Menettely : 2019/2967(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0093/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0093/2020

Keskustelut :

PV 12/02/2020 - 18
CRE 12/02/2020 - 18

Äänestykset :

PV 13/02/2020 - 7.4
CRE 13/02/2020 - 7.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0039

<Date>{05/02/2020}5.2.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0093/2020</NoDocSe>
PDF 172kWORD 59k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>suullisesti vastattavan kysymyksen B9-xxxx johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istuntoa varten</Titre>

<DocRef>(2019/2967(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Frances Fitzgerald, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi, Cindy Franssen, Pernille Weiss, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Maria da Graça Carvalho, Ewa Kopacz</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Evelyn Regner, Maria Noichl, Heléne Fritzon, Pina Picierno, Lina Gálvez Muñoz, Maria Manuel Leitão Marques, Monika Beňová, Marina Kaljurand, Alessandra Moretti</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Samira Rafaela, María Soraya Rodríguez Ramos, Chrysoula Zacharopoulou, Katalin Cseh, Moritz Körner, Hilde Vautmans, Irène Tolleret, Radka Maxová, Sylvie Brunet, Karen Melchior</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Monika Vana, Alice Kuhnke, Ernest Urtasun, Kim Van Sparrentak, Niklas Nienaß, Erik Marquardt, Petra De Sutter, Diana Riba i Giner, Tineke Strik, Henrike Hahn, Alexandra Geese, Michael Bloss, Salima Yenbou, Anna Cavazzini, Gwendoline Delbos‑Corfield, Hannah Neumann, Tilly Metz, Marie Toussaint, David Cormand</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Eugenia Rodríguez Palop, Miguel Urbán Crespo, Idoia Villanueva Ruiz, Pernando Barrena Arza, Manon Aubry, Manuel Bompard, José Gusmão, Niyazi Kizilyürek, Giorgos Georgiou, Anne‑Sophie Pelletier, Petros Kokkalis, Malin Björk, Elena Kountoura, Stelios Kouloglou, Silvia Modig, Nikolaj Villumsen</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

B9‑0093/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istuntoa varten

(2019/2967(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW64) 64. istunnon ja sen keskeisen aiheen, Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelun ja arvioinnin,

 ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking +5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking +10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking +15 ‑erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking +20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

 ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

 ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet ja varsinkin tavoitteet 3 ja 5,

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

 ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) vuoden 2019 raportin ”Beijing +25 – The 5th Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”,

 ottaa huomioon YK:n Euroopan talouskomission päätöslauselman ECE/AC.28/2019/3 ”Beijing+25 Regional Review Meeting”,

 ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2016–2020 (GAP II), jonka neuvosto hyväksyi 26. lokakuuta 2015, sekä komission ja korkean edustajan 11. syyskuuta 2019 julkaiseman sitä koskevan vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen 2018,

 ottaa huomioon EU:n ja YK:n Spotlight-aloitteen, jonka tavoitteena on poistaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta,

 ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2018 esittämät päätelmät ”Naiset, rauha ja turvallisuus”,

 ottaa huomioon neuvoston 9.–10. joulukuuta 2019 esittämät päätelmät ”Sukupuolitasa-arvoiset taloudet: tuleva kehys”,

 ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 6. joulukuuta 2018 esittämät päätelmät ”Sukupuolten tasa-arvo, nuoret ja digitalisaatio”,

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa[1],

 ottaa huomioon 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa[2],

 ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta ja EU:n veropolitiikasta[3],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi[4],

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

 ottaa huomioon neuvostolle esitetyn kysymyksen EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istuntoa varten (O-000006/2020 – B9‑XXXX),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista, joka vahvistetaan Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa, ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on sen vuoksi tärkeä väline tämän periaatteen sisällyttämisessä unionin kaikkeen politiikkaan ja toimiin, myös ulkoisesti;

B. toteaa, etteivät naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ole pelkästään perustavia ihmisoikeuksia, joita sekä naisten että miesten on puolustettava yhtäläisesti, vaan ne ovat myös edellytyksenä sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiselle ja köyhyyden poistamisella ja ne muodostavat tarvittavan perustan rauhanomaiselle, hyvinvoivalle ja kestävälle maailmalle;

C. toteaa, että vaikka Pekingin toimintaohjelma perustettiinkin jo 25 vuotta sitten, monet vuonna 1995 yksilöidyistä haasteista ovat edelleen ajankohtaisia (kuten sukupuolten palkka- ja eläke-erot, naisten alhainen työllisyysaste, aliedustus päätöksenteossa, palkattoman työn epätasainen jakautuminen sekä sukupuoleen perustuva väkivalta monien muiden kysymysten ohella); toteaa, että naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istunnossa keskitytään tarkastelemaan ja arvioimaan Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanoa, yleiskokouksen 23. erityisistunnon tuloksia sekä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n täyttä toteutumista;

D. ottaa huomioon, että viides kestävän kehityksen tavoite on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että viides kestävän kehityksen tavoite on itsenäinen tavoite, mikä tarkoittaa, että se on saatettava yleisesti osaksi Agenda 2030:tä ja kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista; toteaa, että naisten voimaannuttaminen merkitsee sitä, että heille annetaan tarvittavat työkalut, jotta heistä voi tulla taloudellisesti riippumattomia, jotta he voivat olla tasapuolisesti edustettuina yhteiskunnassa ja toimia yhdenvertaisessa asemassa elämän kaikilla osa-alueilla, saada enemmän valtaa julkisessa elämässä ja ohjata kaikkia omaan elämäänsä vaikuttavia päätöksiä;

E. toteaa, että EU on globaali kansainvälinen johtaja maailman suurimpana kehitysavun antajana, joka jäsenvaltioineen antaa yli puolet koko maailman virallisesta kehitysavusta, ja se on ollut merkittävä Agenda 2030:n tukija ja on sitoutunut sen toteutukseen; toteaa, että kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus sisältää sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämisen ja suojelunsa keskeisenä periaatteena ja prioriteettina kaikilla EU:n ulkoisen toiminnan aloilla;

F. toteaa, että koko maailmassa on havaittavissa naisten ja hlbtiq*-ihmisten oikeuksiin kohdistuva organisoitu ja huolestuttava vastaliike; toteaa, että tämä vastaliike on nähtävissä myös jäsenvaltioissa, joissa sukupuolten tasa-arvon vastaiset liikkeet yrittävät rajoittaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja siihen liittyviä oikeuksia, kieltää seksuaalivalistuksen ja sukupuolentutkimuksen, tukien Istanbulin yleissopimuksen vastaisia mustamaalauskampanjoita; toteaa, että tällainen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon polkeminen voidaan katsoa hyökkäykseksi itse demokratiaa kohtaan;

G. toteaa, että sukupuolten välistä palkka- ja eläkekuilua on vähennetty unionissa vuodesta 2013, mutta se on edelleen suuri (palkoissa 16 prosenttia ja eläkkeissä 37 prosenttia); toteaa, että sukupuolten välinen työllisyysero on pysynyt ennallaan 11,5 prosentissa; toteaa, että naiset ovat edelleen lähes neljä kertaa todennäköisemmin osa-aikaisissa työsuhteissa kuin miehet ja tämä suhdeluku on käytännössä pysynyt ennallaan vuodesta 2013;

H. toteaa, että naiset Euroopassa ja koko maailmassa kantavat edelleen miehiä enemmän vastuuta lasten ja ikääntyneiden sukulaisten hoidosta; toteaa, että esimerkiksi EU:ssa naisten arvioidaan tekevän viikossa palkatonta työtä noin 13 tuntia miehiä enemmän; toteaa, että vaikka jonkin verran kehitystä onkin saatu aikaan, virallisen lastenhoidon tarjoamista koskevia Barcelonan tavoitteita ei edelleenkään ole täysin saavutettu kaikissa jäsenvaltioissa ja edelleen lähes kolmanneksella unionin talouksista on vaikeuksia maksaa lastenhoitoa; toteaa, että ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden pitkäaikaishoidon palveluiden saannissa on merkittäviä eroja ja myös jäsenvaltioiden näihin palveluihin käyttämät varat vaihtelevat suuresti;

I. toteaa, että naisten osuus päätöksentekijöistä on enimmäkseen kasvanut vuodesta 2013, mutta kehitys on yleensä ollut hidasta ja epätasaista; toteaa, että naisten aliedustus vaihtelee eri aloilla, alojen sisäisesti sekä jäsenvaltioissa; toteaa, että naiset ovat erityisen heikosti edustettuina (n. 20 prosenttia tai vähemmän) monissa talouden ja liike-elämän päättävissä viroissa, urheilussa, diplomatian alalla sekä Euroopan unionin tuomioistuimessa;

J. toteaa, että lähes joka kolmas naimaton nainen ja mies kokee köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskiä ja valtaosa yksinhuoltajista (87 prosenttia) on naisia; toteaa, että noin joka toinen unionin ulkopuolelta tuleva maahanmuuttajataustainen henkilö ja lähes joka kolmas vammainen nainen kokee köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä; toteaa, että neljällä viidestä romaniyhteisöön kuuluvasta henkilöstä on asuinmaassaan köyhyysrajan alittavat tulot ja alle viidennes (vähintään 16-vuotiaista) romaninaisista käy työssä;

K. toteaa, että Istanbulin yleissopimuksen mukaan ”naisiin kohdistuva väkivalta” tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeusloukkausta ja yhtä syrjinnän muotoa; toteaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta on edelleen päivittäistä todellisuutta miljoonille naisille ja tytöille; toteaa, että jopa joka toinen nainen unionissa on kokenut seksuaalista ahdistelua ja joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa; toteaa, että yli kaksi kolmasosaa ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä; toteaa, että tietyt naisryhmät altistuvat moniperusteiselle ja moninkertaiselle syrjinnälle, mikä lisää naisten alttiutta kokea sukupuoleen perustuvan väkivallan eri muotoja; toteaa, että lakeihin ja käytäntöihin liittyvän syrjinnän torjuminen sekä syrjiviin asenteisiin ja normeihin puuttuminen esimerkiksi lapsiavioliittojen ja muiden vakiintuneiden tapojen yhteydessä vahvistaa naisten oikeuksia ja voimaantumista; toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja siihen liittyvien oikeuksien ja palveluiden epääminen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto;

L. toteaa, että verkkoväkivallan (kuten vihapuheen, verkkoahdistelun, kiusaamisen ja seksuaalisen ahdistelun sekä arkaluonteisten kuvien levittämisen ilman suostumusta) lisääntyminen on yhä huolestuttavampi ilmiö, koska tällainen väkivalta voi hiljentää naiset ja estää heitä ottamasta näkyvää roolia julkisessa elämässä; toteaa, että julkisissa tehtävissä toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksien puolustajat, joutuvat yhä useammin kokemaan seksististä verkkoahdistelua; toteaa, että naiset kokevat sukupuoleen liittyvää ahdistelua ja kiusaamista myös työpaikolla, mistä näkyvänä osoituksena on ollut viimeaikainen globaali #MeToo-liike;

M. toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon ja siihen liittyvien oikeuksien saanti vaihtelee merkittävästi eri puolilla maailmaa, myös unionin jäsenvaltioissa; toteaa, että näiden oikeuksien epääminen tai rajoittaminen on erityisen haitallista juuri haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden kannalta; katsoo, että kaikkien vuoden 2019 Contraception Atlas -julkaisussa tarkasteltujen maiden on tehtävä enemmän työtä parantaakseen tiedonsaantia ja ehkäisyvälineiden saatavuutta, jotta ihmiset voivat itse päättää lisääntymisestään;

N. toteaa, että naiset ovat myönteinen muutosvoima, joka edistää konfliktien ehkäisemistä ja ratkaisua, rauhanrakentamista, rauhanneuvotteluja sekä konfliktien jälkeistä jälleenrakennusta;

O. toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on edellytyksenä kestävälle kehitykselle ja ilmastohaasteiden tehokkaalle hallinnalle ja se on edellytyksenä myös oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle siirtymälle, jossa ketään ei unohdeta; toteaa, että ilmastotoimiin on sisällytettävä sukupuoleen ja moniperusteisuuteen liittyvä näkökulma; toteaa, että naisten on omaksuttava ilmastonmuutoksen yhteydessä vahvempi rooli johtajina, ammattilaisina ja teknisinä toimijoina muutoksen aikaansaamiseksi;

P. toteaa, että naisten taloudellinen voimaantuminen on keskeistä kestävän kehityksen ja taloudellisen kasvun kannalta; pitää tärkeänä, että tuetaan naisten yrittäjyyttä, naisten roolia kauppapolitiikassa ja -sopimuksissa sekä naisten saamista mukaan kehittyvillä taloudenaloilla, kuten tietotekniikassa, STEM-aloilla, digitaalialalla, tekoälyn alalla sekä vihreässä taloudessa, niin että voidaan tehostaa kestävää kasvua ja lisätä naisten taloudellista riippumattomuutta;

1. suosittaa, että neuvosto

Yleisiä huomioita

a. vahvistaa vankan sitoutumisensa Pekingin toimintaohjelmaan ja siihen liittyviin tarkistuskonferensseihin sekä niissä esitettyihin erilaisiin toimiin sukupuolten tasa-arvon aikaansaamiseksi; toistaa, että työ naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi edellyttää koordinoitua ja monialaista menettelyä, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät, jotta voidaan käsitellä edelleen vallitsevia moninaisia syrjinnän muotoja, vallalla olevia sukupuoleen liittyviä stereotyyppejä ja sukupuolten välisen tasa-arvon puutteita;

b. korostaa, kuinka tärkeää on saada aikaan myönteinen tulos 9.–20. maaliskuuta 2020 pidettävässä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 64. istunnossa ja esimerkiksi hyväksyä poliittisessa julistuksessa esitetty joukko tulevaisuuteen suuntautuvia kunnianhimoisia sitoumuksia;

c. varmistaa, että unionilla on yhtenäinen kanta, ja ryhtyy päättäväisiin toimiin, joilla tuomitaan yksimielisesti sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvat vastatoimet sekä toiminta, jolla heikennetään naisten oikeuksia, itsemääräämisoikeutta ja vapautumista kaikilla aloilla; panee merkille, että merkittävä keino torjua näitä heikentämispyrkimyksiä on edistää aktiivisesti oikeuksiin perustuvaa sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista kaikilla aloilla;

d. ilmaisee vankan tukensa YK:n tasa-arvojärjestön työlle, joka on keskeinen toimija YK:n järjestelmässä naisten oikeuksien edistämiseksi ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien kokoamiseksi niin, että saadaan aikaan politiikan muutos ja voidaan koordinoida toimintaa; kehottaa unionin kaikkia jäsenvaltioita sekä unionia varmistamaan YK:n tasa-arvojärjestön riittävän rahoituksen;

e. varmistaa parlamentin ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon, joka koskee EU:n kantaa naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 64. istunnossa;

EU maailmanlaajuisena toimijana

f. takaa johdonmukaisuuden ja täydentävyyden kaikissa EU:n nykyisissä ulkoisissa välineissä ja politiikoissa, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, mukaan unionin kauppapolitiikka, uusi kehityspolitiikkaa koskeva konsensus, EU:n ohjeisto, joka koskee sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kehitysyhteistyössä, sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma;

g. harjoittaa arvoihin perustuvaa unionin kauppapolitiikkaa, jossa varmistetaan työntekijöiden perusoikeuksien ja ympäristöoikeuksien korkeatasoinen suojelu sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien ja myös sukupuolten tasa-arvon kunnioittaminen; muistuttaa, että sukupuoleen liittyvät kysymykset on valtavirtaistettava unionin kauppa- ja investointisopimuksissa ja niiden tulee sisältää kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen luku; ottaa huomioon, että unionin sopimuksiin sisältyvät kauppasitoumukset eivät saisi koskaan olla tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet, naisten oikeudet tai ympäristönsuojelu ja että niissä olisi otettava huomioon paikalliset, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet;

h. ottaa vahvan johtajuuden tyttöjen ja naisten oikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon toteuttamiseksi ulkoisissa toimissaan ja varsinkin turvallisuus-, ulko-, kehitysyhteistyö- ja yhteistyöpolitiikassaan ja uudistaa toimintasuunnitelmansa sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä ulkosuhteissa vuoden 2020 jälkeen ja tekee siitä vieläkin kunnianhimoisemman; ottaa huomioon parlamentin unionille esittämän kehotuksen jatkaa tukeaan Spotlight-aloitteelle, joka on Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien välinen kumppanuus kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä;

i. kaksinkertaistaa toimensa, jotka liittyvät Agenda 2030:n ja kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja varsinkin tavoitteisiin 3 ja 5, jotta voidaan varmistaa, ettei yksikään nainen tai tyttö koe syrjintää, väkivaltaa eikä syrjäytymistä, vaan voi nauttia terveyteen, ravintoon, koulutukseen ja työhön liittyvistä mahdollisuuksista;

j. tekee kaikkensa estääkseen raiskausten käytön sodankäynnin ja sorron välineenä ja jotta EU ja jäsenvaltiot painostaisivat kolmansien maiden hallituksia ja kaikkia osapuolia alueilla, joilla tällaista sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa esiintyy, niin että tästä käytännöstä päästään eroon, siihen syyllistyneet saadaan oikeuden eteen ja voidaan auttaa siitä selvinneitä ja sen kohteeksi joutuneita naisia ja yhteisöjä toipumaan ja kuntoutumaan;

k. kannustaa lisäämään naisten osallistumista rauhanturvaamiseen, rauhanrakentamiseen ja toimimiseen välittäjinä sekä unionin sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin noudattaen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta keskittyen erityisesti konflikteihin liittyvään seksuaaliseen väkivaltaan; muistuttaa, että sukupuolinäkökulman huomioon ottava konfliktien analysointi yhteisöjen toimijoita ja naisjärjestöjä kuulemalla saattaa auttaa ymmärtämään naisten roolia konfliktissa nykyistä paremmin;

l. sisällyttää sukupuolten tasa-arvoon liittyvän näkökulman unionin ja jäsenvaltioiden antamaan apuun ja ottaa huomioon seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja siihen liittyviä oikeuksia koskevan näkökulman, koska seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon saanti on ihmisten humanitaarinen perusoikeus;

m. tuomitsee jyrkästi niin sanotun global gag -säännön, joka estää kansainvälisiä organisaatioita saamasta yhdysvaltalaista perhesuunnittelurahoitusta, jos ne tarjoavat aborttipalveluita, antavat aborttineuvontaa, ohjaavat aborttipalveluihin tai edistävät niitä; pitää tätä sääntöä suorana hyökkäyksenä naisten ja tyttöjen oikeuksien alalla aikaansaatuja saavutuksia vastaan ja askeleena taaksepäin; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita torjumaan pikaisesti gag-säännön vaikutusta tukemalla merkittävästi seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoitoa ja siihen liittyviä oikeuksia koskevaa rahoitusta ja täyttämään rahoituksen puutteet;

n. ottaa huomioon, että kehittyvissä maissa naiset ja tytöt joutuvat suhteettomasti kokemaan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia, mikä lisää olemassa olevaa eriarvoisuutta ja uhkaa naisten ja tyttöjen terveyttä, turvallisuutta ja taloudellista hyvinvointia; muistuttaa, että ilmastotoimet ovat tehokkaimmillaan, kun naisilla ja tytöillä on aktiivinen rooli, koska he ovat voimakkaita muutostekijöitä;

Naisten taloudellinen ja poliittinen voimaantuminen

o. tehostaa toimia, joilla edistetään naisten pääsyä työmarkkinoille ja parannetaan naisyrittäjien saamaa tukea, koska he ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä pitkän aikavälin osallistavaan talouskasvuun, torjuttaessa eriarvoisuutta ja tuettaessa naisten taloudellista riippumattomuutta; ryhtyy toimiin, joilla käsitellään naisten työttömyyttä ja varsinkin naisten pitkäaikaistyöttömyyttä;

p. vahvistaa sekä lainsäädäntöön liittyviä että muita toimia, jotta voidaan poistaa lopullisesti sukupuolten palkka- ja eläke-erot ja noudattaa tiukasti samapalkkaisuuden periaatetta varmistamalla, että osa-aikaisten työntekijöiden palkat vastaavat kokopäivätyöstä maksettavia palkkoja, hyväksymällä lainsäädäntöä, jolla lisätään palkkauksen avoimuutta ja parannetaan oikeudellista selkeyttä palkkarakenteiden sukupuolittumisen ja niihin liittyvän sukupuoleen perustuvan syrjinnän havaitsemiseksi, ehkäistään vertikaalista ja horisontaalista ammatillista eriytymistä sekä torjutaan työnantajien ennakkoluuloja työhönotossa ja ylennyspäätöksissä; edistää uusia investointeja hoitoinfrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhoitoon sekä saatavissa olevien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden hoitopalveluiden julkista tarjoamista koko elinkaaren kattavasti niin, että se käsittää lasten, muista riippuvaisten sekä ikääntyneiden henkilöiden hoidon, ja varmistaa raskaana olevien naisten vahvan suojan ja heidän työhön liittyvät oikeutensa raskauden aikana ja sen jälkeen;

q. tukee politiikkaa, jolla edistetään kotityön ja hoitovastuun oikeudenmukaista jakamista naisten ja miesten kesken ja torjutaan sukupuolinormeja ja sukupuoliin kohdistettavia epätasa-arvoisia odotuksia hoidon antamisen yhteydessä panemalla täytäntöön asianmukaisia politiikkatoimia, joilla miehet saadaan mukaan tarvittavaan muutokseen;

r. panee merkille verotuksen erilaiset vaikutuksen naisiin ja erityyppisiin kotitalouksiin (kahden työssäkäyvän henkilön taloudet, yhden työssäkäyvän naisen tai miehen taloudet jne.); varmistaa, että verotusjärjestelmät edistävät ja suojaavat sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeudenmukaista verotusta niin, että poistetaan sukupuoleen liittyvät painotukset sekä kannustimet, jotka ylläpitävät eriarvoisia sukupuolirooleja;

s. tehostaa työtä, jolla torjutaan työmarkkinoiden horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä sekä epävarmojen työsuhteiden naisvaltaistumista, ja ottaa riittävässä määrin huomioon monenlaisista syrjinnän muodoista kärsivät naiset; varmistaa, että otetaan riittävällä tavalla huomioon ikääntyneet naiset ja toteutetaan myös toimia, kuten hoitojaksoista saatavat hyvitykset, riittävät vähimmäiseläkkeet, perhe-eläke-etuudet sekä miesten oikeus perhevapaisiin, jotta voidaan torjua köyhyyden naisvaltaistumista;

t. korostaa naispuolisten kotiapulaisten, työtä tekevät maahanmuuttajat ja pakolaiset mukaan luettuina, oikeutta ihmisarvoisiin työoloihin ja yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan; varmistaa kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen 189 ratifioinnin ja täytäntöönpanon;

u. tunnustaa tyttöjen koulutusta edistävien politiikkojen ja toimenpiteiden vahvistamisen merkityksen ja sen vaikutuksen heidän taloudelliseen voimaantumiseensa; muistuttaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että taataan tyttöjen ja naisten pääsy kaikentasoiseen koulutukseen koko maailmassa; tukee tässä yhteydessä sukupuolitietoista ammatinvalinnanohjausta ja tietämystä parantavia aloitteita, joilla lisätään naisten osuutta STEM-aloilla ja miesten osuutta, terveys-, hyvinvointi- ja koulutusaloilla; korostaa, että naisten on voitava osallistua ja olla edustettuina uusilla talouden aloilla, jotka ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta, kuten tieto- ja viestintätekniikka, digitaaliala ja tekoäly;

v. varmistaa naisten täyden osallistuminen tasa-arvoisesti miesten kanssa kaikilla tasoilla ja aloilla ja edistää aktiivisesti sukupuolten tasapainoista edustusta sekä naisten kaikkien ongelmien ja etujen tasapuolista huomioonottamista päätöksenteon kaikilla tasoilla, johtaa esimerkin avulla, aktivoi naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn Eurooppa-neuvostossa ja suosittelee sukupuolten tasapuolista edustusta koskevien vaalilakien käyttöönottoa;

Sukupuoleen liittyvän väkivallan poistaminen ja naisten perusoikeuksien takaaminen

w. tuomitsee kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä sen, että naiset ja tytöt ovat edelleen alttiita henkiselle, fyysiselle, seksuaaliselle ja taloudelliselle väkivallalle, mukaan lukien perheväkivalta, seksuaalinen häirintä, verkkoväkivalta ja -ahdistelu, raiskaus, varhaiset avioliitot ja pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, niin kutsutut ”kunnian” nimissä tehdyt rikokset, pakkoabortit, pakkosterilisaatiot, seksuaalinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa sekä muut väkivallan muodot, jotka loukkaavat vakavasti heidän ihmisoikeuksiaan ja ihmisarvoaan; panee merkille parlamentin syvän huolen naisiin kohdistuvan väkivallan äärimmäisestä muodosta, naismurhista;

x. saattaa EU:n osalta kiireellisesti päätökseen Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin laaja-alaisen ja rajoituksettoman liittymisen pohjalta sekä kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan sen; varmistaa yleissopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon ja sen valvonnan ja osoittaa riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan estämiseksi ja torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi; ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa käsittelevän Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän (GREVIO) suositukset ja parantaa lainsäädäntöä niin, että se vastaa paremmin Istanbulin yleissopimuksen määräyksiä; pyytää komissiota esittämään säädöksen kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoliperusteisen väkivallan ehkäisemiseksi;

y. ratifioi väkivallan ja häirinnän estämistä työelämässä koskevan ILOn yleissopimuksen 190 ja toteuttaa vahvistavia toimia, jotta voidaan panna täytäntöön Eurooppa-neuvoston ensimmäinen suositus seksismin estämisestä ja torjumisesta, jossa ehdotetaan eri toimijoille konkreettisia keinoja ongelman tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi;

z. varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot siirtävät ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU[5] tehokkaasti lainsäädäntönsä osaksi ja panevat sen täytäntöön;

aa. takaa seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon palveluiden ja oikeuksien yleismaailmallisen kunnioituksen ja saannin, kuten on sovittu kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa, Pekingin toimintaohjelmassa sekä sen tarkistuskonferenssien tuloksena saaduissa asiakirjoissa; toteaa, että ne edistävät kaikkien terveyteen liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, joita ovat esimerkiksi äitiyshuolto ja toimet, joilla vältetään suuririskisiä synnytyksiä ja vähennetään imeväis- ja lapsikuolleisuutta; panee merkille, että perhesuunnittelun, äitiysterveyspalveluiden sekä turvallisen ja laillisen raskaudenkeskeytyksen saatavuus ovat tärkeitä tekijöitä naisten hengen pelastamisessa;

bb. tarjoaa kouluissa tytöille ja pojille todisteisiin perustuvaa, iän huomioon ottavaa ja kattavaa seksuaali- ja parisuhdevalistusta, jotta lapset ja nuoret voivat kehittää täsmällistä tietoa, asenteita ja taitoja, joita he tarvitsevat voidakseen solmia turvallisia, terveellisiä ja kunnioitukseen perustuvia suhteita; muistuttaa, että tällaisen valistuksen on perustuttava ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon sekä moninaisuuden kunnioittamiseen; panee merkille, että tällaisen valistuksen tulee käsittää sellaisia aiheita kuin seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolinormit, suhteet ja suostumuksen ilmaiseminen, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan estäminen sekä hyväksikäytön valmistelun ja naisten sukupuolielinten silpomisen kaltaisten vahingollisten käytäntöjen estäminen, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden ja hi-viruksen torjuminen ja tahattomien raskauksien estäminen, ja siinä olisi annettava tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon saannista, perhesuunnittelusta, ehkäisymenetelmistä sekä turvallisesta ja laillisesta abortista;

Sukupuolitietoiset ja osallistavat politiikkatoimet ja instituutiot

cc. varmistaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen keskeisenä strategiana, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista käytännössä; panee merkille, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on toteutettava kaikilla politiikanaloilla, ja ottaa huomioon sukupuolivaikutusten arvioinnin erityisen merkityksen;

dd. parantaa vertailukelpoisten, anonymisoitujen sekä iän ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä, jotta voidaan parantaa naisten tilanteiden laadullista analysointia ja sen avulla noudattaa entistä enemmän tietoon perustuvaa politiikkaa sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita investoimaan entistä enemmän eriteltyjen tietojen keräämiseen ja auttamaan kansallisen tilastointikapasiteetin ja mekanismien kehittämisessä kumppanimaissa;

ee. ottaa käyttöön sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen unionin ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikassa ja takaa rahallisen ja institutionaalisen tuen, sukupuolikysymyksiin liittyvän asiantuntemuksen sekä vahvat politiikkatoimet ja perustaa hallitusten elimiin sukupuolta ja ilmastonmuutosta käsitteleviä yhteyspisteitä; toteaa, että naisten mielekäs ja tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoelimiin sekä kansallisen ja paikallisen tason ilmastopolitiikkaan ja -toimiin on ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja tunnustaa naisten ja tyttöjen roolien muutostekijöinä ja tukee sitä;

ff. hyväksyy ja toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia, käytäntöjä ja etenemissuunnitelmia, jotta voidaan varmistaa riittävän rahoituksen varaaminen sukupuolten tasa-arvon edistämiselle; ottaa käyttöön luotettavan, systemaattisen ja riittävän rahoituksen kansallisista talousarvioista niin, että voidaan panna täytäntöön sukupuolten tasa-arvoon ja naisten voimaannuttamiseen liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia sitoumuksia;

gg. toteuttaa unionin maahanmuuttopolitiikassa sukupuolinäkökulmaa, jolla taataan pakolaisnaisten ja -tyttöjen oikeudet, ja ottaa välittömästi käyttöön sukupuolisensitiiviset turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyt ja tehostaa työtä, jotta vastaanottokeskuksissa voidaan varmistaa ihmiskaupan mahdollisten uhrien asianmukainen tunnistaminen ja suojelu koko unionissa;

hh. korostaa tarvetta suojella ja edistää moninkertaista ja moniperusteista syrjintää kokevien ryhmien oikeuksia, mikä koskee myös vammaisia naisia, tummaihoisia ja värillisiä naisia, maahanmuuttajanaisia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia naisia, ikääntyneitä naisia, maaseutualueiden ja väestökadon koettelemien alueiden naisia, yksinhuoltajaäitejä ja hlbtiq*-henkilöitä; tekee työtä, jotta voidaan edistää moninkertaisen syrjinnän torjuntaa ja vakiinnuttaa monialainen analyysi kaikissa YK:n elimissä, unionissa sekä asianomaisissa jäsenvaltioissa;

ii. varmistaa, että naisten oikeuksia sekä naisten ja hlbtiq*-henkilöiden oikeuksia puolustavia ruohonjuuritason järjestöjä tuetaan antamalla niille riittävä rahoitus ja poistamalla esteet, jotka heikentävät niiden mahdollisuuksia toimia ja asettaa vallanpitäjiä vastuuseen; edistää kansalaisyhteiskunnan, naisjärjestöjen ja syrjäytyneiden ryhmien laajaa ja mielekästä osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla; kannustaa erityisesti nuorten naisten ja nuorison osallistumista;

jj. hyväksyy ehdotuksen syrjinnän vastaiseksi direktiiviksi, jolla pyritään panemaan sukupuolitietoisella tavalla täytäntöön ihmisten yhtäläisen kohtelun periaate uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta;

2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

[1] EUVL C 162, 10.5.2019, s. 9.

[2] EUVL C 346, 27.9.2018, s. 6.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0014.

[4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0080.

[5] EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 7. helmikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö