Menettely : 2020/2691(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0219/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0219/2020

Keskustelut :

PV 08/07/2020 - 21
CRE 08/07/2020 - 21

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{06/07/2020}6.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0219/2020</NoDocSe>
PDF 151kWORD 55k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen</Titre>

<DocRef>(2020/2691(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Véronique Trillet‑Lenoir</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0216/2020

B9‑0219/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kansanterveysstrategiasta covid‑19‑pandemian jälkeen

(2020/2691(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että covid-19 on tuonut selvästi esiin, että Euroopan unionilla ei ole tarpeeksi vahvoja välineitä selviytyäkseen terveysuhkista, kuten uuden tartuntataudin leviämisestä, joka luonteensa mukaisesti ei tunne rajoja;

B. ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan kaikenlaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumista; ottaa huomioon, että unioni ei ole vielä hyväksynyt yhteistä määritelmää terveydelle;

C. katsoo, että oikeus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on perusihmisoikeus; toteaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus nykyaikaiseen ja kattavaan terveydenhoitoon ilman syrjintää; ottaa huomioon, että yleiskattava terveydenhuolto on YK:n kestävän kehityksen tavoite, jonka kaikki allekirjoittajat ovat sitoutuneet saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä;

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on huomattavasti toimivaltaa kansanterveyden alalla, mutta terveydenhuoltojärjestelmät ovat edelleen jäsenvaltioiden vastuulla ja niiden yhteistyö EU:n tasolla on vähäistä;

E. toteaa, että SEUT:n 168 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on antanut erinäisiä tuomioita siitä, että EU voi edistää kansanterveyteen liittyviä tavoitteita sisämarkkinatoimenpiteiden avulla;

F. ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa” (COM(2009)0567), jossa korostetaan, että kaikkialla EU:ssa sosiaalinen asema vaikuttaa terveydelliseen tilanteeseen; ottaa huomioon, että WHO:n mukaan sosiaalinen asema on yhdistävä tekijä sosioekonomisten eriarvoisuuksien ja terveyserojen ja terveydenhuollon saatavuutta koskevien eriarvoisuuksien välillä;

G. ottaa huomioon, että terveyserot perustuvat yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen asumisoloissa ja sosiaalisen käyttäytymisen malleihin, jotka liittyvät sukupuoleen, rotuun, koulutuksen tasoon, työllisyyteen ja tuloihin, sekä sairaanhoidon saatavuuden ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä terveyden edistämistä koskevien palvelujen epätasaiseen jakautumiseen;

H. ottaa huomioon, että tällä hetkellä EU sääntelee terveyteen ja terveystuloksiin vaikuttavia tuotteita, kuten lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, tupakkaa, alkoholia, elintarvikkeita ja kemikaaleja;

I. ottaa huomioon, että kliinisistä tutkimuksista on olemassa EU:n sääntelyä ja toimintalinjoja, rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetulla direktiivillä[1] säädellään terveydenhuoltojärjestelmien koordinointia ja parhaillaan käydään keskusteluja terveydenhuollon menetelmien arvioinnista;

J. ottaa huomioon, että terveysalan tutkimusta rahoitetaan Horisontti 2020 -aloitteesta ja tulevasta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, terveysalan toimintaohjelmasta ja tulevasta EU4Health-ohjelmasta sekä muista EU:n rahastoista;

K. ottaa huomioon, että Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ovat kaikki toimeenpanovirastoja, joilla on merkittäviä kansanterveyteen liittyviä tehtäviä;

L. toteaa, että meneillään oleva terveyskriisi on koetellut äärirajoille nykyisiä hätäapurakenteita, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus (ECDC), valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista annettu päätös ja Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi;

M. toteaa, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat altistuneet kohtuuttoman suurelle riskille ja että joissakin tapauksissa heidän on täytynyt tehdä päätöksiä siitä, kuka voi saada tehohoitoa;

N. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on muuttanut monien työntekijöiden työoloja Euroopassa ja nostanut esiin uusia kysymyksiä työterveydestä ja -turvallisuudesta;

O. panee merkille, että covid-19-terveyskriisi ja sen leviäminen kaikkialla Euroopassa ovat paljastaneet eroja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksissa ja osoittaneet, että odottamattomien terveysuhkien syntyessä jotkut jäsenvaltiot ovat riippuvaisia naapurimaistaan, joiden järjestelmät ovat riittävän muutosjoustavia;

P. ottaa huomioon, että erilaiset lähestymistavat covid-19-pandemiaan liittyvien tietojen keräämiseen ja analysointiin EU:ssa ovat vaikeuttaneet tietojen vertailua EU:n laajuisesti;

Q. toteaa, että eräät jäsenvaltiot kärsivät huomattavasta aivovuodosta, kun korkeasti koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset lähtevät töihin jäsenvaltioihin, joissa palkat ja työolot ovat paremmat kuin heidän omassa maassaan;

R. ottaa huomioon, että EU:n yhteishankintoja on käytetty menestyksekkäästi hankittaessa henkilönsuojaimia, testipakkauksia, hengityskoneita ja tiettyjä lääkkeitä, vaikka mekanismi on osoittautunut hitaammaksi ja tehottomammaksi kuin olisi suotavaa;

S. ottaa huomioon, että rescEU-varastoon on hankittu keskeisiä varusteita, kuten hengityssuojaimia, hengityskoneita ja laboratoriotarvikkeita, joita on tarkoitus käyttää siellä, missä niitä eniten tarvitaan;

T. ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisin aikana otettiin käyttöön erilaisia tilapäisjärjestelyjä, kuten komission asiantuntijapaneeli, potilaiden hoito-ohjeet ja terveydenhuollon työntekijöiden lähettäminen toisiin jäsenvaltioihin;

U. toteaa, että lääketeollisuuden toimitusketjut ovat riippuvaisia vaikuttavista farmaseuttisista aineista tai rinnakkaisvalmisteista, joita valmistetaan EU:n ulkopuolisissa maissa, joskus yhdessä ainoassa tehtaassa koko maailmassa; ottaa huomioon, että covid-19-terveyskriisin aikana asetetut vientikiellot toivat korostetusti esiin, että on vaarallista olla tällaisten toimitusketjujen varassa;

V. toteaa covid-19-pandemian nostaneen esille yhteinen terveys -periaatteen eli keskinäiset riippuvuussuhteet ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja planeettamme terveyden välillä; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen pahentavat eläimistä ihmisiin tarttuvien zoonoosien puhkeamista;

1. kehottaa kiireellisesti perustamaan Euroopan terveysunionin;

2. kehottaa jäsenvaltioita tekemään kiireesti terveydenhuoltojärjestelmilleen stressitestejä sen varmistamiseksi, että ne ovat valmiita covid-19-epidemian mahdolliseen uusiutumiseen ja muihin mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin; kehottaa komissiota koordinoimaan tätä työtä ja sopimaan yhteisistä parametreistä;

3. kannattaa vahvasti tehokkaiden ennaltaehkäisy- ja hygieniatoimenpiteiden edistämistä infektioiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; katsoo, että tiettyjä ratkaisevan tärkeitä tapoja, kuten hygieniakäytäntöjä, olisi opittava jo varhaisesta iästä alkaen, jolloin lapset pystyvät parhaiten omaksumaan ne; tukee nuorille suunnattuja ennaltaehkäiseviä terveyskasvatusohjelmia (turvallinen käyttäytyminen terveellinen ravinto, liikunta jne.);

4. kehottaa komissiota ehdottamaan stressitestien tulosten pohjalta laadukkaan terveydenhuollon vähimmäisvaatimuksia koskevaa direktiiviä, jolla säilytetään jäsenvaltioiden toimivalta hallinnoida, organisoida ja rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmänsä ja taataan potilasturvallisuus, terveydenhuollon työntekijöiden ihmisarvoiset työolot ja -ehdot sekä Euroopan muutosjoustavuus pandemioiden ja muiden kansanterveyden kriisitilanteiden varalta;

5. kehottaa komissiota luomaan eurooppalaisen terveydenhuoltoindeksin, jolla seurataan terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä EU:ssa;

6. kehottaa komissiota sisällyttämään terveydenhuollon indikaattorit talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

7. kehottaa komissiota hyväksymään yhteisiä terveyttä määrittäviä tekijöitä, joilla seurataan terveyseroja iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman ja maantieteellisen sijainnin perusteella, ja laatimaan menetelmän jäsenvaltioiden terveystilanteen tarkastamiseksi, jotta voidaan määrittää ja priorisoida alat, joilla tarvitaan parannuksia ja lisärahoitusta; katsoo, että komission olisi arvioitava toimenpiteiden tehokkuutta, jotta voidaan vähentää terveyseroja, jotka johtuvat sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä koskevista toimintalinjoista;

8. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan paikallisesti tai alueellisesti saatavilla olevaa yhdennettyä terveydenhuoltoa, jotta potilaita voidaan tukea paremmin heidän omassa sosiaalisessa ja lähiympäristössään;

9. kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaisen lääkintäapumekanismin perustamista, jotta voidaan reagoida kaikentyyppisiin terveyskriiseihin (infektiotaudit, kemikaali-, ympäristö-, elintarvike- ja ydinkriisit), vahvistaa toiminnan koordinointia EU:n tasolla sekä seurata lääkkeiden ja lääkinnällisten tuotteiden strategisia varastoja ja käyttää niitä sekä varmistaa niiden asianmukainen toiminta; korostaa, että eurooppalainen lääkintäapumekanismi virallistaisi covid-19-terveyskriisin aikana käyttöön otetut työmenetelmät ja pohjautuisi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetussa direktiivissä säädettyihin toimenpiteisiin, valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista annettuun päätökseen[2] ja unionin pelastuspalvelumekanismiin;

10. kehottaa perustamaan eurooppalaisen lääkintäapumekanismin käytännön toimintaa ohjaavaksi elimeksi terveyskriisien hallintayksikön, jota koordinoi ECDC ja jota johtavat terveyskomissaari ja kriisinhallintakomissaari yhdessä EMA:n ja asiantuntijapaneelin kanssa; kehottaa tätä yksikköä laatimaan hätäsuunnitelman pandemioiden varalta, jotta voidaan reagoida koordinoidusti;

11. korostaa, että kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välinen koordinointi on olennaisen tärkeää, jotta voidaan taata solidaarisuus unionin sisällä; tähdentää, että yhteisiä hankintoja, laitteiden koordinoituja siirtoja, verituotteiden ja elinten varastoja ja siirtämistä sekä rajatylittävän hoidon potilaskuljetuksia olisi valmisteltava asianmukaisesti;

12. kehottaa perustamaan covid-19-dataportaalin kaltaisen digitaalisen tietojenvaihtofoorumin, jonka avulla voidaan helpottaa yhteydenpitoa epidemiologisesta tiedosta, tieteeseen perustuvia käytäntöjä koskevista suosituksista terveydenhuollon ammattilaisille ja sairaaloille sekä terveydenhuollon laitteiden siirrettävissä olevasta kapasiteetista ja varastoista;

13. kehottaa vahvistamaan rescEU:n valmiuksia, mihin olisi kuuluttava varastointi ja hätälääkintäryhmien valmiuksien parantaminen;

14. katsoo, että unionin olisi voitava luottaa siihen, että terveydenhuollon ammattilaisia saadaan mobilisoitua eurooppalaisiin lääkintäapujoukkoihin, jotka perustettiin mahdollistamaan nopea lääkinnällinen apu ja kansanterveysalan asiantuntemus kaikissa jäsenvaltioissa;

15. kannattaa terveydenhuollon ammattilaisten EU:n laajuista liikkuvuutta sekä koulutuksen että ammattiuran aikana Erasmus+ -ohjelman kautta ja pitää tärkeänä tällaisen liikkuvuuden roolia terveysuhkia koskevan tietämyksen ja asiantuntemuksen parantamisessa;

16. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja globaaleja kumppaneita varmistamaan tulevien covid-19-rokotteiden ja -lääkkeiden nopean, oikeudenmukaisen, yhtäläisen ja edullisen saatavuuden sitten kun niitä on tarjolla;

17. kehottaa käyttämään EU:n yhteishankintoja covid-19-rokotteiden ja -lääkkeiden hankkimiseksi ja käyttämään niitä rutiininomaisemmin, jotta vältetään jäsenvaltioiden välinen kilpailu ja varmistetaan tärkeiden lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, erityisesti uusien innovatiivisten antibioottien, uusien rokotteiden, parantamistarkoituksessa annettavien lääkkeiden ja harvinaisten sairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden, yhtäläinen ja kohtuuhintainen saatavuus;

18. kehottaa komissiota tarkistamaan valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista annetun päätöksen mukaista yhteishankintamekanismia ja ehdottamaan uutta asetusta, joka edistäisi sen käyttöä rokotteiden ja hoitojen ostamiseksi, prosessin tehokkuuden ja avoimuuden takaamiseksi ja lääkkeiden, lääkinnällisten tuotteiden, suojavarusteiden ja muiden asiaankuuluvien terveydenhuollon tuotteiden yhtäläisen ja kohtuuhintaisen saatavuuden varmistamiseksi; katsoo, että osa EU:n yhteishankintamenettelyn kautta ostetuista lääkkeistä voisi muodostaa sellaisten lääkkeiden EU:n hätävaraston, joista on pulaa;

19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen ajatusta nettohinnoittelun avoimuudesta ja eri hoitojen korvaamisesta tarkistamalla neuvoston direktiiviä 89/105/ETY[3], jotta jäsenvaltiot voivat tasavertaisesti neuvotella valmistajien kanssa hoidoista, joita ei hankita yhdessä;

20. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti yhteisen kannan terveydenhuollon menetelmien arviointia koskevasta ehdotuksesta, jotta voidaan tukea asiaa koskevaa yhteistyötä unionin tasolla;

21. kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön huomattavasti viivästyneen kliinisiä tutkimuksia koskevan asetuksen[4], jotta varmistetaan kliinisten tutkimusten tulosten avoimuus ja helpotetaan laajempia rajat ylittäviä kliinisiä tutkimuksia;

22. kehottaa koordinoimaan ja kokoamaan yhteen eurooppalaisia kliinisiä monikeskustutkimuksia ja edistämään tulevien eurooppalaisten yliopistoverkostojen tutkimus- ja koulutustoimia;

23. kehottaa komissiota ehdottamaan harvinaislääkkeistä annetun asetuksen[5], lastenlääkkeistä annetun asetuksen[6] ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin[7] 2001/83/EY tarkistamista;

24. kehottaa laatimaan kestävän EU:n lääkestrategian, jolla puututaan lääkkeiden EU:n ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmiin ja johon olisi sisällyttävä lainsäädäntötoimia, toimintalinjoja ja kannustimia, joilla edistetään keskeisten vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja lääkkeiden tuotantoa Euroopassa ja taataan tarjonta ja kohtuuhintainen saatavuus kaikkina aikoina; kehottaa laatimaan kussakin jäsenvaltiossa pakolliset kansalliset luettelot lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista ja toimittamaan tiedot komissiolle ja Euroopan lääkevirastolle sen varmistamiseksi, että mahdolliset puutteet voidaan ennakoida ja korjata;

25. kehottaa jäsenvaltioita edistämään seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin liittyviä palveluja ja varmistamaan niiden saatavuuden, mukaan lukien ehkäisyn saatavuus ja oikeus turvallisiin aborttipalveluihin; kehottaa jäsenvaltioita pitämään ehkäisyvälineiden, myös jälkiehkäisyn, ja turvallisten aborttipalvelujen – silloin kun ne ovat laillisesti mahdollisia – saatavuutta keskeisinä terveydenhuoltopalveluina, jotka on säilytettävä kriisiaikoina;

26. kehottaa perustamaan lääkepulan ehkäisemiseksi erityisen yhteisen toimen, joka mahdollistaa hyvien käytänteiden vaihdon jäsenvaltioiden välillä ja yhteisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittämisen;

27. kehottaa komissiota laatimaan julkisista hankinnoista annettua direktiiviä[8] koskevat kohdennetut suuntaviivat, jotka koskevat tarjouskilpailujen järjestämistä lääkealalla; kehottaa laatimaan nämä suuntaviivat ”kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta” koskevan periaatteen pohjalta, ja korostaa, että niillä olisi pyrittävä varmistamaan paras hinta-laatusuhde pelkän halvimman tuotteen sijasta ja niissä olisi otettava huomioon, miten tarjoukset vaikuttavat EU:n toimitusvarmuuteen;

28. kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimeksiannon tarkistamista, lisäämään huomauttavasti sen määrärahoja, henkilöstöä ja toimivaltuuksia, jolloin Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus voisi laajentaa toimialaansa kroonisiin sairauksiin, laatia velvoittavaa ohjeistusta jäsenvaltioille ja koordinoida laboratoriotutkimusta terveyskriisien aikana;

29. kehottaa vahvistamaan Euroopan lääkeviraston roolia lääkepulan seurannassa, ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa sekä EU:n kliinisten tutkimusten suunnittelun ja hyväksymisen koordinoinnissa kriisien aikana;

30. katsoo, että olisi tutkittava mahdollisuutta perustaa eurooppalainen vastine Yhdysvaltojen biolääketieteen huippututkimus- ja kehitysviranomaiselle (US Biomedical Advanced Research and Development Authority), joka vastaisi hankinnoista ja bioterrorismin, kemiallisten, ydin- ja säteilyuhkien sekä pandeemisten influenssojen ja muiden uusien tautien torjuntatoimien kehittämisestä;

31. kehottaa vahvistamaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston roolia sen varmistamiseksi, että terveydenhuollon työntekijöitä ei aseteta vaaraan, ja terveellisten ja turvallisten työpaikkojen edistämiseksi kaikkialla unionissa;

32. korostaa, että rokotuksilla ehkäistään maailmassa vuosittain arviolta 2,5 miljoonan ihmisen kuolema ja vähennetään tautikohtaisia hoitokuluja; katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin huolestuttavan rokotusvastaisuusilmiön ja rokotteita koskevien väärien tietojen suhteen ihmisten vakuuttamiseksi EU:ssa;

33. kehottaa tehostamaan EU:n terveysohjeistusta ja tekemään siitä velvoittavaa joissakin tapauksissa: toteaa, että tällaisia voisivat olla esimerkiksi mikrobilääkeresistenssiä koskevat EU:n toimintasuunnitelmat, ja korostaa, että rokottamista olisi vahvistettava sitovilla toimenpiteillä, kuten EU:ssa asuville henkilöille tarkoitetulla EU:n rokotuskortilla; kehottaa erityisesti tekemään velvoittaviksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen covid-19-terveyskriisiä koskevan ohjeistuksen, kuten kuolemantapausten ja parantuneiden määrien kirjaamismenetelmät;

34. kehottaa perustamaan kansalaisille tarkoitetun viestintäportaalin, jossa EU voisi antaa vahvistettua tietoa ja varoituksia ihmisille EU:ssa sekä torjua vääriä tietoja; painottaa, että portaaliin voisi sisältyä hyvin erilaisia tietoja, ennaltaehkäisykampanjoita ja nuorille suunnattuja valistusohjelmia; toteaa, että portaalia voitaisiin käyttää yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa myös laajan rokotuskattavuuden edistämiseksi EU:n tasolla;

35. kehottaa komissiota ehdottamaan kansalaisyhteiskuntaa kuullen täysin EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisen eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista, jotta voidaan parantaa standardointia, tietojen jakamista sekä terveystietoja koskevien kansainvälisten standardien hyväksymistä ja edistämistä; katsoo, että tämä eurooppalainen terveysdata-avaruus olisi ratkaiseva askel suoran tuen antamiseksi potilaille ja terveydenhoitopalvelujen tarjoajille, sen varmistamisessa, että ihmiset voivat hallinnoida henkilötietojaan, tutkimuksen helpottamisessa ja diagnostiikan, hoitojen ja palvelujen kehittämisen tukemisessa; korostaa, että mitä enemmän unioni luottaa yhteiseen dataan eurooppalaisen terveydenhuollon parantamiseksi, sitä enemmän se lisää riippumattomuuttaan suurista teknologiayrityksistä ja parantaa kyberturvallisuusvalmiuksiaan, mikä takaisi tietoturvallisuuden ja sellaisten turvallisuusrikkomusten välttämisen, jotka paljastaisivat potilaiden henkilötietoja;

36. kannattaa innovointia digitalisoinnin alalla, sillä se toisi konkreettista hyötyä potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille ja tarjoaisi kustannustehokasta ja korkealaatuista terveydenhuoltoa ja vähentäisi eriarvoisuuksia; korostaa, että sekä terveydenhuollon ammattilaisten että potilaiden digitaalisia taitoja voitaisiin parantaa merkittävästi erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla;

37. kehottaa tehostamaan sähköisiä ja mobiileja terveyspalveluja sekä etälääketieteen käyttöä ja potilaiden etäseurantaa erityisesti terveyskriisien aikana;

38. uskoo vakaasti yhteinen terveys -malliin, jossa ihmisten terveys, eläinten terveys ja ympäristönsuojelu kytkeytyvät toisiinsa; uskoo, että ihmisten terveyden suojelemiseksi uusilta taudinaiheuttajilta on välttämätöntä torjua ilmastonmuutosta, ympäristön pilaantumista, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja kestämättömiä elintarvikkeiden tuotantomenetelmiä;

39. sitoutuu jatkamaan toimia, joilla puututaan terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja alkoholin käyttöön, huonoon ravitsemukseen, ilmansaasteisiin, vaarallisille kemikaaleille altistumiseen ja terveyseroihin, jotta voidaan parantaa terveystuloksia;

40. kehottaa laajentamaan eurooppalaisia osaamisverkostoja, niin että ne kattavat tarttuvat taudit (kuten terveyskriisien hallinnan eurooppalainen osaamisverkosto) ja muut kuin tarttuvat taudit;

41. kehottaa komissiota laatimaan ”muutosjoustavaa Eurooppaa” koskevan toimintasuunnitelman, johon kuuluu riskinarviointikartta ja vaihtoehtoja, joilla käsitellään terveydenhuoltojärjestelmien moitteetonta hallinnointia ja niihin investointia sekä pandemian torjuntaa Euroopan tasolla, mukaan lukien muutosjoustavat toimitusketjut EU:ssa;

42. vaatii soveltamaan tutkimuksen alalla koordinoitua, yhteistyöhön perustuvaa ja avointa lähestymistapaa ja vahvistamaan komission roolia terveystutkimuksen koordinoinnissa, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja siirtää tutkimuksen painopiste aloille, jotka koskevat muun muassa tarvittavia lääkkeitä, rokotteita, lääkinnällisiä laitteita ja välineitä;

43. kehottaa komissiota toteuttamaan monialaisten indikaattorien perusteella järjestelmällisen terveysvaikutusten arvioinnin kaikista EU:n toimintapolitiikoista, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen EU:ssa ja soveltamaan toimintamallia, jossa terveys asetetaan painopisteeksi kaikissa toimintapolitiikoissa;

44. katsoo, että yhteistyötä kolmansien maiden kanssa olisi tehostettava vaihtamalla terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksiin ja reagointiin liittyviä tietoja ja parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan vahvan ja toimivan kumppanuuden EU:n ja Afrikan välille ja asettamaan etusijalle vakaammat terveydenhuoltojärjestelmät, terveyspalvelujen yleisen saatavuuden ja globaalin terveydenalan tutkimuksen ja kehittämisen EU–Afrikka-strategian (JOIN(2020)0004) yhteydessä;

45. pitää erittäin myönteisenä, että uudelle EU4Health-ohjelmalle ehdotettuja määrärahoja on lisätty eksponentiaalisesti;

46. katsoo, että haavoittuvien väestöryhmien terveyden suojeleminen ympäristöön liittyviltä taudeilta on olennaisen tärkeä investointi riittävän inhimillisen ja taloudellisen kehityksen varmistamiseksi;

47. kehottaa komissiota ehdottamaan uutta terveyttä ja turvallisuutta koskevaa strategiakehystä kaudeksi 2021–2027, päivittämään lainsäädäntöä oikeudesta olla tavoittamattomissa, ehdottamaan uusia direktiivejä työperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja työhyvinvoinnista, jotta ahdistuneisuus, masennus ja työuupumus tunnustettaisiin ammattitaudeiksi;

48. kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen lisääntymiselle vaarallisten aineiden sisällyttämisestä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimän muutoksia aiheuttavista aineista työssä annetun direktiivin 2004/37/EY[9] soveltamisalaan, jotta se mukautettaisiin tapaan, jolla syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymismyrkyllisiä aineita käsitellään EU:n muussa kemikaalilainsäädännössä (esimerkiksi REACH-asetuksessa[10] ja biosidejä, torjunta‑aineita ja kosmetiikkaa koskevassa lainsäädännössä);

49. katsoo, että covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia olisi käsiteltävä osana Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia, joka voisi antaa selkeitä ehdotuksia siitä, miten vahvistaa EU:n terveyspolitiikkaa;

50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45.

[2] EUVL L 293 5.11.2013, s. 1.

[3] EYVL L 40, 11.2.1989, s. 8.

[4] EUVL L 158, 27.05.2014, s.1.

[5] EYVL L 18, 22.1.2000, s. 1.

[6] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 1.

[7] EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67.

[8] EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

[9] EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50.

[10] EUVL L 396 30.12.2006, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö