Menettely : 2020/2649(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0175/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0175/2020

Keskustelut :

PV 17/06/2020 - 30
CRE 17/06/2020 - 30

Äänestykset :

PV 19/06/2020 - 12

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{10/06/2020}10.6.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0175/2020</NoDocSe>
PDF 151kWORD 53k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Liikenne- ja matkailuvaliokunta</Titre>

<DocRef>(2020/2649(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Roberts Zīle, Carlo Fidanza</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0175/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma liikenteestä ja matkailusta

(2020/2649(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että matkailu on monialaista taloudellista toimintaa, jolla on laaja vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen kehitykseen;

B. ottaa huomioon, että matkailuala työllistää 22,6 miljoonaa ihmistä eli sen osuus on 11,2 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä ja sen osuus EU:n BKT:stä oli 9,5 prosenttia vuonna 2019, se edistää tasapainoista alueellista rakennetta ja vaikuttaa myönteisesti aluekehitykseen;

C. ottaa huomioon, että matkailu koostuu useiden sidosryhmien monimutkaisesta arvoketjusta, ja sillä on suora yhteys matkustajaliikennetoimintaan;

D. ottaa huomioon, että tärkeimmistä talouden toimialoista covid-19 on vaikuttanut kaikkein haitallisimmin liikenne- ja matkailualaan;

E. ottaa huomioon, että hyväksymällä 13. toukokuuta 2020 tiedonannon ”Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen” ja matkailu- ja liikennepaketin komissio otti ensimmäisen välttämättömän askeleen arvokkaiden liikenne- ja matkailualojen elpymisen tukemiseksi covid-19-epidemiasta;

F. ottaa huomioon, että siitä on jo kauan kun komissio antoi kesäkuussa 2010 tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”, jossa esitettiin EU:n matkailua koskeva uusi strategia ja toimintasuunnitelma;

Euroopan matkailu- ja liikennealan elpymissuunnitelmat covid-19-epidemian jälkeen

1. toteaa, että liikenneala on yksi niistä aloista, joihin nykyinen covid-19-kriisi on vaikuttanut eniten, ja pyytää siksi erityistä tukea, myös maanteiden tavaraliikenneyrityksille, jolla tarjotaan luottojärjestelyjä likviditeetin puutteen korjaamiseksi;

2. korostaa, että liikenteen elpymissuunnitelmissa olisi nykyisten liikennealojen pelastamiseen tähtäävän tuen ohella keskityttävä myös innovatiivisiin kasvumahdollisuuksiin, kuten Euroopan suurkaupunkien välisiin hyperloop-yhteyksiin kohtuuhintaisena, puhtaana ja nopeana vaihtoehtona lyhyen matkan lentoliikenteelle;

3. korostaa, että nykyisissä kriisioloissa, joissa monet kuljetusyritykset kamppailevat olemassaolostaan, on äärimmäisen tärkeää estää strategista liikenneinfrastruktuuria, kuten satamia ja rautateitä, joutumasta ulkomaiden, erityisesti Kiinan, taholta tulevien yritysostojen kohteiksi ja suojata niitä tätä vastaan sekä tarkastella huolellisesti Kiinan investointien todellista laajuutta strategisilla eurooppalaisilla liikennealoilla;

4. katsoo, että tarvitaan nopeaa lyhytaikaista tukea liikenne- ja matkailualoille, jotta voidaan varmistaa niiden selviytyminen, ja että alan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä, joilla palautetaan matkailijoille luottamus matkustaa taas Eurooppaan ja Euroopassa; korostaa, että nykyinen kriisi tarjoaa myös historiallisen tilaisuuden nykyaikaistaa matkailua EU:ssa ja alkaa pitää sitä oikeana teollisena ekosysteeminä, jolla on omat investointitavoitteensa, inhimillinen pääoma, teknologiset innovointitarpeet ja tulosindikaattorit;

5. suhtautuu myönteisesti komission osana tätä pakettia hyväksymään tiedonantoon ”Vaiheittaiset ja koordinoidut toimet vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja sisärajatarkastusten poistamiseksi – Covid-19” sekä ehdotukseen vaiheittaisista ja koordinoiduista toimista, joilla pyritään palaamaan henkilöiden rajoittamattomaan vapaaseen liikkuvuuteen;

6. muistuttaa syrjimättömyyden periaatteen merkityksestä kotimaisten ja rajat ylittävien rajoitusten asteittaisessa poistamisessa ja korostaa, että on erittäin tärkeää välttää yksittäisten jäsenvaltioiden välisiä koordinoimattomia kahdenvälisiä sopimuksia, joista on keskusteltu Euroopan unionin kehyksen ulkopuolella (niin kutsutut matkailukäytävät) ja joilla olisi lisävaikutuksia terveyskriisistä jo erityisen pahasti kärsineiden jäsenvaltioiden talouteen ja etenkin niiden matkailualaan, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden eheys ja vapaa liikkuvuus;

7. korostaa, että on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kun jäsenvaltio päättää sallia matkustamisen alueelleen, sen olisi otettava huomioon vastaavanlaisten epidemiologisten olosuhteiden sijasta jäsenvaltioiden todelliset valmiudet varmistaa terveyskäytäntöjen noudattaminen, kuten komission suuntaviivoissa todetaan;

8. ottaa huomioon rantamatkailualan vaikean tilanteen ja kehottaa komissiota tarkistamaan direktiiviä 2006/123/EY erityisesti julkisen meriomaisuuden käyttöä koskevien lupamenettelyjen osalta, jotta voidaan taata toiminnan jatkuvuus ja investointien käynnistäminen uudelleen;

9. on syvästi huolissaan siitä, että useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina määränneet yksipuolisia ja erittäin häiritseviä toimenpiteitä, jotka paitsi rasittavat huomattavasti sisämarkkinoiden toimintaa ja miljoonien EU:n kansalaisten elämää myös horjuttavat entisestään matkailua ja luottamusta; kehottaa siksi komissiota estämään jäsenvaltioita panemasta täytäntöön minkäänlaisia syrjiviä ja muita kuin epidemiologisia toimenpiteitä, jotka vain vaarantavat Schengen-alueen eheyden ja haittaavat Euroopan matkustus- ja matkailualan nopeaa elpymistä; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jolla pyritään varmistamaan tavaroiden, erityisesti elintarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, keskeytymätön kulku kaikkialla EU:ssa, ja kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden täysimääräinen toiminta ilman perusteettomia tarkastuksia ja viivytyksiä;

10. tunnustaa kansainvälisten matkailijoiden jokavuotisen merkityksen EU:n matkailualalle; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ennen kesäkautta 2020 poistamaan asteittain unionin ulkorajoilla sovelletut muuhun kuin välttämättömään matkustukseen kohdistuvat rajoitukset vaarantamatta kansanterveyttä ja turvallisuutta ja ottaen huomioon kunkin kolmannen maan epidemiologisen tilanteen;

11. suhtautuu myönteisesti 13. toukokuuta 2020 annettuun komission tiedonantoon ”Ohjeet liikennepalvelujen ja -yhteyksien vaiheittaiseksi palauttamiseksi – Covid-19” sekä ohjeistukseen, joka perustuu periaatekehykseen ja yhteiseen välineistöön ja joka auttaa käynnistämään uudelleen kaikenlaiset liikennepalvelut kaikkialla EU:ssa toteuttamalla koordinoituja, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan tilapäisistä, oikeasuhteisista ja selkeästi covid-19-epidemiaan liittyvistä muista kuin karanteenitoimenpiteistä, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön ja luotettavaan riskinarviointiin ja joissa noudatetaan uskottavien lähteiden, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) tai Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen (ECDC), määrittelemiä kansainvälisiä standardeja;

13. korostaa, että on tärkeää varmistaa EU:n ja kansainvälisen matkustuksen uudelleen aloittamiseksi EU:n tasolla sovittujen toimenpiteiden vastavuoroinen tunnustaminen; korostaa lisäksi, että eristämistoimenpiteiden täytäntöönpano ja niiden lieventäminen eivät saa missään vaiheessa johtaa EU:n korkeatasoisten liikenteen turvallisuusnormien alentamiseen;

14. suhtautuu myönteisesti 13. toukokuuta 2020 annettuun komission tiedonantoon ”Covid-19: EU:n ohjeet matkailupalvelujen asteittaisesta käynnistämisestä ja majoitus- ja ravitsemisliikkeiden terveyskäytännöistä” ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan nämä ohjeet toimivaltaisille alue- ja paikallistason viranomaisille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan matkustus- ja matkailualaa taloudellisesti näiden toimien täytäntöönpanossa täydessä yhteistyössä matkustus- ja matkailualan kanssa;

15. kehottaa komissiota ehdottamaan yhteisiä EU:n sääntöjä ehdoista covid-19:n takia annetuille arvoseteleille, joiden edellytyksenä on aina, että kuluttajat hyväksyvät ne vapaaehtoisesti ja että ne eivät vaikuta yritysten velvollisuuteen maksaa korvaukset matkustajille EU:n nykyisen lainsäädännön mukaisesti, jotta arvoseteleistä tulisi houkuttelevampia ja toimivampia ja jotta estettäisiin uusi hajanainen täytäntöönpano, joka johtaisi kuluttajien erilaiseen kohteluun ja kilpailun vääristymiseen liikenne- ja matkailumarkkinoilla; kehottaa lisäksi komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia keinoja varmistaakseen EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja yhdenmukaisen soveltamisen sekä edistämään vapaaehtoisia arvoseteleitä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen käyttöä;

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että verkossa toimivat matkatoimistot noudattavat voimassa olevia varausten peruuttamista ja hyvittämistä koskevia kansallisia säännöksiä täysimääräisen kuluttajansuojan ja pk-yritysten taloudellisen kestävyyden takaamiseksi;

17. kehottaa komissiota, jäsenvaltioiden viranomaisia ja sidosryhmiä tekemään yhteistyötä asianmukaisten ja yhteisten valmiussuunnitelmien laatimiseksi covid-19-tartuntojen mahdollista toista aaltoa varten mahdollisimman pian ja käsittelemään tartuntojen ehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä matkustus- ja matkailualalla;

18. kehottaa komissiota käynnistämään matkustamista ja matkailua koskevan EU:n tiedotuskampanjan, jolla pyritään edistämään EU:n sisäistä matkustamista, palauttamaan kansalaisten luottamus matkustamiseen ja matkailuun covid-19-pandemian aikana, valistamaan matkailijoita käytössä olevista terveys- ja turvallisuustoimenpiteistä ja kehittämään kestäviä ja koheesiota edistäviä arvoja EU:n matkailubrändin avulla; kehottaa asettamaan ”turvallisen ja älykkään kohteen” käsitteen keskeiselle sijalle kestävän, vastuullisen ja esteettömän matkailun kehittämisen varmistamisessa;

Solidaarisuuden ja koordinoinnin lisääminen EU:n matkailualalla

19. muistuttaa, että matkailu on erittäin tärkeä talouskasvun, aluekehityksen ja työllisyyden lähde ja että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 EU:lla on tukevaa toimivaltaa, jolla pyritään koordinoimaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimia tällä alalla[1];

20. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen järjestää Euroopan matkailualan huippukokous, johon osallistuisivat EU:n toimielimet, yritykset, alueet, kaupungit ja sidosryhmät ja jossa pohdittaisiin tulevaisuuden eurooppalaista matkailua, ja kannattaa vuoteen 2050 ulottuvan etenemissuunnitelman kehittämistä kohti kestävää, innovatiivista ja sopeutumiskykyistä Euroopan matkailuekosysteemiä (”Euroopan matkailuagenda 2050”); kehottaa siksi komissiota hyväksymään vuonna 2021 EU:n matkailua koskevan uuden strategian ja toimintasuunnitelman, jotka perustuvat tämän vuoropuhelun tuloksiin, jotta voidaan säilyttää Euroopan asema johtavana matkailukohteena EU:n matkailubrändin kautta;

21. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jossa tarjotaan joustavuutta valtiontukisääntöihin; vaatii kuitenkin liikenne- ja matkailualaa koskevaa selkeää ja alakohtaista ohjausta, jotta mahdollistetaan tehokas koordinointi kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja varmistetaan, että kansallisia korvausjärjestelmiä käytetään yhdenmukaisesti ja että ne otetaan käyttöön rajoitetuksi ajaksi, oikea-aikaisella ja oikeasuhteisella tavalla, jotta voidaan puuttua covid-19-epidemian aiheuttamiin menetyksiin vääristämättä kohtuuttomasti kilpailua;

22. pitää myönteisenä komission 27. toukokuuta 2020 esittämää ehdotusta EU:n elpymissuunnitelmaksi, johon sisältyy EU:n pitkän aikavälin talousarvion (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027) kasvattaminen ja uusi 750 miljardin euron elpymisväline, Next Generation EU, sekä sen tunnustaminen, että matkailu oli yksi tärkeimmistä taloudellisista toiminnoista, joihin covid-19-kriisi vaikutti vakavasti, ja että matkailun ekosysteemi tarvitsee 161 miljardin euron investoinnit;

23. kehottaa komissiota kiinnittämään elpymispaketissa asianmukaista huomiota matkailualaan ja antamaan ohjeita sen varmistamiseksi, että käynnissä olevista ja tulevista ohjelmista saadaan nopeasti rahoitusta suhteettomien hallinnollisten rasitteiden estämättä;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kiireellisesti yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, niiden likviditeetin hallinnassa, jotta ne voivat säilyttää työpaikat, ja vähentämään tarpeettomia hallinnollisia rasitteita; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission uutta SURE-aloitetta, jolla pyritään kattamaan kansallisten lyhytaikaisten työjärjestelyjen kustannukset, jotta yritykset voivat turvata työpaikat ja ylläpitää kassavarantoa;

25. kehottaa laatimaan pk-yritysten elpymistä koskevan eurooppalaisen horisontaalistrategian, jolla niitä tuetaan vähentämällä byrokratiaa ja rahoituksen saantiin liittyviä kustannuksia sekä edistämällä investointeja strategisiin arvoketjuihin vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti; muistuttaa, että on tehtävä tarvittavat mukautukset, jotta voidaan noudattaa uusia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä ja tehdä merkittäviä investointeja, joilla varmistetaan kuluttajien turvallisuus ja lähikontaktien välttäminen, sekä muita asiaankuuluvia varotoimenpiteitä;

26. korostaa, että on tärkeää tehostaa EU:n, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välistä yhteistyötä matkailuun liittyvien monialaisten kysymysten käsittelemiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan EU:n matkailustrategian, johon sisältyy selkeä toimintasuunnitelma lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteineen ja jossa ehdotetaan, että jäsenvaltiot asettavat selkeät, strategiset, operatiiviset ja tulossuuntautuneet tavoitteet;

27. muistuttaa, että on tärkeää vähentää ylisääntelyä matkailupalvelujen sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä, jotta voidaan poistaa ja estää sääntelyn ristiriitaisuudet ja päällekkäisyydet varmistamalla matkailualaan vaikuttavien politiikkojen ja lainsäädännön parempi koordinointi;

28. kehottaa komissiota antamaan matkailualan parhaisiin käytäntöihin perustuvia ohjeita pandemiakriisin tapauksessa, varmistamaan asianmukainen taloudellinen tuki ja helpottamaan sellaisten asianmukaisten verkkoalustojen kehittämistä ja koordinointia, joilla sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja jakaa tietoja; korostaa, että komission olisi kannustettava ja tuettava kaikenlaista parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

29. suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin auttaa jäsenvaltioita koordinoimaan EU:n kansalaisten avustamista ja konsulaattien järjestämiä kotimaahan palauttamisia kaikkialla maailmassa; pyytää lisäksi komissiota arvioimaan, miten voimassa oleva EU:n lainsäädäntö ja jäsenvaltioiden lait ovat vastanneet näihin palauttamisoperaatioihin, ja tarkastelemaan muita mahdollisuuksia nopeaan ja tehokkaaseen osallistumiseen, jos tulevaisuudessa ilmenee vastaavia tilanteita;

Kohti tulevaisuuden vaatimukset täyttävää EU:n matkailualaa

30. korostaa, että matkailuala on erittäin riippuvainen liikennealasta ja että siksi kaikkien liikennemuotojen saavutettavuuden ja liitettävyyden parantamisella ja samalla mahdollisimman korkean turvallisuustason säilyttämisellä kaikilla liikenteen aloilla (maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja sisävesiliikenne) olisi varmasti merkittävä vaikutus EU:n matkailualan tehostamiseen;

31. korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on oltava kehittyneen, nykyaikaisen ja turvallisen infrastruktuurin verkosto, jotta voidaan helpottaa matkustamista kaikkialla EU:ssa ja tehdä syrjäisistä jäsenvaltioista helpommin saavutettavia Euroopan sisäisessä ja kansainvälisessä matkailussa; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan nykyisen infrastruktuuriverkon toimivuustarkastuksia ja ehdottamaan välittömästi lisätoimenpiteitä vähiten kehittyneillä alueilla, varmistamaan, että jäsenvaltioilla on asianmukainen suunnitelma koko TEN-T-runkoverkon valmiiksi saattamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kattavien verkkojen vuoteen 2050 mennessä, ilmoittamalla aikataulun ja käytettävissä olevat määrärahat, sekä keskittymään erityisesti rajat ylittäviin osuuksiin etenkin niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät edisty näillä aloilla;

32. kehottaa komissiota asettamaan seurantakehyksen, joka sisältää välitavoitteet jäsenvaltioiden saavuttaman edistyksen arvioimiseksi, noudattamaan järjestelmällistä ja yhdenmukaista lähestymistapaa, jossa jäsenvaltioille asetetaan kiinteät määräajat palautteen antamiseksi valmistuneista osuuksista, ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen tarkistamisen yhteydessä jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kunnossapitosuunnittelun tehostamiseksi;

33. kehottaa komissiota tutkimaan kriisinhallintamekanismin toteutettavuutta ja mahdollisia hyötyjä EU:n matkailualalle, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti ja nopeasti nykyiseen covid-19-epidemiaan, mutta sen lisäksi myös valmistautua luonteeltaan ja laajuudeltaan vastaaviin haasteisiin tulevaisuudessa; korostaa, että on tärkeää sisällyttää rahoitusratkaisuja lyhytaikaista rahapulaa varten ja ottaa käyttöön myös keskipitkän ja pitkän aikavälin kehyksiä ja strategioita;

34. ehdottaa, että siihen sisällytetään kattava valikoima ”testattuja ja hyväksyttyjä” toimenpiteitä sekä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavien ratkaisujen paketti, jota voidaan soveltaa nopeasti kriisitilanteissa, mukaan lukien yksinomaan matkailu- ja liikennealoja koskevat suuntaviivat; muistuttaa, että on tärkeää kehittää edelleen valmiuksia tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia kriisiaikoina, jotta voidaan suojella työntekijöitä, auttaa yrityksiä ja varmistaa matkustajien turvallisuus; korostaa lisäksi, että on tehtävä tiivistä yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan käsitellä asiaankuuluvien liikenne- ja matkailualojen kaikkia erityispiirteitä ja ominaispiirteitä;

35. korostaa, että on tärkeää saada aikaan EU:n yhteinen lähestymistapa alan kilpailukyvyn turvaamiseen, ja tätä varten on parannettava kansalaisille suunnattua viestintästrategiaa; korostaa lisäksi EU:n koordinointiroolia matkailualalla, jota olisi parannettava toteuttamalla EU:n tason lisäarvoa tuottavia aloitteita ja helpottamalla edelleen parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; kehottaa keventämään hallinnollisia ja verotuksellisia rasitteita, tukemaan yritysten perustamista ja edistämään rajat ylittävää myyntiä ja palveluja;

36. katsoo, että uusien teknologioiden nousu ja digitalisoinnin eteneminen lisäisivät huomattavasti matkustus- ja matkailualan houkuttelevuutta ja että helppokäyttöiset alustat ja uudet liiketoimintamallit lisäisivät alan kasvua, kilpailukykyä ja vaurautta; katsoo siksi, että alan nykyisen työvoiman säännöllisellä koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella vaikuttaa olevan erittäin suuri merkitys ja että on keskityttävä erityisesti digitaalisiin taitoihin ja innovatiivisiin teknologioihin;

37. korostaa, että on tärkeää edistää kestävää matkailua, tukea työpaikkojen luomista, luonnon ekosysteemien suojelua ja ennallistamista sekä kasvua ja kilpailukykyä uusien liiketoimintamallien pohjalta; kehottaa komissiota helpottamaan älykkään ja kestävän EU-rahoituksen saatavuutta matkailualan sidosryhmille; vahvistaa, että tällaisella rahoituksella olisi tuettava innovatiivisten ja korkealaatuisten matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittämistä ja edistettävä kestävää kehitystä, matkailua sesongin ulkopuolella ja matkailuvirtojen maantieteellistä hajautumista; katsoo, että unionin tason tukea ja koordinointia on tarjottava matkailuhallinnon parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla muun muassa ottamalla käyttöön matkailun kestävyyttä koskeva sertifiointi;

38. korostaa matkailun merkitystä joillekin EU-maille ja maantieteellisille alueille, joissa matkailuun liittyvät palvelut ovat usein merkittävä työllistäjä ja yksi paikallisen väestön tärkeimmistä tulonlähteistä; kehottaa komissiota kehittämään räätälöityjä toimenpiteitä, kun liikkumisvapaus ja liikenneyhteydet syrjäisimpien alueiden ja saarten ja EU:n mantereen välillä palautetaan; huomauttaa, että erityiset liityntäväylät sekä taloudellinen ja hallinnollinen lisätuki ovat äärimmäisen tärkeitä näille alueille; korostaa, että on tärkeää korostaa rannikko- ja merialueiden merkitystä EU:n matkailustrategiassa ja -aloitteissa, mukaan lukien rahoitusmahdollisuudet sekä edistämis- ja viestintävälineet, sekä vahvistaa asiaankuuluvien markkinoiden toimintaa laatimalla räätälöityjä toimintapolitiikkoja yhteistyössä matkailukohteiden sidosryhmien ja viranomaisten kanssa;

39. toteaa, että kulttuurimatkailu muodostaa 40 prosenttia kaikesta matkailusta Euroopassa; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille selkeitä, strategisia, toiminnallisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita seuraavassa kulttuurialan työsuunnitelmassa ja parantamaan kulttuurin nykyistä strategista kehystä; korostaa, että investoinnit kulttuurikohteisiin olisi nähtävä ja niitä olisi kohdeltava resurssina kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi paikallisella tasolla unohtamatta niiden itseisarvoa osana kulttuuriperintöämme, jota on suojeltava erityisesti ilmastonmuutokselta ja massaturismilta;

40. korostaa maaseutumatkailun etuja ja kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan edelleen aloitteita, jotka lisäisivät maaseutualueiden tulonlähteitä ja työllistymismahdollisuuksia, estäisivät väestökatoa ja lisäisivät sosiaalisia hyötyjä; korostaa roolia, joka Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla ja erityisesti Leader-ohjelmalla voi olla paikalliseen matkailuun ja maaseutumatkailuun liittyvien aloitteiden tukemisessa, ja kehottaa osoittamaan tälle ohjelmalle riittävästi rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027;

41. korostaa terveysmatkailun merkitystä, mukaan lukien terveydenhoito-, hyvinvointi- ja kylpylämatkailu kehottaa komissiota edistämään tarvittaessa eurooppalaista ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kylpylähoitoja sekä kestävää, vuoristo- ja terveydenhoitomatkailua; korostaa, että tarvitaan lisäinvestointeja kestävän matkailuinfrastruktuurin parantamiseksi ja että on tärkeää lisätä eurooppalaisten kylpylä- ja hyvinvointimatkailukohteiden näkyvyyttä; kehottaa komissiota suunnittelemaan lisää tieteeseen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia, koska terveydenhoitomatkailu voi auttaa vähentämään terveydenhoitokustannuksia ennaltaehkäisytoimien avulla ja vähentämään lääkkeiden kulutusta sekä parantaa kestävyyttä ja työvoiman laatua entisestään;

42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission puheenjohtajalle, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle sekä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaalle.

[1] SEUT-sopimuksen 195 artiklan 1 kohta: ”Unioni täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla, erityisesti edistämällä alalla toimivien unionin yritysten kilpailukykyä.”

Päivitetty viimeksi: 17. kesäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö