Menettely : 2019/2956(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0043/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0043/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2020 - 10.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0005

<Date>{10/01/2020}10.1.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0043/2020</NoDocSe>
PDF 199kWORD 66k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta</Titre>

<DocRef>(2019/2956(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Fredrick Federley</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0040/2020

B9‑0043/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta

(2019/2956(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773) ja tiedonannon tueksi laaditun perusteellisen analyysin,

 ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvan EU:n ympäristöalan toimintaohjelman ja sen vuotta 2050 koskevan vision,

 ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus), siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon 4. joulukuuta 2019 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 kartoittavan raportin ”European environment – state and outlook 2020”,

 ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ”Global Warming of 1.5 °C”, sen viidennen arviointiraportin ja siitä tehdyn tiivistelmäraportin, IPCC:n erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä sekä IPCC:n erityisraportin merestä, jäästä ja lumesta ilmaston muuttuessa,

 ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 julkaistun YK:n ympäristöohjelman raportin ”Emissions Gap Report 2019”,

 ottaa huomioon 31. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin maailmanlaajuisen arviointiraportin biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista ”Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services”,

 ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman kansainvälisen resurssipaneelin raportin ”Global Resources Outlook 2019”,

 ottaa huomioon kasvavan näytön ympäristön pilaantumisen dramaattisista seurauksista ihmisten terveydelle, kuten Eurostatin tiedot keuhkosyöpään liittyvistä kuolemista (1,3 miljoonaa EU:n kansalaista vuodessa),

 ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 26. konferenssin (COP26), joka on määrä pitää marraskuussa 2020, sekä sen, että kaikkien ilmastosopimuksen osapuolten on lisättävä kansallisesti määriteltyjä panoksiaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssin (COP15), joka on määrä pitää Kunmingissa, Kiinassa lokakuussa 2020, jolloin sopimuspuolten on päätettävä vuoden 2020 jälkeisistä maailmanlaajuisista puitteista biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi,

 ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti[1],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[2],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 25)[3],

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

1. painottaa, että on toimittava kiireesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, ja suhtautuukin erittäin myönteisesti komission tiedonantoon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”; yhtyy komission sitoumukseen tehdä EU:sta terveempi, kestävä, oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä ja tuottamatta jätettä; vaatii, että tarvittavasta siirtymästä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä tehdään eurooppalainen menestystarina;

2. korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman olisi oltava uutta kasvua ja työllisyyttä koskevan Euroopan strategian keskiössä; pitää vihreän kehityksen ohjelmaa katalyyttina yhteiskunnallisessa murroksessa, jonka keskeisinä tavoitteina ovat ilmastoneutraalius, ympäristön ja luonnonpääomamme suojelu, kestävä resurssien käyttö sekä kansalaisten terveys ja elämänlaatu yhdistettyinä kukoistavaan, oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen talouteen, joka toimii kaikkien hyväksi kaikilla Euroopan alueilla; katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman olisi luotava taloudellisia mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille;

3. katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman olisi oltava ihmiskeskeinen ja sen tavoitteena olisi oltava suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano olisi otettava EU:n päätöksenteon keskiöön;

4. katsoo, että tutkimus ja innovointi sekä uuden puhtaan teknologian kehittäminen ovat avainasemassa hiilestä irtautumisessa, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen hidastamisessa ja talouden viherryttämisessä; kehottaa tarvittaessa antamaan rahoitustukea tieteelliseen perustutkimukseen; peräänkuuluttaa markkinalähtöisiä kannustimia ja tukea investoinneille kestäviin läpimurtoteknologioihin, joiden avulla EU:sta voidaan tehdä maailmanlaajuinen edelläkävijä ja globaali esikuva;

5. korostaa, että jotta unioni voisi päästä eroon nettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä, on saatava liikkeelle mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, ja pitää tätä ratkaisevana edellytyksenä vihreän kehityksen ohjelman onnistumiselle; katsoo, että EU:n on taattava pitkän aikavälin investointivarmuus ja sääntelyn ennakoitavuus sekä asianmukaiset taloudelliset puitteet, resurssit ja kannustimet onnistuneelle markkinavetoiselle vihreälle siirtymälle; katsoo, että tämä on toteutettava tavalla, joka kannustaa käyttämään varoja ja investoimaan sellaiseen siirtymään, jossa siirtymävaiheen teknologioita voidaan kehittää ja ottaa käyttöön vähitellen EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi;

6. korostaa, että parlamentti aikoo käyttää kaikkia lainsäädäntävaltuuksiaan tarkastellakseen ja tarkistaakseen komission ehdotuksia niin, että ne varmasti tukevat kaikkia vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, mukaan lukien ilmastoa, ympäristöä ja terveyttä, kasvua ja työllisyyttä, sisämarkkinoiden suojelua ja kaikkien jäsenvaltioiden tasapainoista kehitystä koskevat tavoitteet;

EU:n vuosia 2030 ja 2050 koskevien ilmastotavoitteiden kiristäminen

7. on ilahtunut ilmoituksesta, että maaliskuuhun 2020 mennessä on tarkoitus tehdä ehdotus eurooppalaiseksi ”ilmastolaiksi”; uskoo, että EU:ta velvoittava sitoutuminen nollanettopäästöihin vuoteen 2050 mennessä on tehokas väline tarvittavien poliittisten, taloudellisten ja teknologisten voimien taivuttamiseksi siirtymän taakse; katsoo, että ilmastolakiin on sisällyttävä myös erityisiä sopeutumista koskevia kirjauksia, joiden mukaisesti kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan ottamaan käyttöön sopeutumista koskevia toimintasuunnitelmia;

8. katsoo, että ilmastolain on oltava erillinen säädös, jotta se olisi vaikuttava, ja siihen on sisällyttävä EU:n välitavoitteita vuosiksi 2030 ja 2040 sekä vahva hallinnointikehys; katsoo, että ilmastolain on oltava teknologianeutraali ja siinä on otettava huomioon paras käytettävissä oleva tieteellinen tieto, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen, ja että se olisi pidettävä ajan tasalla EU:n lainsäädäntökehyksen muutoksia ja Pariisin sopimuksen uudelleentarkastelusykliä silmällä pitäen;

9. tähdentää, että siirtymä on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen ponnistus ja että jokaisen jäsenvaltion on edesautettava ilmastoneutraaliuden saavuttamista EU:ssa vuoteen 2050 mennessä; toteaa, että hiilestä irtautumisen kehityspolku olisi eriytettävä jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla, sillä mailla on erilaiset lähtökohdat ja resurssit, ja huomauttaa, että jotkin maat etenevät nopeammin kuin toiset mutta vihreä siirtymä olisi saatava käännettyä taloudelliseksi ja sosiaaliseksi mahdollisuudeksi Euroopan kaikilla alueilla;

10. kehottaa nostamaan EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen 55 prosentin vähennykseen EU:n omissa kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 tasoihin verrattuina ja kehottaa komissiota esittämään tästä ehdotuksen mahdollisimman pian, jotta EU voi hyväksyä tämän tavoitteen päivitettynä kansallisesti määriteltynä panoksenaan hyvissä ajoin ennen COP26-kokousta; kehottaa myös sisällyttämään tämän tavoitteen eurooppalaiseen ilmastolakiin;

11. katsoo, että EU:n on toimittava aktiivisessa roolissa ja osoitettava vahvaa johtajuutta valmisteltaessa COP26-kokousta, jossa osapuolten olisi nostettava yhteiset ilmastositoumuksensa korkeimmalle mahdolliselle tavoitetasolle; katsookin, että EU:n olisi hyväksyttävä tehostettu kansallisesti määritelty panos mahdollisimman aikaisin vuonna 2020, jotta muita, EU:n ulkopuolisia maita ja erityisesti suuria saastuttajia voidaan kannustaa tekemään samoin; painottaa tässä yhteydessä tarvetta sopia tehostetusta kansallisesti määritellystä panoksesta ennen syyskuuhun kaavailtua EU:n ja Kiinan huippukokousta sekä ennen EU:n ja Afrikan huippukokousta;

12. korostaa, että kaikkien alojen on osallistuttava tähän vähentämällä päästöjään; korostaa, että kaikki EU:n lainsäädäntötoimenpiteet ilmastotoimien ja energian aloilla on tarkistettava kesäkuuhun 2021 mennessä, myös henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen hiilidioksidipäästönormien osalta, jotta kiristetyt ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa; suhtautuu myönteisesti asiaa koskeviin komission suunnitelmiin; kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös muiden voimassa olevien EU:n säädösten tarjoamat lisämahdollisuudet ilmastotoimissa ja mainitsee esimerkkeinä ekosuunnitteludirektiivin, EU:n jätelainsäädännön ja kiertotalouteen liittyvät säädökset;

13. tähdentää, että siirtymän ilmastoneutraaliuteen on oltava kestävä, etenkin analysoitaessa hiilen kiertokulkua eri hiilinieluissa, ja kehitykselle on annettava riittävästi tilaa nieluun liittyvillä toimialoilla, jotta ne voivat saada aikaan parempia tuloksia ilmastohyötyinä mitattuina ja jotta voidaan turvata nielun säilyminen tai kasvu ajan mittaan;

14. korostaa, että tulevien lainsäädäntöehdotusten perustaksi on otettava sellaisissa kattavissa vaikutustenarvioinneissa esitettyjen tehostettujen ilmastotavoitteiden käyttöönotto, joissa on määritetty eri vaihtoehtojen sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien kaikki ilmasto- ja ympäristövaikutukset, tarve välttää hiilivuotoa, EU:n yritysten ja myös pk-yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn kohdistuvat vaikutukset, työllisyysvaikutukset sekä pitkän aikavälin investointivarmuuteen kohdistuvat vaikutukset, ja samalla on varmistettava toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kanssa;

15. tukee komissiota sen aikomuksessa ehdottaa hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia hiilivuotoriskin pienentämiseksi, jos tavoitetasoissa on vielä eroja kansainvälisellä tasolla; näkee tällaisen mekanismin kehittämisen osana laajempaa strategiaa, joka koskee kilpailukykyistä ja hiilestä irtautunutta EU:n taloutta; katsoo, että tulevassa hiilidioksidipäästöjen tullimekanismissa olisi säilytettävä EU:n ilmastotavoitteet, turvattava tasapuoliset toimintaedellytykset ja noudatettava WTO:n sääntöjä; katsoo myös, että siinä olisi lisäksi tarjottava taloudellisia kannustimia onnistunutta vihreää siirtymää sekä ilmastotoimien edelläkävijöitä varten ja tuettava vähähiilisten tuotteiden markkinoita EU:ssa ja että siinä olisi varmistettava vaikuttava hinta hiilelle EU:ssa ja edistettävä hiilen hinnoittelua muualla maailmassa; korostaa, että tällaisen mekanismin on oltava täysin sopusoinnussa EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa; katsoo, että siinä on otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet ja että se voitaisiin ottaa käyttöön asteittain valituilla aloilla ja siten, että vältetään aiheuttamasta tarpeettomia hallinnollisia lisäkustannuksia varsinkaan EU:n pk-yrityksille; pyytää komissiota tutkimaan kaikki mahdolliset hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin toteuttamismuodot ja tekemään täydellisen vaikutustenarvioinnin kaikista vaihtoehdoista yhdessä päästökauppajärjestelmään koskevan lainsäädännön uudelleentarkastelun kanssa kesäkuuhun 2021 mennessä, ennen kuin se esittää asiasta ehdotusta; toteaa edelleen, että mekanismista saatavat tulot olisi otettava EU:n talousarvioon omina varoina ja korvamerkittävä ilmastotoimiin mutta että osa tuloista voitaisiin myös palauttaa jäsenvaltioille;

16. on ilahtunut suunnitellusta ehdotuksesta, joka koskee energiaverodirektiivin muuttamista, ja on samaa mieltä siitä, että direktiivissä olisi sovellettava aiheuttamisperiaatetta hiilen hinnoittelun vähimmäistasojen kautta veropolitiikkaa koskevaa jäsenvaltioiden toimivaltaa kuitenkin täysin kunnioittaen ja siihen puuttumatta;

17. suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen, entistä kunnianhimoisempaan strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi; korostaa tarvetta saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja sopeutumiseen ja peräänkuuluttaa EU:n varojen käyttöön aitoa toimintapolitiikan johdonmukaisuutta siten, että sopeutuminen ja ilmastokestävyys ovat keskeisiä kriteerejä EU:n rahoitukselle, jolloin voidaan hyödyntää EU:n määrärahojen koko potentiaali kehitettäessä ja vahvistettaessa yhteisöjen ja infrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia; uskoo kuitenkin, että katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja niitä koskevien avustustoimien on oltava vahva solidaarisuusväline, jossa on riittävät resurssit; kehottaa edessämme olevien kasvavien haasteiden takia kohdentamaan EU:n pelastuspalvelumekanismiin jatkuvat ja riittävät varat EU:n talousarviossa sekä yhdistämään resursseja;

18. korostaa EU:n kansalaisten, paikallisyhteisöjen, yritysten – pk-yritykset mukaan lukien – ja elinkeinoelämän merkitystä ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa sekä kehitettäessä entistä kestävämpiä kulutusmalleja, liiketoimintamalleja ja tuotantomenetelmiä; tukee tältä osin komissiota eurooppalaisen ilmastosopimuksen laatimisessa ja uskoo, että tämä voi olla hyödyllinen väline paikallis- ja alueyhteisöjen voimaannuttamisessa niiden toteuttaessa siirtymätoimia, rakentaessa kumppanuuksia julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja levittäessä parhaita käytäntöjä EU:ssa; suhtautuu myönteisesti vapaaehtoisia lupauksia koskeviin kampanjoihin mutta korostaa, että ne on aina pantava täytäntöön todellisin teoin;

Puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa

19. korostaa energia-alan keskeistä roolia siirryttäessä kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästötaloutta; katsoo, että äskettäin hyväksytyn ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin yhtenäinen ja täysimääräinen täytäntöönpano on välttämätön ensiaskel varmistettaessa, että unionin ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan; korostaa kuitenkin, että unionin olisi kiireesti asetettava uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle korkeampia tavoitteita, jotka ovat täysin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisia; tähdentää, että pyrittäessä näihin julkituotuihin ilmastotavoitteisiin on ensiarvoisen tärkeää varmistaa hyvin toimivat, täysin yhdennetyt energiamarkkinat Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston ja sen riittävän rahoituksen merkitystä, jotta voidaan lujittaa ja lisätä jäsenvaltioiden alueellista yhteistyötä ja varmistaa, että EU:n energiamarkkinat ovat kilpaillut, kuluttajalähtöiset, joustavat ja syrjimättömät;

20. kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille tarpeen mukaan teknistä tukea ja neuvontaa niiden tarkistaessa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan, jotta varmistetaan, että ne ovat linjassa Pariisin sopimuksessa annettujen EU:n sitoumusten kanssa; vaatii, että kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden tuet lopetetaan EU:ssa asteittain nopeasti, ja suhtautuu tältä osin myönteisesti energiaverodirektiivin ja energia-alan valtiontukea koskevien suuntaviivojen tulevaan tarkistukseen;

21. on hyvin huolestunut uusiutuvan energian kokonaismarkkinaosuuden kasvun hidastumisesta EU:ssa; onkin ilahtunut ilmoitetusta merituulivoimastrategiasta, jossa olisi esitettävä etenemissuunnitelma yhteistyön lisäämiseksi jäsenvaltioiden kesken, ja kehottaa tarkistamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä; katsoo, että EU:n toimintapolitiikoilla olisi erityisesti tehostettava innovointia sekä kestävän energian varastoinnin ja puhtaan vedyn käyttöönottoa sekä puututtava metaanivuotoihin ja että niissä olisi suhtauduttava avoimesti teknologioihin, joilla on mahdollista edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista;

22. on ilahtunut ilmoituksesta, että komissio esittää vuoden 2020 puoliväliin mennessä älykästä integrointia koskevia toimenpiteitä, ja painottaa, että EU:n energiamarkkinoiden pidemmälle menevä yhdentyminen on tärkeässä osassa energian toimitusvarmuuden tehostamisessa ja kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttamisessa;

23. pitää myönteisenä ilmoitettua aloitetta julkisessa ja yksityisessä omistuksessa olevien rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, kunnostamisesta ja tähdentää, että rakennusalalla on runsaasti mahdollisuuksia energiansäästöön sekä paikalla tapahtuvaan uusiutuvan energian tuotantoon, mikä voi lisätä työllisyyttä ja auttaa pk-yrityksiä laajentumaan; pitää älykästä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa lainsäädäntökehystä välttämättömänä, jotta alan yrityksille voidaan tarjota vakaa ja ennustettavissa oleva toimintaympäristö, ja on sen vuoksi ilahtunut rakennustuoteasetuksen tarkistuksesta; kehottaa valvomaan tarkasti, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin mukaiset velvoitteensa kunnostaa julkisia rakennuksia;

24. panee merkille komission suunnitelmat harkita EU:n päästökauppajärjestelmän laajentamista rakennusten ja tieliikenteen päästöihin; ei pidä niiden suoraa sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona; katsoo, että ehdotettu toimenpide edellyttää pidemmälle menevää analyysia ja vaikutustenarviointia; tähdentää painokkaasti, että tällainen hinnoittelujärjestelmä ei missään tapauksessa saisi korvata tai heikentää nykyisiä tai tulevia toimenpiteitä tai normeja, kuten henkilö- ja kuorma-autoja sekä asuntoja koskevia hiilidioksidinormeja tai ilmastotoimia koskevaa asetusta, mutta toteaa, että jos se pannaan täytäntöön, sen olisi täydennettävä voimassa olevaa lainsäädäntöä, jotta EU:n ilmastotavoitteita voidaan lujittaa markkinalähtöisillä ja teknologian suhteen avoimilla toimenpiteillä, joilla kannustetaan innovointiin;

Teollisuuden kannustaminen puhtaaseen kiertotalouteen

25. pitää siirtymistä hiilineutraaliin, erittäin resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen teolliseen perustaan EU:ssa vuoteen 2050 mennessä keskeisenä haasteena ja mahdollisuutena ja on ilahtunut ilmoituksesta, että komissio aikoo esittää uuden elinkeinostrategian samoin kuin pk-yrityksiä koskevan strategian maaliskuussa 2020; korostaa, että teollisuuden kilpailukyky ja ilmastopolitiikka vahvistavat toinen toisiaan ja että innovatiivisen ja ilmastoneutraalin teollisuuden avulla varmistetaan Euroopan talouden kilpailukyky; kehottaa komissiota selvittämään kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämistä teollisuuden päästöistä annettuun direktiiviin;

26. korostaa, että elinkeinostrategiassa ja pk-yrityksiä koskevassa strategiassa on esitettävä selkeitä etenemissuunnitelmia kattavien kannustimien tarjoamiseksi innovointia ja murroksellisen teknologian käyttöönottoa varten sekä kaikkien sääntelyesteiden poistamiseksi; katsoo, että strategioissa olisi käsiteltävä erityisesti energiavaltaisten alojen haasteita, niiden olisi oltava markkinalähtöisiä ja avoimia erilaisille teknologiaratkaisuille ja niissä olisi otettava huomioon pk-yritysten rajoitukset ja tarpeet; katsoo, että EU:n ilmasto- ja luonnonvara-asioiden edelläkävijöille antaman tuen olisi oltava teknologianeutraalia ja perustuttava viimeisimpiin tieteellisiin havaintoihin ja malleihin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; painottaa, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi raskaassa teollisuudessa on välttämätöntä, jotta siitä voisi tulla ilmastoneutraali;

27. suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin kunnianhimoisesta uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta, jossa on pyrittävä vähentämään EU:n tuotannon ja kulutuksen yhteenlaskettua ympäristö- ja resurssijalanjälkeä ja samalla tarjottava vahvoja kannustimia innovointiin sekä kestäviä yrityksiä ja ilmastoneutraalien kiertotalouden tuotteiden markkinoita varten siten, että keskeisinä painopisteinä ovat resurssitehokkuus, nollapäästöt ja jätteen syntymisen ehkäiseminen; korostaa ilmastotoimien ja kiertotalouden välisiä vahvoja synergioita etenkin energia- ja kivihiilivaltaisilla teollisuudenaloilla;

28. kehottaa komissiota ehdottamaan tavoitteita erilliskeräystä, jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten sekä muita erityistoimia, kuten laajennettua tuottajavastuuta, sellaisilla ensisijaisilla aloilla kuin tavaranjakelussa syntyvä kulutusjäte, tekstiilit, muovit, elektroniikka, rakentaminen ja elintarvikkeet; kehottaa komissiota laatimaan toimenpiteitä uusiomateriaalimarkkinoiden tukemiseksi Euroopassa, muun muassa yhteisiä laatuvaatimuksia sekä pakollisia tavoitteita hyödynnetyn materiaalin käytöstä ensisijaisilla aloilla silloin, kun se on mahdollista toteuttaa; korostaa, että on tärkeää kehittää myrkyttömiä materiaalikiertoja poistamalla asteittain käytöstä myrkylliset aineet, jotka voivat johtaa ihmisten ja ympäristön altistumiseen, erityisesti silloin kun olemassa on turvallisimpia vaihtoehtoja, ja edistämällä tutkimusta ja innovointia puhtaampien tuotteiden kehittämiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan toimenpiteitä sellaisten tuontituotteiden varalta, jotka sisältävät EU:ssa kiellettyjä aineita tai komponentteja, ja toteaa, että näitä ei saisi tuoda uudelleen EU:n markkinoille kulutustuotteissa kierrätettyinä;

29. tukee kestäviä tuotteita koskevia politiikkatoimia, mukaan lukien ekosuunnittelumahdollisuuksien laajentaminen lainsäädännöllä, jolla tuotteista tehdään kestävämpiä, korjattavampia, uudelleenkäytettävämpiä ja kierrätettävämpiä, sekä sellaista ekosuunnittelua koskevaa vahvaa työohjelmaa vuodesta 2020 alkaen, joka sisältää myös älypuhelimet ja muut uudet tietotekniset laitteet; kehottaa antamaan lainsäädäntöehdotuksia, joilla estetään suunniteltu vanheneminen; kannattaa komission suunnitelmia lainsäädäntöehdotuksista, joilla varmistetaan turvallinen, kestävä ja kiertotalouden periaatteiden mukainen arvoketju kaikkien akkujen osalta, ja odottaa tämän ehdotuksen sisältävän ainakin ekosuunnittelua koskevia toimenpiteitä, uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita sekä kestävää ja sosiaalisesti vastuullista hankintaa koskevia toimenpiteitä;

30. kehottaa komissiota edelleen tehostamaan EU:n toimenpiteitä muovisaasteen torjumiseksi erityisesti meriympäristössä ja pyytää laajentamaan kertakäyttöisiä muovituotteita koskevia rajoituksia, jos kestävämpiä vaihtoehtoja on olemassa; tukee sellaisen lainsäädännön kehittämistä, jolla puututaan ylipakkaamiseen ja varmistetaan, että EU:n markkinoilla ei vuonna 2030 enää sallita mitään pakkauksia, joita ei voi käyttää uudelleen tai kierrättää taloudellisesti kannattavalla tavalla, ja huolehditaan samalla elintarvikkeiden turvallisuudesta; peräänkuuluttaa toimenpiteitä, joilla edistetään pantillisten palautusjärjestelmien rajatylittävää koordinointia; kehottaa komissiota puuttumaan mikromuoviongelmaan kokonaisvaltaisesti, muun muassa toteuttamalla suunnitellun tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien asteittaisen käytöstä poistamisen sekä uusilla toimenpiteillä esimerkiksi tekstiilien, renkaiden ja muovipellettien tahattomien muovipäästöjen varalta;

31. peräänkuuluttaa vihreitä EU:n sisämarkkinoita kestävien tuotteiden kysynnän vauhdittamiseksi erityissäännöksillä, kuten laajentamalla ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä, ja kehottaa luomaan kestävien hankintojen seulontaa varten välineen, jonka tavoitteena on taata suurten julkisten infrastruktuurihankkeiden ilmastokestävyys ja joka perustuu jo olemassa olevaan vapaaehtoiseen julkisten infrastruktuurihankkeiden ennakkoarviointimekanismiin; kehottaa myös ottamaan käyttöön asiaa koskevat EU:n välineet kattavan rahoitusvakuusjärjestelyn, jonka avulla julkiset ostajat voivat hallita rahoitusriskejä erittäin innovatiivisten kestävien tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa;

32. katsoo, että voimaantuneet ja asioista perillä olevat kuluttajat ovat keskeisessä asemassa vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen kannalta, ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kuluttajille annetaan avoimia, vertailukelpoisia ja yhdenmukaistettua tuotetietoja, tuotemerkinnät mukaan lukien, vankan tiedon ja tieteellisen näytön pohjalta niin, että heitä voidaan auttaa tekemään terveempiä ja kestävämpiä valintoja ja että he ovat tietoisia tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta sekä niiden ympäristöjalanjäljestä; painottaa tarvetta antaa kuluttajille tehokkaita, helposti ymmärrettäviä ja täytäntöönpanokelpoisia oikeussuojakeinoja, joissa otetaan huomioon kestävyysnäkökohdat ja joissa tuotteet pikemminkin uudelleenkäytetään tai korjataan kuin heitetään pois, kun ne eivät enää toimi kunnolla;

33. uskoo, että uusiutuvilla materiaaleilla on tärkeä rooli siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen, ja korostaa tarvetta lisätä investointeja sellaisen kestävän biotalouden kehittämiseen, jossa fossiili-intensiiviset materiaalit korvataan uusiutuvilla ja biopohjaisilla materiaaleilla esimerkiksi rakennuksissa, tekstiileissä, kemikaaleissa, pakkauksissa, laivanrakennuksessa ja energiantuotannossa; korostaa, että tämä on toteutettava kestävästi ja ekologisia rajoja kunnioittaen; myöntää, että kun halutaan turvata hiilinielun kestävä säilyminen tai kasvu ajan mittaan, tarvitaan tilaa hoitaa nielua lyhyellä aikavälillä, mikä johtaa vaihteluihin hiilinielun koossa; korostaa biotalouden potentiaalia uusien vihreiden työpaikkojen luomisessa, myös EU:n maaseutualueilla, ja innovoinnin piristämisessä; kehottaa tukemaan tutkimusta ja innovointia sellaisten kestävien biotalouden ratkaisujen alalla, jotka myös suojelevat ainutlaatuista biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä; kehottaakin panemaan EU:n biotalousstrategian tehokkaasti täytäntöön osana vihreän kehityksen ohjelmaa;

34. muistuttaa digitaaliteknologian ratkaisevasta roolista vihreän siirtymän tukemisessa, etenkin sen edistäessä resurssi- ja energiatehokkuutta, jätehuoltoa, mukaan lukien kemikaalien ja aineiden jäljittäminen, päästövähennyksiä ja ympäristön seurantaa; korostaa ilmastohyötyjä, joita saadaan siirto- ja jakeluverkkojen ja energiakaupan keskusten sekä kysyntäjousto-ohjelmien täydellisestä digitalisoinnista, kun niitä hallinnoidaan älykkäillä sovelluksilla;

35. kehottaa komissiota laatimaan innovatiivisen digitaaliteknologian käyttöönottoa koskevia strategioita ja antamaan tähän rahoitusta; kehottaa tarkistamaan TEN-E-suuntaviivoja, jotta lainsäädäntökehys voitaisiin mukauttaa älykkäiden verkkojen kehittämistä ja käyttöönottoa kaikilla sähkönjakelun tasoilla (EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallistasolla) koskevaan ensisijaiseen tavoitteeseen niin, että voidaan taata varma, turvallinen, kestävä ja luotettava energiahuolto ja estää lukkiutuminen hiili-intensiivisiin investointeihin; korostaa, että komission olisi samalla laadittava menetelmä digitaaliteknologian kasvavan ympäristövaikutuksen seurantaa ja määrittämistä varten varmistaen samalla, että asiaa koskeva sääntely ei aiheuta tarpeetonta byrokraattista rasitusta; katsoo, että datan sisämarkkinoita koskevassa EU:n strategiassa olisi määritettävä keskeiset tavoitteet sekä esteet digitaaliteknologian potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle; suosittaa, että digitaaliteknologian käyttöönottoon yhdistettäisiin käyttäjien ja ammattilaisten koulutusohjelmat;

Kestävään ja älykkääseen liikkumiseen siirtymisen nopeuttaminen

36. on ilahtunut valmisteilla olevasta kestävän ja älykkään liikkumisen strategiasta; kehottaa komissiota esittämään suunnitelman oikeudenmukaisesta siirtymästä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan, jossa säilytetään sekä korkeatasoiset liikenneyhteydet EU:n kansalaisille että EU:n liikennealan kilpailukyky sekä sen panos EU:n taloudelle ja työllisyydelle;

37. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan multimodaaliliikenteeseen panostetaan tehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi; katsoo kuitenkin, että multimodaalisuus voidaan saavuttaa parhaiten vain konkreettisilla lainsäädäntöehdotuksilla; kehottaa lisäksi komissiota kehittämään nykyisestä lentoyhteysindeksistä multimodaaliyhteysindeksin, jossa yhtenä olennaisena tekijänä otetaan huomioon liikenteen ympäristövaikutus; painottaa lisäksi, että päästötön vesiliikenne on keskeisessä asemassa kestävän multimodaaliliikenteen kehittämisessä;

38. kehottaa EU:ta aktiivisesti tukemaan EU:n autoteollisuutta tässä murroksessa, myös myöntämällä tutkimusrahoitusta ja rahoittamalla toimenpiteitä tuotannon uudelleenjärjestelyä varten, säilyttäen samalla tämän alan Euroopassa;

39. peräänkuuluttaa nopeaa ja tuloskeskeistä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan uudistusta, EU:n rautateiden tavaraliikenneverkoston kehittämistä sekä Galileon kattavaa kehittämistä ja käyttöönottoa; on ilahtunut komission aikomuksesta ehdottaa toimenpiteitä, joilla lisätään maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen välisiä yhteyksiä ja jotka johtavat todelliseen liikennemuotosiirtymään; kehottaa lisäämään ja tukemaan investointeja EU:n rautatieverkostojen välisiin yhteyksiin, jotta voidaan mahdollistaa julkisen rautatieliikenteen yhdenvertaiset käyttömahdollisuudet EU:n laajuisesti;

40. kannattaa komission ehdotusta älykkäiden liikenteenhallintajärjestelmien ja ”liikenne palveluna” -ratkaisujen kehittämisestä etenkin kaupunkialueilla; kehottaa komissiota tukemaan innovatiivisten sovellusten, uusien teknologioiden, uusien liiketoimintamallien sekä uusien syntymässä olevien ja innovatiivisten liikkuvuusjärjestelmien kehittämistä Euroopassa; kehottaa komissiota ottamaan kaupungit mukaan keskusteluun tulevien liikkuvuustoimien toteuttamisesta EU:n tasolla, koska niillä on käytännön kokemusta ja taitotietoa tältä alalta;

41. katsoo, että EU:n on sovellettava saastuttaja maksaa -periaatetta eri liikennemuotoihin nähden oikeudenmukaisesti ja annettava kannustimia puhtaampien liikennemuotojen käyttöön; katsoo, että liikenneveroista tai -maksuista saatavat tulot olisi korvamerkittävä alan auttamiseen tässä siirtymässä, jotta näistä kustannuksista voidaan tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpiä;

42. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen sisällyttää merenkulku päästökauppajärjestelmään; katsoo, että alan sisällyttämisen on perustuttava vaikutustenarviointiin, jossa käsitellään myös EU:n liikenteenharjoittajien ja yritysten kilpailukykyä sekä mahdollisia liikennemuotosiirtymiä; korostaa, että EU:n olisi puolustettava korkeaa tavoitetasoa kasvihuonekaasujen päästövähennyksissä meriliikennealalla sekä kansainvälisesti että EU:n tasolla ja että mahdolliset uudet EU:n toimenpiteet eivät saisi heikentää EU:n lipun alla purjehtivien alusten kansainvälistä kilpailukykyä; katsoo, että EU:n toimenpiteissä olisi otettava huomioon mahdolliset tulevat sitovat toimenpiteet maailmanlaajuisella tasolla Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa ja niillä olisi vältettävä luomasta toimialalle kaksinkertaista sääntelyä; katsoo, että EU:n ja kansainvälisten toimenpiteiden olisi kuljettava käsi kädessä;

43. tukee ilmailualan päästöjen vähentämiseksi ehdotettuja toimenpiteitä ja EU:n päästökauppajärjestelmän lujittamista EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti sekä lentoyhtiöille myönnettyjen ilmaisten päästöoikeuksien vähentämistä; kehottaa samalla EU:ta osallistumaan kansainvälistä lentoliikennettä koskevan ICAO:n päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) kehittämiseen ja lujittamaan sen määräyksiä; painottaa lisäksi tarvetta investoida kiireesti tutkimukseen, joka koskee uutta teknologiaa merenkulku- ja lentoliikennealan irrottamiseksi hiilestä, ja ekokomponenttipohjaisten päästöttömien ja ympäristöystävällisten alusten, paremman jäte- ja vesihuollon sekä käyttövoimateknologian kehittämiseen;

44. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia lentoliikenteen verotusta jäsenvaltioissa koskeviksi koordinoiduiksi toimenpiteiksi, jotta voidaan lopettaa aikansa eläneet verovapautukset, soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eri liikennemuotojen välille välttäen samalla tahattomia kielteisiä ympäristöön kohdistuvia, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia;

45. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tarkistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettua direktiiviä ja TEN-T-asetusta; korostaa tässä yhteydessä, että komission on edesautettava jäsenvaltioiden välistä vahvempaa koordinointia koko liikenneverkoston järjestämisessä, esimerkiksi kaventamalla nykyistä kuilua kansallisten liikenteen yleissuunnitelmien välillä ja hyväksymällä tulossuuntautuneita lainsäädäntötoimenpiteitä, jotta jäsenvaltiot varmasti saavat TEN-T-verkon valmiiksi sovittuun määräaikaan mennessä, sekä painottamalla rajat ylittäviä osuuksia ja kestävien vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa; painottaa, että on tärkeää vauhdittaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä, jotta voidaan hyödyntää päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen ja alusten koko potentiaali; korostaa tarvetta asettaa etusijalle päästöttömän joukkoliikenteen sekä pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuurin tukeminen, varsinkin kaupunkialueilla;

46. odottaa komission tulevia ehdotuksia tiukemmista ilman epäpuhtauksien päästönormeista polttomoottoriajoneuvoille (Euro 7) sekä henkilö- ja pakettiautojen tarkistetuista hiilidioksidipäästönormeista, koska näin voidaan varmistaa eteneminen kohti päästötöntä liikennettä vuodesta 2025 eteenpäin; kehottaa komissiota kehittämään elinkaariarvioinnin menetelmiä; palauttaa mieliin komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” liitteenä olevan perusteellisen analyysin tuloksen, että kaikkien EU:n markkinoille tuotavien uusien henkilöautojen on oltava päästöttömiä vuodesta 2040 eteenpäin skenaarioissa, joissa ilmastoneutraalius saavutetaan vuonna 2050, ja peräänkuuluttaa johdonmukaista toimintakehystä sekä siirtymäjärjestelyjä tämän kehityksen tukemiseksi; huomauttaa, että tyyppihyväksyntädirektiivin tarkistus on tarpeen, jotta edelläkävijämaat voivat soveltaa tiukempia toimenpiteitä kansallisella tasolla jäsenvaltioiden niin päättäessä;

47. suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin puuttua meri- ja lentoliikenteen aiheuttamaan ilman pilaantumiseen ja muun muassa säännellä kaikkein saastuttavimpien alusten pääsyä EU:n satamiin ja toteuttaa toimia satamissa laiturissa olevien alusten aiheuttaman saastumisen varalta; painottaa, että on tärkeää vauhdittaa uusiutuvaa energiaa käyttävien päästöttömien satamien kehittämistä; tähdentää, että päästöjen valvonta-alueiden perustaminen, josta määrätään kansainvälisessä yleissopimuksessa aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä (MARPOL), ja meriliikenteen nopeusrajoitusten alentaminen ovat päästöjen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotka on helppo toteuttaa;

Pellolta pöytään: reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittäminen

48. on tyytyväinen komission ehdotukseen esittää Pellolta pöytään -strategia, jotta voidaan saada aikaan kestävämpi elintarvikepolitiikka yhdistämällä toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi kunnianhimoiseen tavoitteeseen varmistaa, että eurooppalaiset saavat kohtuuhintaisia, laadukkaita ja kestäviä elintarvikkeita, varmistaen samalla kohtuullinen toimeentulo viljelijöille ja kalastajille sekä maatalousalan kilpailukyky; toteaa, että EU:n kansalaisten mielestä yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi olisi otettava turvallisten, terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tarjoaminen kaikille kuluttajille; on ilahtunut komission aikomuksesta selvittää uusia keinoja, joilla kuluttajia ja etenkin nuoria kuluttajia voitaisiin valistaa paremmin;

49. korostaa kestäviin käytäntöihin, kuten täsmäviljelyyn, luomuviljelyyn, agroekologiaan, peltometsäviljelyyn, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä ihmisten ja eläinten tautien ennaltaehkäisyyn, kestävään metsänhoitoon, hiilen talteenottoon ja käyttöön sekä ravinnehuollon parantamiseen, tehtävien maatilainvestointien potentiaalia pyrittäessä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin; korostaa, että on tärkeää antaa viljelijöille kannustimia siirtyä näihin käytäntöihin sekä menetelmiin, joilla saadaan parempia ilmasto-, ympäristö- ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä oikeudenmukaisesti, ajoissa ja taloudellisesti elinkelpoisella tavalla; toteaa, että maatalous sekä viljelijöiden ja koko elintarvikeketjun toimijoiden työpanos ovat Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa; palauttaa mieliin terveellisen ruoan ratkaisevan merkityksen sydän- ja verisuonitautien sekä syöpien vähentämisessä;

50. pyytää komissiota analysoimaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen panoksen ympäristön, ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevissa EU:n sitoumuksissa sekä perinteisissä viljelymenetelmissä ja sovittamaan sen yhteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden kanssa siten, että otetaan huomioon tarve säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopassa vahvan, kestokykyisen ja kestävän maataloustuotannon mahdollistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan ilmastotoimet YMP-strategiasuunnitelmissa maatalouden ympäristöprioriteettien kärkeen ja kehottaa komissiota olemaan tässä kohdin järkähtämätön, kun se arvioi strategiasuunnitelmat; pitää uudessa täytäntöönpanomallissa tärkeänä tulosperusteista ja kohdennettua lähestymistapaa, joka on yksinkertaisempi ja avoimempi konkreettisten tuotosten ja lisäarvotavoitteiden suhteen; katsoo, että viljelijöitä on tarpeen auttaa toteuttamaan siirtymä entistä kestävämpään maatalouteen, myös riippumattomien maatilojen neuvontapalvelujen kautta, ja kannattaa tätä varten YMP:lle talousarviota, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon EU:n ympäristötavoitteet;

51. korostaa Pellolta pöytään -strategian ja nollapäästötavoitteen välistä yhteyttä; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen puuttua torjunta-aineiden ympäristölle ja terveydelle aiheuttamiin paineisiin ja vähentää huomattavasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja vaarallisuutta samoin kuin lannoitteiden ja antibioottien käyttöä, myös lainsäädäntötoimenpitein; peräänkuuluttaa EU:n strategiaa tieteellisesti perusteltujen kestävien vaihtoehtojen löytämiseksi vaarallisille kasvinsuojeluaineille; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota pölyttäjien suojeluun ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mehiläisiin liittyvää kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia koskevat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ohjeet pannaan täysimääräisesti ja ripeästi täytäntöön;

52. korostaa EU:n maatalouden mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta ja lisätä biologista monimuotoisuutta sekä edistää uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä; pitää myönteisenä, että Pellolta pöytään -strategiassa aiotaan käsitellä myös uuden teknologian, kuten digitalisoinnin, siviilialan avaruusohjelmien ja automatisoidun lennonohjausjärjestelmän (U-Space) palvelujen sekä innovoinnin ja tieteellisten keksintöjen hyötyjä, sillä nämä voivat tuntuvasti vähentää byrokratiaa YMP:ssä ja parantaa tehokkuutta, resurssien käyttöä ja ympäristökestävyyttä tuoden alalle samalla taloudellisia hyötyjä; korostaa integroidun torjunnan merkitystä ja kehottaa panemaan sen täytäntöön kaikkien viljelijöiden tapauksessa;

53. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia ruokahävikin vähentämiseksi; vaatii sitovaa EU:n laajuista 50 prosentin vähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä yhteisen menetelmän pohjalta;

54. kehottaa komissiota sisällyttämään Pellolta pöytään -strategiaan kalastus- ja vesiviljelytuotteet, jotta voidaan vahvistaa kalastusalan kestävää arvoketjua (pyynnistä kulutukseen); kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kaikkien kala- ja äyriäistuotteiden jäljitettävyyden parantamiseksi ja sisällyttämään siihen kalasäilykkeiden alkuperämerkinnät ja meriympäristöä vahingoittavien tai heikentävien tuotteiden kiellon;

55. kehottaa komissiota esittämään ilman aiheetonta viivytystä eläinten hyvinvointia koskevan uuden strategian, jolla pohjustetaan eläinten hyvinvointia koskevaa puitelainsäädäntöä;

Ekosysteemien ja biodiversiteetin säilyttäminen ja ennallistaminen

56. kehottaa EU:ta tehostamaan luonnonsuojelua kunnianhimoisella vuoteen 2030 ulottuvalla biodiversiteettistrategialla, jonka tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja kääntää tämä suuntaus Euroopassa ja muualla maailmassa ja johon sisältyy erityistoimia EU:n merentakaisille maille ja alueille;

57. korostaa, että strategiaan on sisällyttävä paitsi kunnianhimoisia, täytäntöönpanokelpoisia oikeudellisia toimenpiteitä, joilla parannetaan haavoittuvien ekosysteemien suojelua, myös kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, joilla puututaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen syihin; korostaa, että politiikkatoimien johdonmukaisuus niin EU:n kuin kansallisella tasolla on avainasemassa luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista koskevan toimintapolitiikan onnistumiseksi, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita uudistamaan kalastuksen ja maatalouden tukirakenteita, jotta niissä tarjottaisiin kannustimia ympäristötoimenpiteisiin ja ne olisivat täysin sopusoinnussa biologista monimuotoisuutta koskevien EU:n tavoitteiden kanssa, ja toteaa, että tarvitaan myös kattavia täytäntöönpanon valvontamekanismeja;

58. kehottaa komissiota sisällyttämään biologista monimuotoisuutta koskevaan strategiaan tavoitteen vaarallisten kemikaalien poistamiseksi käytöstä ja nivomaan sen yhteen myrkytöntä ympäristöä koskevan strategian kanssa;

59. kehottaa komissiota esittämään viipymättä ehdotuksen EU:n lainsäädäntökehykseksi metsäkadon pysäyttämiseksi EU:ssa myytävien tuotteiden osalta;

60. kehottaa komissiota esittämään uuden kunnianhimoisen EU:n metsästrategian, jossa tunnustetaan asianmukaisesti Euroopan metsillä niiden monikäytön vuoksi oleva merkitys ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjunnassa ja jossa otetaan huomioon myös sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät seikat; korostaa, että metsien ilmastopotentiaali voidaan parhaiten valjastaa käyttöön tarkastelemalla pitkällä aikavälillä kestävää metsänhoitoa, jotta hiilivarastot ja -nielut voidaan turvata pitkällä aikavälillä; toteaa jälleen, että Euroopassa on puututtava laittomaan puunkorjaukseen;

61. korostaa, että biologisen monimuotoisuuden vähenemisen taustalla on usein luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kestämätön laiton kauppa; huomauttaa, että EU:n vuoden 2016 toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi päättyy vuoteen 2020; kehottaa komissiota uusimaan sen kirjaukset ja lujittamaan niitä, sisällyttämään ne kaikilta osin vuoteen 2030 ulottuvaan biodiversiteettistrategiaan ja varmistamaan riittävän rahoituksen; kehottaa komissiota ottamaan kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön keskeiseksi osaksi luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyvän rikollisuuden ja biologisen monimuotoisuuden vastaista taistelua;

Kestävät meret

62. kehottaa komissiota antamaan vihreän kehityksen ohjelmalle ”sinisen” ulottuvuuden ja sisällyttämään tämän meriulottuvuuden kokonaan sen keskeiseksi osatekijäksi sekä tunnustamaan täysin merten tarjoamat ekosysteemipalvelut laatimalla meriä ja vesiviljelyä koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy konkreettisia toimia integroidun strategisen vision kehittämiseksi meripolitiikkaan liittyviin asioihin, kuten liikenteeseen, innovointiin ja tietoon, biologiseen monimuotoisuuteen, siniseen talouteen, päästöihin ja hallintotapaan;

63. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tarkistamiseksi siten, että sen tavoitteena on palauttaa kalakantojen biomassa yli kestävän enimmäistuoton, kehittää kestäviä merten ja makean veden vesiviljelyjärjestelmiä ja ottaa käyttöön tehokas ja integroitu ekosysteemiperustainen hallinnointijärjestelmä, jossa otetaan huomioon kaikki kalakantoihin ja meriekosysteemiin vaikuttavat tekijät, mukaan lukien ilmastonmuutos ja saastuminen;

64. korostaa tarvetta tehostaa taloudellisia ja valmiusresursseja biologista monimuotoisuutta, ilmastoa ja saastumista koskevan meriosaamisen parantamiseksi, jotta voidaan ymmärtää paremmin toiminnan meriekosysteemeihin ja kalakantojen tilaan kohdistuvia vaikutuksia ja laatia tarkoituksenmukaisia toimintasuunnitelmia sopeutumista ja hillitsemistä varten,

65. peräänkuuluttaa ehdotusta, jossa asetetaan sitova tavoite merellisten suojelualueiden verkoston laajentamisesta vähintään 30 prosenttia EU:n tasolla vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa, jotta voidaan tehostaa merten suojelua;

66. kehottaa laatimaan kestävän sinisen talouden kehittämiseksi ehdotuksen, joka kattaa uusiutuvan energian, kestävän matkailun ja kestävän teollisuuden;

67. korostaa, että on tärkeää vaalia EU:n roolia edelläkävijänä valtamerten hallinnoinnissa, kauppaa koskeva ulottuvuus mukaan lukien, edistämällä sellaisen kansainvälisen mekanismin käyttöönottoa, jolla biologista monimuotoisuutta ja meriekosysteemejä suojellaan kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, sekä nollatoleranssipolitiikan käyttöönottoa laittoman kalastuksen yhteydessä; huomauttaa, että on tarpeen vahvistaa EU:n osallistumista YK:n Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeeseen, jotta voidaan entistä paremmin tehdä valtameritutkimusta ja edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

Myrkyttömään ympäristöön tähtäävä nollapäästötavoite

68. on tyytyväinen komission suunnitelmiin, jotka koskevat nollapäästötoimintasuunnitelmaa ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi, ja toteaa, että siinä olisi käsiteltävä myös maalta vesistöihin kulkeutuvia saasteita ja siihen olisi sisällytettävä tehostettu seuranta;

69. korostaa ilmastoneutraalin yhteiskunnan lukuisia kansanterveyteen liittyviä sivuhyötyjä, joita saadaan biologisen monimuotoisuuden ennallistamisesta, ilmansaasteiden vähenemisestä ja pienemmästä altistumisesta epäpuhtauksille ja jotka näkyvät paitsi EU:n kansalaisten yleisessä hyvinvoinnissa, mukaan lukien parempaan työterveyteen johtavat paremmat työympäristöt, myös toteutumatta jääneissä terveydenhuoltokustannuksissa ja vakuutus- ja kansanterveysjärjestelmiin kohdistumatta jäävässä kuormituksessa;

70. kehottaa komissiota viipymättä esittämään kunnianhimoisen ja monialaisen myrkytöntä ympäristöä koskevan strategian; korostaa, että tämän strategian olisi sisällettävä suuntaviivoja erityistä huolta aiheuttavien aineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien, kuten hormonaalisten haitta-aineiden, nopeaa korvaamista varten ja sillä olisi puututtava kemikaalien yhteisvaikutuksiin ja että siinä olisi lisäksi tuettava turvallisiin ja kestäviin kemikaaleihin liittyviä eurooppalaisia innovaatioita; kehottaa parantamaan vaarallisiin kemikaaleihin ja lääkeaineisiin ympäristössä liittyvää tutkimusta ja seurantaa;

71. kehottaa komissiota esittämään viimeistään kesäkuussa 2020 kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia hormonaalisten haitta-aineiden vähentämiseksi kosmetiikassa, leluissa ja elintarvikepakkauksissa, jotta ne voidaan korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla, sekä toimintasuunnitelman, jossa esitetään kattava kehys tavoitteineen ja määräaikoineen niin, että voidaan minimoida ihmisten altistuminen hormonaalisille haitta-aineille;

72. kehottaa komissiota nostamaan ilmanlaatumme suojelun tasoa WHO:n suuntaviivojen mukaisesti ja kehottaa parantamaan ilman epäpuhtauksien seurantaa jäsenvaltioissa vankkojen ja yhdenmukaistettujen mittausmenetelmien täytäntöönpanon kautta sekä helpottamaan EU:n kansalaisten tiedonsaantia;

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittaminen ja oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen

73. tukee Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa koskevia suunnitelmia investointivajeen poistamiseksi; painottaa, että ohjelmassa olisi otettava huomioon aiemmista ohjelmista (Euroopan investointiohjelma eli ns. Junckerin suunnitelma) saadut kokemukset ja siinä olisi erityisesti painotettava investointeja, joista saadaan unionin lisäarvoa; korostaa, että siihen olisi myös sisällyttävä rahoitusta oikeudenmukaiseen siirtymään kaikilla EU:n alueilla; suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla puututaan investointivajeeseen koko EU:ssa, esimerkiksi InvestEU-rahaston kautta;

74. pitää tässä yhteydessä tärkeänä askeleena uutta energia-alan lainanantopolitiikkaa sekä ilmastotoimia ja ympäristökestävyyttä koskevaa uutta strategiaa, jotka Euroopan investointipankki (EIP) hyväksyi 14. marraskuuta 2019; on ilahtunut siitä, että EIP omaksuu roolin Euroopan ilmastopankkina, jonka toimista 50 prosenttia keskittyy ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen vuoteen 2025 mennessä, joka lopettaa tukensa fossiilisia polttoaineita koskeville hankkeille vuoteen 2021 mennessä ja jonka kaikki rahoitustoimet ovat Pariisin sopimuksen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisia vuoteen 2020 mennessä; kannustaa EIP:tä aktiivisesti tukemaan hankkeita, jotka vaikuttavat oikeudenmukaisen siirtymän kannalta keskeisiin toimintapolitiikan aloihin, kuten tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pk-yritysten rahoituksen saanti sekä sosiaaliset investoinnit ja taidot;

75. korostaa tarvetta tukea oikeudenmukaista siirtymää; uskoo, että hyvin suunniteltu ja rahoitukseltaan riittävä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mukaan lukien, on tärkeä taloudellinen väline helpotettaessa tällaista siirtymää ja tavoiteltaessa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ottaen samalla huomioon sosiaaliset vaikutukset; katsoo, että mekanismi ei saisi olla pelkästään nettosiirto kansallisille hallituksille vaan että sillä olisi konkreettisesti autettava työntekijöitä ja yrityksiä fossiilisista polttoaineista riippuvaisilla alueilla toteuttamaan siirtymä tulevaisuuden puhtaaseen talouteen, myös täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, jotta työntekijät voivat valmistautua ja sopeutua työllistymisen alan uusiin näkymiin, vaatimuksiin ja pätevyyksiin; korostaa kuitenkin, että pelkät varat eivät riitä siirtymän toteuttamiseen eikä niillä saisi olla lannistavaa vaikutusta edelläkävijöihin; tähdentää painokkaasti, että oikeudenmukaiseen siirtymään myönnettävän rahoituksen ehdoksi on asetettava konkreettiset toimenpiteet hiilestä irtautumiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti ja erityisesti luopuminen kivihiilestä sekä murros fossiilisille polttoaineille perustuvilla talousalueilla;

76. korostaa, että energiakäänteen on oltava sosiaalisesti kestävä eikä se saa pahentaa energiaköyhyyttä EU:n köyhimmillä alueilla; on sitä mieltä, että energiaköyhyyttä vastaan taisteleville yhteisöille on annettava tarvittavat välineet osallistua vihreään siirtymään koulutuksen kautta sekä taloutta piristävillä pitkän aikavälin investoinneilla;

77. pyytää komissiota lisäämään tekniseen tukeen ja neuvontapalveluihin osoitettavaa rahoitusta, jotta voidaan puuttua hankkeiden hallinnointimenettelyjen monimutkaisuuteen; toteaa jälleen, että on tärkeää varmistaa varojen oikeudenmukainen maantieteellinen jakautuminen koko EU:ssa;

78. kehottaa vahvistamaan biologista monimuotoisuutta varten sitovan menotavoitteen sekä kunnianhimoisen ilmastotoimien valtavirtaistamistavoitteen, jotka ylittävät parlamentin kannassa monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027[4] esitettyjen kohdennettujen menojen osuuksien tasot;

79. vaatii komissiota varmistamaan, ettei mikään EU:n julkinen rahoitus mihinkään EU:n toimintapolitiikkaan ole ristiriidassa Pariisin sopimuksen päämäärien ja EU:n muiden ympäristötavoitteiden kanssa;

80. kehottaa laatimaan mekanismin, jolla taataan hyvä koordinointi, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys kaikkien käytettävissä olevien EU:n politiikkatoimien ja rahoitusvälineiden välillä, jotta vältetään päällekkäisyydet, lisätään niiden rahoituksen synergioita ja täydentävyyksiä, vivutetaan kestäviä yksityisiä ja julkisia investointeja ja näin optimoidaan ja valtavirtaistetaan rahoitustuki Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle;

81. kannattaa sitä, että käyttöön otetaan joukko asianmukaisesti kohdennettuja uusia vihreitä omia resursseja, joilla edistetään ja helpotetaan vihreää siirtymää; paneekin merkille komission tätä koskevat ehdotukset;

82. on tyytyväinen komission aikomukseen päivittää osaamisohjelmaa ja nuorisotakuuta, jotta voidaan parantaa työllistettävyyttä vihreässä taloudessa; korostaa myös, että osaaminen ja työntekijöiden sopeutumiskyky työmarkkinoilla ovat ratkaisevassa asemassa siirryttäessä kohti vihreää taloutta; kannustaa jäsenvaltioita investoimaan koulutusjärjestelmiin, joissa voidaan nopeasti järjestää täydennys- tai uudelleenkoulutus, ja helpottamaan siten alhaisen osaamistason työntekijöiden siirtymistä taantuvien toimialojen työpaikoista korkeamman lisäarvon työpaikkoihin nousevilla aloilla;

83. kehottaa EU:ta tukemaan jäsenvaltioita niiden ammatilliseen koulutukseen liittyvissä toimissa esimerkiksi kehittämällä julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun ja kumppanuuden, sillä investoinnit ovat tarpeen, jotta voidaan vastata vihreämpään talouteen liittyvään uudenlaiseen osaamiskysyntään ja ottaa huomioon digitalisaatiosuuntaus;

Tutkimustyön hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen

84. korostaa, että maailman johtotason tutkimus ja innovointi ovat ratkaisevia Euroopan tulevaisuudelle ja välttämättömiä saavutettaessa sen ympäristö- ja ilmastotavoitteet siten, että samalla huolehditaan talouden kilpailukyvystä ja kukoistuksesta; toistaa, että EU:n politiikkatoimilla olisi tuettava tieteellistä huippuosaamista ja osallistuvaa tiedettä, lujitettava yhteistyötä korkeakoulumaailman ja elinkeinoelämän välillä sekä edistettävä innovointia ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa lisäten alalla kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien hyvien käytäntöjen helpottaminen, jotta voidaan vahvistaa ekologiseen siirtymään liittyviä taitoja siihen liittyvissä uusissa ammateissa, työntekijöiden, opettajien ja nuorten keskuudessa;

85. korostaa, että EU:n on ylläpidettävä ja edelleen kehitettävä avaruusalan siviilisovellusten lippulaivaohjelmiaan Copernicusta ja Galileota sekä Euroopan avaruusohjelmavirastoa, joista saadaan arvokas panos ympäristön seurantaan ja tiedonkeruuseen; korostaa, että Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevien palvelujen olisi oltava täysin operatiivisia mahdollisimman pian ja tarjottava näin jatkuvasti tarpeellista tietoa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeville tehokkaille toimille;

86. pitää tärkeänä vuosien 2021–2027 tehtävälähtöistä Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, joka tarjoaa tilaisuuden osallistaa monenlaisia toimijoita, EU:n kansalaiset mukaan lukien, ilmastonmuutosta koskevan pakottavan globaalin haasteen ratkaisemiseen ja siirtyä entistä enemmän yhteistyöhön perustuviin tutkimus- ja innovointikäytäntöihin toteutettaessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa;

Vältetään vahinkoa – kestävyyden sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikkoihin

87. suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämiseen; korostaa, että eurooppalaista ohjausjaksoa, siten kuin se nykyisin toimii, ei saisi vesittää; katsoo, että eurooppalaiselle ohjausjaksolle olisi sisällytettävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet säilyttäen sen makrotaloudellisen painotuksen kuitenkin sen nykyisissä tavoitteissa; tukeekin kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä ohjausjaksolle siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan esittämään kansallisia suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota lisäksi tekemään arvioita siitä, miten johdonmukaisia jäsenvaltioiden talousarviot ovat EU:n päivitettyjen ilmastotavoitteiden kanssa;

88. on ilahtunut siitä, että komissio sitoutuu varmistamaan, että kaikkien EU:n toimien olisi autettava EU:ta kohti kestävää tulevaisuutta, vihreän budjetoinnin välineiden käyttö mukaan lukien, ja päivittämään vastaavasti paremman sääntelyn suuntaviivojaan; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikkien tulevien ehdotusten jäsennellyn vaikutustenarvioinnin, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat sopusoinnussa EU:n ilmasto-, ympäristö- ja terveystavoitteiden kanssa, ja arvioimaan eri keinoja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita, kun kyseessä on nykyisen ja tulevan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa, ja varmistamaan, että sääntöjen noudattamatta jättämisestä on seuraamuksia;

89. korostaa, että kauppa on tärkeä väline edistettäessä kestävää kehitystä ja torjuttaessa ilmastonmuutosta; katsoo, että vihreän kehityksen ohjelmalla olisi varmistettava, että kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin sisältyy vahvoja ja täytäntöönpanokelpoisia kestävän kehityksen lukuja, jotka ovat täysin kansainvälisten sitoumusten ja etenkin Pariisin sopimuksen mukaisia; on ilahtunut komission sitoumuksesta tehdä Pariisin sopimuksen noudattamisesta olennainen lauseke kaikissa tulevissa laaja-alaisissa kauppasopimuksissa;

90. haluaa kiinnittää huomiota EU:n kulutuksen suureen ilmasto- ja ympäristöjalanjälkeen EU:n ulkopuolisissa maissa; kehottaa komissiota laatimaan tavoitteen EU:n kulutuksen ja tuotannon maailmanlaajuisen jalanjäljen pienentämiseksi maapallon kantokykyä kunnioittaen;

91. korostaa, että EU:n olisi annettava rahoitusapua ja teknistä apua kehitysmaiden auttamiseksi vihreässä siirtymässä, esimerkiksi kehityshankkeiden kautta;

EU edelläkävijänä

92. painottaa, että maailman suurimpana sisämarkkina-alueena EU voi asettaa normeja, joita sovelletaan globaaleissa arvoketjuissa, ja katsoo, että EU:n olisi nostettava tavoitetasoaan uusien normien asettamisessa kestävälle kasvulle ja käytettävä taloudellista painoarvoaan EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisten kansainvälisten normien muovaamiseksi sekä tuettava samalla avoimia ja houkuttelevia EU:n ja maailmanlaajuisia markkinoita kestäville tuotteille;

93. katsoo, että Madridin COP25-kokouksen epäonnistuminen tiukempaa maailmanlaajuista ilmastotavoitetta koskevan yhteisymmärryksen saavuttamisessa vain lisää tarvetta EU:n maailmanlaajuiselle johtoasemalle ja edellyttää, että EU tehostaa ilmastodiplomatiaansa ja tiivistää kahdenvälisiä yhteyksiä kumppanimaihin, etenkin Glasgow’n COP26-kokouksen edellä;

94. kehottaa komissiota ottamaan aloitteen kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi mikrobilääkeresistenssin leviämisen ja tartuntatautien yleistymisen torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan asianmukaisesti lääkepulan riskiin;

 

°

° °

95. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0217.

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.

[3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0079.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

Päivitetty viimeksi: 14. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö