Menettely : 2020/2531(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0222/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0222/2020

Keskustelut :

PV 09/07/2020 - 14
CRE 09/07/2020 - 14

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0201

<Date>{06/07/2020}6.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0222/2020</NoDocSe>
PDF 202kWORD 73k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>suullisesti vastattavan kysymyksen B9-0013/2020 johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta</Titre>

<DocRef>(2020/2531(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Maria Spyraki, Maria Arena, Frédérique Ries, Sven Giegold, Danilo Oscar Lancini, Pietro Fiocchi, Anja Hazekamp</Depute>

<Commission>{ENVI}ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

B9-0222/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta

(2020/2531(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 ja 191 artiklan,

 ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma) 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU[1] ja sen vuoteen 2050 ulottuvan vision,

 ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus)[2],

 ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus)[3],

 ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012[4],

 ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009[5],

 ottaa huomioon pysyvistä orgaanisista yhdisteistä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021[6],

 ottaa huomioon vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 649/2012[7],

 ottaa huomioon hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/10/EY[8],

 ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY[9] ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset,

 ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005[10],

 ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (kosmetiikka-asetus)[11],

 ottaa huomioon elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/852[12],

 ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010[13],

 ottaa huomioon direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/39/EU[14], joka on arvokas väline pintavesien rajat ylittävän kemiallisen pilaantumisen seurannassa ja torjunnassa,

 ottaa huomioon elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1381[15],

 ottaa huomioon työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2398[16], 16. tammikuuta 2019 annetun direktiivin (EU) 2019/130[17] ja 5. kesäkuuta 2019 annetun direktiivin (EU) 2019/983[18],

 ottaa huomioon tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU[19],

 ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Kestävä kemikaalipolitiikka – kohti unionin strategiaa”,

 ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

 ottaa huomioon 4. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Lisää kiertoa – Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan”,

 ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”EU:n uusi työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva strategiakehys: työterveyden ja -turvallisuuden täytäntöönpanon tehostaminen EU:ssa”,

 ottaa huomioon komission poliittiset suuntaviivat vuosiksi 2019–2024 ja erityisesti Euroopan nollapäästötavoitteen,

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773) ja tiedonannon tueksi laaditun perusteellisen analyysin[20],

 ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Komission yleiskertomus REACH-asetuksen toiminnasta ja tiettyjen osatekijöiden uudelleentarkastelusta – päätelmät ja toimet” (COM (2018)0116) sekä siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan,

 ottaa huomioon 7. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kohti kattavaa hormonaalisia haitta-aineita koskevaa Euroopan unionin kehystä” (COM(2018)0734),

 ottaa huomioon 7. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 tarkastelu hormonaalisten haitta-aineiden osalta” (COM(2018)0739),

 ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Keskeisen kemikaalilainsäädännön (lukuun ottamatta REACH-asetusta) toimivuustarkastuksen tulokset sekä havaitut haasteet, puutteet ja heikkoudet” (COM (2019)0264),

 ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman nanomateriaaleja koskevasta sääntelystä[21],

 ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta[22],

 ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta[23],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kiertotalouspaketin täytäntöönpanosta: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi[24],

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

 ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

 ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

 ottaa huomioon komission helmikuussa 2020 esittelemän Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman,

 ottaa huomioon komission käynnissä olevan julkisen kuulemisen Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmasta[25],

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kiertotalouspaketin täytäntöönpano: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi” (COM(2018)0032) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0020),

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin strategiasta muoveista kiertotaloudessa[26],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta[27],

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa[28],

 ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanosta[29],

 ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2019 antamansa päätöslauselman kattavasta hormonaalisia haitta-aineita koskevasta Euroopan unionin kehyksestä[30],

 ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[31],

 ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kosmetiikkaa koskevasta yleisestä eläinkoekiellosta[32],

 ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2019 julkaistun YK:n ympäristöohjelman raportin ”Global Chemicals Outlook II – From Legacies to Innovative Solutions: Implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

 ottaa huomioon 4. joulukuuta 2019 päivätyn Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”The European environment – state and outlook 2020” (SOER 2020),

 ottaa huomioon elokuussa 2017 julkaistun komission teettämän tutkimuksen ”Study for the Strategy for a non-toxicity environment of the 7th Environment Action Programme”[33],

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan teettämän tammikuussa 2019 julkaistun ja toukokuussa 2019 päivitetyn tutkimuksen ”Endocrine Disruptors: From Scientific Evidence to Human Health Protection”[34],

 ottaa huomioon komission ja sen järjestävän kumppanin, Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriön, koordinoiman kesäkuussa 2019 julkaistun raportin ”EU Chemicals Policy 2030: Building on the past, moving to the future”,

 ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 05/2020: ”Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö: vaatimatonta edistystä riskien mittaamisessa ja vähentämisessä”,

 ottaa huomioon kysymyksen komissiolle kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta (O-000044/2020 – B9-0013/2020),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että komissio ilmoitti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11. joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa, että se esittää kesään 2020 mennessä kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian;

B. ottaa huomioon, että kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian olisi edistettävä unionin ympäristöpolitiikan periaatteiden asianmukaista täytäntöönpanoa SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

C. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot eivät ole saavuttaneet kestävän kehityksen tavoitetta nro 12, jossa edellytetään kemikaalien ja kaikkien jätteiden asianmukaista hallintaa niiden koko elinkaaren ajan kansainvälisesti sovittujen kehysten mukaisesti ja vaaditaan vähentämään merkittävästi niiden päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään, jotta minimoidaan niiden haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön vuoteen 2020 mennessä; ottaa huomioon, että tarvitaan merkittäviä lisäponnisteluja, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoite nro 3, jolla pyritään vähentämään vuoteen 2030 mennessä merkittävästi kuolemia ja sairauksia, jotka johtuvat vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta; ottaa huomioon, että kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia voi auttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

D. ottaa huomioon, että kemikaalien kemialliset, fysikaaliset ja toksikologiset ominaisuudet vaihtelevat suuresti; ottaa huomioon, että vaikka monet näistä aineista, jotka ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämää, eivät ole vaarallisia tai hitaasti hajoavia, jotkut niistä voivat säilyä ympäristössä ja kerääntyä ravintoketjuun ja olla alhaisina pitoisuuksina haitallisia ihmisten terveydelle;

E. ottaa huomioon, että synteettisten kemikaalien aiheuttama pilaantuminen on merkittävä ja kasvava uhka kansanterveydelle ja ympäristölle; ottaa huomioon, että esimerkiksi vaaralliseen kemialliseen altistumiseen yhteydessä oleva syöpä on yleisin työperäisten kuolemantapausten aiheuttaja; ottaa huomioon, että EU:ssa tapahtuu vuosittain noin 120 000 työperäistä syöpätapausta, jotka johtuvat altistumisesta karsinogeeneille ja johtavat vuosittain noin 80 000 kuolemantapaukseen[35];

F. ottaa huomioon, että sääntelyllä on keskeinen rooli vaarallisten kemikaalien aiheuttamien haittojen ehkäisemisessä; ottaa huomioon, että arviolta miljoona uutta syöpää on ehkäisty 20 viime vuoden aikana osittain työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ansiosta; ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa kemikaalilainsäädännön kumulatiivisten hyötyjen EU:ssa arvioitiin varovaisesti olevan ”useita kymmeniä miljardeja euroja vuodessa”[36];

G. katsoo, että kestävän kemikaalistrategian on vähennettävä tehokkaasti ihmisten ja ympäristön altistumista vaarallisille kemikaaleille ja samalla parannettava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia;

H. ottaa huomioon, että kemiallinen pilaantuminen aiheuttaa maa- ja vesiekosysteemien häviämistä ja vähentää ekosysteemien sietokykyä eli kykyä kestää vahinkoja ja toipua, mikä johtaa eläinpopulaatioiden nopeaan vähenemiseen;

I. ottaa huomioon, että neuvosto pyysi 26. kesäkuuta 2019 komissiota kehittämään toimintasuunnitelman perfluorattujen yhdisteiden (PFAS-aineiden) kaikkien ei-välttämättömien käyttötapojen poistamiseksi, koska ne ovat erittäin hitaasti hajoavia ja niiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttamat vaarat ovat lisääntyneet[37];

J. ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus ilmaisi Euroopan ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskevassa vuoden 2020 raportissaan kasvavan huolensa kemikaalien merkityksestä ympäristömme tilan heikkenemisessä ja varoitti, että kemikaalien tuotannon ja hitaasti hajoavien ja vaarallisten kemikaalien päästöjen ennustettu kasvu on merkki siitä, että terveyteen ja ympäristöön kohdistuva kemiallinen kuormitus ei todennäköisesti vähene ja että nykyiset politiikat eivät ole riittäviä käsittelemään kemikaalien suurta määrää;

K. katsoo, että on siirryttävä kohti sellaisten kemikaalien tuotantoa, jotka ovat lähtökohtaisesti turvallisia, mukaan lukien vähemmän vaarallisten kemikaalien käyttö tuotteiden koko elinkaaren ajan, jotta voidaan vähentää kemiallista pilaantumista ja parantaa Euroopan talouden kiertoa; katsoo, että kiertotaloutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa on käsiteltävä myrkyllisiä kemikaaleja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

L. katsoo, että kiellettyjen aineiden tai erityistä huolta aiheuttavien aineiden pääsyn salliminen EU:n markkinoille kolmansista maista tuotujen tuotteiden kautta ei ole myrkyttömien materiaalikiertojen kehittämistä koskevan tavoitteen mukaista;

M. pitää myönteisenä, että komissio rahoittaa hankkeita, joilla edistetään innovatiivista digitaaliteknologiaa kemikaalien jäljittämiseksi toimitusketjussa (esimerkiksi lohkoketju);

N. ottaa huomioon, että sikiöt, imeväiset, lapset, raskaana olevat naiset, ikääntyneet ja köyhät ovat erityisen alttiita kemiallisen altistuksen vaikutuksille; ottaa huomioon, että pienituloiset kotitaloudet saattavat altistua suhteettomasti, koska ne elävät usein lähellä merkittäviä päästölähteitä, kuten vaarallisten jätteiden kaatopaikkoja ja tuotantolaitoksia[38];

O. ottaa huomioon, että komissio ei ole koskaan toteuttanut myrkytöntä strategiaansa, joka luvattiin seitsemännessä ympäristöalan toimintasuunnitelmassa; katsoo, että nyt on tärkeää, että komissio esittää kunnianhimoisen strategian, joka minimoi tehokkaasti ihmisten ja ympäristön altistumisen vaarallisille kemikaaleille ja samalla parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia;

P. ottaa huomioon, että komission teettämissä tutkimuksissa (jotka liittyvät esimerkiksi myrkytöntä ympäristöä koskevaan strategiaan ja REACH-asetuksen ja muun kemikaalilainsäädännön kuin REACH-asetuksen toimivuustarkastuksiin) EU:n lainsäädännössä on havaittu merkittäviä puutteita kemikaalien turvallisessa hallinnoinnissa EU:ssa, muun muassa epäjohdonmukaisuuksia eri alakohtaisten lainsäädäntöjen välillä ja riittämätöntä täytäntöönpanoa, ja että niissä on hahmoteltu laaja joukko toimenpiteitä, joita olisi harkittava;

Q. katsoo, että nämä puutteet ja epäjohdonmukaisuudet edellyttävät lainsäädäntötoimia, joilla varmistetaan ihmisten terveyden ja ympäristön tehokas suojelu kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä;

R. katsoo, että kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian olisi perustuttava viimeisimpiin riippumattomiin tieteellisiin tietoihin ja menetelmiin ja siinä olisi käsiteltävä todellista altistumista koko elinkaaren ajan;

S. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaan komission ja jäsenvaltioiden on suoritettava torjunta-aineiden tehoaineiden ja kasvinsuojeluaineiden ”riippumaton, objektiivinen ja avoin arviointi” ja että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen on toteutettava riippumaton tieteellinen arviointi asetuksen (EY) N:o 178/2002 (yleinen elintarvikelainsäädäntö) mukaisesti;

1. panee tyytyväisenä merkille myrkyttömään ympäristöön tähtäävään nollapäästötavoitteen; toteaa, että kemianteollisuus on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelman moninaiset tavoitteet, erityisesti nollapäästötavoite, ilmastoneutraalius, energiasiirtymä, energiatehokkuuden edistäminen ja kiertotalous, tarjoamalla innovatiivisia tuotantoprosesseja ja materiaaleja;

2. katsoo, että kaikenlainen pilaantuminen on estettävä tai vähennettävä tasolle, joka ei enää ole haitallinen ihmisten terveydelle ja ympäristölle, jotta voimme elää hyvää elämää maapallon ekologisten resurssien rajoissa;

3. katsoo, että sen varmistaminen, että kemikaalien, materiaalien ja tuotteiden kaikki käyttötarkoitukset ovat lähtökohtaisesti turvallisia, kestäviä ja kiertotalouden mukaisia, on olennainen tuotantoketjun alkupään toimenpide paitsi ihmisten terveyden suojelemiseksi, myrkyttömän ympäristön (ilma, vesi, maaperä) saavuttamiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi myös ilmastoneutraalin, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen kiertotalouden aikaansaamiseksi;

4. kehottaa komissiota laatimaan kestävyyttä edistävän kattavan kemikaalistrategian, jolla saadaan aikaan tarvittava ajattelutavan muutos, jotta voidaan panna täytäntöön myrkytöntä ympäristöä koskeva saasteettomuustavoite, varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso, minimoida altistuminen vaarallisille kemikaaleille kiinnittäen erityistä huomiota ennalta varautumisen periaatteeseen ja työntekijöiden tehokkaaseen suojeluun, minimoida eläinkokeiden käyttö, säilyttää ja ennallistaa ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta sekä edistää kestäviä kemikaaleja koskevaa innovointia; toteaa, että nämä toimet muodostavat perustan resurssitehokasta, turvallista ja kestävää kiertotaloutta koskevalle eurooppalaiselle strategialle ja lujittavat samalla unionin talouden kilpailukykyä ja innovointivoimaa ja varmistavat toimitusvarmuuden sekä lisäävät työllisyyttä EU:n sisällä;

5. korostaa, että tulevassa kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa on käsiteltävä myös kestävää materiaalien hankintaa ja kemikaalien tuotannon energiavaltaisuutta koko toimitusketjussa sekä terveys- ja ympäristönormeja, sosiaalisia normeja ja ihmisoikeuksia;

6. korostaa, että uuden strategian olisi oltava johdonmukainen muiden vihreän kehityksen ohjelman politiikkatavoitteiden kanssa, muun muassa ilmastolainsäädännön, uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, Euroopan uuden teollisuusstrategian ja Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteiden sekä covid-19-pandemian jälkeisen Euroopan talouden uuden tilanteen kanssa, sekä täydennettävä näitä politiikkatavoitteita;

7. korostaa, että uudessa strategiassa olisi esitettävä alat ja keinot, joilla kemianteollisuus voi edistää näiden tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi puhtaan energian, raaka-aineiden, kestävän liikenteen, digitalisoinnin ja kulutuksen vähentämisen avulla;

8 katsoo, että komission olisi laadittava kattava strategia, jossa kestävyys on keskeinen pilari ja jossa edistetään kaikkien asiaan liittyvien politiikkojen, mukaan lukien kemikaaleja, kauppaa, verotusta, innovointia ja kilpailua koskeva politiikka, vakiinnuttamista, ja varmistettava niiden täytäntöönpano investointien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja markkinoiden luomiseksi kiertotaloustuotteille ja vähähiilisille tuotteille;

9. korostaa, että kemianteollisuus on ratkaisevan tärkeä ala Euroopan taloudelle ja että tämän teollisuudenalan nykyaikaistaminen ja hiilestä irtautuminen on olennaisessa asemassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta; toteaa, että kemianteollisuus pystyy tarjoamaan useita vähähiilisiä ratkaisuja; korostaa, että on tärkeää kehittää kemianteollisuutta, jotta autetaan EU:ta saavuttamaan vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteet; korostaa, että turvallisen ja kestävän innovoinnin edistäminen on keskeinen tekijä siirryttäessä lineaarisesta teollisuudesta kiertotalouteen perustuvaan ja kestävään teollisuuteen, joka antaisi tälle alalle merkittävän kilpailuedun;

10. katsoo, että kestävyyttä edistävällä kemikaalistrategialla olisi saavutettava johdonmukaisuutta ja synergiaa kemikaalilainsäädännön (esimerkiksi REACH, CLP, POP-yhdisteet, elohopea, kasvinsuojeluaineet, biosidit, enimmäisjäämäpitoisuudet, työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva lainsäädäntö) ja siihen liittyvän unionin lainsäädännön välillä, mukaan lukien tuotteita koskeva erityislainsäädäntö (esimerkiksi lelut, kosmetiikka, elintarvikekontaktimateriaalit, rakennustuotteet, lääkkeet, pakkaukset, direktiivi 2019/904 kertakäyttöisistä muovituotteista), yleinen tuotelainsäädäntö (esimerkiksi ekologinen suunnittelu, ympäristömerkki, tuleva kestävien tuotteiden politiikka), ympäristön osa-alueita (esimerkiksi vesi, maaperä ja ilma) koskeva lainsäädäntö sekä pilaantumisen lähteitä, kuten teollisuuslaitoksia, koskeva lainsäädäntö (esimerkiksi direktiivi teollisuuden päästöistä, Seveso III ‑direktiivi) sekä jätelainsäädäntö (esimerkiksi direktiivi tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta (RoHS), romuajoneuvodirektiivi);

11. painottaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota päällekkäisyyksien vähentämiseen oikeudellisten kehysten sekä Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) ja Euroopan lääkevirastolle (EMA) osoitettujen tehtävien välillä;

12. korostaa, että kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on sovitettava yhteen riskinhallintatoimien hierarkian kanssa, jossa altistuksen ehkäiseminen, vaarallisten aineiden käytön asteittainen lopettaminen ja niiden korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehdoilla kun se on mahdollista asetetaan valvontatoimenpiteiden edelle;

13. korostaa tarvetta vähentää ja ehkäistä altistumista hormonaalisten haitta-aineiden kaltaisille kemikaaleille, joiden on osoitettu lisäävän merkittävästi kroonisia sairauksia ja joista jotkut voivat häiritä immuunijärjestelmää ja sen tulehdusreaktioita, osana toimenpiteitä, joilla parannetaan kansanterveyttä ja vahvistetaan vastustuskykyä viruksille, kuten SARS-CoV-2[39];

14. korostaa, että strategiassa olisi otettava täysimääräisesti huomioon ennalta varautumisen periaate ja periaatteet, joiden mukaan olisi toteutettava ennalta ehkäiseviä toimia, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava, sekä Euroopan kemikaalilainsäädännön keskeiset periaatteet, kuten todistustaakan asettaminen valmistajille, maahantuojille ja jatkokäyttäjille, ja että strategiassa olisi sovellettava tehokkaasti näitä periaatteita;

15. toteaa, että laajennetun tuottajan vastuun mekanismit olisivat hyvä väline saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanossa ja edistäisivät samalla innovointia;

16. korostaa, että tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta lisätään vuosittain tarkastettavien kemikaalien määrää ja etenkin testejä, jotka koskevat kemikaalien hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia;

17. korostaa, että kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian olisi oltava yhdenmukainen vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa;

18. korostaa, että uuden kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian olisi perustuttava vankkaan ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön, jossa otetaan huomioon hormonaalisten haitta-aineiden, tuontituotteiden vaarallisten kemikaalien, eri kemikaalien yhteisvaikutuksen ja erittäin pysyvien kemikaalien aiheuttamat riskit, ja että myöhempiin sääntelytoimiin muissa kuin tieteellisissä asioissa (esimerkiksi vaarojen yksilöinti ja luokittelu)[40] olisi liitettävä vaikutustenarviointeja ja niissä olisi otettava huomioon asiaankuuluvien sidosryhmien panos prioriteetteja koskevan selkeyden lisäämiseksi;

19. korostaa, että kestävä kemikaalipolitiikka edellyttää samanaikaisia toimia useilla osa-alueilla: määritellään kriteerit kestäville kemikaaleille, joilla edistetään investointeja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, parannetaan tuotteissa olevien vaarallisten kemikaalien jäljittämistä ja edistetään niiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla, sekä luodaan kumppanuuksia keskeisten alojen kanssa kiertotaloutta koskevien aloitteiden parissa (esimerkiksi rakennus-, tekstiili-, elektroniikka- ja autoteollisuus);

20. toteaa jälleen, että kaikki EU:n kemikaalilainsäädännön sääntelypuutteet ja heikkoudet olisi korjattava, että lainsäädäntö olisi pantava täytäntöön kaikilta osin ja että uudella kestävyyttä edistävällä kemikaalistrategialla olisi myötävaikutettava tehokkaasti erityistä huolta aiheuttavien aineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien, kuten hormonaalisten haitta-aineiden, erittäin hitaasti hajoavien kemikaalien, neurotoksisten aineiden ja immuunitoksisten aineiden sekä pysyvien orgaanisten yhdisteiden, nopeaan korvaamiseen mahdollisuuksien mukaan ja että siinä olisi puututtava kemikaalien yhteisvaikutuksiin, aineiden nanomuotoihin ja altistumiseen tuotteissa oleville vaarallisille kemikaaleille; katsoo, että strategialla olisi myös myötävaikutettava valvontatoimien tehokkuuteen; painottaa, että kaikissa mainituissa kemikaalien kielloissa olisi otettava huomioon kaikki kestävyyden osa-alueet;

21. toteaa jälleen olevansa huolestunut siitä, että lainsäädäntö, jolla estetään kemikaalien esiintyminen tuotteissa ja myös tuontituotteissa, on hajanaista, epäjärjestelmällistä ja epäjohdonmukaista ja sitä sovelletaan vain hyvin harvoihin aineisiin, tuotteisiin ja käyttötarkoituksiin ja usein monin poikkeuksin; kehottaa komissiota esittämään osana kestävyyttä edistävää kemikaalistrategiaa toimintasuunnitelman nykyisen oikeudellisen kehyksen puutteiden korjaamiseksi ja asettamaan etusijalle tuotteet, joita kuluttajat käyttävät lähikontaktissa ja säännöllisesti, esimerkiksi tekstiilit, huonekalut, lapsille tarkoitetut tuotteet ja imukykyiset hygieniatuotteet;

22. palauttaa mieliin, että kaikki asiaankuuluvat erityistä huolta aiheuttavat aineet, myös vastaavaa huolta aiheuttavat hormonaaliset haitta-aineet, on sisällytettävä REACH-asetuksen lupamenettelyn piiriin mahdollisesti sisällytettävien aineiden luetteloon vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että työtä on jatkettava myös vuoden 2020 jälkeen mahdollisten uusien erityistä huolta aiheuttavien aineiden havaitsemiseksi ja rekisteröintiasiakirjojen täyden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi edelleen; kehottaa komissiota toteuttamaan nopean vaiheittaisen erityistä huolta aiheuttavien aineiden käytön lopettamisen;

23. katsoo, että uudessa kemikaalistrategiassa olisi varmistettava, että markkinoille ei saateta kemiallisia aineita, joilla on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, ennen kuin tällaiseen aineeseen liittyvät vaarat ja riskit on arvioitu perusteellisesti;

24. korostaa, että on sitouduttava selkeästi siihen, että turvataan keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoitus lähtökohtaiseen turvallisuuteen perustuvan vihreän kemian parannettuun ja riippumattomaan tutkimukseen, jotta voidaan kehittää turvallisia ja kestäviä ja jopa muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja, sekä siihen, että edistetään mahdollisuuksien mukaan korvaavia ratkaisuja vaarallisille kemikaaleille ja turvallista ja kestävää tuotantoa siten, että varmistetaan riittävät ennakkoehdot turvalliselle ja kestävälle innovoinnille sekä uusien ja turvallisempien kemikaalien kehittämiselle;

25. korostaa, että kemianteollisuuden olisi osallistuttava laajalti tällaiseen rahoitukseen;

26. korostaa, että on sitouduttava selkeästi turvaamaan rahoitus ihmisten biomonitorointiin ja kemikaalien vaikutusten ja niille altistumisen ympäristöseurantaan, jotta voidaan parantaa kemiallisten riskien arviointia ja hallintaa, sekä parantamaan paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU:n tason seurantatietojen jakamista ja käyttöä eri maiden, alojen ja instituutioiden välillä asiaankuuluvilla politiikan aloilla (esimerkiksi vesi, kemikaalit, ilma, biomonitorointi, terveys); korostaa, että ihmisten biomonitorointia koskevat tutkimukset olisi toteutettava kaikilta osin asiaankuuluvaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen;

27. toteaa, että tieteellisessä tutkimuksessa olisi epäiltyä toksisuutta testattaessa otettava huomioon myös epigenetiikka; kehottaa komissiota tukemaan tätä tavoitetta ja lisäämään eurooppalaista koordinointia ja toimintaa biomonitoroinnin alalla; korostaa, että on tarpeen tutkia vähälle huomiolle jääneitä kysymyksiä, kuten hormonitoimintaan liittyviä syöpiä ja hormonitoimintaan liittyvien häiriöiden sosioekonomisia seurauksia;

28. korostaa, että kestävä tutkimuksen ja innovoinnin rahoitus on tärkeää, jotta voidaan parantaa tieteellistä ymmärrystä vaarallisten kemikaalien vaikutuksista ympäristöön, terveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemin sietokykyyn sekä edistää kemikaaleihin liittyvien vaarojen tunnistamismenetelmien parantamista koskevaa tutkimusta;

29. toteaa jälleen, että eläinkokeita on tarpeen vähentää mahdollisimman paljon ja korvata ne asteittain uusien lähestymistapojen mukaisten menetelmien ja älykkäiden testausstrategioiden, kuten in vitro - ja in silico -menetelmien, laajennetulla käytöllä; kehottaa lisäämään tähän tähtääviä toimia ja rahoitusta, jotta voidaan laatia nopeita, luotettavia ja yksityiskohtaisia muuhun kuin eläinkokeisiin perustuvia turvallisuusarviointeja kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä kosmetiikan lisäksi; pitää valitettavana, että vaihtoehtoisten (muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien) testimenetelmien käytölle ja hyväksymiselle sääntelytarkoituksiin on edelleen esteitä, jotka liittyvät osittain käytettävissä olevien testausohjeiden puutteiden kaltaisiin tekijöihin[41] ja muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien testausmenetelmien tutkimuksen ja kehittämisen riittämättömään rahoitukseen; pyytää, että tilanteen korjaamiseksi ryhdytään toimiin;

30. katsoo, että uusia lähestymistapoja käyttävien menetelmien validoinnissa olisi käytettävä vertailukohtana parasta käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa vanhentuneiden eläinmallien sijaan;

31 kehottaa komissiota varmistamaan, että muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien testimenetelmien validointia ja käyttöönottoa nopeutetaan huomattavasti;

32. kehottaa komissiota tutkimaan digitaaliteknologian ja tekoälyn mahdollisuuksia, jotta voidaan nopeuttaa toksikologisiin ennusteisiin liittyvien välineiden kehittämistä innovoinnin tueksi;

33. korostaa, että kosmetiikka-asetuksessa asetettuja eläinkoekieltoja ei saa heikentää muun lainsäädännön, kuten REACH-asetuksen, nojalla suoritettavalla testauksella;

34. katsoo, että strategiassa olisi laajennettava yleisen riskinarvioinnin käyttö koskemaan koko lainsäädäntöä;

35. kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kemikaalien yhteisvaikutukset otetaan täysimääräisesti ja johdonmukaisesti huomioon kaikessa asiaa koskevassa lainsäädännössä, muun muassa vähentämällä altistusta ja tarvittaessa tarkistamalla tietovaatimuksia ja kehittämällä uusia testimenetelmiä mieluiten EU:n virastojen hyväksymien menetelmien mukaisesti;

36. kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä ECHAn, EFSAn, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa menetelmän, jolla otetaan huomioon kemikaalien yhteisvaikutukset, mukaan lukien yhteisaltistuminen useille kemikaaleille sekä altistuminen eri lähteistä, ja joka voi olla esimerkiksi seoksen arviointikerroin, ja mukauttamaan oikeudellisia vaatimuksia näiden vaikutusten käsittelemiseksi riskinarvioinnissa ja -hallinnassa kaikessa asiaankuuluvassa kemikaali- ja päästölainsäädännössä;

37. suhtautuu myönteisesti vaarojen ainekohtaisen arvioinnin periaatteen soveltamiseen, jotta voidaan hyödyntää paremmin unionin virastojen ja tieteellisten elinten resursseja, välttää toimien päällekkäisyyttä, muun muassa päällekkäistä testausta, vähentää arviointien erilaisten tulosten riskiä, nopeuttaa ja yhdenmukaistaa kemikaaleja koskevaa sääntelyä ja lisätä sen avoimuutta sekä varmistaa terveyden ja ympäristön suojelun parantaminen ja tasapuoliset toimintaedellytykset teollisuudelle, samalla kun otetaan huomioon pk-yritysten erityistilanne;

38. kehottaa komissiota perustamaan täysin yhteenliitetyn ja yhteentoimivan EU:n kemikaaliturvallisuustietokannan, jotta helpotetaan viranomaisten välistä saumatonta tietojen jakamista ja tarjotaan yleinen pääsy tutkijoille, sääntelyviranomaisille, teollisuudelle ja kansalaisille yleisesti;

39. korostaa tarvetta vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia eurooppalaisten arviointivirastojen, EFSAn ja ECHAn, sekä kansallisten virastojen välillä laatimalla riskinarviointia varten erityisesti biosidivalmisteita ja kasvinsuojeluaineita koskevat yhteiset ohjeet, joissa otetaan huomioon uusimmat tieteelliset tulokset, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet;

40. korostaa, että tarvitaan integroidumpaa lähestymistapaa sellaisten kemikaalien arviointiin, jotka muodostavat ryhmän, jonka vaarat, riskit tai toiminta ovat samankaltaiset; kehottaa siksi komissiota hyödyntämään nykyistä laajemmin tieteeseen perustuvaa ryhmittelyä sekä arvioinnissa että myöhemmissä sääntelytoimissa, jotta vältytään haitalliselta korvaamiselta ja vähennetään eläinkokeita; korostaa, että ainekohtainen vaarojen arviointi ei saisi olla ristiriidassa kokonaisten valmisteperheiden arviointiin sovellettavan ryhmittelyn kehittämisen kanssa eikä estää sitä;

41. kehottaa komissiota tarjoamaan kemikaaliviraston tuella foorumin, jossa analysoidaan sellaisen uuden kemikaalien testausjärjestelmän hyötyjä, haittoja ja toteutettavuutta, jossa sertifioidut laboratoriot/laitokset tekisivät turvallisuustutkimuksia, jotka annettaisiin tehtäväksi sääntelyprosessin puitteissa ja joiden kustannuksista hakijat vastaisivat, jotta noudatettaisiin yrityksille asetetun todistustaakan periaatetta;

42. katsoo, että riskiryhmien, kuten lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten ja ikääntyneiden henkilöiden, riittävän suojelun varmistamiseksi tarvitaan sääntelytoimenpiteitä; kehottaa komissiota hyväksymään monialaisen määritelmän riskiryhmille ja ehdottamaan tarvittaessa nykyisten tieteellisen riskinarvioinnin lähestymistapojen mukauttamista vastaavasti sekä yhdenmukaistamaan riskiryhmien suojelun tiukimpien normien mukaan kaikessa kemikaalilainsäädännössä;

43. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota kemikaaleihin, jotka kerääntyvät kehoon ja pysyvät kehossa, kemikaaleihin, jotka siirtyvät lapsiin raskauden aikana tai rintamaidon kautta, sekä kemikaaleihin, joiden vaikutukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle;

44. korostaa tarvetta kehittää tehokas mekanismi riskiryhmien suojelun koordinoimiseksi esimerkiksi sisällyttämällä asiaankuuluvaan EU:n lainsäädäntöön yhdenmukaisia riskinhallintavaatimuksia, jotka koskevat huolta aiheuttavia aineita, mukaan lukien neurotoksiinit ja hormonaaliset haitta-aineet;

45. katsoo, että kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian olisi myötävaikutettava siihen, että työntekijöiden suojelu haitallisilta kemikaaleilta on korkealla tasolla;

46. kehottaa komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksen lisääntymiselle vaarallisten aineiden sisällyttämisestä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimän muutoksia aiheuttavista aineista työssä annetun direktiivin 2004/37/EY soveltamisalaan, jotta direktiivi saataisiin vastaamaan tapaa, jolla syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymismyrkyllisiä aineita (CMR-aineita) käsitellään EU:n muussa kemikaalilainsäädännössä (esimerkiksi REACH-asetuksessa ja biosidejä, torjunta-aineita ja kosmetiikkaa koskevassa lainsäädännössä);

47. korostaa, että on tärkeää edellyttää, että REACH-asetuksen mukaiset lupahakemukset ovat riittävän täsmällisiä myös kyseiselle aineelle altistumisen osalta, jotta riski voidaan arvioida asianmukaisesti ja jotta voidaan toteuttaa riittävät riskinhallintatoimenpiteet, erityisesti työntekijöiden hyväksi;

48. korostaa, että on tärkeää, että työnantajien saatavilla on kemikaaleja koskevat kattavat vaara- ja käyttöturvallisuustiedot, koska työnantajien on huolehdittava työntekijöidensä suojelusta ja heille tiedottamisesta antamalla asianmukaisia turvallisuusohjeita ja koulutusta ja tarjoamalla käyttöön henkilönsuojaimia sekä otettava käyttöön hyvä valvontajärjestelmä; vaatii tehokkaita kansallisia työsuojelutarkastuksia ja seuraamuksia turvallisuusvaatimusten rikkomisesta; kannustaa perustamaan ennaltaehkäisykomiteoita;

49. korostaa tarvetta tarjota kansalaisille, työntekijöille ja yrityksille selkeää ja ymmärrettävää tietoa kemiallisista aineista kaikilla EU:n kielillä sekä tarvetta lisätä avoimuutta ja jäljitettävyyttä koko toimitusketjussa;

50. kehottaa huolehtimaan siitä, että strategialla parannetaan merkittävästi REACH-asetuksen täytäntöönpanoa rekisteröinnin, arvioinnin, lupamenettelyjen ja rajoitusten osalta ja selkeytetään sen rajapintaa työterveys- ja työturvallisuuskehyksen ja CLP-asetuksen kehyksen kanssa; muistuttaa ”ei tietoja, ei markkinoita” -periaatteesta; edellyttää, että kaikkien aineiden rekisteröintien on oltava vaatimusten mukaisia mahdollisimman pian; edellyttää rekisteröintiasiakirjojen pakollista päivittämistä uusimman käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella, jotta rekisteröinnit pysyvät vaatimusten mukaisina; kehottaa noudattamaan avoimuutta rekisteröintivelvoitteiden noudattamisessa ja antamaan ECHAlle nimenomaiset valtuudet peruuttaa rekisteröintinumerot, jos yhdenkin vaatimuksen noudattamatta jättäminen on jatkuvaa; korostaa ECHAn ja toimialan välisten vapaaehtoisten ohjelmien merkitystä rekisteröintiasiakirjojen parantamiseksi muutenkin kuin vaatimusten noudattamisen osalta; kehottaa komissiota edistämään tällaisten ohjelmien toteuttamiseen kannustavaa kehystä;

51. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja ECHAa työskentelemään yhdessä kaikkien tällä hetkellä tunnettujen erityistä huolta aiheuttavien asiaankuuluvien aineiden sisällyttämiseksi lupamenettelyn piiriin mahdollisesti sisällytettävien aineiden luetteloon tämän vuoden loppuun mennessä, kuten komission entinen varapuheenjohtaja Tajani ja entinen komission jäsen Potočnik vuonna 2010 sitoutuivat tekemään ja kuten komission etenemissuunnitelmassa vuodelta 2013[42] jälleen todettiin;

52. kehottaa komissiota soveltamaan REACH-asetusta asianmukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa T-837/16 (Ruotsi vs. komissio lyijykromaateista) 7. maaliskuuta 2019 antaman tuomion mukaisesti;

53. kehottaa komissiota noudattamaan REACH-asetuksessa asetettuja määräaikoja erityisesti lupa- tai rajoituspäätösten osalta;

54. korostaa, että on tärkeää edellyttää, että lupahakemukset ovat riittävän täsmällisiä kyseisen aineen käyttötarkoitusten osalta, jotta voidaan todeta sopivien vaihtoehtojen olemassaolo tai puuttuminen;

55. kehottaa parantamaan rajoitusmenettelyä ryhmittelemällä aineet ja yksilöimällä ja ilmoittamalla selkeästi riskinarviointiin liittyvät tieteelliset epävarmuustekijät ja puuttuvien tietojen tuottamiseen tarvittava aika sekä ottamalla huomioon toimimatta jättämisen kustannukset; kehottaa nostamaan poikkeusten myöntämiseksi ehdotetusta rajoituksesta edellytettävän näytön tasoa;

56. kehottaa ECHAa asettamaan julkisesti saataville rekisteröijien ja hakijoiden toimittamat toksikologiset ja ekotoksikologiset tutkimukset;

57. kehottaa komissiota ehdottamaan REACH-asetuksen 68 artiklan 2 kohdan mukaisen nopeutetun menettelyn soveltamisalan laajentamista kaikkiin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin;

58. katsoo, että aineiden riskinarviointia ja muuta arviointia ja riskinhallintaa on yleisesti parannettava ja nopeutettava erityisesti syöpää aiheuttavien ja perimää vaurioittavien aineiden tunnistamisen osalta, kun otetaan huomioon komission sitoutuminen syövän torjuntaan;

59. kehottaa komissiota parantamaan testejä, jotka koskevat hormonaalisten haitta-aineiden modaliteetteja ja tutkittavia ominaisuuksia; huomauttaa, että vaikka tärkeitä testejä tehdään (esimerkiksi lisääntymisen ja kilpirauhashormonijärjestelmään kohdistuvien vaikutusten alalla), monien testien herkkyys on alhainen ja ne ovat tuloksiltaan joskus vaihtelevia, minkä vuoksi niiden vaikutus on melko rajallinen;

60. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita pidättäytymään sallimasta aineita ja hyväksymästä tuotteita, jos niiden terveys- ja ympäristövaaroja koskevat tiedot ovat puutteellisia tai jos hakija ei pysty osoittamaan, että sopivia vaihtoehtoja ei ole, mikäli tämä on ennakkoedellytys luvan myöntämiselle[43];

61. kehottaa komissiota varmistamaan, että riippumaton vertaisarvioitu tieteellinen kirjallisuus otetaan täysimääräisesti huomioon ja että sille annetaan sama painoarvo kuin hyvän laboratoriokäytännön sääntelytutkimuksille kaikkien kemikaalien riskinarviointiprosessissa; korostaa, että tämä on tehokas tapa edistää tarpeettomien eläinkokeiden vähentämistä;

62. kehottaa selkeyttämään välituotekäyttöön tarkoitettujen kemikaalien REACH-asetuksen mukaista rekisteröintiä koskevia säännöksiä siten, että niitä sovelletaan ainoastaan silloin, kun välituote muunnetaan toiseksi rekisteröidyksi aineeksi, sekä varmistamaan, että REACH-asetuksen täysimittaista noudattamista valvotaan järjestelmällisesti;

63. kehottaa komissiota mahdollistamaan haitallisten kemikaalien nopean, tehokkaan ja avoimen viranomaisvalvonnan sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän uusien ja kehittyvien riskien tunnistamiseksi, jotta varmistetaan nopeat sääntelyyn perustuvat seurantatoimet varhaisessa vaiheessa ja vähennetään nopeasti kokonaisaltistusta;

64. katsoo, että avoimuuden lisääminen menettelyjen ja kemikaalien ominaisuuksien suhteen on yksi keino parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun tasoa; korostaa, että avoimuutta rekisteröijien vaatimustenmukaisuuden, kemikaalien tuotantomäärien, yksityiskohtaisen tutkimustiivistelmän (RSS) luotettavuuden perustelemiseksi annettavien täydellisten tutkimusraporttien sekä erityistä huolta aiheuttavien aineiden tuotannon ja käytön kartoittamisen suhteen on parannettava;

65. korostaa, että elintarvikekontaktimateriaaleja koskevaa lainsäädäntöä olisi tarkistettava CLP- ja REACH-asetuksen mukaisesti johdonmukaisen ja suojaavan lähestymistavan varmistamiseksi elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja tuotteiden turvallisuuteen;

66. korostaa erityisesti, että kaikkia elintarvikekontaktimateriaaleja on säänneltävä kattavasti ja yhdenmukaisesti käyttäen lähtökohtana ennalta varautumisen periaatetta, ”ei tietoja, ei markkinoita” -periaatetta, kattavia turvallisuusarviointeja, joissa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat turvallisuutta ja terveyttä koskevat tutkittavat ominaisuudet ja jotka perustuvat uusimpiin tieteellisiin tietoihin kaikista elintarvikekontaktimateriaaleissa käytetyistä kemikaaleista, sekä tehokasta täytäntöönpanoa ja kuluttajille tarjottavan tiedotuksen parantamista;

67. kehottaa luopumaan vaiheittain erityistä huolta aiheuttavista aineista elintarvikekontaktimateriaaleissa;

68. ehdottaa, että laaditaan pikaisesti luettelo, johon kootaan elintarvikekontaktimateriaaleja koskevan sääntelyn parhaat käytännöt jäsenvaltioiden tasolla, mukaan lukien kansalliset toimenpiteet hormonaalisille haitta-aineille ja fluoratuille hiilivedyille altistumisen torjumiseksi;

69. kehottaa komissiota varmistamaan, että elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista annetun asetuksen tarkistaminen kytkeytyy asianmukaisesti Pellolta pöytään -strategiaan ja EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan;

70. on huolissaan toimivuustarkastuksessa havaituista hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä aineita (PBT-aineita) ja erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä aineita (vPvB-aineita) koskevan unionin lainsäädännön monista epäjohdonmukaisuuksista; kehottaa komissiota esittämään vaikutustenarviointien ja tieteellisen tietämyksen pohjalta ja vakiintuneiden rakenteiden puitteissa selkeän toimintasuunnitelman ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia siitä, miten kaikkia PBT-aineita, vPvB-aineita sekä hitaasti hajoavia ja liikkuvia aineita käsitellään, ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon kaiken asiaankuuluvan lainsäädännön ja kaikki ympäristön väliaineet;

71. kehottaa komissiota asettamaan perfluorattujen alkyloitujen aineiden (PFAS) toimintasuunnitelmassa tiukat määräajat, jotta voidaan varmistaa, että vaiheittainen luopuminen PFAS-aineiden kaikista muista kuin välttämättömistä käyttötarkoituksista toteutetaan nopeasti, ja nopeuttaa turvallisten ja ei-pysyvien vaihtoehtojen kehittämistä PFAS-aineiden kaikille käyttötarkoituksille osana kestävyyttä edistävää kemikaalistrategiaa;

72. kehottaa komissiota määrittelemään vaarallisten kemikaalien ’välttämättömien käyttötarkoitusten’ käsitteen otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevaan Montrealin pöytäkirjaan sisältyvän välttämättömien käyttötarkoitusten määritelmän pohjalta, jotta muita kuin välttämättömiä käyttötarkoituksia koskevissa sääntelytoimissa voidaan noudattaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa;

73. katsoo lisäksi, että neurotoksisia tai immunotoksisia aineita olisi pidettävä yhtä lailla huolta aiheuttavina kuin REACH-asetuksen mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita;

74. toistaa 18. huhtikuuta 2019 esittämänsä kehotuksen laatia hormonaalisia haitta-aineita koskeva kattava Euroopan unionin kehys ja erityisesti hyväksyä WHO:n määritelmään perustuva horisontaalinen määritelmä epäillyille hormonaalisille haitta-aineille sekä tunnetuille ja oletetuille hormonaalisille haitta-aineille CLP-asetuksessa olevan CMR-aineiden luokituksen mukaisesti, tarkistaa tietovaatimuksia tämän mukaisesti, minimoida tehokkaasti ihmisten ja ympäristön yleinen altistuminen hormonaalisille haitta-aineille, laatia lainsäädäntöehdotuksia hormonaalisia haitta-aineita koskevien erityissäännösten sisällyttämiseksi leluja, elintarvikekontaktimateriaaleja ja kosmetiikkaa koskevaan lainsäädäntöön, jotta hormonaalisia haitta-aineita voidaan käsitellä syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymismyrkyllisten aineiden tavoin, ja tarkistaa kaikkea asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, mukaan luettuna elintarvikekontaktimateriaaleja koskeva lainsäädäntö, hormonaalisten haitta-aineiden korvaamiseksi;

75. toistaa 14. maaliskuuta 2013 esittämänsä kehotuksen[44], jonka mukaan olisi kehitettävä testimenetelmiä ja toimintaohjeita, jotta hormonaaliset haitta-aineet, mahdolliset pienen annoksen vaikutukset, yhteisvaikutukset ja ei-monotoniset annos-vastesuhteet voidaan ottaa paremmin huomioon erityisesti altistumiselle erityisen herkkien kehitysvaiheiden aikana; korostaa, että hormonaalisia haitta-aineita olisi pidettävä aineina, joilla ei ole kynnysarvoa, ellei hakija pysty tieteellisesti osoittamaan turvallista kynnysarvoa;

76. kehottaa komissiota panemaan nopeasti täytäntöön keskeisen kemikaalilainsäädännön (lukuun ottamatta REACH-asetusta) toimivuustarkastuksen suositukset ja sisällyttämään uusia vaaraluokkia CLP-asetukseen ja samanaikaisesti maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuun järjestelmään (esimerkiksi hormonaalisille haitta-aineille, myrkyllisyydelle maaympäristössä, neurotoksisuudelle, immunotoksisuudelle, PBT-aineille ja vPvB-aineille);

77. katsoo, että aineet, jotka ovat hitaasti hajoavia, liikkuvia ja myrkyllisiä (PMT-aineet) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin liikkuvia (vPvM-aineet), olisi lisättävä REACH-asetuksen mukaiseen erityistä huolta aiheuttavien aineiden luetteloon;

78. kehottaa komissiota asettamaan etusijalle huolta aiheuttavien kemikaalien, kuten CMR-aineet ja hormonaaliset haitta-aineet, tunnistamisen ja sääntelyn, myös EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa ja erityisesti työntekijöiden suojelun osalta, sillä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) mukaan syöpä aiheuttaa 52 prosenttia kaikista työperäisistä kuolemantapauksista EU:ssa[45];

79. korostaa, että kestävyyttä edistävällä kemikaalistrategialla olisi otettava käyttöön polymeerien rekisteröinti, ulotettava aineita, joiden määrä on yhden ja kymmenen tonnin välillä, koskevat vakiotietovaatimukset koskemaan kaikkia tällaisia aineita, tiukennettava toksikologisia ominaisuuksia sekä käyttötarkoituksia ja altistumista koskevia tietovaatimuksia muun muassa edellyttämällä kemikaaliturvallisuusraporttia aineilta, joiden määrä on yhden ja kymmenen tonnin välillä, sekä parannettava kompleksien aineiden (esimerkiksi aineet, joiden koostumus on tuntematon tai vaihteleva (UVCB-aineet)) arviointia erityisesti tukemalla ECHAa jo käytössä olevien ratkaisujen (esimerkiksi aineen tunnisteprofiilit) edelleen kehittämisessä; kehottaa kehittämään erityisiä menetelmiä, joilla voidaan arvioida tämäntyyppistä ainetta ja jotka mahdollistavat vankan tieteeseen perustuvat lähestymistavan ja ovat käytännössä sovellettavissa;

80. muistuttaa, että unioni on seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa sitoutunut varmistamaan valmistettujen nanomateriaalien ja ominaisuuksiltaan samankaltaisten materiaalien turvallisuuden, ja toistaa 24. huhtikuuta 2009 esittämänsä kehotuksen tarkistaa kaikkea asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, jotta varmistetaan nanomateriaalien kaiken käytön turvallisuus tuotteissa, joilla on mahdollisia vaikutuksia terveyteen, ympäristöön tai turvallisuuteen niiden elinkaaren aikana, ja kehittää asianmukaisia testejä nanomateriaalien vaarojen ja niille altistumisen arvioimiseksi niiden koko elinkaaren aikana;

81. kehottaa komissiota selventämään edellytyksiä ja kriteerejä, joiden mukaisesti biohajoavien tai kompostoitavien muovien käyttö ei ole haitallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle, ja ottamaan tällöin huomioon kaikki ympäristön osa-alueet, joihin näitä muoveja saatetaan päästää, sekä soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta;

82. kehottaa komissiota saattamaan päätökseen nanomateriaalien määritelmää koskevan suosituksen tarkastelun, tarkistamaan suositusta tarvittaessa ja varmistamaan, että nanomateriaalit määritetään ja otetaan huomioon yhdenmukaisesti kaikessa lainsäädännössä oikeudellisesti sitovan määritelmän avulla;

83. pyytää, että komissio pyytäisi ECHAa arvioimaan säännöllisesti EU:n nanomateriaalien seurantakeskuksen (EUON) toimintaa ja vaikutuksia;

84. kehottaa panemaan kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan parlamentin 16. tammikuuta 2019 esittämät kehotukset parantaa torjunta-aineita koskevaa unionin lupamenettelyä; kehottaa komissiota nopeuttamaan Euroopan siirtymistä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artiklassa määriteltyihin vähäriskisiin torjunta-aineisiin ja vähentämään riippuvuutta torjunta-aineista muun muassa edistämällä ja tukemalla integroidun tuholaistorjunnan käytäntöjä, saavuttamaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin tavoitteet ja saattamaan viimeksi mainitun tavoitteet osaksi asiaa koskevaa lainsäädäntöä, parantamaan kasvinsuojeluaineita koskevia tilastoja, kehittämään parempia riski-indikaattoreita, vähentämään lannoitteiden käyttöä maaperän köyhtymisen välttämiseksi ja tukemaan viljelijöitä näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

85. katsoo, että kansanterveyden suojelun ja eurooppalaisten viljelijöiden tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi kiellettyjä tehoaineita ei saisi tuoda EU:n markkinoille tuontituotteissa;

86. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden kehittämisen nopeuttamiseksi ja asettamaan suuririskisten torjunta-aineiden käytöstä luopumista koskevan tavoitteen vuodeksi 2030;

87. kehottaa komissiota asettamaan erityisiä tavoitteita sekä kemiallisten torjunta-aineiden käytön että niistä aiheutuvien riskien vähentämiseksi merkittävästi;

88. korostaa huolestuttavaa viivettä tarkastusohjelman toteuttamisessa ja tarvetta varmistaa biosidien tehoaineiden, apuaineiden ja kokonaisten tuotteiden nopeampi ja kattava turvallisuuden (uudelleen)arviointi, myös hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien osalta, jotta voidaan varmistaa kansalaisten terveyden ja ympäristön suojelu;

89. korostaa, että on tärkeää siirtyä aitoon kiertotalouteen ja aidosti ilmastoneutraaliin talouteen sekä kehittää myrkyttömiä materiaalikiertoja; katsoo, että ensiömateriaaleista ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen esineiden olisi täytettävä samat kemialliset standardit; muistuttaa, että jätepuitedirektiivissä[46] määritellyn jätehierarkian mukaisesti jätteen syntymisen ehkäiseminen on kierrätykseen nähden etusijalla ja että vastaavasti kierrätys ei saisi oikeuttaa jatkamaan tunnetusti vaarallisten aineiden käyttöä loputtomiin;

90. toteaa jälleen, että tunnetusti huolta aiheuttavia aineita sisältävien tuotteiden aiheuttamaan ongelmaan olisi puututtava tehokkaalla jäljitys- ja loppusijoitusjärjestelmällä;

91. vahvistaa vaihtoehdoista kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi 13. syyskuuta 2018 esittämänsä kannan ja erityisesti sen, että huolta aiheuttavia aineita ovat REACH-asetuksen 57 artiklassa vahvistetut kriteerit täyttävät erityistä huolta aiheuttavat aineet, Tukholman yleissopimuksen mukaiset kielletyt aineet (pysyvät orgaaniset yhdisteet), tietyt REACH-asetuksen liitteessä XVII luetellut esineissä rajoitetut aineet ja tietyt ala- ja/tai tuotekohtaisen erityislainsäädännön mukaiset säännellyt aineet;

92. katsoo, että myrkyttömien materiaalikiertojen saavuttaminen edellyttää esineiden sisältämiä vaarallisia kemikaaleja koskevien kaikkien muiden kuin luottamuksellisten tietojen ilmoittamista kuluttajille ja jätehuollosta vastaaville tahoille koko toimitusketjussa;

93. kehottaa komissiota kehittämään kattavia indikaattoreita kemikaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, mikä muun muassa auttaisi arvioimaan kemikaalilainsäädännön tehokkuutta;

94. kehottaa komissiota varmistamaan, että perustetaan nopeasti materiaaleissa, esineissä ja jätteissä olevia vaarallisia aineita koskeva käyttäjäystävällinen, avoin, pakollinen, yhdenmukaistettu ja julkinen EU:n tietojärjestelmä ja se asetetaan mahdollisimman pian saataville kaikilla unionin kielillä;

95. huomauttaa, että strategian olisi autettava teollisuutta saavuttamaan ilmastoneutraaliutta ja päästöttömyyttä koskeva tavoite myrkyttömän ympäristön edistämiseksi sekä tuettava sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa samalla kun parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja turvallista ja kestävää innovointia vihreän kehityksen ohjelman ja uuden teollisuusstrategian mukaisesti; korostaa, että strategiassa olisi vältettävä tarpeettomia hallinnollisia rasitteita;

96. huomauttaa, että strategian olisi autettava kemianteollisuutta saavuttamaan ilmastoneutraaliutta ja päästöttömyyttä koskevat tavoitteet kehittämällä uusia integroituja arvoketjuja, joissa yhdistetään maatalousala ja kemian ala, sekä tuettava sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa samalla kun parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia;

97. kehottaa tukemaan pk-yrityksiä, myös antamalla teknistä tukea vaarallisten aineiden korvaamiseksi turvallisemmilla vaihtoehdoilla, jotta niiden on helpompi noudattaa EU:n kemikaalilainsäädäntöä sekä siirtyä tuottamaan ja käyttämään turvallisia ja kestäviä tuotteita, edistämällä tutkimusta ja kehittämistä, investointeja kestäviin kemikaaleihin ja teknologista innovointia unionin ohjelmissa, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmassa;

98. korostaa, että kemikaalilainsäädäntö olisi suunniteltava siten, että pk-yritykset voivat panna sen täytäntöön tinkimättä tarvittavasta suojelun tasosta;

99. korostaa, että sääntelyn vakautta ja ennustettavuutta tarjoava lainsäädäntö on avainasemassa, jotta voidaan ohjata tarvittavia innovaatioita siirryttäessä kiertotalouteen perustuvaan turvalliseen ja kestävään kemikaalialaan, mukaan luettuna uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö biotalouden tukemiseksi, ja pitkän aikavälin investointeja myrkyttömän ympäristön aikaansaamiseksi; tukee sidosryhmien osallistumista tähän;

100. korostaa, että unionin kemikaalilainsäädännössä on tarjottava kannustimia kemiaan, materiaaleihin (mukaan lukien muovit) ja teknologiaan, jotka ovat turvallisia ja kestäviä, mukaan lukien muut kuin kemialliset vaihtoehdot, jotka ovat lähtökohtaisesti turvallisia ja myrkyttömiä;

101. korostaa tässä yhteydessä, että strategialla olisi luotava mahdollisuuksia laajentaa puhtaiden teknologioiden käyttöä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

102. korostaa, että näiden teknologioiden kehittämiseen ja tällaisen kemian tuotantoon olisi tarjottava kannustimia EU:ssa;

103. kehottaa komissiota kehittämään kestäviä kemikaaleja koskevat EU:n kriteerit, jotka perustuvat ECHAn tieteelliseen ehdotukseen; katsoo, että näitä kriteerejä olisi täydennettävä tuotestandardeilla (kuten kestävällä tuotepoliittisella kehyksellä);

104. kehottaa komissiota kannustamaan turvallisia ja kestäviä tuotteita ja puhdasta tuotantoa ja ottamaan käyttöön ja/tai mukauttamaan taloudellisia välineitä (esimerkiksi maksut, ympäristöverot ja laajennettu tuottajan vastuu) kemikaalien koko elinkaaren aikana kertyvien ulkoisten kustannusten, myös terveys- ja ympäristökustannusten, sisällyttämiseksi hintoihin riippumatta siitä, tapahtuuko käyttö unionissa vai sen ulkopuolella;

105. muistuttaa, että ECHAn maksuista saamat tulot vähenevät jatkossa huomattavasti; kehottaa tarkistamaan ECHAn rahoitusmallia ja ottamaan käyttöön ennakoitava ja kestävä rahoitusmekanismi, jotta voidaan varmistaa sen asianmukainen toiminta pitkällä aikavälillä ja poistaa etenkin budjettikohtien erillisyydestä johtuva tehottomuus sekä tarjota resurssit, jotka ovat tarpeen sen nykyiseen työhön kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin vastaamiseksi, ja riittävät lisäresurssit uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa mahdollisesti tarvittavaa lisätyötä varten, mukaan luettuna ECHAn henkilöstö, joka työskentelee yksinomaan eläintensuojelun ja muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien edistämiseksi kaikissa ECHAn toiminnoissa;

106. pyytää, että komissio ja neuvosto eivät leikkaisi ECHAn resursseja vuotuisissa talousarviomenettelyissä ja myöntäisivät ECHAlle lisäresursseja muihin mahdollisesti edellytettäviin tehtäviin, kuten aineita koskevien arviointien suorittamiseen;

107. kehottaa huolehtimaan siitä, että komission yksiköillä, joiden tehtävänä on varmistaa kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian onnistunut täytäntöönpano, on riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja; korostaa, että resurssien kohdentamisen on vastattava sekä nykyisiä että pitkän aikavälin poliittisia painopisteitä, ja odottaa näin ollen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä henkilöresursseja lisätään merkittävästi erityisesti komission ympäristöasioiden pääosastossa ja myös asiaankuuluvissa EU:n virastoissa;

108. kehottaa panemaan unionin kemikaalilainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi kapasiteettia EU:n kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseen ja kehottaa komissiota ja ECHAa antamaan tähän asianmukaista tukea;

109. kehottaa komissiota tarkastamaan jäsenvaltioiden kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanojärjestelmät ja antamaan suosituksia niiden parantamiseksi, vahvistamaan täytäntöönpanoelinten välistä yhteistyötä ja koordinointia sekä ehdottamaan tarvittaessa EU:n täytäntöönpanovälineitä; kehottaa komissiota käyttämään asetuksen (EU) 2019/1020[47] 11 artiklan 4 kohdan mukaisia valtuuksia varmistaakseen tuotteiden asianmukaisen testauksen kaikkialla unionissa;

110. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi saatava selkeät ohjeet siitä, miten niiden täytäntöönpanojärjestelmiä voidaan vahvistaa kemikaalilainsäädännön alalla, ja että jäsenvaltioiden täytäntöönpanoelinten välistä koordinointia ja yhteistyötä tällä alalla olisi vahvistettava; kehottaa komissiota antamaan tällaista ohjeistusta täytäntöönpanojärjestelmien tarkastuksen perusteella ja ottaen huomioon REACH-foorumista saadut kokemukset;

111. kehottaa komissiota tukemaan hormonaalisista haitta-aineista vapaiden kaupunkien ja paikallisyhteisöjen eurooppalaisen verkoston perustamista, jotta voidaan parantaa yhteistyötä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen mallin mukaisesti;

112. kehottaa komissiota ryhtymään nopeasti oikeustoimiin, kun se toteaa, että EU:n kemikaalilainsäädäntöä ei noudateta; muistuttaa 16. tammikuuta 2020 esittämästään huomautuksesta[48], jonka mukaan menettelyjen on oltava tehokkaampia ympäristörikkomusten alalla; kehottaa komissiota tarkistamaan rikkomusmenettelyjä koskevia sisäisiä ohjeitaan ja hyödyntämään parempaa sääntelyä koskevan tulevan tiedonantonsa tarjoamaa tilaisuutta siihen, että varmistetaan EU:n lainsäädännön nopea ja tehokas täytäntöönpano;

113. kehottaa komissiota varmistamaan, että tuonti- ja vientikemikaalien ja -tuotteiden suhteen noudatetaan samoja normeja kuin unionissa tuotetuissa ja käytettävissä kemikaaleissa ja tuotteissa, jotta taataan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n valmistajien ja EU:n ulkopuolisten valmistajien välillä; katsoo, että vaatimusten noudattamatta jättämisen valvontaa unionissa ja sen rajoilla olisi tehostettava muun muassa tehostamalla tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja kehittämällä tarkoitukseen erityinen digitaalinen väline ottaen huomioon REACH-foorumista saadut kokemukset; suhtautuu myönteisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamista koskevaan komission pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaan[49] ja kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti tulevia ehdotuksia EU:n kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanon varmistamiseksi;

114. kehottaa komissiota tekemään perusteellisen arvioinnin jäsenvaltioiden riippuvuudesta kriittisiin arvoketjuihin kuuluvien kemikaalien, kuten vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja desinfiointiaineiden, tuonnista kolmansista maista sekä tähän liittyvistä turvallisuusriskeistä;

115. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään toimintalinjoja, joilla helpotetaan ja edistetään strategisiin arvoketjuihin kuuluvien kemikaalien, kuten vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja desinfiointiaineiden, turvallisen ja kestävän valmistuksen palauttamista Eurooppaan, jotta tämä strateginen ala saadaan takaisin määräysvaltaan ja vähennetään Euroopan riippuvuutta kolmansista maista, varmistetaan turvattu saatavuus ja vältetään lääkepula heikentämättä kuitenkaan avoimen talouden kansainvälisestä kaupasta saamia etuja;

116. kehottaa komissiota kieltämään kaikessa tuonnissa sellaisten EU:ssa kiellettyjen vaarallisten aineiden jäämät, joiden osalta ei voida määritellä kynnysarvoa, koska turvallista altistumistasoa niille ei ole, ja soveltamaan tuonnissa muihin aineisiin samoja jäämien enimmäismääriä kuin EU:ssa tuotettuihin aineisiin, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n ja sen ulkopuolisten valmistajien ja viljelijöiden välillä;

117. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan poliittisesti ja taloudellisesti kaikkia kansainvälisiä rakenteita ja prosesseja, joilla pyritään järkevään kemikaalihallintaan maailmanlaajuisesti;

118 kehottaa komissiota tunnustamaan, että kemiallinen pilaantuminen (mukaan lukien torjunta-aineet) on yksi biodiversiteettikriisin keskeisistä tekijöistä, ja esittämään lainsäädäntöehdotuksia, jotta voidaan puuttua ympäristössä olevia hitaasti hajoavia, kertyviä ja liikkuvia kemiallisia aineita koskeviin ongelmiin ja niistä ekosysteemeille ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuviin haitallisiin vaikutuksiin;

119. korostaa, että kemikaalien kestävyyteen on sisällytettävä myös kemianteollisuuden ja alan yritysten sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä vastuu niiden koko toimitusketjuissa;

120. katsoo, että unionin kemikaaliturvallisuusstandardeja olisi edistettävä kansainvälisesti;

121. kehottaa komissiota jatkamaan kansainvälistä kemikaalihallintaa koskevan strategisen lähestymistavan (SAICM) seuraajan kehittämistä, erityisohjelman uudistaminen mukaan luettuna; kehottaa komissiota osallistumaan neuvotteluihin tähän liittyvän asianmukaisen, ennakoitavan ja kestävän rahoitusmekanismin kehittämiseksi;

122. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

[1] EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

[2] EUVL L 396, 30.12.2006, s. 3.

[3] EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

[4] EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

[5] EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

[6] EUVL L 169, 2.6.2019, s. 45.

[7] EUVL L 201, 21.7.2012, s. 60.

[8] EUVL L 50, 20.2.2004, s. 44.

[9] EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.

[10] EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.

[11] EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

[12] EUVL L 137, 24.5.2017, s. 1.

[13] EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

[14] EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1.

[15] EUVL L 231, 6.9.2019, s. 1.

[16] EUVL L 345, 27.12.2017, s. 87.

[17] EUVL L 30, 31.1.2019, s. 112.

[18] EUVL L 164, 20.6.2019, s. 23.

[19] EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33.

[21] EUVL C 184, 8.7.2010, s. 82.

[22] EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.

[23] EUVL C 390, 18.11.2019, s. 10.

[24] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0353.

[26] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0352.

[27] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0356.

[28] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023.

[29] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0082.

[30] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0441.

[31] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2020)0005.

[32] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0202.

[36] YK, ”Global Chemicals Outlook II: summary for policymakers”.

[37] 26. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Kestävä kemikaalipolitiikka – kohti unionin strategiaa”, 14 kohta.

[38] YK, ”Global Chemicals Outlook II: summary for policymakers”.

[40] Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 16. joulukuuta 2015 asiassa T-521/14.

[41] Keskeisen kemikaalilainsäädännön (lukuun ottamatta REACH-asetusta) toimivuustarkastuksen tulokset sekä havaitut haasteet, puutteet ja heikkoudet (COM (2019)0264).

[43] Kuten todetaan Euroopan unionin tuomioistuimen 7. maaliskuuta 2019 asiassa T-837/16 antamassa tuomiossa (Ruotsi vs. komissio lyijykromaateista).

[44] Euroopan parlamentin päätöslauselma hormonaalisten haitta-aineiden kansanterveysvaikutuksista (EUVL C 36, 29.1.2016, 2. s. 85).

[46] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, jätteistä (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

[47] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20. kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

[48] Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2020 biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15) (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0015).

[49] Tiedonanto 10. maaliskuuta 2020 (COM(2020)0094).

Päivitetty viimeksi: 8. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö