Menettely : 2020/2616(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0149/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0149/2020

Keskustelut :

PV 16/04/2020 - 17
CRE 16/04/2020 - 17

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{14/04/2020}14.4.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0149/2020</NoDocSe>
PDF 214kWORD 72k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi</Titre>

<DocRef>(2020/2616(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Angel Dzhambazki</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9-0149/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi

(2020/2616(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon koordinoiduista taloudellisista toimista covid-19-epidemian johdosta,

 ottaa huomioon 3. helmikuuta 2020 pidetyn G20-maiden johtajien ylimääräisen covid-19-virtuaalihuippukokouksen,

 ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2020 päivätyn komission tiedonannon tilapäisistä puitteista valtion tukitoimille, joilla tuetaan taloutta covid-19-epidemian aikana,

 ottaa huomioon pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavasta väliaikaisesta osto-ohjelmasta 24. maaliskuuta 2020 tehdyn Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2020/440 (EKP/2020/17),

 ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2020 annetun Euroopan keskuspankin suosituksen (EKP/2020/19) osingonjaosta covid-19-pandemian aikana ja suosituksen (EKP/2020/1) kumoamisesta,

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2020 annetut Euroopan pankkiviranomaisen ja yhteisen valvontamekanismin julkilausumat toimista, joilla lievennetään covid-19:n vaikutusta EU:n pankkialaan,

 ottaa huomioon Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston 23. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman kilpailulainsäädännön soveltamisesta koronakriisin aikana,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan,

 ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU[1],

 ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että siitä lähtien, kun covid-19-epidemia puhkesi joulukuussa 2019 Wuhanin kaupungissa Kiinassa, maailmanlaajuinen pandemia on johtanut tähän mennessä noin 1,5 miljoonaan todettuun tartuntaan ja ainakin 100 000 kuolemantapaukseen;

B. katsoo, että covid-19-pandemian johdosta toteutettavissa EU:n toimissa on noudatettava tinkimättä SEUT-sopimuksen 168 artiklaa ja kunnioitettava kunkin jäsenvaltion toimivaltaa määrittää oma terveyspolitiikkansa, järjestää, tarjota ja hallinnoida terveyspalvelujaan, sekä kohdentaa terveydenhuoltojärjestelmiinsä osoitettuja voimavaroja;

C. ottaa huomioon, että covid-19-epidemia ei ole ainoastaan vakava kansanterveydellinen hätätila vaan myös tarjonta- ja kysyntävaikutusten yhdistelmästä johtuva merkittävä negatiivinen sokki maailmantaloudelle ja EU:n talouksille; katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten määrätietoiset taloudelliset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä näiden kielteisten taloudellisten seurausten lieventämiseksi;

D. ottaa huomioon, että koronaviruspandemian vuoksi työpaikkansa menettävien ihmisten määrä kasvaa nopeasti ja saattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ennusteiden mukaan olla yli 25 miljoonaa;

E. ottaa huomioon, että monet talouden alat ja monet kansalaisemme kärsivät työpaikkojen menetyksistä, työajan lyhentämisestä ja tulonmenetyksistä ja että tietyillä aloilla on suuria haasteita jatkuvuuden varmistamisessa ja työntekijöidensä turvallisuuden suojelemisessa; ottaa huomioon, että työttömyyskorvaushakemusten määrä on nyt paljon odotettua suurempi;

F. ottaa huomioon, että kaikenlaiset yritykset voivat kärsiä vakavasta likviditeetin puutteesta ja että vaarassa ovat erityisesti pk-yritykset ja startup-yritykset; ottaa huomioon, että likviditeetin puute voi vaikuttaa vakavasti monien terveiden yritysten ja niiden työntekijöiden taloudelliseen tilanteeseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja että sillä on myös pitempiaikaisia vaikutuksia, jotka vaarantavat niiden selviytymisen jatkossa;

G. ottaa huomioon, että jo nyt erittäin vakava talouden laskusuhdanne uhkaa pahentua entisestään, jos luotonantajat lopettavat yritysten ja kotitalouksien luotottamisen; ottaa huomioon, että pankeilla ja muilla rahoituksen välittäjillä on näin ollen keskeinen rooli covid-19-epidemian vaikutusten käsittelyssä, koska ne pitävät yllä luottovirtaa taloudelle;

H. ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot harkitsevat tukitoimenpiteitä kansalaisille tai yrityksille tai ovat jo ilmoittaneet niistä; ottaa huomioon, että joihinkin tukitoimenpiteisiin voi sisältyä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea;

I. ottaa huomioon, että kilpailusääntöjen perimmäinen tavoite on varmistaa yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset, ja se on edelleen merkityksellinen myös aikana, jolloin yritykset ja koko talous kärsivät kriisiolosuhteista; ottaa huomioon, että EU:n ja ETA:n eri kilpailupolitiikan välineissä on mekanismeja, joissa otetaan tarvittaessa ja tarpeen mukaan huomioon markkinoiden ja talouden muutokset;

J. katsoo, että on ratkaisevan tärkeää tukea työssäkäyviä vanhempia, jotka pitävät terveydenhuoltojärjestelmät ja muut tärkeät palvelut toiminnassa;

K. ottaa huomioon, että yhteensä lähes 70 prosenttia terveydenhuoltohenkilöstöstä on naisia, mikä altistaa heidät suuremmalle tartuntariskille; ottaa huomioon, että sen lisäksi, että naiset ovat hallitsevassa asemassa hoitoalalla, he tekevät myös eniten palkatonta työtä kotona; ottaa huomioon, että kaikilla hoitotyöntekijöillä on kriisin aikana poikkeuksellisen tärkeä rooli;

L. katsoo, että perheillä on keskeinen rooli, ja jälleen kerran ne tarjoavat välttämätöntä hoitoa jäsenilleen, myös vanhuksille, lapsille ja sairaille;

M. ottaa huomioon, että ikääntyneet ovat erityisen alttiita covid-19-taudille, etenkin yksin tai ilman perhettä asuvat vanhukset; ottaa huomioon, että ikääntyneillä on korkein kuolleisuusaste ja he kärsivät vaikeammasta taudin muodosta; ottaa huomioon, että ikääntyneet ovat entistäkin eristyneempiä ja jäävät ilman perheidensä vierailuja ja hoitoa sosiaaliseen etäisyyteen liittyvien rajoitusten vuoksi;

N. ottaa huomioon, että etätyön merkitys kasvaa erityisesti covid-19-pandemian aikana; ottaa huomioon, että etälääketieteen ja etähoidon merkitys on kasvussa; ottaa huomioon, että digitaalisesta syrjäytymisestä on muodostunut hätätilanne covid-19-pandemian aikana; ottaa huomioon, että monilla EU:n kansalaisilla ei ole digitaalisia taitoja eikä mahdollisuutta käyttää peruspalveluita, kuten verkossa tarjottavaa koulutusta tai terveydenhuoltoa kansallisten liikkumisrajoitusten aikana;

O. ottaa huomioon, että EU:n maataloudella on ratkaisevan tärkeä merkitys elintarvikkeiden turvallisuudelle ja elintarviketurvalle Euroopan unionissa;

P. ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tutkimusjohtaja on todennut aiemmista vastaavista koronavirusepidemioista saatujen kokemusten perusteella, että tällä hetkellä ei ole näyttöä, joka tukisi covid-19:n leviämistä elintarvikkeiden kautta;

Q. katsoo, että hallitsematon muuttoliike kolmansista maista eri puolilta maailmaa voisi aiheuttaa todellisen turvallisuus- ja terveysriskin; katsoo, että kansanterveyden varmistamisen olisi oltava tärkein ohjaava periaate;

R. ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet siirtämään 1 600 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä Kreikan saarilta ja että komissio yrittää suostutella useampia hallituksia ottamaan vastaan ilman huoltajaa olevia lapsia Kreikan saarilta;

S. ottaa huomioon, että sisäisten siirtojen ja perheenyhdistämisten järjestelmät edellyttäisivät turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä rajatylittäviä siirtoja, vaikka tällä hetkellä matkustaminen EU:hun ja vapaa liikkuvuus EU:n sisällä on rajoitettua, ellei jopa kiellettyä;

T. ottaa huomioon, että uudet maahantulijat saattaisivat heikentää vakavasti jäsenvaltioiden jo nyt äärimmäisen paineen alla olevien terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteettia; ottaa huomioon, että uusista tulijoista muodostuisi logistinen taakka rannikkojäsenvaltioille, jotka nyt keskittyvät terveyteen liittyvän hätätilan hallintaan; ottaa huomioon, että useiden Välimerellä toimivien kansalaisjärjestöjen väitetään kokoavan miehistöä pelastustoimiensa käynnistämiseksi uudelleen;

U. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on tuonut esiin unionin pelastuspalvelumekanismissa ja sen voimavarojen reservissä, rescEU:ssa, olevia operatiivisia puutteita, jotka estivät EU:ta vastaamasta Italian helmikuun lopulla esittämään pyyntöön saada lääketieteellisiä suojavarusteita;

V. ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot, alueet ja yksityiset tahot ovat jo hajanaisella tavalla ottaneet käyttöön tai ovat suunnittelemassa covid-19-kriisin ratkaisemiseksi sovelluksia, jotka perustuvat televiestintäoperaattoreilta tai maailmanlaajuisilta satelliittinavigointijärjestelmiltä (GNSS) saatuihin tietoihin;

Covid-19-pandemia

1. ilmaisee solidaarisuutensa kaikille covid-19:n koettelemille ihmisille ja syvimmän osanottonsa kaikille niille, jotka ovat menettäneet läheisiä pandemian seurauksena;

2. arvostaa ja kunnioittaa suuresti kaikkia yksiköitä, jotka työskentelevät väsymättä covid-19-kriisin torjumiseksi, ja erityisesti terveydenhoidon ammattilaisten, lainvalvontaviranomaisten ja asevoimien palveluksessa olevien työtä, sillä heidän omistautumisensa ja vastuuntuntonsa varmistavat yhteiskuntiemme turvallisen toiminnan;

3. tarjoaa tukensa ja ilmaisee kiitollisuutensa kaikille toimijoille, jotka työskentelevät muissa talouksiemme ydintoimintojen kannalta olennaisissa toiminnoissa, kuten logistiikassa ja elintarvikkeiden ja muiden keskeisten tarvikkeiden jakelussa;

4. ilmaisee kiitollisuutensa perheille, joilla on keskeinen rooli näinä epävarmoina aikoina välttämättömän turvallisen ja vakaan ympäristön varmistamisessa;

5. ilmaisee tukensa ja kiitollisuutensa kaikille Euroopan unionin kansalaisille, jotka ovat noudattaneet tunnollisesti hallitustensa neuvoja vähentääkseen terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta ja pelastaakseen ihmishenkiä;

EU:n välittömät toimet

6. suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden kriisin alkuaikoina kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteuttamiin toimiin, kuten lainatakuisiin, verojen ja asuntolainojen maksutaukoihin ja muihin sosiaalisiin avustusohjelmiin;

7. panee tyytyväisenä merkille komission, Euroopan keskuspankin, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten viimeaikaiset lausunnot rahoituslaitosten sääntely- ja kirjanpitovaatimusten soveltamisesta nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa;

8. ilmaisee tukensa ja kiitollisuutensa koko ajan lisääntyville esimerkeille, jotka toisin kuin alkuvaiheen valitettavan riittämättömät toimet, osoittavat solidaarisuutta pandemian pahiten koettelemia jäsenvaltioita kohtaan, kuten lääkintäryhmien lähettäminen, potilaiden kuljettaminen hoitoon tai suojavarusteiden, desinfiointiaineiden ja hengityskoneiden toimittaminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tältä osin toimintaansa;

9. korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toimittava päättäväisesti ja koordinoidusti torjuakseen covid-19:n leviämistä ja tukeakseen pandemiasta eniten kärsineitä alueita ja maita; kehottaa komissiota arvioimaan kunkin jäsenvaltion epidemiavalmiutta ja säilyttämään solidaarisuuden 27 jäsenvaltion EU:ssa noudattaen tinkimättä SEUT-sopimuksen 168 artiklaa;

10. katsoo, että diagnostisten covid-19- testien saatavuus sekä eristäminen ja jäljittäminen ovat olennaisen tärkeitä tartuntojen vähentämiseksi; pitää valitettavana, että testeistä, henkilönsuojaimista, desinfiointiaineista ja muista lääkintätarvikkeista on pulaa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission äskettäin antamiin yhteisiä hankintoja koskeviin suuntaviivoihin ja päätökseen mahdollistaa rescEU:n strateginen lääketieteellinen varastointi ja rajatylittävä terveydenhuolto;

11. panee merkille, että useat jäsenvaltiot ovat antaneet kaikille kansalaisilleen suosituksen hengityssuojainten käytöstä julkisilla paikoilla, mikä vaikuttaa tehokkaalta ennaltaehkäisevältä toimenpiteeltä viruksen leviämisen hillitsemiseksi, ja että toiset jäsenvaltiot suunnittelevat sen tekemistä pakolliseksi;

12. panee merkille unionin pelastuspalvelumekanismin alkuvaiheen epäonnistumisen ja eräiden jäsenvaltioiden määräämät henkilönsuojainten ja hengityskoneiden vientiä koskevat rajoitukset, jotka osuivat kaikkein vaikeimpina päivinä maihin, joihin covid-19:n oli levinnyt eniten; muistuttaa, että kaikki käyttöön otetut rajoitukset eivät ole perusteettomia; kehottaa komissiota varmistamaan unionin pelastuspalvelumekanismin ja terveys- ja turvallisuuskomitean asianmukaisen toiminnan, mahdollistamaan laitteiden ja materiaalien keskitetyn hankinnan lisäämisen, varmistamaan nopeat hankinnat ja yhteisen jakelun aloittaen suurimmassa tarpeessa olevista alueista, huolehtimaan tehokkaasta koordinoinnista ja antamaan selkeitä toteutettavissa olevia sääntöjä näiden resurssien jakamiseksi sekä takaamaan tehokkaamman ja oikea-aikaisen tietojenvaihdon;

13. kehottaa komissiota nopeuttamaan yhteishankinnan yhteydessä menettelyjä, joilla hankitaan välittömästi sopiva määrä henkilönsuojaimia, hengityskoneita, testauspakkauksia ja lääkinnällisiä laitteita lähetettäviksi pahiten kärsineisiin jäsenvaltioihin;

14. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään yhteisen verkkoportaalin, josta EU:n kansalaiset voivat löytää kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät merkitykselliset tiedot kaikilla virallisilla kielillä;

15. tähdentää, että avoimuus ja tiedottaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tämäntyyppisen terveyskriisin aikana, jolloin ensimmäisiä tapauksia ei useinkaan pystytä diagnosoimaan eikä tartuntojen määrää selvittämään viruksen leviämisen estämiseksi, riippumatta myöhemmin toteutettavista terveyteen ja leviämisen estämiseen tähtäävistä toimenpiteistä;

16. pitää valitettavina viimeisimpiä perusteettomia poliittisia hyökkäyksiä joitakin kansallisia hallituksia vastaan, jotka ovat oikeutetusti ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä epidemian pysäyttämiseksi; toteaa, että jäsenvaltioiden hallitukset eivät saa käyttää poikkeustilan julistamista välineenä, jolla estetään parlamentaarinen valvonta;

17. suhtautuu myönteisesti komission käytännön ohjeisiin kriittisten työntekijöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi; korostaa, että tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että liikkuvat työntekijät EU:ssa, erityisesti ne, jotka ovat kriittisissä ammateissa koronaviruspandemian torjumiseksi, voivat päästä työpaikalleen ja että heillä on asianmukainen sosiaaliturva;

18. korostaa, että jäsenvaltioiden ja komission on kiireellisesti määritettävä parhaat käytännöt, jotka voidaan ulottaa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta työntekijät voivat harjoittaa ammattiaan ilman kohtuuttomia esteitä ja jotta vapaa liikkuvuus EU:ssa voidaan aloittaa uudelleen mahdollisimman pian;

19. panee tyytyväisenä merkille 16. maaliskuuta annetun komission tiedonannon EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta matkustusrajoituksesta, koska globalisaatio ja kansainvälinen liikkuminen luovat olosuhteet, jotka helpottavat viruksen leviämistä rajojen yli, sekä sitä seuranneen 8. huhtikuuta annetun tiedonannon; huomauttaa, että väliaikaisen matkustusrajoituksen olisi koskettava kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista kolmansista maista EU+-alueelle ja että sitä voitaisiin jatkaa tulevasta kehityksestä riippuen; korostaa, että EU:hun palaavat EU:n kansalaiset on vapautettava matkustusrajoituksista;

20. kehottaa komissiota perustamaan työryhmän, jonka tehtävänä on laatia jäsenvaltioiden tilastoja koskevat suuntaviivat, kerätä ja analysoida tietoja ja antaa maakohtaisia lisäsuosituksia;

21. huomauttaa, että tietosuojasääntöjä olisi tulkittava joustavasti, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä koronaviruspandemian torjumiseksi kestoltaan rajoitetun hätätilanteen aikana; tuomitsee kaikki perusteettomat toimenpiteet tai vaatimukset, jotka voisivat heikentää tietojen vaihtoa unionissa, ja tällaisten rajoitusten kielteiset vaikutukset unionin yhteisiin toimiin pandemian torjumiseksi;

22. panee tyytyväisenä merkille lähtö- ja saapumisaikoja koskevien vaatimusten soveltamisen väliaikaisen keskeyttämisen, sillä vaatimukset velvoittavat lentoyhtiöt käyttämään ainakin 80 prosenttia lähtö- ja saapumisajoistaan, jotta ne voivat pitää ne myös seuraavana vuonna; toteaa, että keskeyttämisen tarkoituksena on auttaa lentoliikenteen harjoittajia selviytymään koronaviruskriisin aiheuttamasta lentoliikenteen jyrkästä laskusta ja turvata niiden oikeudet ja investoinnit;

Sisämarkkinat, lainsäädäntötaakan keventäminen, rajatylittävä kauppa

23. korostaa, että sisämarkkinat ovat Euroopan unionin suurin saavutus ja voimavara eikä niitä pitäisi vaarantaa EU:n covid-19-epidemian johdosta toteuttamien toimien seurauksena; kehottaa komissiota luetteloimaan kaikki perustellut väliaikaiset toimenpiteet, jotka määrättiin alkuvaiheen vastauksina epidemiaan, ja kehottaa kansallisia hallituksia ja tarvittaessa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin niiden poistamiseksi, kun ne eivät enää ole perusteltuja;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lykkäämään sellaisten uusien vaatimusten soveltamista, jotka on otettu käyttöön lainsäädännöllä, jota aletaan soveltaa seuraavien kolmen kuukauden aikana, jotta sääntelyn muutokset eivät vaikuta kielteisesti yrityksiin tänä haastavana aikana ja jotta yrityksille annetaan aikaa varmistaa vaatimusten noudattaminen niiden toimiessa normaalisti; pitää myönteisenä komission päätöstä laajentaa valtiontukia koskevien lakien lieventäminen koskemaan yrityksiä, jotka kehittävät lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, suojavarusteita ja desinfiointiaineita sekä testauslaitoksia ja niihin liittyvää infrastruktuuria covid-19-pandemian torjumiseksi; on tyytyväinen komission päätökseen ehdottaa lääkinnällisistä laitteista annetun asetuksen siirtymäkautta koskevaa yhden vuoden moratoriota, sillä se olisi voinut vaikuttaa kielteisesti lääkkeiden saatavuuteen, ja kannattaa sitä, että lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyvät asiaan liittyvän lainsäädännön nopeasti;

25. suhtautuu myönteisesti komission 16. maaliskuuta 2020 antamiin suuntaviivoihin rajavalvontatoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on suojella terveyttä ja varmistaa tavaroiden ja keskeisten palvelujen saatavuus; korostaa, että erittäin kriittisessä tilanteessa jäsenvaltio voi todeta tarpeen palauttaa rajatarkastukset vastauksena tarttuvan taudin aiheuttamaan riskiin;

26. kehottaa komissiota pyrkimään koordinoituun lähestymistapaan ja hyödyntämään jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, jotta varmistetaan kriittisen infrastruktuurin, mukaan lukien keskeiset palvelut, esteetön rajatylittävä toiminta sekä energian, elintarvikkeiden, lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden toimitukset;

27. suhtautuu myönteisesti komission 23. maaliskuuta 2020 antamiin suuntaviivoihin jäsenvaltioiden niin kutsutuista vihreistä rajanylityskaistoista, joilla varmistetaan tavaroiden nopeat ja jatkuvat kuljetukset koko EU:ssa ja vältetään pullonkaulat keskeisillä sisärajojen ylityspaikoilla; kannustaa sisärajatarkastuksia suorittavia jäsenvaltioita turvaamaan sisämarkkinoiden ja etenkin toimitusketjujen eheyden ja pidättäytymään kaikista epäoikeudenmukaisista käytännöistä; pitää myönteisenä komission julkistamia uusia suuntaviivoja, jotka koskevat EU:n hätäapua rajatylittävässä terveydenhuollossa, ja sen päätöstä poistaa väliaikaisesti tullit kolmansista maista tuotavilta lääkinnällisiltä laitteilta ja suojavarusteilta;

28. korostaa tarvetta keventää digitaalisten alustojen kautta tapahtuvaan tavaroiden rajatylittävään jakeluun liittyvää hallinnollista rasitetta ja siten tukea toimia, joilla pyritään varmistamaan lähikontaktien välttäminen mutta mahdollistamaan samalla, että kansalaiset saavat tarvitsemiaan tuotteita;

29. pyytää komissiota ja Euroopan investointipankkia (EIP) huolehtimaan Euroopan lääkehuoltojärjestelmän sujuvasta toiminnasta ja lääkkeiden jakelusta, mikäli covid-19-pandemia jatkuu pitkään, ja antamaan erityistä apua ja tukea riskeille eniten alttiina oleville aloille;

30. korostaa tarvetta pyrkiä poistamaan kaikki kansalliset kiellot, jotka koskevat lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden vientiä muihin EU:n jäsenvaltioihin; pitää tärkeänä varmistaa lääketieteen ammattilaisten ja lääkintätarvikkeiden vapaan liikkuvuus; painottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden on tärkeää noudattaa yhdenmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa, jotta varmistetaan keskeisten palvelujen ja tavaroiden toimitukset niin kutsuttujen vihreiden kaistojen kautta; korostaa, että on ehdottoman tarpeellista tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan pitää yllä elintärkeitä toimitusketjuja ja toimintaa keskeisillä aloilla; korostaa, että on tärkeää ylläpitää monenvälistä vuoropuhelua G20-maiden ja merkittävien valmistajamaiden kanssa, ja tähdentää, että on tärkeää turvata kansainväliset vihreät kaistat, jotta vältetään keskeisten lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden toimitushäiriöt; painottaa lisäksi, että tulliviranomaisten on syytä noudattaa yhdenmukaista lähestymistapaa pyrittäessä helpottamaan keskeisten tuotteiden kulkua; kehottaa komissiota laajentamaan tuoteluetteloa, johon sisällytetään covid-19-taudin torjuntaan liittyviä tuotteita ja jonka perusteella tullit poistetaan, jotta voidaan luoda EU:ssa kattavat reagointivalmiudet;

31. kehottaa jäsenvaltioita auttamaan hankkimaan välttämättömiä suojavarusteita ja muita Euroopan postitoiminnan harjoittajien tarvitsemia välineitä, jotta voidaan suojella asianmukaisesti näitä keskeisiä työntekijöitä ja palauttaa kokonaan pakettitoimitukset; toteaa, että postipalvelujen rajoitukset heikentävät entisestään eurooppalaisten pk-yritysten valmiuksia selviytyä nykyisestä kriisistä ja vaikuttavat laajemmin kielteisesti sähköisen kaupankäynnin alaan;

32. korostaa tarvetta tehostaa toimia, joilla pyritään havaitsemaan ja poistamaan nopeasti vaaralliset tuotteet, erityisesti väärennetyt lääkinnälliset laitteet ja henkilönsuojaimet;

33. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat kansainvälisessä rahtiliikenteessä käytettävien ajoneuvojen katsastusten voimassaolon jatkamisen, jos se on päättymässä;

Budjettituki ja taloudellinen tuki

34. katsoo, että jäsenvaltioilla olisi oltava täysi vapaus talousarvion suhteen, jotta ne voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, pitää sosiaaliset ja taloudelliset kehyksensä mahdollisimman hyvässä kunnossa ja valmistautua tehokkaasti myöhempään elpymiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EU:n verotus- ja valtiontukisääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina talouspolitiikan ohjauspaketilla (six-pack) ja budjettikuripaketilla (two-pack), mahdollistamien joustojen maksimaalista käyttöä;

35. tukee painokkaasti covid-19-pandemian puhkeamisesta kärsivien jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta; katsoo, että vuoden 2020 talousarviossa olisi otettava käyttöön mahdollisimman paljon käytettävissä olevia varoja, jotta voidaan vastata välittömiin haasteisiin; suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, jotka mahdollistavat EU:n varojen joustavan käytön; edellyttää tässä yhteydessä, että komissio antaa jäsenvaltioille tarvittavaa tukea, jotta voidaan varmistaa näiden aloitteiden joustava ja tehokas täytäntöönpano; toivoo joustoa etenkin siltä osin, kun jäsenvaltiot käyttävät Euroopan sosiaalirahaston varoja; kehottaa tässä yhteydessä ottamaan kiireellisesti käyttöön varoja SEUT:n 122 artiklan perusteella, joka koskee jäsenvaltiolle annettavaa taloudellista tukea, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle suuria vaikeuksia; tukee lisäksi väliaikaisen ja kohdennetun solidaarisuusrahaston perustamista, jotta jäsenvaltiot voivat antaa koordinoitua tukea katastrofeista kärsiville maille;

36. katsoo, että on tarpeen taata jäsenvaltioille ja alueille enemmän joustoa, jonka turvin ne voivat toimia nopeasti ja tehokkaasti käyttäen nopeita ja yksinkertaisia hallintomenettelyjä, jotta

 varmistetaan siirrot koheesiopolitiikan eri rahastojen välillä ja voidaan siten tukea terveystoimenpiteitä, sosiaalisia toimenpiteitä, yrityksiä, talouden aloja ja tuotantoaloja sekä vapauttaa näin huomattavia resursseja

 tuetaan strategista keskittymistä painopisteisiin pandemiasta johtuvan vakavan kriisin selättämiseksi

 yksinkertaistetaan täytäntöönpanoon, todentamiseen ja tarkastukseen liittyviä menettelyvaiheita etenkin lykkäämällä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten toimittamisen määräaikaa;

37. kehottaa komissiota lisäämään unionin yhteisrahoitusosuutta ja nostamaan sen terveydenhuoltoon liittyvässä rahoituksessa sataan prosenttiin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen osalta EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä sekä alueluokkien välillä;

38. kehottaa komissiota lykkäämään ehdotuspyyntöjen määräaikoja suoran rahoituksen luokissa sekä avustusten ja sopimusten osalta, paitsi jos ne liittyvät covid-19-kriisiin;

39. panee merkille globalisaatiorahaston (EGR) käyttöönoton yhtenä monista välineistä, joita voidaan käyttää tukemaan pandemiakriisin vuoksi irtisanottuja työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia;

40. korostaa, että kaikkien covid-19-kriisin koettelemien yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, olisi saatava riittävästi tukea ja että olisi toteutettava hätätoimenpiteitä, joilla autetaan koko työvoimaa, epävarmoissa työsuhteissa olevat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina;

41. pitää myönteisenä eurooppalaisille pk-yrityksille koronavirusinvestointialoitteesta ja Euroopan strategisten investointien rahastosta annettavaa taloudellista tukea; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan mahdollisimman joustavasti antaessaan tukea pk-yrityksille; katsoo ehdottomasti, että tilannetta on seurattava tiiviisti lähiviikkoina ja tarvittaessa tukitoimia olisi mukautettava edelleen;

42. korostaa, että jäsenvaltioiden kulttuuriala ja luovat toimialat ovat kärsineet erityisen pahasti koronaviruksen seurauksista, kun elokuvateattereita, teattereita ja konserttitaloja on suljettu ja lippujen myynti on äkisti romahtanut; painottaa, että näillä aloilla toimii paljon freelance-työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joista osalla oli vaikeuksia jo ennen epidemian puhkeamista, joten vaikutukset ovat erityisen vakavia luovien alojen ammattilaisille, joiden tulovirrat ovat yllättäen tyrehtyneet kokonaan ja jotka nyt saavat vain vähän tai eivät saa lainkaan tukea sosiaalijärjestelmästä; kehottaa komissiota osoittamaan välittömästi varoja luovien alojen ammattilaisten ja kyseisten alojen taloudellisten vaikeuksien ratkaisemiseen; pitää myönteisinä useiden jäsenvaltioiden aloitteita, joilla tuetaan niiden kulttuurialaa ja luovia toimialoja;

43. kehottaa komissiota perustamaan uuden EU:n välineen, jota tuetaan EU:n talousarviosta ja muista EIP:n määrittämistä välineistä ja jolla rahoitetaan eurooppalaisille yrityksille annettavia lainatakuita, tuetaan työntekijöitä ja tarjotaan rakenteellisia toimia Euroopan kulttuurialan, luovien toimialojen ja matkailualan elvyttämiseksi pandemian aiheuttaman hätätilan jälkeen;

44. suhtautuu myönteisesti komission ja EIP:n toimenpiteisiin, joilla tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, suojellaan työpaikkoja ja lisätään likviditeettiä Euroopan talouteen; pitää myönteisenä, että EIP ja komissio käynnistivät nopeasti tukitoimintasuunnitelman, ja toteaa, että sillä otettiin käyttöön 40 miljardia euroa, jotka käytettiin välittömästi ongelmissa olevien pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rahoituksen saannin tukemiseen; kehottaa jäsenvaltioita täydentämään tätä suunnitelmaa Euroopan laajuisella 25 miljardin euron takuurahastolla, jotta reaalitaloudelle annettava tuki voidaan nostaa yhteensä 240 miljardiin euroon;

45. korostaa, että pankeille ja muille luottolaitoksille, myös yksityisille rahoitusteknologia-alan yrityksille, on tärkeää antaa mahdollisimman paljon liikkumavaraa, jotta voidaan tukea perheiden ja yksityishenkilöiden ostovoimaa ja tarjota väliaikaisrahoitusta yrityssektorille, etenkin pk-yrityksille ja startup-yrityksille; suosittelee kuitenkin, että pidetään samalla mielessä, että yrityslainamarkkinoiden ja niihin liittyvien johdannaismarkkinoiden lisääntyvät ongelmat voivat aiheuttaa huomattavia rasitteita rahoituslaitosten nettovarallisuusasemalle;

46. pitää myönteisinä Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) ja muiden asiaankuuluvien EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten toimia sen varmistamiseksi, että valvottavat pankit voivat edelleen täyttää tehtävänsä reaalitalouden rahoittamisessa; korostaa tässä yhteydessä erityisesti, että pankkien ei tarvitse tilapäisesti noudattaa toisen pilarin mukaista pääomaohjeistusta, yleistä pääomapuskuria koskevaa vaatimusta ja maksuvalmiusvaatimusta; kehottaa makrovakausvalvonnasta vastaavia kansallisia viranomaisia tehostamaan näitä väliaikaisia toimenpiteitä lieventämällä asianmukaisesti suhdanteita tasaavaa pääomapuskuria, mikäli eivät ole vielä tehneet niin;

47. suhtautuu myönteisesti EKP:n toimiin pääoman ylläpitämistä koskevan ajattelutavan juurruttamiseksi rahoituslaitoksiin rajoittamalla maksuja, kuten keskeyttämällä väliaikaisesti osinkojen maksamisen ja osakkeiden takaisinostot ja vaatimalla mahdollisimman suurta malttia palkkioiden suhteen;

48. pitää myönteisenä valtiontukitoimenpiteitä koskevien tilapäisten puitteiden hyväksymistä, koska niiden avulla jäsenvaltiot voivat käyttää kattavasti SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua joustoa ja siten tukea taloutta koronavirusepidemian puhkeamisen yhteydessä; korostaa samalla, että on tärkeää laatia selkeä etenemissuunnitelma ja perusteet, jotta tämä poikkeusjärjestelmä voidaan lopettaa mahdollisimman pian;

49. ymmärtää, että poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa yrityksille tarpeen tehdä yhteistyötä varmistaakseen niukkojen tuotteiden toimitukset ja oikeudenmukaisen jakelun kaikille kuluttajille; pitää myönteisenä, että Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto on sitoutunut siihen, että kilpailuviranomaiset eivät puutu aktiivisesti välttämättömiin ja väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka on otettu käyttöön tarjonnan puutteen välttämiseksi; pitää samalla tärkeänä varmistaa, että tuotteita, joita pidetään keskeisinä kuluttajien terveyden suojelemiseksi nykytilanteessa, kuten henkilönsuojaimia ja lääkkeitä, on edelleen saatavilla kilpailukykyisin hinnoin; kehottaa komissiota ja kansallisia kilpailuviranomaisia ryhtymään välittömästi toimiin sellaisia yrityksiä vastaan, jotka käyttävät nykyistä tilannetta hyväkseen muodostamalla kartelleja tai käyttämällä väärin määräävää asemaansa; huomauttaa tässä yhteydessä, että nykyiset säännöt antavat valmistajille mahdollisuuden asettaa tuotteilleen enimmäishinnat, mikä saattaa rajoittaa perusteettomia hinnankorotuksia jakelutasolla;

Elintarviketurva

50. korostaa EU:n viljelijöiden ja tuottajien ratkaisevaa merkitystä elintarviketurvan kannalta ja ilmaisee syvän huolensa covid-19-pandemian vaikutuksesta EU:n maatalousalaan; kehottaa komissiota turvaamaan elintarviketoimitukset sisämarkkinoilla ja varmistamaan vapaan liikkuvuuden myös elintarviketuotannossa tarvittavien tuotantopanosten ja työntekijöiden osalta; kehottaa tarjoamaan maatalousalalle taloudellista tukea, varmuutta ja vakautta käyttämällä maatalousmäärärahoissa käytettävissä olevaa liikkumavaraa sekä talousarvion muiden pääluokkien liikkumavaroja ja korostaa tarvetta lisätä maatalousmäärärahoja seuraavalla ohjelmakaudella;

51. pyytää komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden maksaa suoria tukia viljelijöille varhaisemmassa vaiheessa, jotta viljelijöiden käyttöön saadaan kipeästi tarvittavaa likviditeettiä, ja pyytää lisäämään joustoa ja poikkeuksia määräaikoihin, ehtoihin, paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja valvontaan;

52. kehottaa komissiota toteuttamaan nopeasti väliaikaisia markkinatoimenpiteitä, mukaan lukien yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen 219–222 artiklassa tarkoitetut poikkeukselliset toimenpiteet; kehottaa hyväksymään ripeitä toimenpiteitä muun muassa kukka- ja kasvialaa, peruna-alaa, maito-, naudan- ja vasikanliha-, siipikarja-, lammas- sekä hedelmä- ja vihannesalaa varten ja seuraamaan tiiviisti muita aloja ja toteuttamaan kehityksen johdosta asianmukaisia toimia; kehottaa komissiota suhtautumaan joustavasti luetteloon, joka koskee erilaisten markkinatoimenpiteiden piiriin kuuluvia tuotteita, ja kehottaa sisällyttämään siihen yksityisen varastoinnin tuen; kehottaa komissiota etsimään tarvittavat varat maatalousmäärärahojen ulkopuolelta ja pyytää olemaan käyttämättä maatalouden kriisivarausta, sillä sen käyttö pienentäisi suorien tukien määrää tietyissä jäsenvaltioissa;

53. kehottaa komissiota seuraamaan mahdollisia epäoikeudenmukaisia käytäntöjä, jotka voivat vaikuttaa covid-19-pandemian vuoksi viljelijöihin, etenkin helposti pilaantuvien tuotteiden tuottajiin;

54. kehottaa komissiota hyväksymään nopeasti kaikki jäsenvaltioiden ehdotukset siirtää käyttämättömiä varoja maaseudun kehittämisohjelmistaan viljelijöidensä ja tuottajiensa välittömään käyttöön, jotta nämä selviytyvät kiireellisistä haasteista ja jotta voidaan mahdollistaa nopeat muutokset maaseudun kehittämisohjelmiin; pyytää komissiota varmistamaan, että tukea voidaan myöntää myös käyttöpääomalainoihin, ja pyytää antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden maksaa maaseudun kehittämisohjelmien maksuja nopeasti;

55. kehottaa komissiota varmistamaan hyvissä ajoin ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että perusteettomat pyynnöt sellaisten todistusten antamisesta tietyille maataloustuotteille, joiden mukaan ne eivät sisällä viruksia, eivät toistu, sillä tieteellisen näytön mukaan virus ei leviä elintarvikkeiden välityksellä; kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden viranomaisten avustuksella erityisen toimintasuunnitelman siitä, kuinka turvataan elintarvikkeiden laadun vastavuoroinen tunnustaminen sisärajoilla suoritettavien rajatarkastusten yhteydessä covid-19-hätätilanteessa;

56. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen keskeyttää YMP:n rahoitusosuuksia koskevien hakemusten ennakkotarkastukset ja suorittaa ainoastaan jälkitarkastuksia pyyntöjen laillisuuden todentamiseksi;

57. pitää myönteisenä komission ilmoitusta lisätä huomattavasti YMP:n vuoden 2020 ennakkomaksujen osuutta, jotta tiloilla olisi nopeasti käytettävissään likviditeettiä;

Tuki perheille

58. kehottaa toteuttamaan perhemyönteisiä politiikkoja ja käytäntöjä tarjoamalla keskeisissä palveluissa työskenteleville vanhemmille lastenhoitomahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää auttaa työssäkäyviä vanhempia löytämään lastenhoitoratkaisuja tilanteissa, joissa toinen vanhemmista on terveydenhuolto- tai hoiva-alan ammattilainen tai kuuluu asevoimiin tai poliisiin; huomauttaa, että toisella vanhemmalla olisi oltava oikeus työskennellä kotoa käsin tai ainakin tehdä osa-aikatyötä hoitaakseen lapsiaan; katsoo, että olisi tarjottava suoraa taloudellista tukea työntekijöille, joiden on pidettävä vapaata hoitaakseen lapsiaan (tai tuettava työnantajia, jotka antavat tätä varten palkallista lomaa) ja että etätyötä ja joustavia työoloja koskevia vaatimuksia olisi mukautettava siten, että työntekijät voivat yhdistää palkallisen ja palkattoman työn;

59. tunnustaa vanhempien roolin heidän varmistaessaan lastensa koulutuksen jatkumisen ja luodessaan lasten kehitystä kannustavan ympäristön;

60. painottaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää suojella perheitä, joissa lapsilla on erityistarpeita ja joiden on vaikea välttää lähikontakteja ja jotka siksi tarvitsevat lisätoimenpiteitä;

61. korostaa, että ikääntyneet jäävät vaille perheidensä ja hoitajiensa hoivaa ja valvontaa, mikä saattaa johtaa laiminlyöntiin sekä yksityiskodeissa että hoitokodeissa;

62. toteaa, että covid-19-epidemia on aiheuttanut epävarmuutta arjessa ja että pitkittynyt karanteeniin vetäytyminen aiheuttaa toisinaan yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta; vaatii jäsenvaltioita tunnustamaan täysin kriisin vaikutukset mielenterveyteen ja suosittelee, että käynnistetään EU:n laajuinen mielenterveyskampanja, jossa neuvotaan, kuinka pidetään yllä henkistä hyvinvointia; kehottaa suojelemaan erityisesti riskiryhmiä, etenkin ikääntyneitä, yksinäisyydeltä ja eristyneisyydeltä;

63. kehottaa komissiota ehdottamaan täysin SEUT:n 168 artiklan mukaisesti yhteistä eurooppalaista terveyspöytäkirjaa, jolla varmistetaan johdonmukainen EU:n laajuinen reagointi ja johon sisältyy tarkkoja ohjeita kliinisestä diagnosoinnista ja yleisemmin potilaiden hoidosta; kehottaa komissiota laatimaan standardoidun terapeuttisen hoidon algoritmin, joka perustuu jäsenvaltioiden omiin aiempien ennaltaehkäisevien toimien malleihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan räätälöidyn EU:n rekisterin hoitohenkilöstön suojelusta, jotta helpotetaan ideoiden, tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista;

Terveydenhuoltoa koskeva yhteistyö

64. suhtautuu myönteisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja terveysturvakomitean vastauksiin ja kehottaa jatkamaan ja lisäämään vankkaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa yhteistyötä sekä EU:n että kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan koordinoida yhteisten terveydenhuoltokäytäntöjen hyväksymistä ja varmistaa, että pintasivelykokeita tehdään laajalti ja asianmukaisesti kussakin jäsenvaltiossa;

65. pitää valitettavana, että vuosina 2013–2018 ECDC:n kokoaikaisten työntekijöiden määrä väheni kahdellakymmenellä, mikä vaikutti kielteisesti keskuksen valmiuteen selviytyä työmäärästä; kehottaa komissiota palauttamaan virkoja nykyisten talousarviomenettelyjen avulla, jotta keskus voi toimia asianmukaisesti nyt ja myös nykyisen kriisin jälkeen; korostaa, että ECDC:n toimivaltuuksia on lisättävä, jotta se voi seurata jatkuvasti ja perinpohjaisesti lääketieteellisiä tarkkailu-, seuranta- ja valvontatietoja; kehottaa lisäksi ottamaan ECDC:n mukaan komission neuvoa-antavan covid-19-paneelin työhön ja kehottaa keskusta ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti;

66. katsoo, että myös Euroopan lääkeviraston (EMA) toimivaltuuksia olisi laajennettava, jotta virasto voi tehdä ensimmäisen ja toisen vaiheen kliinisiä tutkimuksia ja puuttua tehohoitoyksiköissä ilmeneviin kriittisten lääkkeiden puutteisiin, jotka johtuvat kasvavasta kysynnästä, erityisesti pandemian kaltaisissa vakavissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa;

67. vaatii nopeutettua hyväksyntämenettelyä ja ehdollista myyntilupaa covid-19:n torjuntaan tarkoitetuille lupaaville ja kokeellisille hoitotoimenpiteille tai lääkkeille, joilla on uusi käyttötarkoitus; kiittää tutkijoita, jotka julkaisevat maksutta tutkimustuloksiaan, joiden tarkoituksena on löytää hoito covid-19-tautiin;

68. kehottaa komissiota laatimaan ECDC:n, EMA:n, Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) välinen yhteinen yhteisymmärryspöytäkirja, jotta voidaan kehittää edelleen tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja virastojen keskinäistä ymmärtämystä sekä tarvittaessa yhteisiä hankkeita merkittäviin kansanterveydellisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi;

69. muistuttaa, että eurooppalainen maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS) Galileo tarjoaa tarkimmat geopaikannustiedot ja että Copernicus tarjoaa erilaisia maanhavainnointipalveluja, kuten Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun, joka soveltuu myös vastaaviin kriiseihin; kannustaa kaikkia viranomaisia hyödyntämään laajasti eurooppalaisia avaruusohjelmia covid-19-pandemian torjunnassa; kehottaa Euroopan GNSS-virastoa ja komissiota lisäämään tiedotus- ja tukitoimiaan;

70. suhtautuu myönteisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun suositukseen kehittää tiukkaa tietosuojaa noudattava yhtenäinen EU-sovellus, koska se on tehokkain ratkaisu koronaviruspandemiaan; toteaa, että yhtenäinen sovellus voisi auttaa välttämään sulkutoimet ja mahdollistaisi rajat ja alueet ylittävän vapaan liikkumisen covid-19:n tai muiden mahdollisten pandemioiden aikana; katsoo kuitenkin, että tällaisen EU:n laajuisen sovelluksen kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi tarvittaisiin enemmän aikaa sen toimintojen määrittelyyn, testaamiseen ja täytäntöönpanoon sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten vahvaa osallistumista; ehdottaa, että EU:n yhteisen sovelluksen olisi perustuttava Galileoon ja että se olisi sisällytettävä pandemioita koskevien varhaisvaroitusohjelmien kehittämiseen infektioiden leviämisen seuraamiseksi, paikallistamiseksi ja ymmärtämiseksi samalla tavalla kuin patentoitu verkkosovelluspalvelu BlueDot; kehottaa Euroopan GNSS-virastoa ja komissiota käynnistämään EU-sovellusta koskevan pilottihankkeen ja tarjoamaan taloudellista ja teknistä tukea väliaikaisille ratkaisuille, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen jakaminen tai menestyksekkäiden paikallisten ratkaisujen avoimet lähdekoodit, jos sellaisia on saatavilla;

71. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan digitaalisen tietojenvaihtofoorumin terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he voivat kerätä epidemiologista tietoa, tieteeseen perustuvia käytäntöjä koskevia suosituksia ja varoituksia riskeistä tai esteistä, joita on kohdattu, kuten lääkkeiden tai suojavarusteiden puute;

72. korostaa tarvetta perustaa suurissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa julkisen ja yksityisen sektorin välinen johtavien sairaaloiden huippuosaamisverkosto, joka toimii ilma-, vektori- ja kosketusvälitteisten tartuntatautien tutkimuksen ja hoidon alalla;

73. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita laatimaan nykyisistä karanteenitoimenpiteistä luopumista koskevan tehokkaan strategian, jota tuetaan laajamittaisilla testeillä ja joka pannaan täytäntöön yhteisesti, koordinoidusti ja asteittain;

74. pitää valitettavana, että monissa tapauksissa ikääntyneitä on syrjitty heidän ikänsä vuoksi, kun kyse on ollut elintärkeän lääketieteellisen tuen ja hoidon saannista; toteaa lisäksi, että syrjintää on ilmennyt myös terveydenhuoltokäytännöissä ja se on hyväksytty toimintaohjeeksi; kehottaa neuvostoa perussopimusten mukaisen toimivaltansa rajoissa ja SEUT-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti ryhtymään asianmukaisiin toimiin kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi tässä asiassa;

Elvytysvaihe

75. katsoo, että EU:n on elvytysvaihetta suunnitellessaan

1) harkittava uudelleen lainsäädännöllisiä ja poliittisia painopisteitään keskittyäkseen aloitteisiin, jotka auttavat taloutta, ja vetäydyttävä kaikista sellaisista aloitteista, jotka poikkeavat talouden elvytyksen keskeisestä tehtävästä tai heikentävät sitä, erityisesti lykkäämällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, kunnes jäsenvaltiot palaavat kriisiä edeltäneelle tuotanto- ja työllisyystasolle, ja antamalla tietyille eurooppalaisille teollisuudenaloille enemmän aikaa noudattaa voimassa olevaa alakohtaista lainsäädäntöä, erityisesti kyseisten säädösten mukaisia velvoitteita, joita olisi noudatettava tulevina kuukausina;

2) tarkistettava ehdotettua monivuotista rahoituskehystä siten, että talouden elpymisestä tulee sen ensisijainen tavoite;

3) rakennettava uudelleen sisämarkkinat ja toteutettava muita toimenpiteitä yritysten, erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, tukemiseksi, jotta saadaan elvytettyä Euroopan talous;

4) vahvistettava ulkorajoja toisen aallon kriisin riskin pienentämiseksi;

5) elvytettävä kansainvälistä kauppaa;

6) tarkasteltava covid-19-kriisin vaikutuksia ulkosuhteisiin;

Lainsäädäntöä ja politiikkaa koskevat ensisijaiset tavoitteet

76. kehottaa komissiota tarkistamaan poliittisia painopisteitään siten, että niissä otetaan huomioon tarve palauttaa kasvu ja rakentaa Euroopan talous uudelleen uuden todellisuuden mukaisesti; katsoo, että komission olisi siksi karsittava radikaalisti kriisiä edeltäneitä sääntelytavoitteitaan, tarkasteltava uudelleen poliittisia painopisteitään ja toimittava etupäässä käytännönläheisesti; korostaa, että EU:n vastaus covid-19-kriisiin ei saisi toimia perusteena nykyisiä poliittisia painopisteitä koskevan työn tehostamiselle tai Euroopan yhdentymisen syventämiselle; korostaa, että kunnianhimoisia ohjelmia on ehkä vähennettävä ja että yrityksille ja alueille aiheutuvat taloudelliset kustannukset olisi minimoitava tai poistettava, jos niitä ei voida kattaa siirtymävaiheen rahoituksella; korostaa, että sen sijaan, että edellytettäisiin laaja-alaista uutta lainsäädäntöä vihreän kehityksen ohjelman kaltaisten aloitteiden yhteydessä, ensisijaisena tavoitteena on oltava sellaisten talousarvio- ja lainsäädäntöuudistusten toteuttaminen, jotka auttavat Euroopan talouden jälleenrakentamisessa ja antavat yrittäjille, pk-yrityksille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja suuremmille yrityksille mahdollisuuden jälleenrakentaa, palauttaa myyntimarkkinat, palkata uudelleen henkilöstöä ja investoida tulevaan kasvuun;

77. kehottaa komissiota erityisesti lykkäämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa kriisin päättymiseen asti ja muuttamaan vastaavasti vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä siten, että otetaan käyttöön ja asetetaan saataville varoja, joilla tuetaan suhdanteita tasaavia toimia kriisin eniten koettelemilla alueilla ja niiden tuotantoaloilla; kehottaa komissiota keskeyttämään kaikki vihreän kehityksen ohjelman mukaiset toimet, jotta voidaan vähentää sääntelytaakkaa ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat raha- ja veropoliittiset toimenpiteet yritysten ja teollisuuden tukemiseksi pandemian ja sitä seuraavan maailmanlaajuisen talouden taantuman aikana;

78. korostaa, että Euroopan teollisuudelle olisi annettava enemmän aikaa noudattaa alakohtaista lainsäädäntöä, koska toistaiseksi käynnissä ei ole tuotantoa, kehittämistä, testausta tai muunlaista toimintaa; toteaa lisäksi, että erityisesti olisi vähennettävä sääntelypainetta, joka liittyy lainsäädäntöön, joka on määrä panna täytäntöön lähikuukausina, kuten ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti tai henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormit; katsoo, että kaikkia uusia lainsäädäntöaloitteita olisi lykättävä, jos ne aiheuttavat lisärasitteita teollisuudenaloille ja hidastavat siten niiden taloudellista elpymistä;

79. katsoo, että elvytyssuunnitelmaan olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla suojellaan köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia kotitalouksia covid-19-pandemian jälkeisen taantuman vaikutuksilta muun muassa lieventämällä EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusta niiden elinkustannuksiin; katsoo lisäksi, että EU:n tason elvytyssuunnitelmalla olisi erityisesti tuettava kansallisia ohjelmia tätä tarkoitusta varten;

80. kehottaa komissiota muuttamaan ehdotuksia uudeksi lainsäädäntökehykseksi, jotta voidaan varmistaa suurempi joustavuus ja reagointivalmius mahdollisissa vastaavissa kriiseissä erityisesti terveydenhuoltojärjestelmiä ja yrityksiä koskevien rakenteellisten toimenpiteiden osalta sekä varmistaa heikoimpien työllisyys ja suojelu;

81. varoittaa ottamasta käyttöön uutta EU:n lainsäädäntöä, joka perustuu kansallisiin protektionistisiin toimenpiteisiin ja joka vain mutkistaisi edelleen toimintaa sisämarkkinoilla; korostaa, että tällaisilla toimenpiteillä voitaisiin heikentää jäsenvaltioiden ja komission toteuttamia elvytystoimia;

82. kehottaa komissiota lykkäämään vihreän kehityksen ohjelman lisäksi uusia aloitteita, muun muassa maatalousalaan vaikuttavia sääntelyehdotuksia, kuten pellolta pöytään -strategiaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa, jotta voidaan tarjota kiireellisesti välttämätöntä vakautta, jota maanviljelijät tarvitsevat selviytyäkseen covid-19-pandemian sosioekonomisista vaikutuksista;

83. katsoo, että pandemian vakavuudella, laajuudella ja ennakoimattomuudella on selviä vaikutuksia komission kykyyn tehdä objektiivisia ja luotettavia sosioekonomisia vaikutustenarviointeja, ja pyytää siksi komissiota keskeyttämään määräämättömäksi ajaksi vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmaa koskevan työnsä;

84. kehottaa komissiota covid-19-kriisin hoitamisesta saatujen kokemusten perusteella tehostamaan toimiaan digitaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja digitaalisten taitojen parantamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään etätyön tärkeänä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavana tekijänä kaikkiin strategioihinsa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään etälääketieteen ja etähoitopalvelujen kapasiteettia;

85. suhtautuu myönteisesti komission suuntaviivoihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kriittisten työntekijöiden liikkuminen EU:n sisärajojen yli, mukaan lukien elintarviketeollisuuden työntekijät ja maatalouden kausityöntekijät;

86. ehdottaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden (PCI-hankkeet) osalta harkittaisiin uudelleen lähestymistapaa, jossa investoinnit keskitetään verkkoviestinnän parantamiseen kaikkialla EU:ssa, jotta varmistetaan paremmat yhteydet ja suurempi nopeus kaikkialla Euroopassa, jolloin etätyön tehokkuutta voidaan lisätä eri aloilla, ja että työnantajia kannustetaan edistämään tämäntyyppistä työtä, joka voi osaltaan lisätä työnantajien kustannussäästöjä, lisätä työntekijöiden tuottavuutta, parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, mikä johtaa parempaan työvoiman tuotantoon ja parantaa merkittävästi ympäristöä;

Monivuotinen rahoituskehys ja taloudellinen tuki elvytykselle

87. kehottaa komissiota saattamaan pikaisesti ajan tasalle monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevat ehdotuksensa ja ehdottamaan varautumissuunnitelmaa, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2021; katsoo, että tässä suunnitelmassa olisi puututtava covid-19-kriisin välittömiin seurauksiin vuoden 2020 talousarviossa toteutettujen nykyisten välineiden uudelleensuuntaamista ja vahvistamista koskevien toimien mukaisesti;

88. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, jonka mukaan se päivittää toukokuussa 2018 antamansa ehdotusluonnoksen vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, jotta voidaan puuttua nykyisen terveyskriisin vaikutuksiin pitkällä aikavälillä; korostaa, että ensisijaisena tavoitteena olisi oltava monivuotisen rahoituskehyksen tasapainottaminen ja uudelleenpriorisointi lisäämällä menojen joustavuutta, jotta rahoituskehyksestä tulisi yksi välineistä, joiden avulla talous voi toipua covid-19-kriisistä; katsoo, että komission olisi otettava huomioon kaikkien ohjelmien mahdollisuudet lisäresursseineen, jotta ne edistäisivät tehokkaasti ja vaikuttavasti talouden elpymistä, kansanterveyttä ja kriisinhallintaa ja jotta samalla turvattaisiin niiden alkuperäiset tarkoitukset; katsoo, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaismäärän eron olisi oltava mahdollisimman pieni; katsoo, että Euroopan unionin talousarvion jäykkyys haittaa sen kykyä vastata asianmukaisesti kriiseihin; katsoo siksi, että tulevan monivuotisen rahoituskehyksen joustosäännöksiä olisi lisättävä huomattavasti ohjelmien sisällä (yksinkertaistetut täytäntöönpanosäännöt, rahastojen välisten siirtojen lisääminen) sekä temaattisten ja muiden kuin temaattisten välineiden osalta;

89. ehdottaa, että tutkitaan innovatiivisia ideoita sen riskin pienentämiseksi, että aikaisemmat vaikutukset ja oheisvaikutukset tekevät talouden elpymisestä tarpeettoman vaikeaa, mukaan lukien uudentyyppinen väliaikainen taloudellisen yhteisvastuun väline tai erityinen elvytysrahasto, jota olisi tarjottava kaikille jäsenvaltioille ja joka olisi kohdennettava ja suhteutettava nykyisen kriisin poikkeuksellisiin kustannuksiin ja jonka tavoitteena olisi tukea EU:n tuotantojärjestelmää ja työntekijöiden sosiaalista suojelua sekä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä;

90. antaa tunnustusta Euroopan keskuspankin pandemiaan liittyvälle poikkeustilanteessa toteutettavalle 750 miljardin euron osto-ohjelmalle ja EU:n kansallisten keskuspankkien perustamille rinnakkaisille järjestelmille; ymmärtää, että poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia rahapoliittisia toimenpiteitä; toteaa lisäksi, että EKP:llä on tässä nimenomaisessa kriisissä kaksi päätehtävää: euroalueen yleisen inflaatiotavoitteen hallinnoiminen ja lisäksi toimiminen viimesijaisena lainanantajana tässä kriittisessä tilanteessa, jossa on äärimmäisen tärkeää minimoida jäsenvaltioiden elpymisestä aiheutuvat kustannukset;

91. pitää Euroopan vakausmekanismia (EVM) riittämättömänä välineenä vastaamaan symmetrisiin häiriöihin ja kriisin laajuuteen; pyytää siksi lakkauttamaan EVM:n ja palauttamaan yksittäisille jäsenvaltioille varat, jotka ne ovat antaneet mekanismiin ja joita ne eivät ole käyttäneet vakavan talouskriisin hoitamiseen;

92. katsoo, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi Euroopassa; katsoo tässä yhteydessä, että komission uusi ehdotus hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisestä tukivälineestä (SURE) on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan tarjoa riittävää tukea kansallisten hallitusten pyrkimyksille selviytyä covid19-pandemian aiheuttamasta työllisyyskriisistä;

93. pitää myönteisenä EIP:n aloitetta perustaa 25 miljardin euron rahasto, josta voitaisiin tukea erityisesti pk-yritysten rahoitusta; kannustaa EIP:tä ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan tähän rahastoon pääsyä koskevia menettelyjä;

94. kehottaa komissiota muuttamaan järjestämättömiä lainoja koskevista varautumisjärjestelyistä annetun asetuksen osalta järjestämättömien lainojen aikataulun mukaisia tappiovarauksia, jotta varauskäyriä voidaan aikaistaa vähintään 18 kuukauden ajan; kehottaa komissiota ulottamaan etuuskohtelun, joka on tällä hetkellä varattu virallisen vientiluottolaitoksen takaamille tai vakuuttamille järjestämättömille vastuille, koskemaan myös niitä, joille on myönnetty julkinen takaus;

Sisämarkkinoiden elvyttäminen, teollisuuspolitiikan vahvistaminen ja yritysten tukeminen

95. korostaa, että nopein paluu kasvun tielle Euroopassa voitaisiin saada aikaan poistamalla sisämarkkinoiden esteet; kehottaa komissiota keskittämään huomionsa talouden aloille, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet; panee merkille, että parlamentin omien tutkimusten mukaan palvelualalla on parhaat mahdollisuudet edistää kasvua Euroopan unionissa; kehottaa siksi komissiota puuttumaan kansallisiin esteisiin, jotka estävät palvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisen toteuttamisen;

96. kannustaa voimakkaasti komissiota nopeuttamaan sähköisen hallinnon valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioissa, mukaan lukien yhteinen digitaalinen palveluväylä; toteaa, että kun Eurooppa rakentuu uudelleen pandemian jälkeen, kansalaiset ja yritykset turvautuvat yhä enemmän nykyaikaiseen julkishallintoon ja että sähköisten allekirjoitusten tai julkisten tietojen laajemman jakamisen kaltaisiin välineisiin perustuvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto voisi helpottaa kansalaisten ja yritysten paluuta täyteen kapasiteettiin ja normaalitilaan kaikkialla Euroopassa;

97. kehottaa komissiota laajentamaan tiedonannossa Euroopan komission ohjeista julkisten hankintojen järjestelmän käytöstä covid-19-kriisiin liittyvässä hätätilanteessa (2020/C108 I/01) esitettyjä toimenpiteitä siten, että niihin sisällytetään myös muita kuin terveyteen liittyviä julkisia investointeja, jotta voidaan tukea aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaa, nopeuttaa julkisia rakennusurakoita sekä palveluja ja toimituksia koskevien sopimusten tekoa aikataulua lyhentämällä; kehottaa komissiota myös laajentamaan liikkuvuuden rajoittamisen vähentämistoimenpiteitä, jotta voidaan suhdanteita tasaavasti vahvistaa eri jäsenvaltioiden talouden ja tuotannon aloja ja strategisia aloja;

98. kehottaa komissiota tukemaan pk-yrityksiä vähentämällä selvästi byrokratiaa pandemian ja elpymisvaiheen aikana, muun muassa tarkastelemalla EU:n lainsäädäntöä covid-19-pandemian näkökulmasta ja keskeyttämällä kaiken yrityksiin vaikuttavan uuden EU:n lainsäädännön, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvän lainsäädännön, täytäntöönpanon;

99. panee merkille Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) päätöksen lykätä EU:n laajuisia stressitestejä vuoteen 2021, jotta pankit voivat asettaa etusijalle toiminnan jatkuvuuden, asiakastuki mukaan luettuna; panee lisäksi merkille, että EPV toteuttaa vuonna 2020 ylimääräisen EU:n laajuisen avoimuuskampanjan, jotta markkinatoimijoille voidaan antaa ajantasaista tietoa pankkien vastuista ja omaisuuserien laadusta;

100. katsoo, että tarkistetussa Euroopan teollisuusstrategiassa olisi keskityttävä erityisesti keskeisten teollisuudenalojen Eurooppaan palauttamiseen ja sillä olisi pyrittävä varmistamaan Euroopan strateginen riippumattomuus keskeisillä aloilla; katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava suojelemaan parhain käytettävissä olevin keinoin kriittisiä infrastruktuureja, teollisia toimintoja sekä strategisia T&K-toimia muualle siirtämiseltä tai unionin ulkopuolisilta vihamielisiltä valtausyrityksiltä; kehottaa perustamaan eurooppalaisen mekanismin, jolla tarjotaan yrityksille kaikkialla Euroopassa tasavertaiset mahdollisuudet saada rahoitusta teollisuuden elvytyssuunnitelman osana;

101. korostaa, että lääketieteellinen ja farmaseuttinen ala on erittäin tärkeä koronaviruksen torjunnan kannalta; toteaa, että tämä ala on erityisen riippuvainen asianmukaisesti toimivista globaaleista toimitusketjuista ja siihen kohdistuu lisääntyvästä protektionismista ja toimien koordinoinnin puutteesta johtuvia haasteita; kehottaa osallistumaan maailmanlaajuisesti WTO:n Pharmaceutical Zero-for-Zero -aloitteeseen; pitää erittäin tärkeänä, että EU palauttaa teknologisen suvereniteettinsa olennaisten lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten kehittämisessä ja tuotannossa; korostaa tarvetta houkutella uusia investointeja lääketieteen alalle EU:ssa, kehittää EU:n strategia tärkeiden lääkinnällisten laitteiden tuotannon siirtämiseksi takaisin unioniin tai vaihtoehtoisesti etsiä nopeasti keinoja monipuolistaa unionin tuontia, jotta voidaan taata kauppavirtojen sujuvuus ja auttaa edistämään terveydenhuollon laitteiden strategisten reservien ja liikkuvan kaluston perustamista;

102. on tietoinen toimitusketjujen häiriöistä johtuvista lyhyen aikavälin uhista; pyytää saattamaan komission ohjelman ajan tasalle, jotta voidaan kannustaa tuomaan osa tärkeästä tuotannosta takaisin Eurooppaan;

103. on tietoinen innovatiivisten alojen elintärkeästä roolin pandemian vaikutusten lieventämisessä ja esimerkiksi 3D-tulostustekniikan tarjoamasta valmistuskapasiteetista; kehottaa komissiota tukemaan eurooppalaisten valmiuksien laajentamista näille uusille aloille Euroopan teollisuuden toimintakyvyn edistämiseksi; kannattaa lääkinnällisten laitteiden ja muiden olennaisten tuotteiden yhteisiä hankintoja, koska näin voidaan yksinkertaistaa menettelyjä, saada aikaan säästöjä ja välttää turhaa jäsenvaltioiden välistä kilpailua laitteiden hankkimisessa, kun niitä tarvitaan;

104. suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin perinteisten julkisten hankintojen täydentämiseksi ”hackathoneilla” ja käyttämällä Gov/Tech-alustoja; katsoo, että nämä nykyaikaiset menetelmät tarjoavat mahdollisuuden kaivattujen digitaalisten välineiden vakaaseen kehittämiseen ja toimittamiseen; katsoo, että komission digitaalistrategiaa olisi päivitettävä niin, että sen puitteissa otetaan käyttöön Euroopan tason Gov/Tech-alusta, jolla avustetaan jäsenvaltioiden toimia digitaalisen hankinnan alalla;

105. korostaa media-alan ja etenkin uutismedian erityisen akuuttia ja heikkenevää taloudellista tilannetta kaikkialla EU:ssa mainostulojen jyrkästä vähenemisestä tai täydellisestä menetyksestä johtuen, mikä voi johtaa uutisorganisaatioiden romahdukseen jäsenvaltioissa; korostaa free lance -toimittajien, paikallisen ja alueellisen uutismedian sekä pienillä markkinoilla toimivien medioiden erityisen tukalaa asemaa; korostaa, että vapailla, riippumattomilla ja asianmukaisesti rahoitetuilla tiedotusvälineillä on ratkaisevan tärkeä merkitys toimivalle demokratialle ja sille, että varmistetaan kansalaisten asianmukainen tiedonsaanti tämän kriisin aikana;

106. pitää huolestuttavana, että komissio päätti julkaista 10. maaliskuuta 2020 tiedonannot ”Maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen, vihreän ja digitaalisen Euroopan uusi teollisuusstrategia” ja ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten”; katsoo, että kummatkin asiakirjat ovat vanhentuneita eivätkä ne kuvasta asioiden nykytilaa, minkä vuoksi pyytää niiden pikaista tarkistamista niin, että kohteiksi otetaan eniten kärsineet alueet ja teollisuudenalat;

107. panee merkille, että useissa jäsenvaltioissa pandemian käsittelyyn liittyvien toimien priorisointi on johtanut toimien lykkäämiseen muilla aloilla, ilmastopolitiikkaan liittyvät toimet mukaan lukien; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että kriisi todennäköisesti viivästyttää viittä keskeneräistä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa, jotka EU-maiden oli määrä toimittaa komissiolle; muistuttaa näin ollen, että komission on tarkasteltava uudelleen poliittisia painopisteitään ja harkittava kriisiä edeltävien sääntelypyrkimystensä rajoittamista, ilmastotavoitteet mukaan lukien;

108. panee huolestuneena merkille, että energia-ala on jo joutunut kokemaan koronaviruskriisin vaikutukset; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että uusiutuvien energialähteiden ala on suuresti riippuvainen erityisesti Kiinasta tuotavista komponenteista ja että ongelmat niiden toimituksessa ovat jo nyt vaikuttaneet kielteisesti tuuli- ja aurinkovoima-aloihin; korostaa, että äkillisestä energian hintojen laskusta sekä mahdollisista tulevista maksujen laiminlyönneistä ja toimitusketjun pullonkauloista johtuvat maksuvalmiusriskit voivat myös vaikuttaa kielteisesti muiden keskeisten energia-alojen kestävyyteen ja kehitykseen; varoittaa, että nämä vaikuttavat kielteisesti yritysten huolto- ja parannussuunnitelmiin ja viivästyttävät energiahankkeita, jotka ovat keskeisiä Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymisen, toimitusvarmuuden varmistamisen ja energiajärjestelmien muuttamisen kannalta;

109. kehottaa komissiota toteuttamaan pikaisesti covid-19-pandemian vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä kuten tilapäisiä mekanismeja, joilla turvataan energia-alan nykyiset investoinnit, täydentäviä suojatoimenpiteitä ja kannustimia, joilla kehitetään eurooppalaista toimitusketjua, joka tuottaa asianmukaiset komponentit hankkeisiin, joita tarvitaan Euroopan energia-alan muuttamiseen, välineitä, joilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista ja parannetaan Euroopan energiajärjestelmän yhdentymistä, kuten energian varastointia; korostaa, että nämä toimenpiteet eivät saisi johtaa energiajärjestelmien toimintakustannusten nousuun ja että niissä pitäisi välttää alueellisten erojen ja eriarvoisuuden kasvua ja niiden olisi mahdollistettava oikeudenmukainen siirtymä kaikille;

110. toteaa, että koronaviruksen eristystoimenpiteet ovat siirtäneet verkkoon monia aikaisemmin henkilökohtaisesti toteutettavia toimintoja, viranomaisten sekä koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten toimet mukaan lukien, ja kaupallisten videoneuvottelualustojen kaltaisten verkossa toimivien yhteistyövälineiden käyttö on lisääntynyt; on huolestunut siitä, että näistä välineistä monissa on käytetty väärin käyttäjätietoja ja niissä on ilmennyt vakavia turvallisuuspuutteita, mikä altistaa ne entistä useammille kyberhyökkäyksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa, että verkkotoiminta EU:n puitteissa on luotettavaa, suojattua ja vaativimpien yksityisyydensuojanormien mukaista; kehottaa Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastoa (ENISA) varmistamaan yritysten taloudellisen toiminnan jatkumisen järjestämällä pikaisesti täydentävää tiedotustoimintaa ja antamalla teknistä tukea yrityksille kaikkialla Euroopassa;

111. korostaa, että kriisi on paljastanut Euroopan haavoittuvuuden, jälkeenjääneisyyden ja valmistautumattomuuden tärkeällä televiestintäinfrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen alalla sekä sen riippuvuuden unionin ulkopuolisista toimijoista ja osoittanut muun muassa sen, että EU:n toimielimissä on paljastunut yllättävän paljon teknologiaan ja menetelmiin liittyvää kyvyttömyyttä siirrettäessä töitä verkkoympäristöön hätätilan aikana; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan edellä olevan huomioon poliittisissa painopisteissään ja suunnitelmissaan;

112. panee merkille, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) raporttien mukaan yleinen liikenne kiinteissä verkoissa ja matkaviestintäverkoissa on lisääntynyt merkittävästi covid-19-kriisin aikana; korostaa tässä suhteessa, että vankka digitaalinen infrastruktuuri, erityisesti erittäin suuren kapasiteetin verkot, ei ole pelkästään mahdollisten vastaavien kriisien onnistuneen hallinnan vaan myös Euroopan talouksien ja hallinnonalojen digitalisoinnin edellytys; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan 5G-verkkojen käyttöönottoa ja puuttumaan samalla infrastruktuurin valmistajiin liittyviin turvallisuuskysymyksiin;

113. antaa komissiolle tunnustusta siitä, että se on tukenut tutkimusta ja innovointia covid-19-kriisin yhteydessä hankkimalla EIP:stä tarvittavia varoja rokotteen pikaista käyttöönottoa varten ja tukemalla 18:aa hanketta osana Horisontti 2020 -ohjelman mukaista kiireellistä pyyntöään; korostaa, että on tärkeää toteuttaa lisää pikaisia toimia, jotka koskevat koronaviruksen välitöntä diagnosointia ja hoitoa sekä rokotuksia sitä vastaan; suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla otetaan käyttöön lisärahoitusta innovatiiviset lääkkeet -aloitteesta, joka on komission ja lääketeollisuuden välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jotta voidaan varmistaa lääkkeiden ja diagnostiikkavälineiden nopea saatavuus; katsoo, että kansainvälistä yhteistyötä ja avointa tiedettä on tuettava, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä tutkimuksen ja innovoinnin alalla covid-19-pandemiaa torjuttaessa;

114. korostaa, että jäsenvaltioissa on parannettava koordinointia globaalien riskien seurannan, riskienarviointipuitteiden kehittämisen ja kriisinhallintajärjestelmien perustamisen alalla; katsoo, että tällainen yhteistyö voi johtaa parempaan valmistautumiseen tulevien kriittisten tilanteiden varalta ja omaa asiantuntemusta koskevan luottamuksen lisääntymiseen jäsenvaltioiden keskuudessa;

115. korostaa, että nykyiset ja tukevat kriisit edellyttävät T&K-alalta tutkimusrahoitusta koskevan uuden lähestymistavan alulle panemia vaikuttavia vastatoimia; on hyvin huolestunut siitä, että koronaviruspandemian vastatoimia koskevaa eturintaman tutkimustoimintaa tukevan Euroopan tutkimusneuvoston puheenjohtaja professori Mauro Ferrara erosi yllättäen virastaan hänen ilmoitettuaan, että EU vastatoimet covid-19-pandemiaan ovat riittämättömiä ja että EU ei ole rahoitusta tieteenharjoittajille kriisin torjumiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan hätätapauksiin varautumista koskevien sääntöjen hyväksymistä myös muuttamalla Euroopan horisontti -puiteohjelman mukaista huippuosaamista koskevaa yleistä sääntöjä, jotta hätätilanteessa yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvaa vaikutusta koskevaa kriteeriä pidettäisiin ennakkotapauksena ja toteutetaan nopeutettuja menettelyjä, joilla vähennetään varojen anomiseen liittyviä hyvin byrokraattisia vaatimuksia;

116. kehottaa komissiota varmistamaan, että verkossa toimivat matkatoimistoa noudattavat voimassa olevia varausten peruuttamista ja hyvittämistä koskevia määräyksiä täysimääräisen kuluttajansuojan ja pk-yritysten taloudellisen kestävyyden takaamiseksi;

117. kehottaa komissiota järjestämään ja käynnistämään hätätilanteen päätyttyä maailmanlaajuisen matkailua koskevan tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan nousemista maailman suosituimmaksi matkailukohteeksi;

118. kannattaa, että siitä, mitä säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) annetun asetuksen 33 artiklan 2 kohdassa, jossa tukikelpoisen väliaikaisen keskeyttämisen enimmäiskesto rajoitetaan kuuteen kuukauteen alusta kohti kaudella 2014–2020, tehdään poikkeus, joka olisi näin ollen otettava käyttöön; katsoo, että koska nyt on vuosi 2020, aivan ohjelmakauden lopussa, kun toimintaohjelmien täytäntöönpano on edennyt hyvin, olisi tehtävä tätä kansanterveyskriisin kautta koskeva poikkeus;

119. katsoo, että olisi tehtävä poikkeus, joka mahdollistaa varojen siirtämisen painopistealoilta ja/tai aloilta, jotka on tällä hetkellä korvamerkitty EMKR-asetuksessa, muille tärkeille painopistealoille;

120. kannattaa sitä, että vesiviljelyalan kansanterveystoimissa annetaan EMKR:lle mahdollisuus tukea covid-19-pandemiasta johtuvan väliaikaisen keskeyttämisen korvaamista;

121. kehottaa komissiota antamaan kalastajille mahdollisuuden siirtää enemmän kuin nykyiset 10 prosenttia kalastuskiintiöistään seuraavaan vuoteen, kuten joustavuutta koskevan asetuksen tai perusasetuksen 15 artiklan 9 kohdassa määritellään;

Ulkorajat

122. tukee voimakkaasti Kreikan viranomaisten äskettäin toteuttamia toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan laajamittaisia muuttovirtoja ja niistä aiheutuvaa viruksen mahdollista leviämistä, mukaan lukien päätös olla kuukauden ajan hyväksymättä turvapaikka anomuksia SEUT:n 78 artiklan 3 kohdan perusteella, sillä siinä sallitaan väliaikaisten toimenpiteiden toteuttaminen tilanteissa, joissa suuret ihmisjoukot muodostavat hätätilan;

123. pitää valitettavina kolmansien maiden pyrkimyksiä käyttää muuttopainetta poliittisiin tarkoituksiin;

124. suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot lisäävät lääkinnällisen avun antamista Kreikan saarille ja muille EU:n hotspot-alueille, joissa maahanmuuttajien lukumäärä on suuri, varmistaakseen koronavirustapauksien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa ja sairaiden henkilöiden asianmukaisen avustamisen ja eristämisen; korostaa tarvetta estää uusien laittomien maahanmuuttajien saapuminen Kreikan saarille, joissa tilanne on jo nyt kriittinen ja koronaviruksen leviämistä voi olla mahdotonta hallita;

125. kehottaa komissiota tekemään oikeudellisen arvioinnin mahdollisuudesta laajentaa IRINI-operaatiota, jotta Libyan rannikolla voidaan toteuttaa merisaarto, jonka tarkoituksena on pysäyttää uusien laittomien maahanmuuttajien matkalle lähteminen; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan oikeudellisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada kansalaisjärjestöt luopumaan uusien pelastusoperaatioiden käynnistämisestä Välimerellä;

126. toteaa, että rikolliset käyttävät poikkeusolosuhteita hyväkseen esimeriksi väärennettyjen lääkkeiden avulla; kehottaa kaikkia kansallisia lainvalvontaviranomaisia hyödyntämään mahdollisimman paljon asianomaisia EU:n elimiä, kuten Europolia ja Eurojustia, ja tekemään hyvää keskinäistä yhteistyötä erityisesti rajoilla;

Kansainvälinen kauppa

127. varoittaa perusteettomista protektionistisista toimista, jotka johtavat maailmantalouden häiriintymiseen; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan WTO:n uudistamista koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi ja suhtautuu myönteisesti väliaikaisen riitojenratkaisumenettelyn toteuttamisen, kunnes WTO:n pysyvä valituselin on taas toiminnassa; korostaa, että viennin elvyttäminen on nyt ja jatkossakin EU:n talouden elpymisen tärkein väline, koska toimitusketjut ja markkinat on pidettävä avoimina maailmanlaajuisesti, ja kehottaa erityisesti G7- ja G20-kumppaneita tekemään samoin;

128. kehottaa komissiota mukauttamaan korkealaatuisen paloitellun lihan tuontitariffikiintiön hallinnointia uutta markkinatilannetta vastaavaksi Euroopan liha-alan tukemiseksi;

129. on huolissaan siitä, että tulevista suhteista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan käytävien neuvottelujen viivästyminen koronaviruspandemian vuoksi lisää sopimuksettoman tilanteen mahdollisuutta;

Ulkosuhteet

130. kehottaa laatimaan koordinoidun globaalin strategian covid-19-pandemian torjumiseksi maailmanlaajuisesti ja kehottaa EU:ta ottamaan johtoaseman asianmukaisten globaalisen vastatoimien toteuttamisessa; korostaa EU:n kriisinhallinnan, nopeiden toimien ja teknisen tuen merkitystä pyrittäessä auttamaan kehitysmaita ja niiden terveydenhuoltojärjestelmiä covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin seurauksena; korostaa niiden kansalaisjärjestöjen roolia, jotka osallistuvat eritysesti eniten tarvittavien terveydenhuollon laitteiden toimittamiseen ja lääkintähenkilöstön lähettämiseen;

131. korostaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen roolia niiden tukiessa kansalaisjärjestöjä, jotka auttavat heikoimmassa asemassa olevia, kuten vanhuksia ja vammaisia henkilöitä, ja myös niitä, jotka työskentelevät paineen alaisina äärimmäisissä olosuhteissa, kuten henkilöstö, joka tarjoaa terveyspalveluja erimerkiksi tarvittaessa lastenhoitopalvelujen kautta;

132. kehottaa tutkimaan puolueettomasti WHO:n ja Kiinan välisiä yhteyksiä, erityisesti sitä, että WHO käyttää kritiikittömästi Kiinan propagandaa virallisissa tiedonannoissaan; korostaa tarvetta uudistaa WHO:ta, jotta siitä tehdään entistä riippumattomampi;

133. kehottaa tekemään EU:n tasoisen tutkimuksen koronaviruksen alkuperästä ja Kiinan kommunistisen hallituksen mahdollisesta vastuusta viruksen leviämisessä;

134. korostaa, että jotkut autoritaariset maat voivat käyttää tämäntyyppisen maailmanlaajuisen kriisin aikaa hyväkseen tehostaakseen hybridisodankäyntiä ja vihamielistä propagandaa naapureitaan sekä EU:ta ja sen jäsenvaltiota vastaa sekä tukahduttaakseen sisäiset oppositiovoimat ja ihmisoikeuksien puolustajat;

135. panee merille, että Taiwanin asiantuntijat jätetään edelleen Genevessä pidettävien WHO:n hätätilakomitean kokousten ulkopuolelle, vaikka Taiwanissa on lukuisia vahvistettuja tautitapauksia, ja että WHO:n ja Taiwanin tautienvalvontakeskusten välillä on ollut huomattava yhteydenpidon puute koronavirukseen (2019-nCoV) liittyvissä asioissa, koska Taiwan on jätetty WHO:n ulkopuolelle; katsoo, että Taiwanin kokemusta merkittävien terveyskysymysten menestyksekkäässä hoitamisessa kotimaassa voidaan hyödyntää paitsi alueellisesti myös globaalisti ja että sen vuoksi Taiwan olisi kutsuttava osallistumaan asianmukaisella ja merkityksellisellä tavalle WHO:n toimintaan, mekanismeihin ja kokouksiin, mukaan lukien tuleva Maailman terveyskokous ja asiantuntijoiden hätätilakomitean kokoukset; toistaa tämän vuoksi pyyntönsä Maailman terveyskokoukselle Genevessä, jotta se hyväksyy Taiwanin tarkkailijan aseman; toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen tukea virallisesti Taiwanin osallistumista WHO:ssa;

136. korostaa koordinoituja disinformaatiokampanjoita sekä verkossa että sen ulkopuolella, joita toteuttavat kolmansista maista peräisin olevat valtioiden tukemat toimijat, jotka käyttävät hyväkseen meneillään olevaa kriisiä heikentääkseen luottamusta jäsenvaltioiden demokraattisiin instituutioihin hyödyntämällä kaaosta ja epävarmuutta vain pyrkiäkseen edistämään omia poliittisia ohjelmiaan; kehottaa komissiota työskentelemään Euroopan ulkosuhdehallinnossa toimivan Stratcom-työryhmän kaltaisten tärkeiden elinten vahvistamisen puolesta, jotta voidaan tehokkaasti torjua disinformaatiota; katsoo, että tehokkain vastalääke on tehostaa medialukutaitoa sekä journalismia ja tiedotusvälineitä kaikkialla EU:ssa; kehottaa EU:ta hyödyntämään kaikkia sen käytössä olevia viestintävälineitä (tiedotustoimet ja julkiset viestintätoimet, yhteydet keskeisiin medioihin ja toimittajiin, sosiaaliset verkostot jne.) tarjoamalla kansalaisilla käyttökelpoista viestintäpolitiikkaa, johon sisältyy ennaltaehkäisevää ja tosiasioihin perustuvaa tietoa, jolla pystytään varoittamaan Euroopan kansalaisia todellisista riskeistä;

 

°

° °

137. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924.

Päivitetty viimeksi: 15. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö