Menettely : 2020/2691(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0218/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0218/2020

Keskustelut :

PV 08/07/2020 - 21
CRE 08/07/2020 - 21

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{06/07/2020}6.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0218/2020</NoDocSe>
PDF 144kWORD 50k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen</Titre>

<DocRef>(2020/2691(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Jytte Guteland</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0216/2020

B9‑0218/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen

(2020/2691(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että covid-19 on tuonut selvästi esiin, että Euroopan unionilla ei ole tarpeeksi vahvoja välineitä selviytyäkseen terveysuhkista, kuten uuden tartuntataudin leviämisestä, joka ei luonteensa vuoksi tunne rajoja;

B. katsoo, että oikeus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on perusihmisoikeus; toteaa, että jokaisella on syrjimättä oikeus nykyaikaiseen ja kattavaan terveydenhuoltoon; ottaa huomioon, että yleinen terveydenhuolto on kestävän kehityksen tavoite, jonka kaikki allekirjoittajat ovat sitoutuneet saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä;

C. ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on huomattava toimivalta kansanterveyden alalla, kun taas terveydenhuoltojärjestelmät ovat edelleen jäsenvaltioiden vastuulla ja niiden yhteistyö EU:n tasolla on vähäistä;

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan ”kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu” ja että unionin tuomioistuin on antanut todennut useaan otteeseen, että EU voi edistää kansanterveyteen liittyviä tavoitteita sisämarkkinoita koskevilla toimenpiteillä;

E. ottaa huomioon, että tällä hetkellä EU sääntelee terveyttä ja terveysvaikutuksia koskevia tuotteita, kuten lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, tupakkaa, alkoholia, elintarvikkeita ja kemikaaleja;

F. ottaa huomioon, että kliinisiä tutkimuksia ja terveydenhuoltojärjestelmien koordinointia koskevaa EU:n sääntelyä ja politiikkaa on olemassa ja että viimeksi mainittu toteutetaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevalla direktiivillä ja että parhaillaan keskustellaan ehdotuksesta asetukseksi terveysteknologian arvioinnista;

G. ottaa huomioon, että terveysalan tutkimusta rahoitetaan useista EU:n rahastoista ja ohjelmista, kuten Horisontti 2020 -ohjelmasta, tulevasta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, terveysalan ohjelmasta ja tulevasta EU4Health-ohjelmasta;

H. ottaa huomioon, että Euroopan lääkevirasto, Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ovat kaikki unionin virastoja, joilla on merkittäviä kansanterveystehtäviä;

I. ottaa huomioon, että nykyinen hätäavun infrastruktuuri, mukaan lukien Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, rajat ylittäviä terveysuhkia koskeva päätös ja unionin pelastuspalvelumekanismi, on testattu nykyisen terveyskriisin aikana;

J. ottaa huomioon, että terveys- ja hoitoalan työntekijät ovat altistuneet kohtuuttoman suurelle riskille ja että joissakin tapauksissa heidän on täytynyt tehdä päätöksiä siitä, kuka voi ja kuka ei voi saada hoitoa; ottaa huomioon, että monet keskeiset työntekijät, rajatyöntekijät ja kausityöntekijät sekä teurastamojen ja elintarviketuotannon kaltaisten alojen työntekijät ovat olleet erityisen haavoittuvassa asemassa;

K. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on muuttanut monien työntekijöiden työoloja Euroopassa, korostanut eräitä jo olemassa olevia ongelmia ja nostanut esiin uusia kysymyksiä työterveydestä ja -turvallisuudesta;

L. ottaa huomioon, että covid-19 on vaikuttanut suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin, etnisiin vähemmistöihin, hoitokotien asukkaisiin, vanhusten ja vammaisten asumispalveluihin,

M. ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuuteen on kohdistunut kielteisiä vaikutuksia terveyskriisin aikana ja että naisiin ja hlbt+‑henkilöihin on kohdistunut suurempi väkivallan ja syrjinnän riski;

N. ottaa huomioon, että monia covid-19:n pitkän aikavälin terveysvaikutuksia, myös vaikutuksia mielenterveyteen, ei vielä tunneta;

O. panee merkille, että covid-19-terveyskriisi ja sen leviäminen Euroopassa ovat paljastaneet erot jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteetissa ja osoittaneet, että jäsenvaltiot ovat riippuvaisia naapurimaista, joiden järjestelmät ovat riittävän muutosjoustavia;

P. ottaa huomioon, että EU:ssa covid-19-tietojen keruuseen sovelletaan vaihtelevia lähestymistapoja, mikä on tehnyt tietojen EU:n laajuisesta vertailusta erittäin vaikeaa;

Q. toteaa, että eräät jäsenvaltiot kärsivät huomattavasta aivovuodosta, kun korkeasti koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset lähtevät töihin jäsenvaltioon, joissa palkat ja työolot ovat paremmat kuin heidän omassa maassaan;

R. ottaa huomioon, että EU:n yhteishankintoja käytettiin menestyksekkäästi hankittaessa henkilönsuojaimia, testipakkauksia, hengityskoneita ja tiettyjä lääkkeitä, vaikka mekanismi osoittautui alkuvaiheessa hitaammaksi ja tehottomammaksi kuin olisi suotavaa;

S. ottaa huomioon, että rescEU-varastoa vahvistettiin hankkimalla keskeisiä resursseja, kuten hengityssuojaimia, hengityskoneita ja laboratoriotarvikkeita, joita on tarkoitus käyttää siellä, missä niitä eniten tarvitaan;

T. ottaa huomioon, että terveyskriisin aikana unionin pelastuspalvelumekanismi auttoi kotiuttamaan yli 77 000 EU:n kansalaista;

U. ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisin aikana otettiin käyttöön erilaisia tilapäisjärjestelyjä, kuten komission asiantuntijaryhmä, potilaiden hoito-ohjeet ja terveydenhuollon työntekijöiden lähettäminen toisiin jäsenvaltioihin;

V. toteaa, että lääketeollisuuden toimitusketjut ovat riippuvaisia vaikuttavista farmaseuttisista aineista tai rinnakkaisvalmisteista, joita valmistetaan EU:n ulkopuolisissa maissa, joskus yhdessä ainoassa tehtaassa koko maailmassa; ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisin aikana asetetut vientikiellot toivat korostetusti esiin, että on vaarallista olla yksinomaan näiden toimitusketjujen varassa;

W. toteaa covid-19-pandemian osoittaneen keskinäiset riippuvuussuhteet ihmisten terveyden ja planeettamme terveyden välillä; ottaa huomioon, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen pahentavat eläimistä ihmisiin tarttuvien zoonoosien puhkeamista;

1. kehottaa pikaisesti perustamaan Euroopan terveysunionin;

2. kehottaa jäsenvaltioita tekemään kiireesti terveydenhuoltojärjestelmilleen stressitestejä, jotta voidaan tunnistaa heikkoudet ja varmistaa, että ne ovat valmiita covid-19:n mahdolliseen uusiutumiseen ja mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin; kehottaa komissiota koordinoimaan tätä työtä ja vahvistamaan yhteiset parametrit;

3. kehottaa komissiota ehdottamaan direktiiviä laadukkaan terveydenhuollon vähimmäisvaatimuksista, joka perustuu stressitestien tuloksiin ja jolla säilytetään jäsenvaltioiden toimivalta terveydenhuoltojärjestelmiensä hallinnoinnissa, organisoinnissa ja rahoituksessa mutta taataan potilasturvallisuus, terveydenhoitoalan työntekijöiden ihmisarvoiset työ- ja työllisyysnormit sekä Euroopan muutosjoustavuus pandemioiden ja muiden kansanterveydellisten kriisien varalta;

4. kehottaa komissiota luomaan eurooppalaisen terveydenhuoltoindeksin, jolla seurataan terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä EU:ssa;

5. kehottaa komissiota sisällyttämään sitovat terveydenhuollon ja hyvinvoinnin indikaattorit ja tavoitteet talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

6. kehottaa komissiota esittämään eurooppalaista lääkintäapumekanismia, joka virallistaisi covid-19-terveyskriisin aikana käyttöön otetut työmenetelmät ja pohjautuisi rajatylittävästä terveydenhuollosta annetun direktiivin, EU4Health-ohjelman ja unionin pelastuspalvelumekanismin toimenpiteisiin; kehottaa perustamaan terveyskriisien hallintayksikön hallinnoimaan eurooppalaista lääkintäapumekanismia, jota koordinoi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja jota johtavat terveysasioista vastaava komission jäsen ja kriisinhallinnasta vastaava komission jäsen yhdessä Euroopan lääkeviraston (EMA) ja asiantuntijapaneelin kanssa; kehottaa tätä yksikköä laatimaan hätäsuunnitelman pandemioiden varalta, jotta voidaan reagoida koordinoidusti;

7. kehottaa vahvistamaan merkittävästi rescEU:n valmiuksia ja asettamaan ne oikeudenmukaisella tavalla kaikkien jäsenvaltioiden saataville, mukaan lukien varastointi- ja hätälääkintäryhmävalmiudet; pitää erittäin myönteisenä ehdotusta lisätä unionin pelastuspalvelumekanismin määrärahoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

8. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja maailmanlaajuisia kumppaneita varmistamaan tulevien covid-19-rokotteiden ja -hoitojen nopean, oikeudenmukaisen ja kohtuuhintaisen saatavuuden heti, kun ne ovat saatavilla; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen (TRIPS-sopimus) mukaista joustavuutta, jota vahvistettiin Dohan julistuksella, voidaan käyttää pakkolisenssien myöntämiseen kansanterveyskriiseissä; kehottaa komissiota esittämään parlamentille arvion siitä, mikä rooli EU:n vapaakauppasopimuksilla ja TRIPS-sopimuksella voi olla tässä tilanteessa, mukaan lukien vapaaehtoisten ja pakollisten lisenssimenettelyjen käyttö, ja vapaaehtoisen lisensoinnin avoimuuden lisäämisessä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tukemaan toimia, joilla pyritään covid-19-teknologioita koskevien patenttioikeuksien yhdistämiseen;

9. kehottaa käyttämään EU:n yhteishankintoja covid-19-rokotteiden ja -hoitojen hankkimiseksi ja käyttämään niitä rutiininomaisemmin, jotta vältetään jäsenvaltioiden välinen kilpailu ja varmistetaan tärkeiden lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, erityisesti uusien innovatiivisten antibioottien, uusien rokotteiden ja parantavien lääkkeiden sekä harvinaisten sairauksien lääkkeiden, yhtäläinen ja kohtuuhintainen saatavuus;

10. kehottaa komissiota tarkistamaan rajatylittäviä terveysuhkia koskevan päätöksen mukaista yhteishankintamekanismia ja ehdottamaan uutta asetusta, jotta EU:n yhteisistä hankinnoista tehtäisiin nopeampia ja tehokkaampia terveyskriisien aikana ja varmistettaisiin uusien hoitojen yhtäläinen ja kohtuuhintainen saatavuus;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen ajatusta nettohinnoittelun avoimuudesta ja eri hoitojen korvaamisesta, jotta jäsenvaltiot voivat tasavertaisesti neuvotella valmistajien kanssa hoidoista, joita ei ole hankittu yhdessä;

12. kehottaa panemaan erittäin pitkään viivästyneen kliinisiä tutkimuksia koskevan asetuksen pikaisesti täytäntöön huolimatta tuloksista, ja edistämään laajempia rajat ylittäviä kliinisiä tutkimuksia; korostaa, että jopa kliinisten tutkimusten kielteiset tai epävarmat tulokset voivat auttaa parantamaan tulevaa tutkimusta;

13. kehottaa laatimaan vahvan EU:n lääkestrategian, jolla puututaan EU:n ja maailmanlaajuisten lääkkeiden toimitusketjujen ongelmiin ja johon olisi sisällyttävä lainsäädäntötoimia, toimintalinjoja ja kannustimia, joilla kannustetaan keskeisten vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja lääkkeiden tuotantoa Euroopassa, jotta taataan tarjonta ja kohtuuhintainen saatavuus kaikkina aikoina; kehottaa laatimaan kussakin jäsenvaltiossa pakolliset kansalliset luettelot lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista ja toimittamaan tiedot komissiolle ja Euroopan lääkevirastolle sen varmistamiseksi, että mahdolliset puutteet voidaan ennakoida ja korjata;

14. kehottaa komissiota laatimaan julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä koskevat kohdennetut suuntaviivat, jotka koskevat tarjouskilpailujen järjestämistä lääkealalla; kehottaa perustamaan tällaiset suuntaviivat ”kokonaistaloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen” (MEAT-kriteeri), jolla olisi pyrittävä varmistamaan paras hinta-laatusuhde pelkän halvimman tuotteen sijasta, ja pohtimaan, miten tällaiset tarjoukset vaikuttaisivat EU:n toimitusvarmuuteen;

15. kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tarkistettua toimeksiantoa, jotta keskuksen määrärahoja, henkilöstöä ja toimivaltuuksia voidaan lisätä merkittävästi, jotta se voi tarjota maailmanluokan kansanterveyden suojelua kaikkina aikoina, myös epidemioiden aikana;

16. kehottaa vahvistamaan Euroopan lääkeviraston roolia lääkepulan seurannassa ja välttämisessä sekä EU:n kliinisten tutkimusten suunnittelun ja hyväksymisen koordinoinnissa kriisien aikana;

17. katsoo, että olisi tutkittava mahdollisuutta perustaa eurooppalainen vastine Yhdysvaltojen biolääketieteen huippututkimus- ja kehitysviranomaiselle, joka vastaisi bioterrorismin, kemiallisten, ydin- ja radiologisten uhkien sekä pandeemisen influenssan ja uusien tautien vastatoimien laatimisesta ja kehittämisestä;

18. kehottaa vahvistamaan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston roolia sen varmistamiseksi, että terveydenhuollon työntekijöitä ei vaaranneta;

19. kehottaa vahvistamaan EU:n terveysohjeita ja tekemään niistä pakollisia joissakin tapauksissa: toteaa, että esimerkiksi mikrobilääkeresistenssiä ja rokotuksia koskevia EU:n toimintasuunnitelmia olisi vahvistettava sitovilla toimenpiteillä, kuten kansalaisille tarkoitetulla EU:n rokotuskortilla; kehottaa erityisesti tekemään pakolliseksi covid-19-terveyskriisiin liittyvät Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen ohjeet, kuten kuolemantapausten ja toipumisten kirjaamismenetelmät;

20. kehottaa komissiota ehdottamaan kansalaisyhteiskuntaa kuullen sellaisen eurooppalaisen terveystietoavaruuden perustamista, jossa noudatetaan täysin eurooppalaista tietosuojakehystä, jotta voidaan parantaa standardointia, yhteentoimivuutta, tietojen jakamista sekä terveystietoja koskevien kansainvälisten standardien hyväksymistä ja edistämistä;

21. uskoo vakaasti yhteinen terveys -periaatteeseen, joka yhdistää ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja ympäristön suojelun; katsoo, että ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan heikentymisen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja kestämättömien ruoantuotantomenetelmien torjunta on ratkaisevan tärkeää ihmisten suojelemiseksi kehittyviltä patogeeneiltä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistä terveyttä koskevan lähestymistavan soveltamista EU:ssa;

22. sitoutuu jatkamaan toimia, joilla puututaan terveyttä määrittäviin tekijöihin, kuten tupakointiin ja alkoholin käyttöön, huonoon ravitsemukseen, ilmansaasteisiin, vaarallisille kemikaaleille altistumiseen ja terveyseroihin, jotta voidaan parantaa terveystuloksia;

23. kehottaa laajentamaan eurooppalaisia osaamisverkostoja kattamaan tartuntataudit ja zoonoosit;

24. kehottaa komissiota laatimaan ”muutosjoustavaa Eurooppaa” koskevan toimintasuunnitelman, johon kuuluu riskinarviointikartta ja vaihtoehtoja, joilla käsitellään  terveydenhuoltojärjestelmien moitteetonta hallinnointia ja niihin investointia sekä pandemian torjuntaa Euroopan tasolla, mukaan lukien muutosjoustavat toimitusketjut EU:ssa; korostaa tässä yhteydessä strategista tarvetta vahvistaa eurooppalaista tuotantoa, jotta voidaan siirtää ja rakentaa elintärkeä ja kestävä terveydenhoitoala, joka tukee korkean teknologian ja korkean lisäarvon valmistusteollisuutta;

25. vaatii soveltamaan tutkimuksen ja innovoinnin alalla koordinoitua, yhteistyöhön perustuvaa ja avointa lähestymistapaa ja komission vahvempaa roolia tartuntatautitutkimuksen koordinoinnissa, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja ohjata tutkimuksen painopiste tuloksiin, joihin kuuluvat tarvittavat lääkkeet, rokotteet, lääkinnälliset laitteet ja välineet; korostaa, että tutkimuksen, jota rahoitetaan kokonaan tai osittain unionin rahoituksella ja muilla julkisilla varoilla, tulosten on pysyttävä julkisena omaisuutena ja niillä on oltava selkeät kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden edellytykset;

26. pitää erittäin myönteisenä, että uudelle EU4Health-ohjelmalle ehdotettuja määrärahoja on lisätty eksponentiaalisesti; vaatii, että tässä ohjelmassa ei käsitellä ainoastaan covid-19:n välittömiä vaikutuksia vaan myös covid-19:n heikossa asemassa oleville ryhmille ja mielenterveydelle aiheuttamia erityisiä terveyshaasteita sekä kaikkia muita EU:n pitkän aikavälin terveyshaasteita;

27. kehottaa komissiota ilman enempää viivytystä ehdottamaan uuden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen, johon sisältyy irtisanoutumisoikeutta koskeva lainsäädäntö, uusi työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskeva direktiivi ja uusi työhyvinvointia koskeva direktiivi, jotta ahdistuneisuus, masennus ja työuupumus tunnustettaisiin ammattitaudeiksi, sekä käsittelemään tarvetta toteuttaa lisätoimia, joilla parannetaan terveyttä ja turvallisuutta koskevan EU:n nykyisen sääntelykehyksen toimintaa muun muassa pandemiatilanteissa;

28. suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen sitoumukseen arvioida tarvetta muuttaa biologisia tekijöitä koskevaa direktiiviä ennennäkemättömästä kriisistä saatujen kokemusten perusteella, jotta voidaan parantaa valmius- ja reagointisuunnittelua kaikilla työpaikoilla, ja jakaa tämä arvio Euroopan parlamentille vuoden 2020 loppuun mennessä; kehottaa komissiota laajentamaan eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta annetun komission suosituksen 2003/670/EY soveltamisalaa siten, että se kattaa kaikki ammatit, joissa joudutaan muuta väestöä enemmän alttiiksi covid-19-tartunnoille;

29. kehottaa vahvistamaan kansallisten työsuojeluviranomaisten roolia antamalla niille riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä, jotta ne voivat ohjata ja tukea julkishallintoja, yrityksiä ja työntekijöitä niiden pyrkimyksissä puuttua covid-19:ään liittyviin riskeihin; kehottaa vahvistamaan ammattiliittojen työterveys- ja työturvallisuusedustajien ja ‑komiteoiden roolia aktiivisten ja tehokkaiden ennaltaehkäisytoimien edistämiseksi;

30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö