ilmastorahoitus ei ole oikeassa suhteessa kiireellisten ilmasto- ja ympäristöongelmien laajuuteen; korostaa tarvetta varata vähintään 50 prosenttia (nykyisen 35 prosentin sijasta) Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta myönnettävästä EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksesta vastuullisille ja innovatiivisille teknologioille, tuotteille, yrityksille ja ei-teknologisille ratkaisuille sekä lopettaa julkiset investoinnit fossiilisiin energialähteisiin liittyvään tutkimus- ja innovointitoimintaan; korostaa, että kaikissa EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman ohjelmissa on järjestelmällisesti valtavirtaistettava ilmastotoimet ja varmistettava ilmastokestävyys;

122. pitää välttämättömänä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa edistetään systeemistä muutosta eikä prosessin loppupään teknisiä ”pikakorjauksia”, joilla ylläpidetään kestämätöntä järjestelmää ja riippuvuutta tuotantopanoksista; varoittaa niin kutsutusta innovointiperiaatteesta, jolla teollisuus usein perustelee innovoinnin edistämistä sen laadusta ja kustannuksista riippumatta; toteaa, että ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän kriisin ratkaisemiseen on usein olemassa yksinkertaisempia, edullisempia ja tehokkaampia, mittakaavaan sopivia tekniikoita ja ratkaisuja, kuten agroekologia; kehottaa komissiota tukemaan ainoastaan innovointia, joka on yleisen edun mukaista, osallistavaa ja kestävää, joka ei aiheuta haittaa ja joka on ennalta varautumisen periaatteen mukainen;

123. kehottaa edistämään keskeisiä teollisuushankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen ja resurssien vähentäminen, ja hyödyntämään kohdennetummin Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI) ilmastokestäviin hankkeisiin, jotka tuottavat todellista lisäarvoa hiilineutraalin talouden saavuttamisessa;

124. pitää valitettavana, että tuleva pk-yrityksiä koskeva strategia ei ole osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa; toteaa jälleen, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka; korostaa tarvetta kytkeä tiiviisti yhteen pk-yrityksiä ja teollisuutta koskevat strategiat sekä tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2040 mennessä; kehottaa käynnistämään kunnianhimoisen Green unicorns -ekoinnovaatio-ohjelman, johon sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä ja varoja pk-yritysten ja startup-yritysten tukemiseksi ilmasto- ja kiertotalouden aloilla sekä keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa tietoa ja neuvontaa esimerkiksi rahoituksesta, sisämarkkinoiden laajuisesta toiminnasta sekä kestävyyden ja resurssitehokkuuden huomioimisesta suunnittelussa ja kiinteänä osana yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja toimintaa;

125. korostaa, että innovointia olisi edistettävä sellaisen teknologian alalla, jota tarvitaan kestäviin talouksiin siirtymisessä, kuten aurinkokennot ja paristot ja niiden energia- ja resurssitehokkuuden ja kierrätettävyyden lisääminen;

Vältetään vahinkoa – kestävyyden sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikkoihin

126. pitää myönteisenä tiedonannossa esitettyä periaatetta, että kaikkien EU:n toimien ja politiikkojen olisi yhdessä tuettava EU:n menestyksekästä ja oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta; toteaa, että tämä on vähimmäisvaatimus, jolla paitsi maksimoidaan toimien tehokkuus myös vältetään julkisten varojen tuhlaaminen;

127. pitää kannatettavina komission aikeita saattaa kaikki tulevat politiikka-aloitteet vastaamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita mutta korostaa tarvetta arvioida silti myös nykyisen lainsäädännön johdonmukaisuutta tiedonannossa asetettujen tavoitteiden kanssa ja ottaa huomioon toimimatta jättämisen kustannukset;

128. pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut tehostamaan toimia sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö ja politiikkatoimet pannaan tehokkaasti täytäntöön; kehottaa komissiota ryhtymään pikaisesti toimiin, jos EU:n lainsäädäntöä rikotaan, etenkin korjaamaan vuoden 2019 ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa havaitut täytäntöönpanon puutteet, ja nopeuttamaan menettelyjä ympäristölainsäädännön rikkomistapauksissa;

129. pitää kannatettavana sisällyttää kaikkien säädösehdotusten ja delegoitujen säädösten perusteluihin erityinen osio, jossa selitetään, miten kussakin aloitteessa varmistetaan vahingon välttämisen periaate; kehottaa toimimaan samoin myös täytäntöönpanosäädösten ja valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisten toimenpiteiden tapauksessa;

130. korostaa ennalta varautumisen periaatteen keskeistä merkitystä hyödyllisen innovoinnin ja moitteettoman lainsäädännän edistäjänä ja katsoo, että se on auttanut tuomaan markkinoille uusia, turvallisempia tuotteita ja kannustanut innovaatioita, joilla edistetään ympäristöön liittyvää, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä;

131. painottaa, että julkista tukea olisi annettava vain innovaatioille, jotka edistävät merkittävien sosioekonomisten ja ekologisten haasteiden kestävää ratkaisemista samalla kun suojellaan kuluttajien oikeuksia;

EU edelläkävijänä

132. pitää myönteisenä komission aikomusta varmistaa, että Pariisin sopimuksen noudattaminen on olennainen osa kaikkia tulevia kauppasopimuksia ja että kaikki Euroopan markkinoille saatettavat kemikaalit, materiaalit, elintarvikkeet ja muut tuotteet ovat täysin asiaa koskevien EU:n säännösten ja standardien mukaisia; toteaa tässä yhteydessä, että Pariisin sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden noudattaminen olisi asetettava ehdoksi kaikelle kolmansille maille annettavalle budjettituelle ja kaikille kumppanuussopimuksille;

133. panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa maailmanlaajuisten ilmasto- ja ympäristöhaasteiden moninkertaistavan merkittävästi uhkia ja aiheuttavan epävakautta; huomauttaa tarpeesta ottaa ilmastoturvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ja halukkuus panna täytäntöön kansainvälinen ympäristöhallinto huomioon kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa ja katsoo, että EU:n olisi kehitettävä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien seurantavalmiuksia, joihin olisi sisällyttävä konfliktien ennakointi, kriisinehkäisytoimia ja hiilestä irtautumisen geopoliittisten vaikutusten ennakoiva arviointi ja torjuminen pitkäkestoisilla sitoutumisstrategioilla;

134. korostaa, että kaikkeen ilmastonmuutokseen sopeutumista varten myönnettyyn EU-rahoitukseen olisi sisällyttävä ihmisoikeustakeita; kannattaa lisäksi ihmisoikeus- ja tasa-arvotakeiden sisällyttämistä Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaiseen mekanismiin sekä valitusmekanismin perustamista niitä yhteisöjä varten, joihin 6 artiklan mukaisen mekanismin täytäntöönpano vaikuttaa;

135. pitää valitettavana, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimeksiantokirjeessä ei mainita sanallakaan sitä, että ulkoisessa toiminnassa on tärkeää noudattaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita; odottaa, että tämä korjataan antamalla selkeä valtuutus käyttää kaikkea EU:n vaikutusvaltaa sen suhteissa globaaleihin kumppaneihin, jotta varmistetaan ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman kunnianhimoiset tavoitteet; kehottaa lopettamaan liuskekaasun tuonnin EU:n ulkopuolisista maista;

136. toteaa, että maailmanlaajuinen kauppaohjelma, joka perustuu luonnonvarojen liikakulutukseen reippaasti yli maapallon kestävyyden rajojen, johtaa elinympäristöjen tuhoutumiseen kolmansissa maissa ja edistää kestävän tuotannon korvaamista kestämättömällä monokulttuurisella ja kemikaaleista riippuvaisella tuotannolla, polkumyyntikäytännöillä sekä täysin perusteettomalla samojen tavaroiden ja hyödykkeiden yhtäaikaisella viennillä ja tuonnilla; kehottaa komissiota tarkistamaan perusteellisesti EU:n kauppapolitiikkaa sen varmistamiseksi, että se vastaa täysin tiedonannossa asetettuja tavoitteita;

137. korostaa, että avoimuuden, kestävyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen globaaleissa arvoketjuissa on keskeinen ja välttämätön edellytys sille, että kauppa toimii kestävän kehityksen hyväksi; kehottaa tämän saavuttamiseksi, että komissio ehdottaa pikaisesti EU:n oikeudellista kehystä, jossa asetetaan EU:n yrityksille pakollinen huolellisuusvelvoite, jota sovelletaan niiden koko toimitusketjuissa;

138. kehottaa komissiota myös tarkistamaan nykyisiä kauppasopimuksia, jotta kestävän kehityksen tavoitteet, kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastosäännökset sekä sosiaali- ja työnormit voidaan sisällyttää kattavammin näihin kahdenvälisiin sopimuksiin ja siten kannustaa kumppaneita hyväksymään Pariisin sopimuksen mukaisia ilmastostrategioita;

139. kehottaa komissiota varmistamaan, että Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen tavoitteiden ja kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastosäännösten noudattaminen on pakollinen ja tiukasti valvottu vaatimus, jota sovelletaan nykyisten ja uusien kauppa- ja investointisopimusten kaikkiin osiin; uskoo, että uudella EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen toimella voitaneen varmistaa, että toimijat – myös eurooppalaiset talouden toimijat ulkomailla ja niiden alihankkijat – huolehtivat sääntöjen tosiasiallisesta noudattamisesta ja että kauppasopimusten soveltaminen voidaan keskeyttää, jos sääntöjä ei noudateta;

140. katsoo, että EU:n ja Mercosurin sopimus ja erityisesti sen markkinoille pääsyä, terveys- ja kasvinsuojelusääntöjä, kaupan teknisiä esteitä, teollis- ja tekijänoikeuksia, raaka-aineita ja energiaa koskevien lukujen määräykset ovat ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa ja että siksi sopimus olisi neuvoteltava kokonaan uudelleen pitäen lähtökohtana ilmastonmuutoksen pysäyttämistä sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelua;

141. pyytää, että samalla kun komissio pyrkii nostamaan EU:n johtoasemaan kansainvälisissä ilmasto- ja biodiversiteettineuvotteluissa, se laatisi konkreettisen toimintasuunnitelman, jolla täytetään COP25-kokouksessa hyväksytyn uudistetun viisivuotisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (tehostettu Liman työohjelma) sitoumukset, edistäisi sukupuolten tasa-arvoa ilmastosopimusta koskevassa prosessissa sekä nimeäisi pysyvän tasa-arvoasioista ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavan EU:n yhteyspisteen, jolle osoitetaan riittävät määrärahat, toteuttamaan ja seuraamaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ilmastotoimia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

142. korostaa, että missään uudessa kauppa- ja investointisopimuksessa ei pitäisi määrätä sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumenettelystä tai vastaavasta sijoittajien suosituimmuuskohtelusta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita irtautumaan energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta, joka antaa fossiilisia polttoaineita käyttävälle teollisuudelle mahdollisuuden nostaa menetettyjen tulojen korvauskanteita;

143. korostaa, että EU:n on osaltaan varmistettava oikeudenmukainen ja hallittu siirtymä kaikkialla maailmassa ja erityisesti alueilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja joiden poliittisella epävakaudella voisi olla vakavia maailmanlaajuisia seurauksia;

144. korostaa tarvetta nopeuttaa ekologista muutosta pyrkimällä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet myös kaikissa EU:n ulkosuhteissa ja etenkin suhteissa euraasialaisiin kumppaneihin vuonna 2018 laaditun Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskeva EU:n strategian mukaisesti, jossa kestävät yhteydet mainitaan ensimmäisenä periaatteena;

145. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan kansainvälistä kalastuksenhoitoa, joka vastaa yhteisen kalastuspolitiikan vaatimuksia ja tavoitetta säilyttää maailman valtamerialueiden terveys, tuottavuus ja kestokyky; korostaa erityisesti, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on noudatettava parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja, jotta kalastusmahdollisuudet voidaan vahvistaa tasolle, joka erittäin todennäköisesti mahdollistaa kalakantojen elpymisen ja niiden pysymisen kestävän enimmäistuoton tuottavan tason yläpuolella mahdollisimman pian;

146. katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman johdonmukaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää lopettaa päästöjen vienti tuomalla unioniin tavaroita (myös maataloustuotteita), joiden tuotannossa on sovellettu EU:n vaatimuksia löyhempiä normeja, sekä kaikenlaisen jätteen vienti;

°

° °

147. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 23, 20.11.2010, s. 35.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0217.

[3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0079.

[4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.

[5] EUVL C 346, 27.9.2018, s. 184.

[6] EUVL C 458, 19.12.2018, s. 9.

[7] EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105.

[8] EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.

Päivitetty viimeksi: 14. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö