Menettely : 2019/2949(RPS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0089/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0089/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0030

<Date>{05/02/2020}5.2.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0089/2020</NoDocSe>
PDF 160kWORD 53k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ehdotuksesta komission asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta lyijyn ja lyijy-yhdisteiden osalta</Titre>

<DocRef>(D063675/03 – 2019/2949(RPS))</DocRef>


<Commission>{ENVI}Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta</Commission>

Asiasta vastaavat jäsenet: <Depute>Bas Eickhout, Maria Arena, Martin Hojsík</Depute>

TARKISTUKSET

B9‑0089/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta komission asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta lyijyn ja lyijy-yhdisteiden osalta

(D063675/03 – 2019/2949(RPS))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII muuttamisesta lyijyn ja lyijy-yhdisteiden osalta (D063675/03),

 ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus)[1] ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan,

 ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU[2],

 ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta PVC ja ympäristö[3],

 ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta”[4],

 ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi XXX luvan myöntämiseksi dietyyliheksyyliftalaatin (DEHP) käyttötarkoituksille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti[5],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Kiertotalouspaketin täytäntöönpano: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi”[6],

 ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2019 asiassa T-837/16 annetun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion[7],

 ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[8] 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi pyritään rajoittamaan lyijyn määrää, kun sitä käytetään stabilisaattorina vinyylikloridin (PVC) polymeereissä tai kopolymeereissä;

B. ottaa huomioon, että lyijy on myrkyllinen aine, joka voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, myös peruuttamattomia neurologisia vaurioita, jopa pieninä annoksina[9]; toteaa, että lyijylle ei ole turvallista tasoa[10],[11]; toteaa, että lyijy on haitallista myös ympäristölle: se on erittäin myrkyllistä vesieliöille[12] ja se säilyy ympäristössä[13];

C. ottaa huomioon, että komissio käsitteli lyijyn käyttöä PVC:n stabilisaattorina jo 26. heinäkuuta 2000 antamassaan vihreässä kirjassa PVC ja ympäristö[14];

D. ottaa huomioon, että komissio totesi vihreässä kirjassaan kannattavansa lyijystabilisaattorien käytön vähentämistä PVC-tuotteissa ja suunnitteli toteuttavansa muutamia toimenpiteitä, kuten lyijyn käytön lopettamiseen tähtääviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, mutta tyytyi lopulta PVC-teollisuuden vapaaehtoiseen sitoumukseen lopettaa lyijyn käyttö PVC:n stabilisaattorina viimeistään vuonna 2015[15];

E. toteaa, että tämä lähestymistapa oli ristiriidassa parlamentin kannan kanssa, sillä parlamentti pyysi vihreästä kirjasta antamassaan päätöslauselmassa komissiota kieltämään kokonaan lyijyn käytön stabilisaattorina PVC:ssä[16];

F. ottaa huomioon, että komission silloinen toimintatapa eli pidättyminen toteuttamasta toimia merkitsi sitä, että ajanjaksolla 2000–2015 tuotettiin miljoonia tonneja PVC:tä, jossa käytettiin stabilisaattorina useita satoja tuhansia tonneja lyijyä[17]; toteaa, että tällaisesta lyijyä sisältävästä PVC:stä valmistetuista PVC-tavaroista tulee vähitellen jätettä;

G. ottaa huomioon, että PVC-teollisuuden täytettyä vapaaehtoisen sitoumuksensa vuonna 2015 komissio havaitsi, että lyijyä käytettiin edelleen tuoduissa PVC-tavaroissa; ottaa huomioon, että tämän vuoksi komissio pyysi Euroopan kemikaalivirastoa laatimaan liitteen XV mukaisen rajoitusraportin;

H. ottaa huomioon, että kemikaalivirasto vahvisti tuotuja PVC-tavaroita koskevan rajoituksen olevan ensisijaisen tärkeä ja totesi, että koska Euroopan PVC-teollisuus oli jo aloittanut lyijy-yhdisteiden käytön vaiheittaisen lopettamisen PVC:n stabilisaattoreina, noin 90 prosenttia arvioiduista lyijypäästöistä oli peräisin EU:hun vuonna 2016 tuoduista PVC-tavaroista[18];

I. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi ehdotetaan lyijyn ja sen yhdisteiden käytön ja esiintymisen rajoittamista PVC:stä valmistetuissa tavaroissa siten, että lyijyn pitoisuusrajaksi asetetaan enintään 0,1 painoprosenttia PVC-materiaalista[19];

J. ottaa huomioon, että tämä perustuu päätelmään, jonka mukaan ihmisille aiheutuvaa riskiä PVC-tavaroiden lyijystabilisaattoreista unionissa ei valvota riittävästi[20]; ottaa huomioon, että ympäristövaaroja ei käytetty lyijyn riskinluonnehdinnassa riskin rajoitusehdotuksen yhteydessä[21];

K. ottaa huomioon, että kyseisen pitoisuusrajan soveltaminen perustuu seuraaviin perusteisiin: ”lyijy-yhdisteet eivät voi stabiloida PVC:tä tehokkaasti, jos pitoisuus on alle noin 0,5 painoprosenttia, joten kemikaaliviraston ehdottamalla 0,1 prosentin pitoisuusrajalla pitäisi pystyä varmistamaan, että lyijy-yhdisteiden tarkoituksellinen lisääminen stabilointiaineiksi PVC:n sekoittamisen aikana ei enää ole mahdollista unionissa”[22];

L. katsoo, että on tärkeää ymmärtää, että 0,1 prosentin raja-arvo ei ole ”turvallinen taso” vaan pikemminkin hallinnollinen taso, joka on asetettu, jotta voidaan välttää kokonaan lyijyn käyttö stabilisaattorina PVC:ssä;

M. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään kahdesta poikkeuksesta, joita sovelletaan kierrätettyihin PVC-materiaaleihin 15 vuoden ajan: ensimmäisessä sallitaan jäykän PVC:n osalta enintään kahden painoprosentin lyijypitoisuus[23] ja toisessa sallitaan pehmeän PVC:n osalta enintään yhden painoprosentin lyijypitoisuus[24];

N. toteaa, että yhden tai kahden painoprosentin lyijypitoisuudet eivät selvästikään vastaa ”turvallisia tasoja” vaan ne ovat raja-arvoja, jotka on asetettu, jotta teollisuudelle annetaan mahdollisuus optimoida edelleen lyijyä sisältävän PVC-jätteen kierrätyksestä saamansa taloudelliset hyödyt[25];

O. katsoo, että tällaisten poikkeusten avulla jatketaan vaarallisen aineen käyttöä kierrätetystä PVC:stä valmistetuissa tavaroissa huolimatta siitä, että saatavilla on vaihtoehtoja, kuten komissio on nimenomaisesti todennut[26];

P. katsoo, että tällaiset poikkeukset ovat vastoin parlamentin pitkäaikaista kantaa; toteaa, että parlamentti korosti nimenomaisesti jo vuonna 2001, että PVC:n kierrätys ei saa johtaa siihen, että raskasmetalliongelma säilyy ennallaan[27]; toteaa, että parlamentti korosti 9. heinäkuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa ”Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta”, että kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin[28]; toteaa, että vuonna 2015 parlamentti toimi vastaavalla tavalla vastustamalla luvan myöntämistä toisen vaarallisen aineen, DEHP:n, käytölle PVC:n kierrätyksessä[29]; toteaa, että vuonna 2018 parlamentti puolestaan muistutti, että jätehierarkian mukaisesti jätteen syntymisen ehkäiseminen on kierrätykseen nähden etusijalla ja että vastaavasti kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin[30];

Q. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi perustellaan kierrätettyä PVC:tä koskevia poikkeuksia toteamalla, että tällaisten tavaroiden kierrätyksen vaihtoehto eli PVC-jätteen sijoittaminen kaatopaikoille tai polttaminen lisäisi päästöjä ympäristöön eikä pienentäisi riskiä[31];

R. toteaa, että ehdotuksen komission asetukseksi taustalla olevissa perusteissa ei oteta huomioon sitä, että kierrätys ei tosiasiassa ole vaihtoehto kaatopaikoille sijoittamiselle tai polttamiselle, koska PVC:n kierrätys ei voi jatkua ikuisesti ja siten se ainoastaan lykkää lyijyä sisältävän PVC:n loppusijoitusta ja siitä aiheutuvia päästöjä samalla, kun kierrätyksen ja sitä seuraavan käyttövaiheen aikana syntyy lisäpäästöjä;

S. katsoo, että tosiasiassa ehdotus komission asetukseksi rajoittaisi lyijyn tuontia noin 1 000–4 000 tonnia tuoduissa PVC-tavaroissa mahdollistaen samalla sen, että markkinoille saatetaan (uudelleen) noin 2 500–10 000 tonnia lyijyä vuodessa käyttämällä kierrätettyä PVC:tä[32];

T. katsoo toisin sanoen, että ehdotus komission asetukseksi rajoittaisi PVC-tavaroissa käytetyn lyijyn tuontia ja vain heikentäisi tämän rajoituksen vaikutusta saattamalla uudelleen markkinoille kaksi kertaa enemmän lyijyä sellaisten tavaroiden kautta, jotka on valmistettu lyijyä sisältävästä kierrätetystä PVC:stä;

U. katsoo, että ehdotukseen komission asetukseksi sisältyvät kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset ovat siten vastoin REACH-asetuksen ensisijaista tavoitetta, jolla pyritään varmistamaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu[33];

V. katsoo, että tällaiset poikkeukset ovat myös vastoin vuonna 2013 hyväksytyn seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisia sitoumuksia, joissa nimenomaisesti kehotetaan kehittämään myrkyttömiä materiaalikiertoja, jotta kierrätettyä jätettä voidaan käyttää unionissa raaka-aineiden merkittävänä ja luotettavana lähteenä[34];

W. katsoo, että tällaiset poikkeukset johtaisivat markkinoihin, joilla on kahden eri laatutason tuotteita eli uudesta PVC:stä valmistettuja tuotteita, joissa ei ole lyijyä, ja kierrätetystä PVC:stä valmistettuja tuotteita, joissa on merkittäviä määriä lyijyä; katsoo, että lyijyn salliminen tällä tavalla kierrätetystä PVC:stä valmistetuissa tuotteissa saattaa huonoon valoon tuotteiden kierrätyksen;

X. katsoo, ettei ole asianmukaista lykätä lyijyä sisältävän PVC-jätteen ympäristön kannalta kestävään käsittelyyn liittyviä ongelmia tulevaisuuteen etenkään ujuttamalla lyijyä seuraavan sukupolven tavaroihin;

Y. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi rajataan kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset tiettyihin käyttötarkoituksiin ja otetaan käyttöön vaatimus lyijyn sulkemisesta uudesta PVC:stä valmistetun kerroksen sisään viiden vuoden siirtymäkauden aikana pehmeän PVC:n osalta;

Z. katsoo, että poikkeuksia koskevalla rajoituksella ei kyetä puuttumaan jätteen loppusijoituksen aikaisiin lyijypäästöihin, joiden osuus on 95 prosenttia päästöistä;

AA. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi edellytetään lisäksi, että kierrätettyä PVC:tä sisältävissä PVC-tavaroissa on merkintä ”sisältää kierrätettyä PVC:tä”; ottaa huomioon, että kemikaaliviraston riskinarviointikomitea (RAC) totesi, että tällainen merkintä ei yksinään riitä tekemään eroa lyijyttömän kierrätyksen ja lyijyä sisältävän kierrätyksen välillä[35];

AB. katsoo, että tällainen merkintä onkin harhaanjohtava, koska kierrätettyä sisältöä koskevalla merkinnällä on myönteinen konnotaatio, kun taas tässä tapauksessa se tosiasiallisesti tarkoittaa, että kierrätetyt tuotteet sisältävät merkittäviä määriä lyijyä verrattuna tuotteisiin, jotka on valmistettu lyijyttömästä uudesta PVC:stä;

AC. katsoo, että tällainen harhaanjohtava myynninedistämiseen tähtäävä merkintä, joka liitetään kierrätetystä PVC:stä valmistettuihin lyijyä sisältäviin tavaroihin, on vastoin REACH-asetuksen tavoitetta saavuttaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu;

AD. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään lisäksi sertifiointijärjestelystä, jonka avulla todistetaan väitteet kierrätetyn PVC:n alkuperästä, jotta voidaan erottaa kierrätetystä PVC:stä valmistetut tavarat uudesta PVC:stä valmistetuista tavaroista, joihin on sovellettava eri raja-arvoa;

AE. katsoo, että turvautuminen ylimääräisiin lisätodistuksiin herättää epäilyksiä tällaisen säännöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta ja on sen tähden vastoin REACH-asetuksen liitteen XV säännöksiä, joiden mukaan rajoituksen on oltava toteuttamiskelpoinen ja hallittavissa ja sen täytäntöönpanoa on voitava valvoa;

AF. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi jätetään kaksi lyijypigmenttiä rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne edellyttävät REACH-asetuksen mukaista lupaa;

AG. ottaa huomioon, että RAC on nimenomaisesti todennut, että riskit koskevat yhtäläisesti lyijy-yhdisteitä, joita ei käytetä stabilisaattoreina[36];

AH. ottaa huomioon, että PVC:ssä olevien lyijy-yhdisteiden kemiallinen yksilöinti ja tehtävän määrittäminen on vaikeaa, kuten RAC on nimenomaisesti todennut[37];

AI. katsoo, että tällainen poikkeus aiheuttaa näin ollen ongelmia täytäntöönpanon valvonnassa ja on siten vastoin REACH-asetuksen liitteen XV säännöksiä, joiden mukaan rajoituksen on oltava toteuttamiskelpoinen ja hallittavissa ja sen täytäntöönpanoa on voitava valvoa;

AJ. katsoo, että tällaisessa poikkeuksessa ei myöskään oteta huomioon asiassa T-837/16 annettua tuomiota, jossa on tosiasiallisesti kumottu näitä lyijypigmenttejä koskeva lupa;

AK. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi säädetään 24 kuukauden siirtymäajasta, jotta talouden toimijat voivat muun muassa ”käyttää varastonsa loppuun”[38];

AL. katsoo, että se, että maahantuojien sallitaan myydä tuhansia tonneja lyijyä sisältäviä PVC-tavaroita vielä 24 kuukauden ajan, vaikka tällaisia lyijyä sisältäviä PVC-tavaroita ei enää tuoteta unionissa, on vastoin REACH-asetuksen tavoitetta saavuttaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu;

AM. ottaa huomioon, että parlamentti piti vuonna 2001 tarpeellisena jatkaa teknisen tutkimuksen kehittämistä ensisijaisesti kemiallisen kierrätyksen alalla, jossa kloori voidaan erottaa raskasmetalleista, jotta lisätään kierrätettävän PVC-jätteen prosentuaalista osuutta[39];

AN. ottaa huomioon, ettei kemikaalivirasto eikä komissio ole arvioinut PVC-jätteen kemiallisen kierrätyksen tai sen raaka-aineena hyödyntämisen toteutettavuutta siten, että lyijy voitaisiin erottaa ja loppukäsitellä turvallisesti; toteaa, että PVC-teollisuuden mukaan tällaisia tekniikoita on saatavilla[40],[41],

AO. ottaa huomioon, että Euroopan kemianteollisuuden järjestö kannattaa kemiallista kierrätystä keinona huolehtia huolta aiheuttavista aineista[42];

AP. toteaa yhteenvetona, että ehdotus komission asetukseksi on 18 vuotta myöhässä ja sisältää useita tekijöitä, jotka eivät ole yhteensopivia REACH-asetuksen tavoitteen tai sisällön kanssa, kuten kierrätettyä PVC:tä koskevat poikkeukset, kierrätettyä PVC:tä koskeva positiivinen merkintä sen lyijypitoisuudesta huolimatta, lyijypigmenttejä koskeva poikkeus ja pitkä siirtymäaika;

AQ. ottaa huomioon, että komissio esitti ehdotuksen komission asetukseksi yli vuoden kuluttua REACH-asetuksessa säädetystä määräajasta[43];

1. vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2. katsoo, että ehdotus komission asetukseksi ei ole yhteensopiva REACH-asetuksen tavoitteen ja sisällön kanssa;

3. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen asetukseksi ja toimittamaan komitealle viipymättä uuden ehdotuksen;

4. katsoo, että PVC-jätteen hyödyntäminen ei saisi johtaa lyijy-yhdisteiden siirtymiseen uuden sukupolven tuotteisiin;

5. kehottaa komissiota muuttamaan asetusehdotuksen liitettä poistamalla 14 kohdan a ja b alakohdan sekä 15, 16, 17 ja 19 kohdan sekä lyhentämällä 13 kohdassa tarkoitetun siirtymäajan enintään kuuteen kuukauteen, jotta rajoitus voi tulla voimaan jopa asetusehdotuksessa säädettyä aikaisemmin;

6. kehottaa komissiota noudattamaan REACH-asetuksessa säädettyjä määräaikoja;

7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

[2] EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

[3] EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 112.

[4] EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.

[5] EUVL C 366, 27.10.2017, s. 96.

[6] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 146.

[8] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[9] Ks. Euroopan kemikaaliviraston 16. joulukuuta 2016 julkaistu liitteen XV mukainen rajoitusraportti, jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, s. 3: ”It is well established that exposure to lead can result in severe neurobehavioral and neurodevelopmental effects, even at a low doses. Lead is considered a non-threshold neurotoxic substance associated with adverse impacts on the development of children’s central nervous systems […] EFSA indicated that house dust and soil can be important sources of children’s exposure to lead. They recommended that efforts should continue to reduce human exposure to lead from both dietary and non-dietary sources.”, https://echa.europa.eu/documents/10162/f639cc6f-7403-63de-9407-135544f33d86

[10] Ks. edellä oleva lainaus liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta, jossa lyijyä kutsutaan ”aineeksi, jonka osalta ei voida määritellä kynnysarvoa”.

[11] Maailman terveysjärjestön mukaan lyijylle ei ole olemassa haittavaikutuksetonta altistustasoa, https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/lead-poisoning-and-health

[12] Liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto, s. 11.

[16] Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2001 komission vihreästä kirjasta PVC:stä ja ympäristöstä (EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 112).

[17] Vihreän kirjan mukaan vuonna 1998 vuotuinen oma PVC:n tuotanto oli noin 5,5 miljoonaa tonnia ja lyijystabilisaattoreita käytettiin noin 112 000 tonnia.

[18] Liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto, s. 4.

[19] Ehdotukseen komission asetukseksi sisältyvän liitteen 11 ja 12 kohta.

[20] Liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto, s. 4, ja ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 1 kappale.

[21] Riskinarviointikomitean 5. joulukuuta 2017 antama lausunto ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean 15. maaliskuuta 2018 antama lausunto liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta, jossa ehdotetaan aineen valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia rajoituksia EU:ssa, s. 10, https://echa.europa.eu/documents/10162/bf4394ef-7b75-99ec-13c1-134ba7ed713d

[22] Ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 4 kappale.

[23] Ehdotukseen komission asetukseksi sisältyvän liitteen 14 kohdan a alakohta.

[24] Ehdotukseen komission asetukseksi sisältyvän liitteen 14 kohdan b alakohta.

[25] Asiaa selitetään liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa seuraavasti (s. 35): ”Industry (ESPA, EuPC, ECVM) noted that a higher lead limit of 1% w/w should be provided for recycled PVC (rather than the generic 0.1% w/w) due to lead legacy currently present in the PVC waste. Overall, PVC recyclers/converters highlighted in order to comply with a limit of 0.1%, only 10% of an article could be made from (the cheaper) recycled PVC, therefore, PVC recycling would no longer be economically viable and would have to stop (because of the fixed and variable costs needed to co-process and operate the extruders).”

[26] Ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 6 kappale.

[27] EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 112.

[28] EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.

[29] EUVL C 366, 27.10.2017, s. 96.

[30] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 146.

[31] Ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 7 kappale.

[32] Laskelma perustuu 500 000 tonniin PVC-jätettä, jonka lyijypitoisuus on 0,5–2 prosenttia.

[33] REACH-asetuksen 1 artikla ja ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 1 kappale.

[34] EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

[35] Riskinarviointikomitean 5. joulukuuta 2017 antama lausunto ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean 15. maaliskuuta 2018 antama lausunto liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta, jossa ehdotetaan aineen valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia rajoituksia EU:ssa, s. 48.

[36] Riskinarviointikomitean 5. joulukuuta 2017 antama lausunto ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean 15. maaliskuuta 2018 antama lausunto liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta, jossa ehdotetaan aineen valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia rajoituksia EU:ssa, s. 6.

[37] Riskinarviointikomitean 5. joulukuuta 2017 antama lausunto ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean 15. maaliskuuta 2018 antama lausunto liitteen XV mukaisesta asiakirja-aineistosta, jossa ehdotetaan aineen valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia rajoituksia EU:ssa, s. 9: ”RAC notes that it is possible for lead to be present in PVC due to uses other than as stabilisers (e.g. use of two lead-chromate pigments have been granted a REACH authorisation). Restriction of any lead present in PVC (regardless of intended function) would contribute to addressing the risks identified in the proposal. In addition, it might not be readily apparent why lead is present in an article, so specifying a particular use might not be helpful from an enforcement perspective (the Forum for enforcement indicated in their advice that the restriction will be simpler to enforce if enforcement authorities do not have to demonstrate the function of any lead detected in PVC above the relevant concentration limit).”

[38] Ks. ehdotuksen komission asetukseksi johdanto-osan 17 kappale.

[39] EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 112.

[42] Cefic, Molecule Managers, 2019, s. 33: ”Under the right prerequisites, industry will invest in chemical recycling across Europe that can absorb the many valuable materials that are currently wasted, including plastic and polymers. We can transform these materials back into hydrocarbon feedstock while taking care of substances of concern.”, https://cefic.org/app/uploads/2019/06/Cefic_Mid-Century-Vision-Molecule-Managers-Brochure.pdf

[43] REACH-asetuksen 73 artiklassa säädetään, että jos 68 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio valmistelee liitettä XVII koskevan muutosehdotuksen kolmen kuukauden kuluessa sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) lausunnon vastaanottamisesta. SEAC antoi lausuntonsa 15. maaliskuuta 2018. Komissio toimitti muutosehdotuksen REACH-komitealle vasta syyskuussa 2019.

Päivitetty viimeksi: 7. helmikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö