PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Kiinan kansantasavallan hyväksymästä Hongkongin turvallisuuslaista ja EU:n tarpeesta puolustaa Hongkongin laajaa autonomiaa
10.6.2020 - (2020/2665(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Reinhard Bütikofer, Anna Cavazzini, Henrike Hahn, Alexandra Geese, Hannah Neumann, Francisco Guerreiro, Niklas Nienaß, Diana Riba i Giner, Alviina Alametsä, Grace O’Sullivan
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0169/2020
B9‑0173/2020
Euroopan parlamentin päätöslauselma Kiinan kansantasavallan hyväksymästä Hongkongin turvallisuuslaista ja EU:n tarpeesta puolustaa Hongkongin laajaa autonomiaa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 1996 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen 19. joulukuuta 1984 Hongkongin kysymyksestä antaman yhteisen julistuksen,
– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 1990 hyväksytyn Hongkongin erityishallintoalueen peruslain, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1997,
– ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 22. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat” (JOIN(2016)0030) sekä 18. heinäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät EU:n Kiina-strategiasta,
– ottaa huomioon 8. toukokuuta 2019 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2018” (JOIN(2019)0008), 24. huhtikuuta 2018 annetun yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2017” (JOIN(2018)0007), 26. huhtikuuta 2017 annetun yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2016” (JOIN(2017)0016) ja 25. huhtikuuta 2016 annetun yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2015” (JOIN(2016)0010),
– ottaa huomioon komission sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 12. maaliskuuta 2019 antaman yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019)0005),
– ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2019 pidetyssä EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinasta, erityisesti 19. joulukuuta 2019[1], 12. syyskuuta 2018[2] ja 16. joulukuuta 2015[3] antamansa päätöslauselmat EU:n ja Kiinan suhteista,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Hongkongista, erityisesti 18. heinäkuuta 2019 Hongkongin tilanteesta[4], 24. marraskuuta 2016 Kiinassa vangitun kustantajan Gui Minhain tapauksesta[5] ja 4. helmikuuta 2016 kadonneiden kirjankustantajien tapauksesta Hongkongissa[6] antamansa päätöslauselmat, sekä aiemmat suosituksensa, erityisesti 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen Hongkongista 20 vuotta palauttamisen jälkeen[7],
– ottaa huomioon Kiinan kansankongressin 28. toukokuuta 2020 hyväksymän uuden turvallisuuslain,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 29. toukokuuta 2020 antaman julkilausuman Hongkongin viimeaikaisista tapahtumista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että EU tukee ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämistä ja kunnioittamista keskeisinä arvoina, jotka ohjaavat pitkäaikaisia suhteitamme Kiinan kansantasavaltaan sen mukaisesti, että EU on sitoutunut ylläpitämään näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan;
B. ottaa huomioon, että Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 1984 antamassa yhteisessä julistuksessa taataan, että Hongkong säilyttää laajan autonomian 50 vuoden ajan määräysvallan siirtämisen jälkeen; ottaa huomioon, että tästä määrätään myös vuonna 1990 säädetyssä Hongkongin erityishallintoalueen peruslaissa;
C. ottaa huomioon, että Hongkong siirtyi Yhdistyneen kuningaskunnan määräysvallasta Kiinan kansantasavallan määräysvaltaan 1. heinäkuuta 1997;
D. ottaa huomioon, että aiemmin tehdyt kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevat sopimukset samoin kuin kansainväliset ihmisoikeussopimukset koskevat Hongkongia myös 1. heinäkuuta 1997 jälkeen; toteaa, että myös Kiinan kansantasavalta on allekirjoittanut ja ratifioinut kyseisiä oikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja tunnustanut siten ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja merkityksen; ottaa huomioon, että Hongkong on sopimusosapuolena kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (KP-yleissopimus);
E. ottaa huomioon, että Hongkongin peruslaissa on säännöksiä, joilla turvataan ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien suoja; ottaa huomioon, että peruslain 27 artiklassa turvataan sananvapaus, lehdistön- ja julkaisuvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä kulkueiden ja mielenosoitusten järjestämisen vapaus; ottaa huomioon, että peruslain 45 ja 68 artiklassa määrätään, että hallintojohtaja ja kaikki lakiasäätävän neuvoston jäsenet on viime kädessä valittava yleisillä vaaleilla;
F. ottaa huomioon, että Hongkongin perinteisesti avoin yhteiskunta on viitoittanut tien sellaisen aidon ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle, joka osallistuu aktiivisesti ja rakentavalla tavalla erityishallintoalueen julkiseen elämään;
G. ottaa huomioon, että erityisesti Occupy-protestien jälkeen ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaate on alkanut rapautua Kiinan viranomaisten sekaantumisen myötä, poliittisia johtajia on vangittu, sananvapautta on heikennetty, tahdonvastaiset katoamiset ovat lisääntyneet ja Pekingille myötämieliset omistajat ovat ostaneet kirjakauppoja ja tiedotusvälineitä;
H. ottaa huomioon, että 10. kesäkuuta 2014 Kiinan kansantasavallan valtioneuvosto julkaisi valkoisen kirjan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen soveltamisesta Hongkongissa ja korosti, että Hongkongin erityishallintoalueen itsehallinto on viime kädessä Kiinan kansantasavallan keskushallinnon valtuutuksen alainen; ottaa huomioon, että Kiinan hallitus on kannustanut Hongkongin erityishallintoalueen hallitusta ottamaan käyttöön uuden nollatoleranssipolitiikan, jolla kielletään kaikki puhe ’itsemääräämisoikeudesta’ ja ’itsenäisyydestä’ kansallisen turvallisuuden perusteella ja Hongkongin peruslain vastaisesti;
I. ottaa huomioon, että Hongkongin erityishallintoalueen hallinto antoi helmikuussa 2019 pakoilevia rikoksentekijöitä ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan tarkistetun vuoden 2019 lakiehdotuksen, jolla oli tarkoitus muuttaa pakoilevia rikoksentekijöitä koskevaa asetusta, ja että ehdotus herätti massiivista vastustusta Hongkongin kansalaisten, kuten tuomarien, juristien, oppositiopoliitikkojen, oikeusaktivistien, elinkeinoelämän ryhmien ja toimittajien, keskuudessa, ja tätä vastustusta ilmaistiin monin eri tavoin maaliskuusta 2019 lähtien;
J. ottaa huomioon, että 20 viikkoa kestäneiden protestien jälkeen Hongkongin erityishallintoalueen hallinto ilmoitti viimein lakiehdotuksen virallisesta perumisesta 23. lokakuuta 2019;
K. ottaa huomioon, että pandemokraattinen ryhmittymä saavutti ylivoimaisen voiton 24. marraskuuta 2019 pidetyissä Hongkongin aluevaaleissa;
L. ottaa huomioon, että Kiinan keskushallinto on reagoinut Hongkongin kansalaisten protesteihin tehostamalla jatkuvasti pyrkimyksiään heikentää, mitätöidä ja kumota peruslain säännöksiä;
M. ottaa huomioon, että kansalais- ja ihmisoikeuksien tukahduttaminen Manner-Kiinassa ja erityisesti Kiinan uiguurivähemmistön sorto ovat johtaneet kasvavaan huoleen sekä kansainvälisesti että Hongkongissa siitä, että Hongkongin vapauksia on puolustettava tehokkaasti keskushallinnon laittomalta sekaantumiselta;
N. ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavalta on kiistänyt Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteiseen julistukseen perustuvat sitovat velvoitteensa, mikä asettaa kyseenalaiseksi Kiinan luotettavuuden kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanijana;
O. ottaa huomioon, että kansankongressin päätöksessä ulottaa kansallinen turvallisuuslainsäädäntö koskemaan Hongkongia ei oteta huomioon peruslain säännöksiä;
P. ottaa huomioon, että Hongkongin poliisia ei ole rangaistu mitenkään väkivallasta, jota se on kohdistanut mielenosoittajiin vuosina 2019 ja 2020;
1. kritisoi voimakkaasti sitä, että kansankongressi hyväksyi Hongkongia koskevan kansallisen turvallisuuslain, sillä se rikkoi näin Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteiseen julistukseen ja Hongkongin peruslakiin perustuvia Kiinan velvoitteita sekä käytännössä poisti Hongkongille luvatun laajan autonomian ja luopui ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteesta;
2. ilmaisee jatkuvan tukensa Hongkongin demokratialiikkeelle ja kehottaa Hongkongin erityishallintoalueen hallintoa luopumaan kaikista syytteistä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan sekä luopumaan kaikista sortotoimista, jotka kohdistuvat sananvapauttaan käyttäviin Hongkongin kansalaisiin, joita ovat muun muassa Martin Lee, Margaret Ng, Lee Cheuk-yan, Benny Tai, Jimmy Lai, Albert Ho ja Leung Kwok-hung;
3. on huolissaan toimittajien oikeuksien kumoamisesta ja vapaisiin tiedotusvälineisiin kohdistetusta ennennäkemättömästä painostuksesta Hongkongissa;
4. on yhä huolestuneempi kasvavasta riskistä, jonka kansallisen turvallisuuslain voimaantulo aiheuttaa kymmenille tuhansille EU:n kansalaisille Hongkongissa;
5. vaatii Kiinan keskushallintoa palaamaan jälleen noudattamaan Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistä julistusta ja Hongkongin peruslakia ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön Hongkongin peruslain, yleiset vaalit mukaan lukien;
6. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita harkitsemaan asian viemistä Kansainväliseen tuomioistuimeen sillä perusteella, että Kiinan päätös ulottaa kansallinen turvallisuuslainsäädäntö koskemaan Hongkongia rikkoo Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistä julistusta ja KP-yleissopimusta;
7. varoittaa, että Hongkongin laajan autonomian ja vapauksien loukkaaminen heikentää kansainvälisen yhteisön halukkuutta luottaa Kiinaan kumppanina ja asettaa myös kyseenalaiseksi Hongkongin tulevan roolin merkittävänä kansainvälisenä rahoitusalan keskuksena;
8. panee merkille, että Kiinan pyrkimys muuttaa aiempi ”yksi maa, kaksi järjestelmää” ‑lähestymistapa ”kaksi kokonaisuutta, yksi isäntä” -lähestymistavaksi on herättänyt erittäin torjuvia reaktioita Taiwanin kansalaisten keskuudessa, ja korostaa halukkuuttaan tehdä yhteistyötä asianmukaisten kumppanien kanssa demokratian vahvistamiseksi Taiwanissa;
9. kehottaa komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita vaatimaan aktiivisesti, että YK:n pääsihteeri tai YK:n ihmisoikeusvaltuutettu nimittäisi Hongkongin tilannetta käsittelevän YK:n erityislähettilään, ja liittymään näin Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajien aloitteeseen;
10. kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvia jäsenvaltioita kutsumaan koolle ”Arria-kokouksen”, jossa keskustellaan Hongkongin tilanteesta aktivistien, kansalaisjärjestöjen edustajien ja YK:n erityisraportoijien kanssa;
11. kehottaa EU:ta tukemaan kansainvälisen Hongkong-kontaktiryhmän perustamista tilanteen seuraamiseksi paikan päällä ja toiminnan koordinoimiseksi kansainvälisten kumppaneiden ja erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa;
12. kehottaa neuvostoa ja erityisesti tulevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota saattamaan vuonna 2020 valmiiksi EU:n ihmisoikeusloukkauksia koskevan maailmanlaajuisen pakotemekanismin, jota parlamentti kannatti 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa[8];
13. kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä pyrkimään siihen, että käyttöön otetaan asianmukaiset vientivalvontamekanismit, joilla estetään Kiinaa ja erityisesti Hongkongia saamasta tekniikkaa, jota käytetään perusoikeuksien loukkaamiseen;
14. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tarkasti, miten ne voivat välttää taloudellista ja erityisesti teknologista riippuvuutta Kiinasta esimerkiksi 5G-verkkojen kehittämistä koskevissa päätöksissään;
15. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan täysimääräisesti asiaankuuluvia EU:n ihmisoikeussuuntaviivoja niin, että kaikkea diplomaattihenkilöstöä ohjeistetaan reagoimaan päättäväisesti aktivistien pidätyksiin ja tuomioihin muun muassa varmistamalla oikeudenkäyntien tarkkailun, pyytämällä vankilavierailuja sekä ottamalla yhteyttä asianomaisiin viranomaisiin ja kehottamalla vapauttamaan henkilöt, jotka on pidätetty ja tuomittu sen vuoksi, että he ovat käyttäneet rauhanomaisesti sananvapauttaan;
16. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia seuraamaan tiiviisti valmistautumista näillä näkymin syyskuussa pidettäviin lakiasäätävän neuvoston (LegCo) vaaleihin ja raportoimaan tilanteesta säännöllisesti kiinnittäen erityistä huomiota siihen, estetäänkö ehdokkaita epäoikeudenmukaisesti osallistumasta vaaleihin joko menettelyllisten esteiden tai perusteettomien oikeuskäsittelyjen perusteella, ja ottaen huomioon myös sen, onko kaikilla kokoontumismahdollisuus kampanjointia varten ja voivatko äänestäjät antaa äänensä vapaasti;
17. kehottaa Kiinan keskushallintoa luopumaan eurooppalaisten yritysten kiristämisestä, jotta nämä tukisivat kansallista turvallisuuslakia;
18. kehottaa Kiinan viranomaisia pidättäytymään nimittämästä kansainvälistä tukea Hongkongin autonomialle ja vapauksille ”puuttumiseksi maan sisäisiin asioihin”, koska nämä huolet koskevat Kiinan sitovia kansainvälisiä velvoitteita;
19. toistaa kehotuksensa vapauttaa välittömästi kirjankustantaja Gui Minhai, joka on Ruotsin kansalainen;
20. kehottaa jäsenvaltioita myös luomaan tehokkaan pelastusmekanismin niitä Hongkongin vapauksien puolustajia varten, jotka saattavat joutua vainon kohteeksi ja tarvita suojelua poliittisen turvapaikan muodossa;
21. vaatii, että Hongkongin tilannetta ja EU:n kantaa, jossa puolustetaan Hongkongin laajaa autonomiaa, on käsiteltävä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa kesäkuussa 2020 ja myöhemmin myös EU:n ja Kiinan johtajien kokouksessa, joka oli alun perin tarkoitus pitää syyskuussa Leipzigissä;
22. muistuttaa, että on tärkeää, että EU ottaa edelleen puheeksi Kiinan ihmisoikeusloukkaukset kaikissa poliittisissa ja ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa Kiinan viranomaisten kanssa ja että tässä noudatetaan EU:n sitoumusta puhua vahvalla, selkeällä ja yhtenäisellä äänellä Kiinaa koskevissa kysymyksissä; muistuttaa lisäksi, että Kiinan kansantasavalta on allekirjoittanut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia; kehottaa siksi EU:ta jatkamaan vuoropuhelua Kiinan kanssa sen varmistamiseksi, että se täyttää nämä sitoumuksensa;
23. kehottaa komissiota tiedottamaan Kiinalle, että parlamentti ottaa Kiinan ja Hongkongin ihmisoikeustilanteen huomioon, kun sitä pyydetään hyväksymään laaja-alainen investointisopimus tai tulevat kauppasopimukset Kiinan kanssa;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä antamaan sen tiedoksi Hongkongin erityishallintoalueen hallinnolle ja Kiinan kansantasavallan hallitukselle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0110.
- [2] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 103.
- [3] EUVL C 399, 24.11.2017, s. 92.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0004.
- [5] EUVL C 224, 27.6.2018, s. 78.
- [6] EUVL C 35, 31.1.2018, s. 46.
- [7] EUVL C 369, 11.10.2018, s. 156.
- [8] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0215.