Päätöslauselmaesitys - B9-0158/2020Päätöslauselmaesitys
B9-0158/2020

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta

12.5.2020 - (2020/2631(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Manfred Weber, Siegfried Mureşan, José Manuel Fernandes, Jan Olbrycht
PPE-ryhmän puolesta
Iratxe García Pérez, Simona Bonafè, Jonás Fernández, Eider Gardiazabal Rubial
S&D-ryhmän puolesta
Dacian Cioloş, Luis Garicano, Valerie Hayer
Renew-ryhmän puolesta
Ska Keller, Philippe Lamberts, Bas Eickhout
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ryszard Antoni Legutko, Roberts Zīle
ECR-ryhmän puolesta


Menettely : 2020/2631(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0158/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0158/2020
Hyväksytyt tekstit :

B9-0158/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta

(2020/2631(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225, 310, 311, 312, 323 ja 324 artiklan,

 ottaa huomioon 9. toukokuuta 1950 annetun Schumanin julistuksen,

 ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322),

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi[1],

 ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin[2],

 ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[3],

 ottaa huomioon omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän antaman loppuraportin ja suositukset,

 ottaa huomioon komission antaman EU:n talousennusteen: kevät 2020,

 ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[4],

 ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta (COM(2020)0021),

 ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman globaalin digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verotuksesta: BEPS 2.0[5],

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla on ollut traagisia ja katastrofaalisia seurauksia ihmisille ja heidän läheisilleen;

B. ottaa huomioon, että kriisin vuoksi jäsenvaltioiden hyvinvointi- ja terveydenhuoltojärjestelmiin on kohdistunut erittäin suurta painetta;

C. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi vaikuttaa erityisesti haavoittuviin ryhmiin, mikä lisää eriarvoisuutta, köyhyyttä, työttömyyttä ja sosiaalisia eroja sekä heikentää sosiaalisia ja työllisyysnormeja Euroopassa;

D. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Pariisin sopimuksen;

E. katsoo, että jäsenvaltioiden epäsymmetriset taloudelliset toimet voisivat vaarantaa EU:n lähentymispyrkimykset ja vääristää sisämarkkinoita;

F. ottaa huomioon, että monet yritykset ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua lopettamaan toimintansa ja että suuri osa taloudesta on pysähdyksissä;

G. ottaa huomioon, että häiriö vaikuttaa koko EU:n talouteen ja että kriisistä selviämiseksi on varmistettava yhtäläiset velkakirjojen liikkeeseenlaskuvalmiudet ja rahoituksen saatavuus, myös euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta;

H. ottaa huomioon, että komission kevään 2020 talousennusteen mukaan EU:n BKT:n odotetaan supistuvan 7,4 prosenttia;

I. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto ei ole kyennyt sopimaan yhteisestä kriisin jälkeistä elpymistä koskevasta etenemissuunnitelmasta; ottaa huomioon, että se on kuitenkin antanut komission tehtäväksi laatia elvytyspaketin, jonka ytimessä on mukautettu monivuotinen rahoituskehys;

J. ottaa huomioon, että parlamentti ilmaisi jo huolensa komission toukokuussa 2018 ennen covid-19-kriisiä ehdottaman seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen koosta, sillä se estäisi unionia täyttämästä poliittisia sitoumuksiaan ja vastaamasta tuleviin merkittäviin haasteisiin;

K. katsoo, että pk-yritykset ovat taloutemme selkäranka ja että ne tarvitsevat vähemmän byrokratiaa, tarkoituksenmukaisia säännöksiä, parempia yrittäjien ja tutkijoiden verkostoja ja investointeja rajat ylittävään infrastruktuuriin;

L. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 312 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä monivuotiselle rahoituskehykselle;

M. ottaa huomioon, että komission odotetaan kiireesti laativan monivuotista rahoituskehystä koskevan varautumissuunnitelman EU:n edunsaajien suojelemiseksi ja mahdollisten keskeytysriskien poistamiseksi, jos seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ei päästä sopimukseen ajoissa, jotta se voisi tulla voimaan 1. tammikuuta 2021, kuten parlamentti on virallisesti pyytänyt;

N. katsoo, että monivuotista rahoituskehystä koskeva varautumissuunnitelma on täysin yhteensopiva elvytyssuunnitelman kanssa;

O. ottaa huomioon, että EU juhlisti Schumanin julistuksen 70-vuotispäivää 9. toukokuuta 2020;

1. korostaa, että unionin kansalaisten on oltava elvytysstrategian keskiössä; muistuttaa, että Euroopan parlamentti edustaa heidän etujaan; varoittaa siksi komissiota kaikista yrityksistä laatia eurooppalainen elvytysstrategia, joka ei kuulu yhteisömenetelmän piiriin ja jossa turvaudutaan hallitustenvälisiin keinoihin;

2. muistuttaa, että monivuotinen rahoituskehys on budjettiväline, jonka avulla EU täyttää tavoitteensa; varoittaa siksi komissiota kaikista yrityksistä laatia eurooppalainen elvytysstrategia, joka ei rakennu monivuotisen rahoituskehyksen ja sen ohjelmien pohjalle; vaatii, että parlamentti otetaan mukaan elvytysrahaston muotoiluun, hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon ja että se on päätöksentekoprosessin keskiössä demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

3. vaatii, että uudistetun monivuotisen rahoituskehyksen ja Euroopan elvytysstrategian olisi perustuttava taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja sietokykyiseen, kestävään, sosiaalisesti oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen talouteen siirtymisen periaatteisiin;

4. muistuttaa, että yksi parlamentin tärkeimmistä tehtävistä on valvoa toimeenpanovallan käyttöä; varoittaa komissiota käyttämästä elvytyssuunnitelmaansa esittäessään harhaanjohtavia tunnuslukuja; korostaa, että kyseessä on unionin uskottavuus;

5. muistuttaa, että parlamentin on annettava hyväksyntänsä monivuotiselle rahoituskehykselle; varoittaa komissiota esittämästä tarkistettua monivuotista rahoituskehystä, jossa elvytyssuunnitelmaa rahoitetaan nykyisten ja tulevien ohjelmien kustannuksella; varoittaa komissiota kiusauksesta rakentaa budjettivälineitä ilman parlamentin osallistumista ja siten välttyä demokraattiselta valvonnalta; palauttaa mieliin SEUT-sopimuksen 324 artiklan tässä yhteydessä tarjoaman mahdollisuuden; on valmis hylkäämään kaikki ehdotukset, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia; muistuttaa, että parlamentti ei anna hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle ilman sopimusta EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta;

Vahva monivuotinen rahoituskehys EU:n elpymistä ja sen jälkeistä aikaa varten

6. palauttaa mieliin parlamentin kannan, jonka mukaan tarvitaan kunnianhimoinen monivuotinen rahoituskehys, joka vastaa EU:n kansalaisten odotuksiin ja josta voidaan osoittaa EU:n poliittisiin sitoumuksiin ja tavoitteisiin tarvittava rahoitus; vaatii, että komission tarkistetussa ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi otetaan huomioon uusi elvytys- ja muutosrahasto seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen lisäksi; katsoo, että uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa olisi otettava huomioon sekä tarve puuttua tehokkaasti kriisin seurauksiin että uuden komission poliittiseen ohjelmaan liittyvät lisävälineet ja -aloitteet;

7. vaatii, että ennen elvytysstrategian päättymistä tehdään arviointi ja että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti sen väliarvioinnin yhteydessä;

8. toteaa, että resurssien etupainotteinen käyttö voi auttaa lieventämään kriisin välittömiä vaikutuksia, erityisesti koheesiopolitiikassa, mutta se ei tarjoa lisävaroja eikä sitä voida mainostaa sellaisena; varoittaa, että liiallinen etupainotteisuus johtaa talousarvion heikentymiseen, mikä estää EU:ta investoimasta yhteiseen tulevaisuuteensa ja tekee siitä haavoittuvamman uusille kriiseille;

9. kehottaa EU:n johtajia ja komissiota tekemään rohkeita päätöksiä EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta, mukaan lukien uusien omien varojen korin käyttöönotto; vahvistaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä esittämänsä kannan luetteloon, joka käsittää ehdotetut mahdolliset uudet omat varat: yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, digitaalisten palvelujen verotus, finanssitransaktiovero, päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot, muovimaksu ja hiilitullimekanismi; toistaa kannattavansa kaikkien alennusten ja korjausten poistamista, alv-perusteisten omien varojen yksinkertaistamista sekä sakkojen ja maksujen käyttämistä EU:n talousarvion lisätuloina;

10. varoittaa jäsenvaltioita siitä, että jos ne eivät halua hyväksyä uusien omien varojen luomista, elinkelpoisen monivuotisen rahoituskehyksen varmistaminen edellyttää väistämättä niiden suorien BKTL-perusteisten maksuosuuksien lisäkorotuksen hyväksymistä;

11. kehottaa korottamaan välittömästi ja pysyvästi omien varojen enimmäismäärää, jotta voidaan vastata monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytys- ja muutosrahaston tarpeisiin ja ottaa huomioon ennakoitu BKTL:n alentuminen kriisin aiheuttaman taantuman jälkeen;

12. vastustaa päättäväisesti kaikkia pyrkimyksiä vaarantaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen riittävä rahoitus, jotta elvytysstrategialle voidaan myöntää välittömästi rahoitusta; vaatii, että elvytyssuunnitelma on sisällytettävä suurempaan monivuotiseen rahoituskehykseen, johon sisältyy uusia omia varoja;

13. vaatii, että elvytys- ja muutosrahastoa on rahoitettava nykyisten ja tulevien EU:n politiikkojen lisäksi eikä se saa vaikuttaa unionin pitkän aikavälin painopisteisiin ja strategisiin tavoitteisiin eikä johtaa pienempään monivuotiseen rahoituskehykseen;

Uskottava Euroopan elvytys- ja muutosrahasto

14. kehottaa komissiota esittämään laajan elvytyspaketin parlamentin 17. huhtikuuta 2020 antaman päätöslauselman mukaisesti; kehottaa rahoittamaan elvytys- ja muutosrahastoa laskemalla liikkeeseen EU:n talousarviosta taattuja pitkäaikaisia elvytysjoukkovelkakirjoja, joilla maksimoidaan toimintavara ja joihin liitetään takaisinmaksusuunnitelma; korostaa, että rahasto on keskeinen osa kokonaispakettia, joka tarjoaa kahden biljoonan euron investointisysäyksen, muun muassa houkuttelemalla yksityisiä investointeja, ja on kestoltaan oikeassa suhteessa nykyisen kriisin odotettuihin syviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin;

15. vaatii, että paketti maksetaan lainoina ja enimmäkseen avustuksina sekä suorina investointi- ja pääomamaksuina ja että komissio hallinnoi rahastoa suoraan; katsoo, että varat olisi ohjattava EU:n talousarvion ohjelmiin, joihin sovelletaan täysimääräistä parlamentaarista valvontaa ja osallistumista ja joihin kohdistetaan asianmukaiset tarkastus- ja raportointivaatimukset;

16. korostaa kuitenkin, ettei rahasto saisi aiheuttaa lisärasitetta kansallisille valtionkassoille ja että sen olisi noudatettava terveen rahoituksen periaatteita; on valmis harkitsemaan jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksien säilyttämistä nykyisillä nimellisillä tasoilla vastineeksi sellaisten uusien omien varojen luomisesta, joilla paitsi maksettaisiin liikkeeseenlaskujen korot ja lyhennykset myös rahoitettaisiin kunnianhimoista monivuotista rahoituskehystä;

17. muistuttaa, että unionin uskottavuus on säilytettävä, ja varoittaa komissiota käyttämästä finanssitemppuja ja kyseenalaisia kertojia voidakseen ilmoittaa kunnianhimoisia lukuja; varoittaa, että liikkeelle pantavia investointeja koskevat tunnusluvut eivät edusta elvytys- ja muutosrahaston todellista kokoa eikä niitä voida esittää sen kuvaajina;

18. palauttaa mieliin perussopimuksen määräykset, joiden mukaan EU:n talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa ja toimielinten on varmistettava, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan; kehottaa tässä yhteydessä kohtelemaan elvytysjoukkovelkakirjoja talousarviossa taloudellisesti terveellä tavalla, joka vastaa jokaisen julkisen viranomaisen, myös jäsenvaltioissa toimivien, normaalia kirjanpitotapaa; ehdottaa, että sen sijaan, että koko jäljellä oleva määrä sisällytettäisiin vuotuiseen talousarvioon, ainoastaan kunakin vuonna erääntyvät maksut olisi katettava omien varojen enimmäismäärän alaisen toimintavaran puitteissa, samalla kun säilytetään täysi avoimuus maksamatta olevien korkojen ja pääoman takaisinmaksujen osalta ja ottaen huomioon, että takaisinmaksusuunnitelma on tästä huolimatta välttämätön;

19. korostaa, että ajoitus on olennainen ja että elvytys- ja muutosrahasto on kytkettävä nykyiseen ja tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja mukautettava sen rakenteeseen ja tavoitteisiin; kehottaa ottamaan elvytys- ja muutosrahaston käyttöön mahdollisimman pian tänä vuonna;

20. kehottaa muuttamaan tämän mittavan elvytyspaketin avulla talouksiamme ja vahvistamaan niiden häiriönsietokykyä kokoamalla yhteen strategisia investointeja pk-yritysten tukemiseksi sekä lisäämään työllistymismahdollisuuksia ja osaamista, jotta voidaan lieventää kriisin vaikutuksia työntekijöihin, kuluttajiin ja perheisiin; kehottaa siksi asettamaan etusijalle investoinnit vihreän kehityksen ohjelmaan, digitaalistrategiaan ja Euroopan riippumattomuuden saavuttamiseen strategisilla aloilla johdonmukaisen teollisuusstrategian avulla ja samalla lyhentämään ja monipuolistamaan toimitusketjuja ja suuntaamaan kauppapolitiikkaa uudelleen; kehottaa perustamaan uuden erillisen eurooppalaisen terveysohjelman;

21. pitää ratkaisevan tärkeänä, että näillä toimilla on vahva sosiaalinen ulottuvuus ja että ne sovitetaan yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen kanssa, jotta varmistetaan, että elpyminen vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä ja että sillä puututaan sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen sekä kriisistä pahiten kärsineiden henkilöiden, kuten naisten, vähemmistöjen ja köyhyysrajalla tai sen alapuolella elävien, tarpeisiin;

22. korostaa, että nämä varat osoitetaan hankkeisiin ja edunsaajille, jotka noudattavat perussopimukseen perustuvia perusarvojamme, Pariisin sopimusta, EU:n ilmastoneutraaliutta ja luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita sekä veropetosten, veronkierron ja rahanpesun torjuntaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että valtiontukia koskevat suuntaviivat ovat näiden ehtojen mukaisia;

23. muistuttaa kansainvälisen solidaarisuuden tärkeydestä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita johtamaan covid-19-kriisistä seuraavia elvytys- ja muutostoimia kansainvälisellä tasolla ja ylläpitämään samalla solidaarisuutta, ihmisoikeuksien suojelua, demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta ja monenvälisyyttä koskevia arvojamme;

°

° °

24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.

 

 

Päivitetty viimeksi: 13. toukokuuta 2020
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö