Menettely : 2020/2691(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0217/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0217/2020

Keskustelut :

PV 08/07/2020 - 21
CRE 08/07/2020 - 21

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{06/07/2020}6.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0217/2020</NoDocSe>
PDF 147kWORD 52k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen</Titre>

<DocRef>(2020/2691(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Alexandr Vondra</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0217/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen

(2020/2691(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 6, 114 ja 168 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan,

 ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[1],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Euroopan unionin perussopimuksissa ei käsitellä erityisesti terveyspolitiikkaa ja että vasta 1990-luvulla alettiin ottaa käyttöön EU:n kansanterveyspolitiikkaa vastauksena moniin terveyskriiseihin, kuten BSE-tautiin;

B. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan kansanterveys on politiikan ala, jolla unioni toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi (SEUT-sopimuksen 6 artikla), ja ”kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”;

C. toteaa, että unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta kansanterveyteen liittyvissä yhteisissä turvallisuuskysymyksissä (SEUT-sopimuksen 4 artikla);

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toimivallan kaksitahoinen luonne kansanterveyden alalla näkyy siinä, että se voi toteuttaa erilaisia toimenpiteitä SEUT-sopimuksen 168 artiklan nojalla; toteaa, että se voi esimerkiksi toteuttaa yhdenmukaistamistoimenpiteitä, joilla asetetaan korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset elimille, ihmisestä peräisin oleville aineille sekä lääkkeille ja lääkinnällisille laitteille, ja se voi myös toteuttaa suojelutoimenpiteitä terveys- ja kasvinsuojelualalla (SEUT-sopimuksen 168 artiklan 4 kohta); ottaa huomioon, että Euroopan unioni voi myös toteuttaa edistämistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella ja parantaa ihmisten terveyttä eli torjua rajat ylittäviä vakavia sairauksia sekä valvoa ja torjua vakavia terveysuhkia ja antaa niistä varhaisvaroituksia, sekä toimenpiteitä, joiden välittömänä tavoitteena on kansanterveyden suojeleminen tupakoinnin ja alkoholin väärinkäytön osalta; toteaa, että näiden alojen kansallisten lakien ja asetusten yhdenmukaistaminen ei ole mahdollista (SEUT-sopimuksen 168 artiklan 5 kohta);

E. ottaa huomioon, että Euroopan unioni voi edistää ja tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla avoimen koordinointimenetelmän avulla (SEUT-sopimuksen 168 artiklan 2 kohta);

F. toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on antanut useita tuomioita siitä, että EU voi edistää kansanterveyteen liittyviä tavoitteita sisämarkkinoiden yhdentämisen avulla, ja viitannut niissä 114 artiklaan oikeusperustana;

G. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksessa tunnustetaan yksiselitteisesti, että jäsenvaltiot ovat vastuussa terveyspolitiikkansa määrittelystä sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta, mukaan lukien terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi ja niille osoitettujen resurssien kohdentaminen;

H. ottaa huomioon, että Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ovat kaikki toimeenpanovirastoja, joilla on tärkeitä kansanterveystehtäviä;

I. ottaa huomioon, että potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetussa direktiivissä 2011/24/EU vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti potilas voi matkustaa toiseen jäsenvaltioon saadakseen sairaanhoitoa ja säilyttääkseen oikeutensa korvaukseen;

J. toteaa, että terveysalan tutkimusta rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, tulevasta Euroopan horisontti -puiteohjelmasta, EU:n terveysohjelmasta ja tulevasta EU4Health-ohjelmasta sekä muista unionin rahastoista;

K. katsoo, että Euroopan unionilla on edelleen mahdollisuuksia parantaa kansanterveyspolitiikan toteuttamista perussopimusten nykyisissä rajoissa; ottaa huomioon, että perussopimusten kansanterveyttä koskevia määräyksiä ei edelleenkään hyödynnetä riittävästi niiden sitoumusten osalta, joita niillä voitaisiin täyttää;

L. ottaa huomioon, että on laajalti tunnustettu tosiasia, että rajatylittävän terveydenhuollon saatavuus ja parhaiden käytäntöjen parempi koordinointi ja edistäminen jäsenvaltioiden välillä voivat saada aikaan merkittäviä kansanterveydellisiä etuja;

M. ottaa huomioon, että olemassa olevia valmiussuunnitelmamekanismeja, mukaan lukien valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista 22. lokakuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä 1082/2013/EU sekä unionin pelastuspalvelumekanismia ja sen rescEU:n sisältämää valmiusreserviä, on testattu äärimmilleen covid-19-kriisin aikana, mikä viivästytti pelastustoimia kohtuuttomasti;

N. toteaa, että nykyiset demografiset suuntaukset, innovaatioiden saatavuus, hoidon parempi saatavuus kaikille, kroonisten sairauksien yleisyys, sähköiset terveyspalvelut/digitalisaatio ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys ovat lisänneet fokusointia Euroopan unionin kansanterveyspolitiikkaan;

O. ottaa huomioon, että noin kaksi kolmasosaa ihmisten aktiivisista tartuntataudeista on zoonoottisia eli eläimistä tarttuvia;

P. ottaa huomioon, että erilaiset lähestymistavat covid-19-pandemiaan liittyvien tietojen keräämiseen EU:ssa ovat vaikeuttaneet EU:n laajuisen tietovertailun tekemistä;

Q. toteaa, että covid-19-kriisi on osoittanut näyttöön perustuvan terveyspolitiikan, myös ennaltaehkäisyä ja hoitoa koskevien aloitteiden, suuren merkityksen; katsoo, että ennalta ehkäisevien toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia ja niillä on varmistettava parhaat mahdolliset terveysvaikutukset;

R. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut, että tutkimuksen koordinointia on edelleen vahvistettava ja että talousarviosta on annettava oikeasuhteisesti tukea muun muassa rokotteiden ja hoitotoimenpiteiden kehittämiseen ja että lääkkeiden ja/tai rokotteiden hyväksymisjärjestelmää on yksinkertaistettava vastaavasti vaarantamatta kuitenkaan kansanterveyden suojelutoimia;

S. katsoo, että jatkuva investoiminen tieteelliseen tutkimukseen eri sairauksien hoitamiseksi on välttämätöntä nykyaikaisten ja turvallisten terveydenhuoltojärjestelmien ylläpitämiseksi;

T. ottaa huomioon, että mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vakavan riskin ihmisten hyvinvoinnille EU:ssa ja ympäristölle sekä vaikuttaa muun muassa maatalousalaan; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on johtanut antibioottien käytön lisääntymiseen, mikä puolestaan johtaa lopulta korkeampaan bakteeriresistenssitasoon, joka pysyy korkeana myös pandemian jälkeen;

U. ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aikana Euroopan unionin yhteishankintamekanismia on käytetty henkilönsuojainten, testipakkausten, hengityskoneiden ja joidenkin lääkkeiden hankintaan, vaikka prosessi on osoittautunut odotettua hitaammaksi ja tehottomammaksi;

V. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on muuttanut monien työntekijöiden työoloja EU:ssa ja nostanut esiin uusia kysymyksiä työterveydestä ja -turvallisuudesta;

W. toteaa, että covid-19-terveyskriisin aikana on tehty lukuisia tilapäisiä järjestelyjä, kuten komission asiantuntijapaneelin perustaminen ja uudet ohjeet potilaiden hoitamiseksi ja terveydenhuollon työntekijöiden lähettämiseksi muihin jäsenvaltioihin;

X. ottaa huomioon, että lääkkeiden toimitusketjut ovat riippuvaisia kolmansissa maissa valmistettavista vaikuttavista farmaseuttisista aineista tai geneerisistä lääkkeistä valmistuskapasiteetin, vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tarjonnan ja lähtöaineiden osalta; ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisin aikana määrätyt vientikiellot korostivat näihin toimitusketjuihin turvautumisen riskejä;

Y. ottaa huomioon, että yli 30 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on harvinainen ja laiminlyöty sairaus ja että heillä on vain vähän tietoa sairaudestaan ja oikeuksistaan, heidän saatavillaan on rajallisia hoitoja ja he ovat psyykkisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti erittäin haavoittuvassa asemassa;

Z. ottaa huomioon, että monissa raporteissa ja tutkimuksissa on korostettu covid-19-pandemian psyykkisiä seurauksia ja että kaikenikäiset ihmiset ovat kärsineet pitkäaikaista eristäytymistä koskevista vaatimuksista, jotka on asetettu viruksen leviämisen pysäyttämiseksi;

AA. katsoo, että tarvitaan kiireellisiä toimia ikääntyneiden terveys- ja hoitotarpeiden täyttämiseksi;

BB. ottaa huomioon, että syöpä on maailman toiseksi yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa vuosittain arviolta 9,6 miljoonaa kuolemantapausta; toteaa, että tämä sairaus koskettaa lähes kaikkia perheitä EU:ssa;

CC. toteaa, että vaikka EU:n lääketurvajärjestelmää on pyritty vahvistamaan, on edelleen parannettava potilasturvallisuutta ja erityisesti tuoteselosteiden luettavuutta on edelleen parannettava, koska niiden olisi oltava selkeitä, helposti luettavia ja tosiasioihin perustuvia;

DD. ottaa huomioon, että rokotevastaisuus ja sen vaikutukset kansanterveyteen ovat kasvava huolenaihe; pitää tarpeellisena selventää rokotusten hyötyjä ja riskejä, kun rokotusohjelmia järjestetään ja toteutetaan jäsenvaltioissa;

1. suhtautuu myönteisesti joustavampien sääntöjen käyttöönottoon nykyisen kriisin aikana, jotta voidaan lieventää lääkepulaa ja helpottaa lääkkeiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien erilaisten pakkausmuotojen hyväksyminen, uudelleenkäyttömenettely, jonka avulla myyntiluvan haltijat voivat saada hyväksynnän toisessa jäsenvaltiossa, hyvää tuotantotapaa koskevien todistusten voimassaolon pidentäminen, pidemmät käyttöajat, eläinlääkkeiden käyttö; kehottaa komissiota, EMAa ja kansallisia sääntelyviranomaisia valvomaan tiukasti näiden ratkaisujen käyttöä, varmistamaan, ettei potilasturvallisuus vaarannu, ja pitämään ne käytössä kriisitilanteiden tai lääkepulan varalta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti myös lääkinnällisiä laitteita koskevan asetuksen soveltamisajan pidentämiseen;

2. kehottaa komissiota arvioimaan kunkin jäsenvaltion epidemiavalmiutta ja säilyttämään solidaarisuuden 27 jäsenvaltion EU:ssa täysin SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti;

3. suhtautuu myönteisesti EU4Health-verkoston perustamista koskevaan ehdotukseen ja kannattaa paremmin rahoitettua erillistä EU:n terveysohjelmaa, jolla on valmiudet selviytyä tulevista pandemioista ja terveysuhkista, ja sitoutuu myös ripeään täytäntöönpanoon; toteaa, että EU4Health-verkostolla edistetään investointeja kriittiseen terveydenhuollon infrastruktuuriin, välineisiin, rakenteisiin, prosesseihin ja laboratoriokapasiteettiin, esimerkiksi epidemioiden puhkeamisen valvonta-, mallintamis-, ennustamis-, ennaltaehkäisy- ja hallintavälineisiin;

4. suhtautuu myönteisesti komission hiljattain ehdottamaan EU:n rokotusstrategiaan;

5. palauttaa mieliin yhteinen terveys -periaatteen, joka kuvastaa sitä, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys liittyy yhteen ja että taudit voivat tarttua ihmisistä eläimiin ja päinvastoin; korostaa, että yhteinen terveys -lähestymistapaa on sovellettava pandemioihin ja terveyskriiseihin sekä ihmis- että eläinlääketieteessä;

6. kehottaa lisäämään rescEU:n valmiuksia, mukaan lukien sen varastointi- ja hätälääkintäryhmävalmiudet;

7. kehottaa komissiota ehdottamaan täysin SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti yhteistä eurooppalaista terveyspöytäkirjaa, jolla varmistetaan johdonmukainen EU:n laajuinen reagointi ja johon sisältyy ohjeita kliinisestä diagnosoinnista ja yleisemmin potilaiden hoidosta;

8. kehottaa komissiota perustamaan uudelleen erittäin tarttuvien tautien eurooppalaisen verkoston (EuroNHID), joka on näiden potilaiden hoitamista varten perustetuista kansallisista tai alueellisista keskuksista tulevista erittäin tarttuvien tautien hallinnan asiantuntijoista koostuva yhteisrahoitteinen verkosto;

9. kehottaa komissiota laatimaan standardoidun terapeuttisen hoidon algoritmin, joka perustuu jäsenvaltioiden omiin aiempien ennaltaehkäisevien toimien malleihin;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan räätälöidyn EU:n rekisterin hoitohenkilöstön suojelusta, jotta helpotetaan ideoiden, tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista; pyytää lisäksi ottamaan käyttöön standardoidumman EU:n hoitoalgoritmin, joka perustuu jäsenvaltioiden omiin ennaltaehkäisevien toimien malleihin, jotta voidaan kehittää yhteisiä testausstandardeja ja ottaa käyttöön jäsennellympiä ja koordinoidumpia karanteenitoimenpiteitä, turvallisia karanteenitiloja koskevia lisäohjeita ja yhtenäisiä eristystoimenpiteitä koskevia ohjeita;

11. korostaa tarvetta perustaa suurissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa julkisen ja yksityisen sektorin välinen johtavien sairaaloiden huippuosaamisverkosto, joka toimii ilma- ja vektorivälitteisten tartuntatautien tutkimuksen ja hoidon alalla;

12. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n globaaleja kumppaneita varmistamaan covid-19-rokotteiden ja -hoitojen kohtuuhintaisen saatavuuden heti, kun niitä on käytettävissä;

13. kehottaa käyttämään EU:n yhteishankintaa covid-19-rokotteiden ja -hoitojen ostamiseksi ja käyttämään sitä rutiininomaisemmin jäsenvaltioiden välisen kilpailun välttämiseksi; kehottaa lisäksi käyttämään yhteishankintaa, jotta varmistetaan tärkeiden lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, erityisesti uusien innovatiivisten antibioottien, uusien rokotteiden ja parantavien lääkkeiden sekä harvinaisten sairauksien lääkkeiden, yhtäläinen ja kohtuuhintainen saatavuus;

14. kehottaa komissiota tarkistamaan päätöksen N:o 1082/2013/EU mukaista yhteishankintamekanismia ja harkitsemaan uuden asetuksen ehdottamista, jotta yhteishankinnoista tehtäisiin nopeampia ja tehokkaampia terveyskriisien aikana ja varmistettaisiin siten uusien hoitojen yhtäläinen ja kohtuuhintainen saatavuus;

15. kehottaa panemaan pitkään viivästyneen kliinisiä tutkimuksia koskevan asetuksen täysimääräisesti täytäntöön, jotta varmistetaan kliinisten tutkimusten tulosten avoimuus ja helpotetaan laajempia rajat ylittäviä kliinisiä tutkimuksia;

16. kehottaa laatimaan kattavan EU:n lääkealan strategian, jolla puututaan alan EU:n ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmiin; katsoo, että strategiaan olisi sisällytettävä lainsäädäntötoimenpiteitä ja -kannustimia, joilla edistetään keskeisten vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja lääkkeiden tuotantoa EU:ssa, jotta voidaan taata tarjonta ja kohtuuhintainen saatavuus kaikkina aikoina; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisia luetteloita lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista ja toimittamaan ne komissiolle ja EMAlle sen varmistamiseksi, että mahdollinen pula voidaan ennakoida ja korjata;

17. kehottaa komissiota tutkimaan ja yksilöimään hallinnolliset esteet, jotka estävät jäsenvaltioita reagoimasta tehokkaasti ja ennakoivasti kriisitilanteissa; katsoo, että näihin esteisiin voitaisiin puuttua sisällyttämällä julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin yksityiskohtaisia ohjeita; katsoo, että näiden ohjeiden on perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen kriteereihin;

18. muistuttaa, että ECDC:n mallintamistiedot covid-19-pandemian todennäköisestä etenemisestä kussakin jäsenvaltiossa ovat tärkeitä pulan ehkäisemiseksi, koska on ratkaisevan tärkeää, että hallitukset ja valmistajat ennustavat lääkintätarvikkeiden kysyntää sekä kykyään suunnitella tuotantokapasiteetin lisäämistä ja varmistaa asianmukaiset jakelujärjestelyt;

19. kehottaa komissiota ehdottamaan ECDC:lle tarkistettua toimeksiantoa, jotta se voi tarjota oikeasuhtaista ja korkealaatuista kansanterveyden suojelua kaikkina aikoina; katsoo, että myös EMAn roolia lääkepulan seurannassa ja välttämisessä olisi vahvistettava, jotta virasto voi tehdä ensimmäisen ja toisen vaiheen kliinisiä tutkimuksia ja puuttua tehohoitoyksiköissä ilmenevään kriittisten lääkkeiden pulaan, joka johtuu kasvaneesta kysynnästä, erityisesti pandemian kaltaisissa vakavissa kansanterveydellisissä hätätilanteissa;

20. kehottaa komissiota päivittämään EDCD:n, EMAn, ECHAn ja EFSAn välisiä yhteisymmärryspöytäkirjoja, jotta voidaan kehittää edelleen tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja keskinäistä ymmärtämystä virastojen välillä ja tarvittaessa yhteishankkeita;

21. kannustaa ECDC:tä, EMAa, hätäavun koordinointikeskusta ja tarvittaessa EFSAa parantamaan tietojen seurantaa koskevia viestintä- ja yhteistyökanavia hyödyntäen samalla vastuullisesti tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia; katsoo, että televiestintäoperaattoreiden ja/tai globaalien satelliittinavigointijärjestelmien käytössä olevaa anonymisoitua dataa olisi voitava käyttää pandemian varhaisvaroitusohjelmien kehittämiseen infektioiden leviämisen seuraamiseksi, paikallistamiseksi ja ymmärtämiseksi samalla tavalla kuin patentoitu verkkosovelluspalvelu BlueDot;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan digitaalisen tietojenvaihtofoorumin terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he voivat kerätä epidemiologista tietoa, tieteeseen perustuvia käytäntöjä koskevia suosituksia ja varoituksia riskeistä tai esteistä, kuten lääke- tai henkilönsuojainpula;

23. kehottaa komissiota perustamaan tilapäisen työryhmän, jonka tehtävänä on hyödyntää jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kokemuksia tautien leviämisen hallinnasta ja niiden tästä saamista opeista; panee merkille, että useilla ASEAN-mailla (Kaakkois-Aasian maiden liitto) on jo poikkeuksellista asiantuntemusta tällä alalla, sillä ne ovat kokeneet SARS-koronavirusepidemian vuonna 2003;

24. katsoo, että terveysjärjestelmien valmiutta ja reagointia koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa kolmansien maiden kanssa koskevaa yhteistyötä olisi vahvistettava;

25. kehottaa soveltamaan tutkimuksen alalla koordinoitua, yhteistyöhön perustuvaa ja avointa lähestymistapaa, jossa luonnontieteillä on vahvempi rooli, ja suuntaamaan tutkimusta tuloksiin, mukaan lukien uusien patogeenien elinkaaren ja lisääntymisprosessien sekä hoitojen, lääkkeiden ja kohdennettujen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ymmärtäminen;

26. kehottaa komissiota täydentämään kansallisia politiikkoja SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti jakamalla parhaita käytäntöjä EU:n tasolla syövän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, sillä syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy EU:ssa, sen osuus kaikista kuolemantapauksista on 26 prosenttia ja se kuormittaa kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä yhä enemmän; katsoo, että komission valmisteilla olevalla Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmalla olisi luotava vipuvaikutusta rahoituksen saamiseksi tehokkaita hoitomenetelmiä koskevaan tutkimukseen;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään lisää yhteisiä toimia ei-tarttuvia tauteja koskevissa ensisijaisissa kysymyksissä ja laatimaan yhteisiä ehdotuksia ja suosituksia, joiden tarkoituksena on tarjota parempaa tukea Euroopan unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla;

28. kehottaa helpottamaan harvinaisia ja laiminlyötyjä sairauksia sairastavien potilaiden mahdollisuuksia hyötyä parhaasta saatavilla olevasta asiantuntemuksesta;

29. kannattaa ikääntyneiden ihmisten oikeutta valita hoitonsa, mukaan lukien mahdollisuus jatkaa asumista kotona kotihoidon tuella tai saada tarvittaessa korkealaatuista hoitoa hoitokodissa;

30. kehottaa laatimaan terveenä ikääntymistä koskevan toimintasuunnitelman ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi;

31. panee merkille, että covid-19-pandemia on aiheuttanut epävarmuutta kansalaisten arjessa, koska ihmiset joutuvat eristäytymään pitkiä aikoja ja pääsevät vain rajoitetusti luontoon ja ulkoliikuntapaikoille; kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan eristämistoimiin liittyviin terveysriskeihin muun muassa edistämällä hyvää mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia, jotta voidaan estää pandemian muuttuminen psyykkisen ja fyysisen terveyden kriisiksi;

32. kehottaa komissiota esittämään mielenterveyttä koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2027;

33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö