Menettely : 2019/2952(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0213/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0213/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0193

<Date>{06/07/2020}6.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0213/2020</NoDocSe>
PDF 146kWORD 49k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Venezuelan humanitaarisesta tilanteesta ja muuttoliike- ja pakolaiskriisistä</Titre>

<DocRef>(2019/2952(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Kati Piri, Maria-Manuel Leitão-Marques, Javi López</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0211/2020

B9-0213/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Venezuelan humanitaarisesta tilanteesta ja muuttoliike- ja pakolaiskriisistä

(2019/2952(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta ja erityisesti 18. heinäkuuta 2019 antamansa päätöslauselman Venezuelan tilanteesta[1] ja 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Venezuelan tilanteesta kansalliskokouksen uuden puhemiehen ja puhemiehistön laittoman valinnan jälkeen (parlamentaarinen vallankaappaus)[2],

 ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan EU:n puolesta 3. huhtikuuta 2020, 16. kesäkuuta 2020 ja 30. kesäkuuta 2020 antamat julkilausumat Venezuelasta,

 ottaa huomioon Venezuelan bolivariaanisen tasavallan kansanvallan terveysministeriön ja covid-19-pandemiaa käsittelevän kansalliskokouksen neuvoa-antavan ryhmän välillä tehdyn sopimuksen yhdistää voimansa Panamerikkalaisen terveysjärjestön (PAHO) kanssa covid-19-pandemian torjumiseksi,

 ottaa huomioon kansainvälisen kontaktiryhmän 16. kesäkuuta 2020 antaman lausuman Venezuelan vaalielimen uskottavuuden heikentymisestä ja 24. kesäkuuta 2020 antaman lausuman Venezuelan poliittisen kriisin pahenemisesta,

 ottaa huomioon Amerikan valtioiden järjestön (OAS) 26. kesäkuuta 2020 antaman päätöslauselman korkeimman oikeuden viimeaikaisista laittomista päätöksistä Venezuelan bolivariaanisessa tasavallassa,

 ottaa huomioon Liman ryhmän 20. helmikuuta, 2. maaliskuuta, 2. huhtikuuta ja 16. kesäkuuta 2020 antamat lausumat,

 ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 8. huhtikuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista (JOIN(2020)0011),

 ottaa huomioon Venezuelan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2017/2074 muuttamisesta 29. kesäkuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/898[3],

 ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun YK:n ihmisoikeusneuvoston 44. istunnossa 2. heinäkuuta 2020 antaman julkilausuman,

 ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Josep Borrellin ja Venezuelan ministerin Arreazan 2. heinäkuuta 2020 käymän puhelinkeskustelun jälkeen annetun yhteisen tiedonannon,

 ottaa huomioon Venezuelan perustuslain,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että 5,1 miljoonaa ihmistä on lähtenyt Venezuelasta poliittisen epävakauden, turvattomuuden ja talouden romahduksen takia; toteaa, että heistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa; huomauttaa, että tämä on Latinalaisen Amerikan historian suurin pakolaiskriisi ja siitä on tullut yksi maailman suurimmista kriiseistä, joissa ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa;

B. toteaa, että ihmiset kärsivät Venezuelassa edelleen vakavista taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksiensa loukkauksista, joiden taustalla ovat matalat palkat, elintarvikkeiden korkeat hinnat, jatkuva pula julkisista palveluista, kuten sähköstä ja vedestä, polttoainepula ja terveydenhuollon epävarma saatavuus; huomauttaa, että kriisiä ovat pahentaneet lisääntyneet talouspakotteet ja covid-19-pandemia;

C. toteaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tukeneet Venezuelan kansaa ja pakolaisia vastaanottaneita yhteisöjä jo vuosia; ottaa huomioon, että EU järjesti lokakuussa 2019 yhdessä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa Brysselissä ensimmäisen solidaarisuuskonferenssin, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta tilanteen mittasuhteista sekä tarpeesta saada käyttöön varoja vuoden 2020 alkupuoliskolla pidettävän avunantajien konferenssin kautta; huomauttaa, että covid-19:n aiheuttaman kriisin takia tämä sitoumus on syytä täyttää entistäkin kiireellisemmin;

D. ottaa huomioon, että EU ja Espanjan hallitus kutsuivat koolle kansainvälisen avunantajien konferenssin solidaarisuuden osoittamiseksi alueen maissa olevia venezuelalaisia pakolaisia ja muuttajia kohtaan keskellä covid-19-pandemiaa eli 26. toukokuuta 2020; huomauttaa, että konferenssiin osallistui yli 40 maata samoin kuin YK:n virastoja, kansainvälisiä rahoituslaitoksia sekä kansallisen ja kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka sitoutuivat asettamaan käyttöön 2,544 miljardia euroa, mukaan lukien 595 miljoonaa suorina avustuksina kotinsa jättämään joutuneille ja tärkeimmille heitä vastaanottaneille yhteisöille, ja lujittamaan koordinointia tärkeimpien toimijoiden kesken;

E. toteaa, että EU:n apu on yli 319 miljoonaa euroa ja sitä annetaan sekä Venezuelassa että sen ulkopuolella; ottaa huomioon, että 156 miljoonaa euroa on osoitettu humanitaariseen apuun, 136 miljoonaa euroa kehitykseen ja 27 miljoonaa euroa vakauteen ja rauhaan; huomauttaa, että EU tarjoaa Venezuelan pakolaisille ja muuttajille kiireellisiä lääkintäpalveluja, elintarvikeapua, majoitusta, oikeudellista tietoa ja tukea, suojelua sukupuoleen perustuvalta väkivallalta ja ihmiskaupalta sekä hätätilanteisiin liittyvää koulutusta;

F. toteaa, että EU on globaalin covid-19-pandemian yhteydessä omaksunut Team Europe ‑lähestymistavan lievittääkseen kriisin vaikutuksia ja edistääkseen alueen vakautta; ottaa huomioon, että 918 miljoonaa euroa on kohdennettu uudelleen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen heikoimmassa asemassa oleville maille ja väestöryhmille; toteaa, että EU on tukenut PAHO:ta ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälistä liittoa 9 miljoonalla eurolla auttaakseen niitä hillitsemään covid-19:n leviämistä Venezuelassa ja alueen maissa ja valmistautumaan kriisiin; huomauttaa, että tätä tukea on jaettu koko alueelle ja ensisijaisesti niille maille, jotka ovat ottaneet vastaan Venezuelasta suurimman määrän haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia ja muuttajia, eli erityisesti Kolumbialle, Perulle ja Ecuadorille;

G. toteaa, että UNHCR oli 15. toukokuuta 2020 saanut vasta 22 prosenttia niistä varoista, joita kansainvälinen yhteisö oli luvannut antaa Venezuelan pakolais- ja muuttoliikekriisin ratkaisemiseksi; katsoo, että kansainvälinen yhteisö tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja saadakseen käyttöön muita mahdollisia taloudellisia resursseja, jotta Venezuelan kansaa voidaan auttaa täyttämään kiireelliset tarpeensa humanitaarisen ja pidemmän aikavälin yhteistyöavun lisäksi;

H. toteaa, että 1. kesäkuuta 2020 Venezuelan bolivariaanisen tasavallan kansanvallan terveysministeriön ja covid-19-pandemiaa käsittelevän kansalliskokouksen neuvoa-antavan ryhmän välillä tehtiin sopimus, jonka perusteella Venezuelaan voidaan toimittaa miljoonien dollarien edestä humanitaarista apua epäpoliittisesti PAHO:n kautta ja myös koordinoida toimia kansainvälisen rahoituksen saamiseksi niin, että voidaan vahvistaa Venezuelan kykyä reagoida pandemiaan;

I. ottaa huomioon, että Venezuelan korkein oikeus hyväksyi 26. toukokuuta 2020 Luis Parran nimittämisen kansalliskokouksen puhemieheksi; ottaa huomioon, että tammikuussa 2020 järjestetyssä istunnossa ei kunnioitettu lainmukaista menettelyä eikä demokraattisia perustuslaillisia periaatteita, koska demokraattisten voimien edustajien enemmistön läsnäolo istunnon aikana estettiin ja näin ollen heitä estettiin äänestämästä;

J. toteaa, että Venezuelan bolivariaanisen tasavallan perustuslain mukaisesti on kansalliskokouksen tehtävä nimittää kansallisen vaalilautakunnan jäsenet; ottaa huomioon, että korkein oikeus antoi 10. kesäkuuta 2020 ratkaisun, jolla annettiin vaaliehdokkaiden nimeämislautakunnalle 72 tunnin määräaika nimetä ehdokkaat kansallisen vaalilautakunnan johtajistoon; huomauttaa, että korkein oikeus nimitti kansallisen vaalilautakunnan johtajiston 12. kesäkuuta 2020; katsoo, että eräiden pääoppositiopuolueiden puoluehallitusten jäsenten vaihtaminen aiheutti valtavaa vahinkoa konsensukseen perustuvan vaalimenettelyn ja demokraattisten vaalien mahdollisuudelle;

K. ottaa huomioon, että 29. kesäkuuta 2020 neuvosto lisäsi 11 johtavaa Venezuelan viranhaltijaa luetteloon henkilöistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, koska he ovat olleet mukana teoissa ja päätöksissä, jotka heikentävät demokratiaa ja oikeusvaltiota Venezuelassa; huomauttaa, että päätöksen jälkeen yhteensä 36 henkilöön kohdistetaan pakotteita, kuten matkustuskielto ja varojen jäädyttäminen; toteaa, että toimenpiteitä kohdistetaan yksittäisiin henkilöihin eivätkä ne vaikuta väestöön yleisesti;

L. toteaa, että Maduron hallinto reagoi tähän ilmoittamalla, että EU-suurlähettiläällä ja EU:n Caracasin-edustuston päälliköllä Isabel Brilhante Pedrosalla oli 72 tuntia aikaa lähteä maasta; huomauttaa, että EU vaati kumoamaan päätöksen ja tuomitsi sen jyrkästi; toteaa, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan Josep Borrellin ja Venezuelan kansanvallan ulkoasiainministerin Jorge Arreazan välisen puhelinkeskustelun jälkeen Venezuelan hallitus päätti peruuttaa 29. kesäkuuta 2020 tehdyn päätöksen, jolla suurlähettiläs Isabel Brilhante Pedrosa oli julistettu ei-toivotuksi henkilöksi; ottaa huomioon, että kumpikin osapuoli oli samaa mieltä tarpeesta ylläpitää diplomaattisten suhteiden kehystä ja tasoittaa tietä poliittiseen vuoropuheluun;

M. toteaa, että seitsemän EU:n jäsenvaltiota ja Yhdistynyt kuningaskunta yhdessä alueellisten kumppanien kanssa perustivat kansainvälisen kontaktiryhmän tammikuussa 2019 tavoitteenaan luoda edellytykset poliittiselle prosessille, joka voisi johtaa demokratian rauhanomaiseen palauttamiseen, ja tukea tällaista prosessia; toteaa, että EU jatkaa ponnisteluja laajan kansainvälisen tuen saamiseksi rauhanomaiselle neuvotteluratkaisulle, joka johtaa demokraattiseen tulevaisuuteen Venezuelassa;

1. ilmaisee myötätuntonsa ja täyden tukensa Venezuelan kansalle, joka kärsii vakavan humanitaarisen ja poliittisen kriisin vaikutuksista, joita covid-19-pandemia tällä hetkellä pahentaa;

2. toistaa kantansa, että kestävän ratkaisun Venezuelan syvään kriisiin on sisällettävä vapaat, läpinäkyvät, uskottavat ja reilut parlamentti- ja presidentinvaalit, joissa on kansainvälisiä tarkkailijoita, samoin kuin täysin riippumaton kansallinen vaalilautakunta ja korkein oikeus sekä täydellinen lehdistönvapaus ja kaikkien venezuelalaisten poliittinen osallistuminen;

3. on yhä vakuuttunut siitä, että rauhanomainen, poliittinen ja demokraattinen ratkaisu on ainoa kestävä tie ulos Venezuelan kriisistä, ja muistuttaa, että väkivalta, mukaan lukien sotilaallinen tai väkivaltainen tunkeutuminen maahan, ei ole vaihtoehto;

4. torjuu kansallisen vaalilautakunnan jäsenten laittoman nimittämisen korkeimman oikeuden määräyksellä ja toteaa sen rikkovan avoimesti Venezuelan perustuslakia ja heikentävän missä tahansa vaaliprosessissa tarvittavia vähimmäistakeita sekä paluuta demokratiaan Venezuelassa;

5. pitää myönteisenä 2. heinäkuuta 2020 aikaansaatua sopimusta peruuttaa 29. kesäkuuta 2020 tehty päätös, jolla suurlähettiläs Isabel Brilhante Pedrosa oli julistettu ei-toivotuksi henkilöksi; katsoo, että diplomaattiset vuoropuhelukanavat on pidettävä avoimina väestön hyödyksi;

6. kehottaa kansainvälistä kontaktiryhmää pyrkimään yhteisymmärrykseen muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta kansainvälinen yhteisö saataisiin liikkeelle tavalla, joka edesauttaa demokratian ja oikeusvaltion kiireellistä palauttamista Venezuelaan;

7. kehottaa kansainvälistä yhteisöä tosiasiallisesti antamaan käyttöön avunantajien konferenssissa luvatut 2,544 miljardia euroa ja tukee innovatiivisia järjestelyjä, jotta venezuelalaiset pääsisivät humanitaarisista syistä käyttämään heiltä jäädytettyjä varoja;

8. on ilahtunut siitä, että covid-19-pandemian torjunnasta on päästy sopimukseen yhdessä PAHO:n kanssa, ja kehottaa osapuolia välittömästi aloittamaan merkitykselliset ja osallistavat neuvottelut kansallisen vaalilautakunnan muodostamiseksi ja oppositiopuolueita koskevien kieltojen poistamiseksi;

9. toistaa aiemmat kantansa, joiden mukaan rauhanomainen, demokraattinen ja osallistava ratkaisu on ainoa kestävä tie ulos nykyisestä poliittisesta umpikujasta ja sen aiheuttamasta vakavasta sosiaalisesta ja humanitaarisesta kriisistä;

10. pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa jatkamaan yhteistyötään kansainvälisen kontaktiryhmän kanssa, jotta saataisiin aikaan rauhanomainen ja demokraattinen ratkaisu vapaiden ja oikeudenmukaisten presidentinvaalien järjestämisen avulla;

11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliselle väliaikaiselle presidentille ja kansalliskokoukselle, Liman ryhmään kuuluvien maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0007.

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0013.

[3] EUVL L 205 I, 29.6.2020, s. 6.

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö