Menettely : 2019/2956(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0045/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0045/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2020 - 10.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0005

<Date>{10/01/2020}10.1.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0045/2020</NoDocSe>
PDF 216kWORD 64k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta</Titre>

<DocRef>(2019/2956(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Iratxe García Pérez, Miriam Dalli</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0040/2020

B9‑0045/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta

(2019/2956(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,

 ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

 ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella, viidennen arviointikertomuksen (AR5) ja sitä koskevan tiivistelmäraportin, erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maaperästä sekä erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

 ottaa huomioon 31. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) maailmanlaajuisen arviointiraportin biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista ”Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services”,

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[1],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja tukee sen tavoitetta muuttaa EU kestävämmäksi taloudeksi sekä oikeudenmukaisemmaksi ja vauraammaksi yhteiskunnaksi ja luopua samalla fossiilisista polttoaineista asteittain mahdollisimman pian ja sekä saavuttaa ilmastoneutraaliuden tavoite Euroopassa vuoteen 2050 mennessä;

2. on vahvasti sitä mieltä, että vihreän kehityksen ohjelman ja sen yhteiskunnillemme tarjoaman mallin olisi perustuttava kolmeen toisiinsa liittyvään ja toisiaan vahvistavaan pilariin: vihreä pilari, johon kuuluu ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä luonnonsuojelun ja terveen ympäristön varmistaminen, punainen pilari, johon kuuluu vihreän kehityksen ohjelman vahvan sosiaalisen ulottuvuuden varmistaminen, ja taloudellinen pilari, johon kuuluu riittävien taloudellisten resurssien tarjoaminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

3. korostaa, että Eurooppa tarvitsee kiireellisesti uuden kestävän talousmallin, jossa yhdistyvät sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä edistys ja joka vähentää eriarvoisuutta ja parantaa kaikkien hyvinvointia unohtamatta ketään ja jättämättä mitään paikkaa pimentoon;

4. palauttaa mieliin ja vahvistaa uudelleen Pariisin sopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteet; toteaa jälleen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman olisi saatettava Eurooppa pitkän aikavälin kestävän kasvun, vaurauden ja hyvinvoinnin tielle ja varmistettava, että ympäristö-, talous- ja sosiaalipolitiikkaamme kehitetään siten, että varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja tasoitetaan tietä myönteisille ja kestäville sosiaalisille, teollisille ja taloudellisille muutoksille, luodaan ja ylläpidetään laadukkaita työpaikkoja, vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta, vähennetään jäsenvaltioiden välistä epätasapainoa ja niiden taloudellisen kehityksen tasossa esiintyviä eroja ja poistetaan maantieteellisiä eroja sekä sukupuolten ja sukupolvien välisiä eroja;

5. muistuttaa, että ilmasto- ja ympäristöhätätila on yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita ja että kaikkien valtioiden ja toimijoiden kautta maailman on tehtävä kaikkensa sen torjumiseksi; korostaa EU:n roolia globaalina ilmastojohtajana, erityisesti kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin sopimuksesta sekä Madridissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa (COP25) käytyjen neuvottelujen kariutuminen;

6. muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden on ohjattava tätä muutosta siten, että EU jättää taakseen haaskausta ja luonnonvarojen ehtymistä edistävän taloudellisen mallin ja edistää sen sijaan inhimillisen kehityksen mallia, jonka avulla maapallo pysyy terveenä; korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman on edistettävä uutta teollista vallankumousta, jossa yhdistyvät mahdollisimman vahvat sosiaaliset oikeudet, ympäristötavoitteiden loukkaamattomuus, alueellinen yhteenkuuluvuus, kestävyys ja tulevaisuudenkestävä teollisuus, joka on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja hyödyttää monia eikä vain harvoja;

7. muistuttaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen ja kestävään yhteiskuntaan on toteutettava yhdessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon kanssa, jotta voidaan luoda Eurooppa, jonka ytimessä on sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jossa ei suinkaan heikennetä vaan parannetaan palkkoja, työoloja ja sosiaalisia oikeuksia ja jossa kilpailemme maailmanlaajuisesti tietämyksen, kestävyyden ja innovoinnin pohjalta eikä alhaisempien palkkojen, heikennettyjen oikeuksien ja epävarmempien työolojen pohjalta; vaatii, että kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa tehdyt aloitteet ovat täysin yhteensopivia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa ja että niitä mitataan kattavilla ympäristö- ja sosiaalisilla indikaattoreilla;

EU:lle kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet vuosiksi 2030 ja 2050

8. kehottaa laatimaan kunnianhimoisen eurooppalaisen ilmastolain, jossa asetetaan oikeudellisesti sitova tavoite kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä, asetetaan vuoden 2030 välitavoitteeksi vähintään 55 prosenttia ja asetetaan myös tavoite vuodeksi 2040; pyytää komissiota esittämään seuraavien kahden vuoden aikana kaikki tarvittavat lainsäädäntö- ja muut ehdotukset, joilla saadaan kaikki alat osallistumaan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen; pyytää neuvostoa hyväksymään ennen kesäkuuta 2020 vuoden 2030 tavoitteen Pariisin sopimuksen mukaisesti; odottaa, että kaikkia Pariisin sääntökirjan avoinna olevia kysymyksiä, mukaan lukien sen 6 artikla, koskevat keskustelut olisi saatettava päätökseen Glasgow’ssa pidettävässä COP26-kokouksessa;

9. katsoo, että jotta näillä tavoitteilla olisi merkityksellinen vaikutus hiilen hintaan, EU:n päästökauppajärjestelmää on tarkistettava vastaavasti erityisesti kiristämällä lineaarista vähennyskerrointa ja vähentämällä maksutta jaettavia päästöoikeuksia teknisen kehityksen mukaisesti;

10. katsoo, että myös verotuksella on merkitystä uusien tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa erityisesti komissiota ja neuvostoa tarkistamaan energiaverodirektiiviä[2] ja lopettamaan lento- ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden verovapautukset; pyytää komissiota varmistamaan, että tässä tarkistuksessa vältetään lisäämästä eriarvoisuuta ja aiheuttamasta lisäkustannuksia yhteiskunnan vähävaraisimmille;

11. muistuttaa, että kaikkia asiaankuuluvia ilmastoon liittyviä politiikan välineitä on tarkistettava ja että ne on mukautettava mahdollisimman pian EU:n kiristettyihin ilmastotavoitteisiin, jotta kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystavoitteet saavutetaan;

12. kehottaa hyväksymään pikaisesti kunnianhimoisen, WTO:n sääntöjen mukaisen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin, jotta voidaan tehostaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopan teollisuudelle varmistaen taakanjako maailman suurimpien talouksien kesken ja ottaen huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset kehitysmaihin; suhtautuu myönteisesti komission näkemykseen, jonka mukaan tällainen mekanismi olisi vaihtoehto EU:n päästökauppajärjestelmässä tällä hetkellä toteutettaville hiilivuotoa koskeville toimenpiteille; kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien hiilivuotoon liittyvien suojamekanismien johdonmukaisuuden, jotta vältetään päällekkäinen, tehoton tai riittämätön suoja;

13. kehottaa laatimaan EU:lle sellaisen uuden, kunnianhimoisemman strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, jolla voidaan vastata asianmukaisesti maailmanlaajuiseen ilmastohätätilaan; huomauttaa, että EU:n nykyinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia on auttanut päättäjiä keskittymään tarpeeseen valmistautua ilmastouhkiin ja varmistamaan, että ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat otetaan huomioon EU-tason politiikoissa ja talousarvioissa; muistuttaa kuitenkin, että EU:n ja jäsenvaltioiden on panostettava enemmän toimiin ilmastokestävyyden varmistamiseksi, sietokyvyn kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten estämiseksi ja niihin valmistautumiseksi;

14. korostaa, että eurooppalaisen ilmastosopimuksen yhteydessä on koottava yhteen kansalaiset, alueet, paikallisyhteisöt, kansalaisyhteiskunta, ammattiliitot ja teollisuus ilmastoneutraaliuteen tähtäävän liikkeen toimijoina aidon vuoropuhelun ja osallistavan prosessin pohjalta, myös politiikan suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheessa niin, että kaikilla, joita asia koskee, on sananvaltaa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla; katsoo, että on tärkeää tehdä yhteistyötä energiaintensiivisten alojen sidosryhmien ja asianomaisten työmarkkinaosapuolten, erityisesti työntekijöiden, kansalaisjärjestöjen ja tiedemaailman, kanssa ja laatia alakohtaisia ilmastosopimuksia, joilla voidaan edistää kestävien ratkaisujen löytämistä siirryttäessä hiilineutraaleihin talouksiin;

15. muistuttaa, että on olennaisen tärkeää taata EU:n kansalaisille Århusin yleissopimuksessa taattu todellinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus antamalla kansalaisille mahdollisuus riitauttaa unionin tuomioistuimissa EU:n toimielinten sellaisten päätösten laillisuus, joilla on ympäristövaikutuksia; katsoo siksi, että Århus-asetusta olisi tarkistettava ja että on korjattava tilanne, jossa EU ei noudata yleissopimusta;

Vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen

16. korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman olisi aktiivisesti edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista Euroopan unionin tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ihmisten hyvinvointi, kestävä kehitys, naisten ja miesten tasa-arvo sekä sukupolvien välinen solidaarisuus; korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman on oltava kansalaisia palveleva ohjelma, jolla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä sekä resurssien kestävä käyttö ja oikeudenmukainen jakaminen;

17. kehottaa tässä yhteydessä laatimaan kestävän kehityksen sopimuksen, jossa sosiaaliset ja ympäristötavoitteet asetetaan samalle tasolle kuin taloudelliset tavoitteet; katsoo, että uuden sopimuksen olisi täydennettävä vakaus- ja kasvusopimusta niin, että siinä korjataan siihen sisältyvät merkittävät ristiriitaisuudet sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta koskevissa asioissa;

18. korostaa, että on tarpeen uudistaa eurooppalaista ohjausjaksoa ja tehdä siitä eurooppalainen kestävän kehityksen ohjausjakso, jolla koordinoidaan talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; tähdentää, että uudistuksessa on asetettava ympäristöindikaattorit, sosiaaliset indikaattorit ja taloudelliset indikaattorit yhdenvertaiseen asemaan;

19. on tietoinen siitä, että siirtyminen hiilineutraaliuteen tuo merkittäviä muutoksia tuotanto-, kulutus- ja työskentelymalleihin Euroopassa; kehottaa siksi laatimaan kattavan toimintasuunnitelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden panemiseksi täytäntöön EU:n tasolla, mukaan lukien muun muassa eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpano, kunnollisen elannon turvaavat palkat, keskitetyn sopimisen vahvistaminen, kohtuuhintaisia asuntoja koskeva aloite, energiaköyhyyden torjunta ja asianmukaisia työehtoja ja -oloja koskevan direktiivin sekä digitaalisia työelämäoikeuksia, kuten oikeutta olla tavoittamattomissa, koskevan oikeudellisen kehyksen käyttöönotto; kehottaa samalla jäsenvaltioita panemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön kansallisella tasolla, jotta taataan yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus nopeasti muuttuvassa maailmassa;

20. kehottaa määräämään yritysten yhteiskuntavastuun pakolliseksi, jotta yritysten toiminnan kestävyys paranee; korostaa tarvetta vahvistaa työpaikkademokratiaa merkittävästi, jotta voidaan parantaa työoloja ja varmistaa työntekijöiden mahdollisuus osallistua asianmukaisesti rakennemuutosprosesseihin; korostaa, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan on voitava olla mukana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa, jotta hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisella, osallistavalla ja sosiaalisesti kestävällä tavalla;

Puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa

21. muistuttaa, että energiatehokkuus etusijalle -periaate on olennaisen tärkeä, jotta voidaan vähentää EU:n energiariippuvuutta ja energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä ja samalla luoda paikallisia työpaikkoja energiatehokkuutta parantavaan peruskorjaustoimintaan ja pienentää kansalaisten energiakuluja; kehottaa tarkistamaan energiatehokkuusdirektiiviä[3] ja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä[4] ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin kansalaisiin;

22. muistuttaa, että Euroopan energiaturvallisuusstrategian olisi vastattava täysin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja varmistettava samalla toimitusvarmuus; kehottaa komissiota puuttumaan toimitushäiriöihin liittyviin riskeihin ja vähentämään kalliiden tuontipolttoaineiden käyttöä sekä altistumista hintahäiriöille ja systeemisille hinnankorotuksille; kehottaa komissiota lisäksi mukauttamaan strategiaa siten, että siinä otetaan huomioon sähkön kasvava tarve, joka juontuu pyrkimyksistä irtautua hiilestä, kuten teollisuusprosessien ja liikenteen sähköistämisestä sekä esineiden internetin käyttöönottoon liittyvästä energiankulutuksen kasvusta;

23. korostaa, että EU:n tulevan energiajärjestelmän olisi perustuttava uusiutuviin energialähteisiin ja nopeaan luopumiseen fossiilisista polttoaineista jäsenvaltioiden väliset erot huomioon ottaen ja että ensimmäiseksi olisi lakkautettava fossiilisten polttoaineiden tuet asteittain vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien alojen on lisättävä uusiutuvan energian käyttöä;

24. pitää ilahduttavana komission sitoumusta puuttua energiaköyhyyteen laatimalla vuonna 2020 opastusta jäsenvaltioille; kehottaa toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kohdennettuja toimia ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä, joilla pyritään vähentämään energiaköyhyyttä ja samalla tukemaan yhtäläisiä mahdollisuuksia hyödyntää energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin käytettävissä olevia rahoitusvälineitä;

25. panee merkille komission aikomuksen ehdottaa rakennusten kunnostamiseen liittyvää uutta aloitetta ja edistää panostamista julkisessa ja yksityisessä omistuksessa olevien rakennusten kunnostamiseen; pitää myönteisenä erityisesti huomion kiinnittämistä sosiaaliseen asuntotuotantoon energiaköyhien kotitalouksien auttamiseksi sekä koulujen ja sairaaloiden kunnostamiseen; kehottaa huolehtimaan yhtäläisistä mahdollisuuksista hyödyntää energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin käytettävissä olevia rahoitusvälineitä;

26. suhtautuu varauksellisesti rakennusten päästöjen mahdolliseen sisällyttämiseen EU:n päästökauppajärjestelmään; korostaa, että rakennusten päästöjen mahdollinen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään ei saisi missään tapauksessa siirtää hiilestä irtautumisen taakkaa kansalaisille;

27. kehottaa komissiota tarkastelemaan pikaisesti uudelleen energiainfrastruktuuria koskevaa sääntelykehystä, Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva asetus (TEN-E-asetus)[5] mukaan luettuna, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että TEN-E-asetusta olisi tarkasteltava uudelleen ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 viimeistelyä; korostaa, että on tärkeää saattaa päätökseen Euroopan uusiutuvan energian markkinat ja lisätä tehokkuutta vahvistamalla yhteenliitäntöjä;

Teollisuuden kannustaminen puhtaaseen kiertotalouteen

28. pitää myönteisenä, että komissio aikoo keskittyä kiertotalouteen, ja odottaa mielenkiinnolla uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa; korostaa, että lähestymistavan ja toimien on oltava kokonaisvaltaisia, jotta Euroopan talous voidaan muuttaa aidosti kestäväksi kiertotalouteen perustuvaksi malliksi, jossa kiertotalousnäkökohdat otetaan huomioon kaikilla politiikan aloilla;

29. on yhtä mieltä siitä, että tarvitaan nopeita toimia erityisesti eniten resursseja käyttävillä aloilla, kuten tekstiili- ja rakennusalalla; kehottaa tekemään kunnianhimoisia ehdotuksia muovien ja mikromuovien käytön torjumiseksi, mukaan lukien mikromuovien ja muovipakkausten tahaton käyttö; kannattaa kiertotalouden periaatteiden mukaista suunnittelua koskevaa lähestymistapaa ja vähimmäisvaatimusten asettamista, jotta estetään ympäristölle haitallisten tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille, mutta korostaa, että näiden vaatimusten on oltava tiukkoja ja unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia; kehottaa komissiota varmistamaan myrkyttömät materiaalikierrot tehostamalla erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaamista, helpottamalla kiertoa ja minimoimalla kemikaalien vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön;

30. korostaa jätehierarkian noudattamisen merkitystä; kehottaa asettamaan kunnianhimoiset jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet, kuten tavoitteen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä; tukee komission aikomusta lopettaa jätteiden vienti EU:sta;

31. pitää myönteisenä aikomusta esittää uusi lainsäädäntöehdotus, jolla varmistetaan turvallinen, kestävä ja kiertotalouden periaatteiden mukainen arvoketju kaikkien akkujen osalta; korostaa tarvetta luoda Eurooppaan vahva ja kestävä akku- ja varastointiklusteri, koska energian varastointiin liittyy suuret mahdollisuudet vähentää tie- ja meriliikenteen samoin kuin sähköjärjestelmien ja lämmityksen päästöjä; korostaa, että akkujen tuotantoon ja käyttöön liittyvän energian käytön olisi oltava hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä koskevien tavoitteiden mukaista;

32. kehottaa komissiota laatimaan oikeudellisen kehyksen kestävän kulutuksen edistämiseksi erityisesti siten, että pidennetään tuotteiden käyttöikää, myönnetään kuluttajille korjauttamisoikeus ja kielletään laitteiden suunniteltu vanheneminen; korostaa myös, että kuluttajien olisi saatava luotettavaa ja selkeää tietoa tuotteiden sosiaalisesta ja ympäristöjalanjäljestä;

33. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudesta ilmastoneutraalia teollisuutta koskevasta EU:n elinkeinostrategiasta, jolla samalla ylläpidetään ja kehitetään kansainvälistä kilpailukykyä ja vältetään Euroopan teollisuuden siirtyminen muualle; korostaa, että tässä strategiassa olisi keskityttävä kehittämään ja luomaan arvoketjuja taloudellisesti kannattaville ja kestäville tuotteille, prosesseille ja liiketoimintamalleille, jotka merkitsevät todellista muutosta teollisuustuotannossa ja joilla pyritään ilmastoneutraaliuteen ja kiertoon yksityisiä ja julkisia investointeja hyödyntäen;

34. katsoo, että elinkeinostrategiaan olisi ehdotetulla tavalla sisällytettävä vihreä ja digitaalinen muutos muun muassa ottamalla asianmukaisesti huomioon energiasiirtymä ja vaikutukset työvoimaan sekä työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutus; kehottaa komissiota tarkastelemaan tarkasti tämän strategian alueellista ulottuvuutta ja tähän mennessä noudatettua niin sanottua älykkään erikoistumisen strategiaa; vaatii, että strategiaan on sisällytettävä uudistettu ja vahvistettu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, jossa työntekijät osallistuvat täysipainoisesti strategian suunnitteluun ja määrittelyyn;

35. kehottaa komissiota edistämään uusia kestäviä liiketoimintamalleja, jotka perustuvat muuttuvaan asennoitumiseen tavaroiden ja palvelujen vuokraamiseen ja jakamiseen, ja lisäämään tietoisuutta niistä sekä pyrkimään pitämään ne kohtuuhintaisina ja takaamaan korkeatasoisen kuluttajien ja työntekijöiden suojelun; korostaa ympäristöä säästävien ja sosiaalisten julkisten hankintojen potentiaalia siirryttäessä kestävään talouteen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on sitoutunut ehdottamaan lisää ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta, mutta korostaa, että on tärkeää myös soveltaa täysimääräisesti sosiaalisia ja innovointikriteerejä;

Kestävään ja älykkääseen liikkumiseen siirtymisen nopeuttaminen

36. pitää ratkaisevan tärkeänä liikennealan kokonaisvaltaista siirtymistä kohti kestävää päästötöntä liikennettä siten, että samalla suojellaan työntekijöiden oikeuksia ja heidän sosiaalisia olojaan ja varmistetaan kohtuuhintainen liikkuminen kaikille; korostaa, että saastuttaja maksaa -periaatetta olisi noudatettava erityisesti tiemaksujen kaltaisissa toimissa;

37. kehottaa komissiota laatimaan pitkän aikavälin kokonaisvaltaisen liikennestrategian ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hyvin toimivat sisämarkkinat samalla varmistaen; korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen liikenteen päästöjen torjumiseksi erityisesti ilmailu- ja merenkulkualalla; kannattaa tässä yhteydessä lentoyhtiöille EU:n päästökauppajärjestelmässä myönnettyjen ilmaisten päästöoikeuksien vähentämistä; kehottaa myös ottamaan merenkulkualan nopeasti mukaan päästökauppajärjestelmään ja esittämään kunnianhimoisia ehdotuksia satamien viherryttämiseksi; korostaa, että mitkään maailmanlaajuiset toimet tai niiden puuttuminen eivät saisi estää EU:ta toteuttamasta omia kunnianhimoisempia toimia; tunnustaa kestävien lentopolttoaineiden potentiaalin ilmailun päästöjen vähentämisessä ja kehottaa toteuttamaan lainsäädäntötoimia, joilla tuetaan nykyisten ja tulevien ratkaisujen käyttöä;

38. vaatii myös, että polttoainestandardien on osaltaan täydennettävä siirtymää, joka ei voi perustua yksinomaan markkinapohjaiseen järjestelmään; kehottaa komissiota siksi ehdottamaan muita toimenpiteitä, kuten meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden laadun parantamista kieltämällä raskaiden polttoöljyjen käyttö EU:n vesillä ja pesurin jäämien päästäminen avovesiin;

39. vastustaa ankarasti päästökauppajärjestelmän laajentamista maantieliikenteeseen; katsoo, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskevaa erityislainsäädäntöä sekä kuorma-autojen hiilidioksidinormeja, joita ei mainittu tiedonannossa, olisi vahvistettava; pitää myönteisenä myös aikomusta tarkistaa ajoneuvojen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien päästönormeja; korostaa, että henkilö- ja pakettiautoja sekä raskaita hyötyajoneuvoja varten tarvitaan kiireellisesti tiukat Euro 7 -normit, jotta voidaan vähentää ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön;

40. kehottaa komissiota esittämään sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia tavoitteita, joilla pohjustetaan maantieliikenteen sähköistämistä; korostaa, että kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöönottoa lisäävien aloitteiden ei pitäisi perustua ei-kestävien biopolttoaineiden käyttöön eivätkä ne saisi osaltaan edistää hiililukkiutumaa;

41. korostaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettua direktiiviä[6] on tarkistettava pikaisesti ja että jäsenvaltioille on asetettava sitovia tavoitteita; pitää ratkaisevan tärkeänä varmistaa riittävät investoinnit asianmukaisen infrastruktuurin, kuten intermodaalisten järjestelmien, kehittämiseen päästötöntä liikennettä varten; korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen roolia tuettaessa siirtymistä älykkääseen, kestävään ja turvalliseen liikkumiseen EU:ssa;

42. kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään parantaa Euroopan rautatieverkon yhteyksiä ja erityisesti kansainvälisiä yhteyksiä, jotta rautateiden henkilöliikenteestä tulee houkuttelevampaa keskipitkän ja pitkän matkan liikenteessä; kehottaa lisäksi parantamaan rautateiden ja sisävesiväylien rahtikapasiteettia;

Pellolta pöytään: reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän kehittäminen

43. kehottaa komissiota käyttämään pellolta pöytään -strategiaa siihen, että luodaan aito pitkän aikavälin visio kestävästä ja kilpailukykyisestä Euroopan elintarvikejärjestelmästä, jolla voidaan taata terveellisten ja laadukkaiden tuotteiden saatavuus biologista monimuotoisuutta, ilmastoa, ilman pilaantumista, veden pilaantumista, torjunta-aineiden käyttöä ja maaperän huonontumista koskevien sitovien maataloustavoitteiden avulla ja käsitellä samalla kulutusta, terveyttä ja kauppaa koskevia kestävyyskysymyksiä ja turvata eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkea taso sekä edistää EU:n tuotantostandardien vastavuoroisuutta kaikkien kauppakumppaneiden kanssa;

44. korostaa eurooppalaisten viljelijöiden ja kalastajien merkitystä reiluun, terveyttä edistävään ja ympäristöystävälliseen elintarvikejärjestelmään siirtymisen hallinnassa niin, että samalla varmistetaan viljelijöiden ja kalastajien elinkeino ja kohtuulliset tulot;

45. muistuttaa, että vaikka maatalous aiheuttaa noin 10 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, se voi auttaa EU:ta päästöjen vähentämisessä maaperän hyvän hoidon, peltometsätalouden, biologisen monimuotoisuuden suojelun ja muiden maankäytön suunnittelutekniikoiden avulla; toteaa, että globaalissa maataloudessa voidaan säästää päästöjä noin 3,9 gigatonnia hiilidioksidiekvivalentteina vuodessa vuoteen 2050 mennessä eli noin kahdeksan prosenttia maailman nykyisistä kasvihuonekaasupäästöistä;

46. korostaa, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja pellolta pöytään -strategia on määriteltävä yhdessä Euroopan tasolla, jotta ne täydentävät toisiaan ja varmistavat asianmukaisen tasapainon tuotannon, kuluttajien terveyden ja ympäristön välillä, ja niille on osoitettava riittävät resurssit viljelijöiden aseman vahvistamiseksi maatalouselintarvikeketjussa;

47. kannattaa kestävää ja tehokasta YMP:tä, jolla viljelijöitä kannustetaan aktiivisesti tuottamaan enemmän ympäristö- ja ilmastohyötyjä, muun muassa vahvistamalla yhteisiä normeja ja pakollisia vaatimuksia erityisesti ekojärjestelmien osalta, tarjoamalla viljelijöille laaja kirjo erityisiin luonnonoloihin mukautettuja välineitä, jotta voidaan käyttää tehokkaammin keskeisiä resursseja ja tuotantopanoksia elintarviketuotannossa, parantaa biologista monimuotoisuutta ja maaperää, lisätä hiilen sitomista, säilyttää herkkiä luontotyyppejä, edistää kiertotaloutta, vähentää jätettä tuotantosyklissä ja poistaa tukia, jotka vahingoittavat ilmastoa;

48. muistuttaa, että torjunta-aineiden käytön vähentäminen on yksi kestävän maatalouden ensisijaisen tärkeistä tavoitteista, jonka avulla pyritään pysäyttämään elintarvikkeiden, maaperän ja vesivarojen laajamittainen saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen sekä kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen; kehottaa komissiota siksi ottamaan käyttöön lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pakollisen Euroopan laajuisen tavoitteen torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi;

49. korostaa, että jotta voitaisiin varmistaa, että kasvava väestö saa riittävästi laadukasta ja ravitsevaa ruokaa, sekä vähentää ruokahävikkiä ja -jätettä, tarvitaan investointeja innovointiin, älykkäisiin maataloustekniikoihin ja agroekologisiin tuotantomenetelmiin, kuten metaanin talteenottoon lannasta ja lannoitteiden tehokkaampaan käyttöön, pyrkien tekemään EU:n maatalousjärjestelmästä hiilineutraali;

50. toteaa, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) vuosien 2021–2027 määrärahoista 30 prosenttia on varattu ilmastotoimiin, ja korostaa, että tästä osuudesta vähintään 25 prosenttia olisi käytettävä merten suojeluun; tunnustaa kalastusalan mahdollisuudet edistää terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota; korostaa voimakkaasti, että alan on toimittava EU:n ympäristö-, ilmasto- ja kestävyystavoitteiden mukaisesti, jolloin varmistetaan meriekosysteemien suojelu ja kalakantojen kestävyys; korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävä tuki eurooppalaisille kalastajille heidän siirtyessään kestävään kalastustoimintaan;

51. kehottaa tarkistamaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettua asetusta[7] niin, että otettaisiin käyttöön pakkauksen etupuolelle tulevien ravintoarvomerkintöjen EU:n laajuinen järjestelmä, jotta vältetään sisämarkkinoiden hajaantuminen ja kaikkiin pakkauksiin saadaan yhdellä silmäyksellä nähtävissä olevat objektiiviset, avoimet ja kuluttajaystävälliset ravintoarvomerkinnät kuluttajatutkimukset huomioon ottaen; kehottaa parantamaan pakollisia alkuperämaamerkintöjä ja antamaan selkeää tietoa elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljestä, jotta kuluttajat voivat tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja; kehottaa myös ottamaan käyttöön tuotantotapaa koskevat merkinnät; muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää avoimet ja kuluttajaystävälliset merkinnät suoraan elintarvikkeiden etiketteihin, ja katsoo, että digitaalisilla tiedotuskeinoilla voidaan täydentää mutta ei korvata etikettiin sisältyviä tietoja;

52. kehottaa komissiota jatkamaan elintarvikkeiden laatueroihin puuttumista sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan, että kaikilla eurooppalaisilla on mahdollisuus nauttia samanlaatuisista elintarvikkeista; korostaa koulutuksen ja tiedotuksen keskeistä roolia terveellisten ja kestävien elintarvikkeiden kulutuksen edistämisessä;

Ekosysteemien ja biodiversiteetin säilyttäminen ja ennallistaminen

53. panee tyytyväisenä merkille sitoumukset esittää vuoteen 2030 ulottuva uusi biodiversiteettistrategia ennen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 15. konferenssia; korostaa, että EU:n olisi pyrittävä saamaan biologista monimuotoisuutta koskevasta vuoden 2020 jälkeisestä kehyksestä aikaan kunnianhimoinen sopimus, jolla on selkeä päämäärä ja tavoitteet; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää pysäyttää ja kääntää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;

54. pitää erittäin valitettavana, että EU ei täytä biologista monimuotoisuutta koskevia nykyisiä sitoumuksiaan, jotka on vahvistettu Aichin tavoitteissa tai nykyisessä biodiversiteettistrategiassa; korostaa, että vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan on sisällytettävä oikeudellisesti sitovia tavoitteita EU:lle ja jäsenvaltioille ja sen yhteydessä on tarjottava riittävät resurssit ja välineet, joilla varmistetaan, että nämä tavoitteet saavutetaan ja että biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön tila paranee merkittävästi;

55. korostaa, että on tärkeää lisätä suojelualueita ja parantaa niiden yhteyksiä ja hallintaa maalla ja merellä; panee merkille komission suunnitelmat määrittää toimenpiteitä vahingoittuneiden ekosysteemien parantamiseksi ja ennallistamiseksi sekä ehdottaa luonnon ennallistamissuunnitelmaa; korostaa, että suunnitelmassa on tärkeää kattaa kaikki ekosysteemit ja ottaa käyttöön oikeudellisesti sitovia välineitä ja tavoitteita ennallistamista varten;

56. muistuttaa, että metsät ovat välttämättömiä maapallon ja biologisen monimuotoisuuden kannalta; pitää myönteisenä komission aikomusta laatia uusi metsästrategia ja torjua maailmanlaajuista metsäkatoa; kehottaa laatimaan kunnianhimoisen uuden metsästrategian ja toteuttamaan metsitystoimenpiteitä, joiden on perustuttava kestävyyteen ja joilla on suojeltava ja palautettava biologista monimuotoisuutta sen lisäksi, että niillä hillitään ilmastonmuutosta; korostaa myös tarvetta ottaa käyttöön toimia ja toimenpiteitä metsäpalojen ehkäisemiseksi;

57. korostaa, että asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvat tehokkaat sääntelytoimenpiteet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että mitkään EU:n markkinoille tulevat tuotteet eivät edistä metsäkatoa, biologisen monimuotoisuuden häviämistä, ympäristön tilan heikkenemistä tai ihmisoikeusloukkauksia missään toimitusketjun vaiheessa; katsoo, että metsäkadon torjumiseksi toteutettavien EU:n toimien olisi kohdistuttava sen tärkeimpiin tekijöihin, kuten palmuöljyyn, soijaan, naudanlihaan ja kaakaoon; pyytää komissiota lopettamaan asteittain mahdollisimman pian sellaisten EU:ssa käytettyjen biopolttoaineiden käytön, joihin liittyy suuri epäsuorien maankäytön muutosten riski;

58. korostaa, että kahdeksannen ympäristöohjelman on heijastettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja että sen on oltava täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja edistettävä niiden täytäntöönpanoa;

Myrkyttömään ympäristöön tähtäävä nollapäästötavoite

59. huomauttaa, että ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi laadittavan nollapäästötoimintasuunnitelman on oltava kattava ja monialainen strategia kansalaisten terveyden suojelemiseksi ympäristön pilaantumiselta ja saastumiselta; korostaa, että tällaisessa strategiassa olisi siirryttävä pilaantumisen vähentämisestä pilaantumisen ehkäisemiseen ja viime kädessä nollanettopäästöihin sekä puututtava monenlaisesta ihmisen toiminnasta, kuten teollisuudesta, kotitalouksista, liikenteestä, matkailusta ja maataloudesta, aiheutuvaan pilaantumiseen;

60. muistuttaa, että EU:n on mukautettava ilmanlaatunormit kaikilta osin viimeisimpään kansainvälisen tiedemaailman yksimieliseen kantaan ja WHO:n suosituksiin; katsoo, että päästörajadirektiivin[8] tavoitteita on vahvistettava asettamalla tavoitteita metaanin, mustan hiilen ja elohopean päästöjen vähentämiseksi, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso; muistuttaa, että voimassa oleva horisontaalinen ilmanlaatua koskeva lainsäädäntö on sillä välin pantava täysimääräisesti täytäntöön;

61. korostaa, että teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin[9] tarkistuksessa olisi painotettava pilaantumisen ehkäisemistä, johdonmukaisuutta kiertotaloutta koskevien politiikkojen kanssa ja hiilestä irtautumista; huomauttaa tässä yhteydessä, että teollisuuden päästöjä koskevat säännöt on suunniteltava uudelleen siten, että etusijalle asetetaan puhtaan energian tuotanto, veden laatu ja vesihuolto, resurssien hallinta ja huolta aiheuttavien kemikaalien korvaaminen; toteaa jälleen, että on tarpeen puuttua pilaantumisen lähteisiin, joita ei ole vielä käsitelty EU:n tasolla, kuten satamissa olevien alusten ja lentokentillä olevien lentokoneiden epäpuhtauspäästöt;

62. odottaa, että kestävyyttä edistävällä uudella kemikaalistrategialla luodaan kemikaalipolitiikalle pitkän aikavälin yleiset puitteet, joissa paneudutaan horisontaalisesti erilaisiin asiaa koskeviin säädöksiin ja politiikkoihin, mukaan lukien kaikkien kulutustavaroiden sisältämien huolta aiheuttavien kemikaalien, erityisesti hormonaalisten haitta-aineiden, syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymismyrkyllisten aineiden, pysyvien kemikaalien, neurotoksisten aineiden ja immuunitoksisten aineiden, tunnistaminen, valvonta ja asteittainen käytöstä poistaminen, erityisesti silloin, kun on olemassa turvallisempia vaihtoehtoja, ja varmistetaan samalla myrkytön ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville, erityisesti heikossa asemassa olevalle väestölle;

63. korostaa, että on keskeisen tärkeää hyväksyä horisontaaliset kriteerit hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi kaikilla aloilla ja vähentää tehokkaasti ihmisten ja ympäristön kokonaisaltistumista hormonaalisille haitta-aineille; kehottaa komissiota siksi tarkistamaan leluja ja kosmetiikkaa koskevaa EU-lainsäädäntöä niin, että hormonaalisia haitta-aineita kohdellaan samalla tavalla kuin syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymismyrkyllisiä aineita, ja tarkistamaan elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja koskevaa lainsäädäntöä edelleen käytössä olevien hormonaalisten haitta-aineiden korvaamiseksi; huomauttaa lisäksi, että hormonaalisia haitta-aineita koskevassa uudessa kattavassa kehyksessä on varmistettava, että sekavaikutukset ja yhteisaltistuminen otetaan huomioon;

64. kehottaa komissiota toteuttamaan selkeitä lainsäädäntötoimia, joilla puututaan sekä valmistusprosessin että lääkkeiden käytön ja hävittämisen tuloksena ympäristöön joutuviin lääkkeisiin;

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittaminen ja oikeudenmukaisen siirtymän turvaaminen

65. korostaa, että uudet aloitteet on rahoitettava uusilla lisävaroilla; katsoo, että ainoastaan yhtenäiseen ehdotuskokonaisuuteen, jolla pyritään lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja kaikilla tasoilla (EU-taso, kansallinen taso, aluetaso ja paikallistaso), perustuva kattava rahoitussuunnitelma saisi aikaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit; on vahvasti sitä mieltä, että oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän periaatteen olisi oltava tämän suunnitelman ytimessä, jotta ympäristöön liittyviin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin voidaan puuttua johdonmukaisella ja yhdennetyllä tavalla; katsoo, että Kestävä Eurooppa ‑investointiohjelmalla olisi autettava rahoittamaan siirtymistä hiilineutraaliin talouteen siten, että samalla autetaan työntekijöitä, yhteisöjä ja paikallisviranomaisia sekä puututaan kasvavaan eriarvoisuuteen niin ihmisten kuin eri paikkojen välillä;

66. korostaa, että nykyisten vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja vuosittain ja että tämä luku on Euroopan komission itsensä mukaan varovainen arvio; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan nykyisten vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaisiin vuosittain yhteensä 1 115 miljardin euron investoinnit, joten komission arviota olisi tarkistettava ylöspäin;

67. kehottaa tarkistamaan EU:n nykyistä finanssipoliittista kehystä, jotta voidaan varmistaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman asianmukainen rahoitus; on tyytyväinen, että komissio aikoo tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten talousarvioiden viherryttämiseksi, mutta pelkää, ettei siinä ylletä Euroopan kansalaisten ja alueiden odotusten ja tarpeiden tasolle; kehottaa tarkistamaan vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää nykyistä investointilauseketta ja sisällyttämään unionin finanssipoliittiseen kehykseen kultaisen säännön, jonka mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämiä laskettaessa ei oteta huomioon julkisia investointeja, joiden avulla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta tai sopeutumaan siihen oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla;

68. toteaa, että EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi 14. marraskuuta 2019 EIP:n uuden energia-alan lainanantopolitiikan, ja katsoo sen edistävän myönteisellä tavalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista; kehottaa tarkistamaan edelleen EIP:n investointipolitiikkaa niin, että vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyville aloitteille voidaan ensi tilassa tarjota kohdennettua rahoitusta, ja ottamaan samalla huomioon, miten EIP:n rahoitus voi täydentää muista lähteistä saatavaa rahoitusta; korostaa, että koordinointi muiden rahoitusvälineiden kanssa on ratkaisevan tärkeää, koska EIP-ryhmä ei voi yksin rahoittaa kaikkia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä aloitteita; kehottaa tarkistamaan EIP:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää sen demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

69. korostaa, että on paneuduttava kestävien rahoitustuotteiden alhaisen tarjonnan ja suuren kysynnän väliseen nykyiseen markkinaepätasapainoon; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen kestävyysluokitusjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että kestävät investoinnit ovat aidosti kestäviä, ja kannustetaan yksityisiä sijoittajia investoimaan tähän toimintaan; korostaa, että yksityisen sektorin ei yksin voida odottaa saavuttavan tarvittavaa kriittistä massaa ja että julkisen sektorin olisi laajennettava rooliaan kestävillä rahoitusmarkkinoilla;

70. katsoo, että valtiontukisääntöjen suunnitellulla tarkistamisella olisi pyrittävä vahvistamaan ja yksinkertaistamaan valmiuksia investoida kestäviin ratkaisuihin ja niille kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille tarkoitettuihin konkreettisiin välineisiin, joilla on keskeinen rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokkaassa ja innovatiivisessa täytäntöönpanossa; varoittaa kuitenkin, että tällaisen tarkistuksen yhteydessä ei pidä lähteä heikentämään EU:n vahvaa kilpailusääntökokonaisuutta vaan on mahdollistettava oikeutetut toimet vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän täytäntöönpanossa;

71. odottaa eurooppalaista ohjausjaksoa tarkistettavan asteittain siten, että siihen sisällytetään kestävän kehityksen tavoitteet, jotta eurooppalaisesta ohjausjaksosta tulee vahva muutosvoima kohti kestäväpohjaisen hyvinvoinnin varmistamista kaikille Euroopassa; kehottaa siksi soveltamaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa siihen, miten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävien politiikkojen vaikutusta mitataan muuten kuin BKT:n avulla, ja siirtämään painopistettä erityisesti ihmisten hyvinvointiin; kehottaa siksi sisällyttämään hyvinvointia koskevia tavoitteita ja indikaattoreita koko EU-ohjausjaksoon eli vuotuiseen kasvuselvitykseen, varoitusmekanismia koskevaan kertomukseen, yhteiseen työllisyysraporttiin ja maakohtaisiin suosituksiin;

72. pitää erittäin myönteisenä, että komissio on sitoutunut oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin parlamentin vaadittua toistuvasti tällaista mekanismia sen varmistamiseksi, ettei ketään unohdeta; korostaa, että on tärkeää huolehtia oikeudenmukaisesta siirtymästä ilmastoneutraaliin talouteen ja että tarvitaan ennakoivaa ja osallistavaa lähestymistapaa, jonka avulla varmistetaan, että yhteiskunta kaikilta osiltaan hyötyy siirtymästä, ja tuetaan erityisesti hiilikaivosalueiden ja hiili-intensiivisten alueiden kaltaisia alueita, yhteisöjä ja kaikkien eri alojen työvoimaa, joihin hiilestä irtautuminen eniten vaikuttaa, myös edistämällä uusien hankkeiden ja teknologioiden kehittämistä näitä yhteisöjä varten; toteaa, että korvausrahastot eivät yksin takaa oikeudenmukaista siirtymää ja että kaiken siirtymäpolitiikan ytimessä olisi oltava kokonaisvaltainen EU:n strategia, joka perustuu aitoon vuoropuheluun asianomaisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa ja joka edistää näiden alueiden kehittämistä ja nykyaikaistamista sekä teollisuusalueiden muuntamista, laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomista sekä sosiaalisia toimenpiteitä, kuten uudelleen- ja täydennyskoulutusta; katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa on ehdottomasti rahoitettava uudella lisärahoituksella ja että sen on oltava täydentävää eikä se saa olla haitaksi muille EU:n pitkän aikavälin politiikoille;

73. vahvistaa kannattavansa yksiselitteisesti periaatetta, että ilmastotoimet valtavirtaistetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja toteaa, että tässä yhteydessä on mentävä monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä esitettyjen ja komission esittämien kohdennettujen menojen osuuksien tasoa pidemmälle; korostaa lisäksi, että on tärkeää sisällyttää ilmasto- ja sosiaalinen ulottuvuus kaikkien tärkeimpien monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien ohjelmien päätöksentekoon ja koko toimintapoliittiseen sykliin; vaatii tässä yhteydessä lisäksi avoimempaa, tiukempaa ja kattavampaa menetelmää, muun muassa uudistettuja suoritusindikaattoreita, joilla määritellään ja seurataan ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevia menoja, estetään taloudellisten tukien myöntäminen haitallisille toimenpiteille ja seurataan ilmastotoimien valtavirtaistamisen keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia hillitsemis- ja sopeutumistoimiin;

74. muistuttaa, että on tärkeää ottaa käyttöön EU:n talousarviota varten uusia omia varoja, joita kertyy erityisesti ympäristönsuojelua koskevien EU:n aloitteiden täytäntöönpanosta, kuten parlamentti on useaan otteeseen korostanut, tinkimättä kuitenkaan talousarvion yleiskatteisuuden periaatteesta; pitää neuvottelujen hyvänä lähtökohtana komission vuonna 2018 tekemää ehdotusta EU:n päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloihin sekä kierrättämättömistä muovipakkauksista kannettavaan veroon perustuvien omien varojen käyttöönottamisesta; katsoo, että mahdollisen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin olisi osaltaan rahoitettava EU:n talousarviota;

75. kehottaa osoittamaan koheesiopolitiikkaa varten kunnianhimoiset määrärahat, joissa keskitytään selkeästi ympäristöhaasteisiin ja joista vähintään 30 prosenttia osoitetaan vihreämpää ja vähähiilistä taloutta koskevaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen, jossa siirrytään kohti hiilineutraalia taloutta ja sopeutumiskykyistä Eurooppaa; korostaa, että kestävän kasvun ja ilmastokestävyyden käsitteet on pantava täysimääräisesti täytäntöön koheesiopolitiikassa vuoden 2020 jälkeisenä aikana, mukaan lukien tavoite olla käyttämättä koheesiorahastoja investointeihin, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttoon; muistuttaa julkisten investointien merkityksestä koheesiopolitiikassa;

Tutkimustyön hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen

76. korostaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kunnianhimoinen talousarvio, joka on 120 miljardia euroa käypinä hintoina, on säilytettävä, jotta voidaan vastata merkittäviin innovointihaasteisiin, jotka liittyvät digitaaliseen ja teolliseen siirtymiseen ilmastoneutraaliuteen, ottaen huomioon, että vähintään 35 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahoista olisi kohdennettava ilmastotavoitteiden saavuttamiseen; pyytää komissiota maksimoimaan laajemmasta tieteeseen ja osaamiseen perustuvasta innovointiympäristöstä juontuvat mahdollisuudet, koska eräät uudet keskeiset mahdollistavat teknologiat, kuten koneoppiminen, hajautetun tilikirjan teknologia, vähähiilinen ja kiertotaloutta edistävä teknologia, matala teknologia, 5G-verkot ja kvanttilaskenta, ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä;

77. kehottaa myöntämään riittävästi tutkimusrahoitusta ja lisäämään monialaista yhteistyötä, joka koskee huolta aiheuttavien kemikaalien – mukaan lukien materiaaleissa, prosesseissa tai teknologioissa käytettävät kemikaalit – korvaamista ja turvallisempien vaihtoehtojen kehittämistä niille niihin liittyvien vaarojen, tuloksellisuuden ja taloudellisen elinkelpoisuuden perusteella, jotta voidaan välttää myrkyllisen kemikaalin korvaaminen toisella, joka aiheuttaa yhtä suurta tai vielä suurempaa huolta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan avoimia julkisen ja yksityisen sektorin investointikumppanuuksia turvallisempia vaihtoehtoja koskevan tutkimuksen tukemiseksi ja teknisen tuen antamiseksi pk-yrityksille, erityisesti vaihtoehtojen teknisen toteutettavuuden osalta;

78. korostaa rahastojen ja muiden EU:n välineiden välisen täydentävyyden ja synergian merkitystä sekä sitä, että on tärkeää tehostaa tutkimusta ja innovointia ja tulosten teknologista siirtoa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, siihen sopeutumisen, biologisen monimuotoisuuden suojelun ja palauttamisen, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden sekä vähähiilisten ja päästöttömien teknologioiden alalla samoin kuin tiedonkeruuta, jotta voidaan tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että nykyisiä ympäristö- ja ilmastoystävällisiä innovatiivisia teknologioita on tuettava, jotta lisätään niiden markkinavalmiutta erityisesti toiminnan laajentamisen, infrastruktuurin kehittämisen ja hinnoittelujärjestelmien alalla;

79. korostaa, että on tärkeää tukea markkinoille saattamista, joka on keskeinen tekijä muunnettaessa unionin merkittäviä osaamisresursseja innovaatioiksi;

80. korostaa lisäksi, että on tärkeää luoda tutkimusta ja innovointia tukeva ympäristö sekä tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemi, joka edistää läpimurtoteknologioiden kehittämistä ja mahdollistaa teknologioiden ja tuotteiden testaamisen esimerkiksi vähemmän säänneltyjen testialueiden ja/tai testilaboratorioiden avulla sekä suhtautumalla hyväksyvämmin siihen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa tulee epäonnistumisia, ja tehostamalla taloudellista tukea;

Vältetään vahinkoa – kestävyyden sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikkoihin

81. vaatii yhteistä lähestymistapaa Pariisin sopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon sekä sisäisessä että ulkoisessa politiikassa; korostaa, että on tärkeää käyttää luontopohjaisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä biologisen monimuotoisuuden suojelua että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista; korostaa, että ennalta varautumisen periaatteen olisi ohjattava EU:n toimia kaikilla politiikan aloilla yhdessä vahingon välttämisen periaatteen kanssa siten, että otetaan mahdollisimman tarkasti huomioon kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate erityisesti kehityksen, kaupan, maatalouden, energian ja ilmaston osalta;

82. korostaa tarvetta ottaa ilmasto- ja ympäristötavoitteet huomioon kaikissa EU:n politiikoissa, myös kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tulevat EU:n allekirjoittamat kauppa- ja investointisopimukset ovat kaikilta osin yhteensopivia Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja että ympäristö- ja ilmastomääräykset ovat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia; pyytää komissiota laatimaan kattavan arvioinnin nykyisten ja tulevien sopimusten johdonmukaisuudesta Pariisin sopimuksen kanssa;

83. pyytää komissiota toteuttamaan pohdinta-asiakirjaan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” sisältyvän skenaarion 1, kuten parlamentti vaati vuotuisesta strategisesta mietinnöstä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa[10], ja toteaa, että tässä skenaariossa edellytetään muun muassa, että Kestävyys ensin” -periaate sisällytetään EU:n ja jäsenvaltioiden paremman sääntelyn toimintaohjelmiin;

84. korostaa, että EU:n kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin on sisällytettävä kunkin osapuolen sitoumukset ratifioida ja panna täytäntöön ILO:n kahdeksan keskeistä ja neljä ensisijaista yleissopimusta sekä kansainväliset monenväliset ympäristösopimukset esittämällä ratifiointia koskeva etenemissuunnitelma ennen neuvottelujen päättymistä; korostaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin on sisällytettävä tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä, joita toteutetaan, jos ympäristösitoumuksia todistetusti rikotaan vakavasti, mukaan lukien kauppapakotteet, ja niihin on sovellettava yleisiä riitojenratkaisumekanismeja yhtäläisesti muiden sopimuksen osien kanssa;

85. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen edistää kestäviä toimitusketjuja kiertotalouden hyötyjen lisäämiseksi sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti; korostaa, että tämä voidaan toteuttaa vain OECD:n ohjeiden mukaisilla pakollisilla due diligence -velvoitteilla, joissa noudatetaan täysin ympäristö-, sosiaali- ja turvallisuusnormeja ja pannaan täysimääräisesti täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; odottaa komission esittävän due diligence -velvoitteita koskevan lainsäädäntöaloitteen, johon sisältyy sosiaalista ja ympäristöön liittyvää jäljitettävyyttä koskevan pakollisen, avoimen ja toimivan järjestelmän käyttöönotto koko tuotantoketjussa;

EU edelläkävijänä

86. kannattaa voimakkaasti EU:n poliittisen yhteydenpidon jatkamista ja vahvistamista vihreän kehityksen diplomatian pohjalta, sillä se on olennaisen tärkeää ilmastotoimien liikkeelle saamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi kumppanimaissa ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamiseksi maailmanlaajuisesti; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita lähestymään EU:n ilmasto- ja ympäristödiplomatiaa kokonaisvaltaisesti luomalla yhteyksiä ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden suojelun, kestävän kehityksen, maatalouden, konfliktien ratkaisemisen, muuttoliikkeen ja humanitaaristen huolenaiheiden välille, jotta voidaan helpottaa maailmanlaajuista siirtymistä nollanettopäästöihin, ilmastokestävyyteen, kestävään kehitykseen sekä elintarviketurvaan ja vesiturvallisuuteen;

87. korostaa, että kaikkien ulkopoliittisten välineiden olisi oltava täysin unionin ilmasto-, biodiversiteetti- ja ympäristötavoitteiden mukaisia; palauttaa mieliin parlamentin kannan, jonka mukaan seuraavalla rahoitusohjelmakaudella liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA III) kuuluvien toimien yhteydessä olisi osoitettava vähintään 16 prosenttia kokonaismäärärahoista ilmastotavoitteisiin ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) koskevan asetuksen mukaisten toimien yhteydessä olisi osoitettava 45 prosenttia kokonaismäärärahoista ilmastotavoitteisiin, ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristönsuojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen ja aavikoitumisen torjumiseen ja NDICI-kokonaismäärärahoista puolestaan 30 prosenttia olisi kohdennettava ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen;

88. muistuttaa, että on puututtava dramaattisiin seurauksiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden pitkän aikavälin talouskehitykselle; kehottaa siksi lisäämään investointeja kehitysmaiden selviytymiskykyisiin infrastruktuureihin, jotta voidaan vastata luonnonkatastrofien voimistumiseen;

89. korostaa, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan alkuperäiskansojen tietämys ja muu perinteinen tietämys on merkittävä voimavara ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä erityisesti siksi, että alkuperäiskansojen maa-alueet kattavat noin 80 prosenttia maailman jäljellä olevasta biologisesta monimuotoisuudesta; korostaa tarvetta käsitellä sitä, miten ilmasto ja ympäristö sekä taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat sidoksissa toisiinsa, ja erityisesti ilmastonmuutoksen välittömiä vaikutuksia alkuperäisyhteisöihin sekä akuuttia olemassaolouhkaa, joka kohdistuu moniin alkuperäisyhteisöihin, myös yhteisöihin, joilla ei ole ollut yhteyksiä ulkomaailmaan;

°

° °

90. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.

[2] EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

[3] EUVL L 315, 14.11.2012, s 1.

[4] EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

[5] EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.

[6] EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

[7] EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.

[8] EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1.

[9] EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

[10] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0220.

Päivitetty viimeksi: 14. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö