Menettely : 2020/2732(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0229/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0229/2020

Keskustelut :

PV 23/07/2020 - 10
CRE 23/07/2020 - 10

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0206

<Date>{22/07/2020}22.7.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0229/2020</NoDocSe>
PDF 178kWORD 51k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>Eurooppa-neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä</Titre>

<DocRef>(2020/2732(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Manfred Weber, Siegfried Mureşan, Esther de Lange, Jan Olbrycht, José Manuel Fernandes</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Iratxe García Pérez, Simona Bonafè, Eric Andrieu, Biljana Borzan, Margarida Marques</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Dacian Cioloş, Luis Garicano, Valérie Hayer, Moritz Körner</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Ska Keller, Philippe Lamberts, Ernest Urtasun, Rasmus Andresen</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Manon Aubry, Martin Schirdewan, Dimitrios Papadimoulis, José Gusmão</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9-0229/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä

(2020/2732(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225, 295, 310, 311, 312, 323 ja 324 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3 ja 15 artiklan,

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi[1],

 ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin[2],

 ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta[3],

 ottaa huomioon 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on vaatinut tuhansia ihmishenkiä Euroopassa ja maailmalla ja saanut aikaan ennennäkemättömän kriisin, jolla on tuhoisia seurauksia ihmisille, perheille, työntekijöille ja yrityksille, ja siksi se edellyttää ennennäkemättömiä toimia;

B. katsoo, että Euroopan elpymisen olisi perustuttava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan digitaalistrategiaan, uuteen teollisuusstrategiaan ja yrittäjyyteen, jotta taloutemme nousevat tästä kriisistä vahvempina, selviytymiskykyisempinä, kestävämpinä ja kilpailukykyisempinä;

C. ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Pariisin sopimuksen;

D. ottaa huomioon, että sisämarkkinoita uhkaa peruuttamaton vääristyminen;

E. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi kantansa äärimmäisen myöhäisessä vaiheessa vasta kolmen tuloksettoman huippukokouksen jälkeen, mikä viivytti monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja;

F. katsoo, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja EU:n pitkän aikavälin painopisteitä ei saa uhrata elpymiselle;

G. katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava täysimääräisesti elpymisvälineen täytäntöönpanoon sekä lainanotto- että lainanantotoimien yhteydessä;

H. toteaa, että parlamentti takaa läpinäkyvän ja demokraattisen elpymisen, ja katsoo, että se on otettava mukaan elpymissuunnitelman sekä jälki- että ennakkovalvontaan;

1. suree koronaviruksen uhreja ja osoittaa kunnioitusta kaikille niille työntekijöille, jotka ovat olleet mukana torjumassa pandemiaa; katsoo, että tällaisissa ennennäkemättömissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa kaikilla ihmisillä EU:ssa on velvollisuus solidaarisuuteen;

2. panee tyytyväisenä merkille, että EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät elpymisrahaston talouden polkaisemiseksi käyntiin parlamentin toukokuussa ehdottamalla tavalla; antaa tunnustusta elpymisvälineen perustamiselle ja katsoo, että kyseessä on historiallinen teko EU:lta; pitää kuitenkin valitettavana avustusosuuden pienentämistä lopullisessa sopimuksessa; palauttaa mieliin, että elpymisvälineen perustamiselle valittu oikeusperusta ei anna Euroopan parlamentin valituille jäsenille mitään virallista roolia;

3. ei kuitenkaan hyväksy vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä aikaansaatua poliittista sopimusta sen nykymuodossa; on valmis ryhtymään välittömästi rakentaviin neuvotteluihin neuvoston kanssa ehdotuksen parantamiseksi; palauttaa mieliin marraskuussa 2018 hyväksytyn parlamentin neuvotteluvaltuutuksen; korostaa, että SEUT:n 312 artiklan mukaisesti monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksyminen edellyttää parlamentin hyväksyntää;

4. pitää valitettavana, että aivan liian usein käy niin, että kansallisten etujen ja kantojen puolustaminen estää yhteisen edun mukaisten yhteisten ratkaisujen saavuttamisen; varoittaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen tehdyt leikkaukset ovat ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa; katsoo esimerkiksi, että terveys- ja tutkimusohjelmiin ehdotetut leikkaukset ovat vaarallisia maailmanlaajuisen pandemian vallitessa; katsoo, että koulutukseen, digitaaliseen muutokseen ja innovointiin ehdotetut leikkaukset vaarantavat eurooppalaisten seuraavan sukupolven tulevaisuuden; katsoo, että hiilestä riippuvaisten alueiden siirtymää tukeviin ohjelmiin ehdotetut leikkaukset ovat ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa; katsoo, että turvapaikka-asioihin, muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen ehdotetut leikkaukset vaarantavat EU:n aseman yhä epävakaammaksi ja epävarmemmaksi käyvässä maailmassa;

5. katsoo, että EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet eivät ole käsitelleet onnistuneesti elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelmaa koskevaa kysymystä; palauttaa mieliin, että takaisinmaksussa on vain kolme vaihtoehtoa: lisäleikkaukset eurooppalaista lisäarvoa tuoviin ohjelmiin vuoteen 2058 saakka, jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kasvattaminen tai uusien omien varojen luominen; katsoo, että ainoastaan uusien omien varojen luominen voi auttaa EU:n velan takaisinmaksussa ja samalla pelastaa EU:n talousarvion ja lieventää jäsenvaltioiden valtionkassoihin ja unionin kansalaisiin kohdistuvaa finanssipoliittista painetta; palauttaa mieliin, että uusien omien varojen luominen on ainoa takaisinmaksumenetelmä, jonka parlamentti voi hyväksyä;

6. pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto hylkäsi ehdotetun siirtymävaiheen ratkaisun, jolla oli tarkoitus vastata investointien akuutteihin rahoitustarpeisiin vuonna 2020, jotta voitaisiin tarjota välitöntä kriisitukea unionin kansalaisille ja edunsaajille ja antaa tarvittavaa rahoitusta alkuvaiheen tukitoimien ja pidemmän aikavälin elpymisen välillä;

7. palauttaa mieliin, että Eurooppa-neuvoston monivuotisesta rahoituskehyksestä antamissa päätelmissä on kuitenkin kyse ainoastaan valtion- ja hallitusten päämiesten välisestä poliittisesta sopimuksesta; korostaa, että parlamentti ei aio toimia kumileimasimena jo sovitulle asialle ja on valmis kieltäytymään antamasta hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle, kunnes parlamentin ja neuvoston välillä käytävissä neuvotteluissa saadaan aikaan tyydyttävä sopimus; palauttaa mieliin, että kaikki monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavat 40 EU:n ohjelmaa edellyttävät toisena lainsäätäjänä toimivan parlamentin hyväksyntää;

8. kehottaa asiasta vastaavia parlamentin neuvotteluryhmiä neuvottelemaan asianomaisista lainsäädäntökokonaisuuksista parlamentin trilogeihin saamien valtuuksien mukaisesti; kehottaa monivuotisesta rahoituskehyksestä / omista varoista vastaavaa parlamentin neuvotteluryhmää käymään neuvotteluja seuraavan valtuutuksen pohjalta;

Parlamentin painopisteet kokonaissopimuksen aikaansaamiseksi

Oikeusvaltio

9. pitää erittäin valitettavana, että Eurooppa-neuvosto heikensi merkittävästi komission ja parlamentin pyrkimyksiä säilyttää oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja demokratia monivuotisen rahoituskehyksen ja Euroopan unionin elpymisvälineen (Next Generation EU) yhteydessä; vahvistaa pyyntönsä saattaa päätökseen työnsä toisena lainsäätäjänä käsiteltäessä komission ehdottamaa mekanismia EU:n talousarvion suojelemiseksi silloin, kun SEU:n 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin kohdistuu systeeminen uhka ja kun unionin taloudelliset edut ovat vaarassa; korostaa, että jotta mekanismi olisi tehokas, siitä olisi päätettävä käänteisellä määräenemmistöäänestyksellä; korostaa, että kyseinen mekanismi ei saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille; korostaa, että oikeusvaltioasetus hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä;

Omat varat

10. korostaa jälleen kerran, että parlamentti ei aio antaa hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle, ellei EU:n omien varojen järjestelmän uudistuksesta päästä sopimukseen, mukaan lukien uusien omien varojen korin käyttöönotto vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä, millä olisi pyrittävä kattamaan ainakin Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvät kustannukset (pääoma- ja korkokustannukset), jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelman uskottavuus ja kestävyys; korostaa, että tällä korilla olisi pyrittävä myös vähentämään bruttokansantuloon perustuvien osuuksien (BKTL-maksuosuuksien) osuutta;

11. korostaa siksi, että tähän uudistukseen olisi sisällytettävä uusien omien varojen kori, joka on otettava unionin talousarvioon 1. tammikuuta 2021 alkaen; korostaa, että muovimaksu on vasta ensimmäinen pieni askel kohti tätä koskevien parlamentin odotusten täyttämistä; aikoo neuvotella budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi tulevan oikeudellisesti sitovan aikataulun uusien omien varojen käyttöönotolle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisellä puoliskolla; toteaa, että näitä uusia omia varoja tuovat esimerkiksi päästökauppajärjestelmä (ja sen mahdollisten tulevien laajentumisten myötä kasvavat tulot), hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, digitaalivero, finanssitransaktiovero sekä yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja; kehottaa hyödyntämään monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen tarjoaman tilaisuuden lisätä tarvittaessa uusia omia varoja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla, jotta voidaan varmistaa, että tavoite saavutetaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä;

12. toistaa kannattavansa vakaasti kaikkien alennusten ja korjausten poistamista mahdollisimman pian; pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto on säilyttänyt joitakin jäsenvaltioita hyödyttävät alennukset ja jopa lisännyt niitä; vahvistaa kantanaan, että tullien kantamisesta aiheutuvat kustannukset saisivat olla kymmenen prosenttia alkuperäisestä määrästä;

EU:n lippulaivaohjelmat

13. pitää valitettavana, että sekä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä että Euroopan unionin elpymisvälineessä tulevaisuuteen suuntautuneisiin ohjelmiin on tehty leikkauksia; katsoo, että leikkaukset heikentävät kestävän ja palautumiskykyisen elpymisen perusteita; vahvistaa, että komission ehdotusta alhaisempi vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys ei ole sen enempää toteuttamiskelpoinen kuin hyväksyttäväkään; korostaa, että komission viimeisimmässä ehdotuksessa useiden näiden ohjelmien rahoitus asetettiin hyvin alhaiselle tasolle ajatellen, että sitä täydennetään Euroopan unionin elpymisvälineestä; pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto hylkäsi tämän ajatuksen ja perui suurimman osan täydennyksistä; vahvistaa vahvana kantanaan aikovansa puolustaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ja sen pitkän aikavälin investointien ja politiikkatoimien riittävää rahoitusta, jota ei pitäisi vaarantaa elpymisvälineen edellyttämän välittömän rahoituksen vuoksi; aikoo neuvotella EU:n lippulaivaohjelmien kohdennetusta vahvistamisesta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

14. korostaa, että toimielinten välisissä neuvotteluissa olisi sovittava monivuotisen rahoituskehyksen määristä otsakkeittain ja ohjelmittain; korostaa, että nyt lippulaivaohjelmien määrärahat ovat vaarassa pudota välittömästi vuodesta 2020 vuoteen 2021; huomauttaa lisäksi, että vuodesta 2024 alkaen EU:n koko talousarvio jää alle vuoden 2020 tason, mikä vaarantaa EU:n sitoumukset ja painopisteet, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian; vaatii, että Eurooppa-neuvoston ehdottamien lukujen lisäksi tulevat kohdennetut lisäykset on osoitettava ilmastoon, digitaaliseen muutokseen, terveyteen, nuorisoon, kulttuuriin, infrastruktuuriin, tutkimukseen, rajaturvallisuuteen ja solidaarisuuteen liittyviin ohjelmiin (kuten Horisontti Eurooppa, InvestEU, Erasmus+, lapsitakuu, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Digitaalinen Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, LIFE+, EU4health, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, Luova Eurooppa, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, Euroopan puolustusrahasto, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline sekä humanitaarinen apu) sekä asiaankuuluville EU:n virastoille ja Euroopan syyttäjänvirastolle;

Monialaiset kysymykset

15. korostaa, että poliittisten painopisteiden ja meno-ohjelmien yhdenmukaistamiseksi on äärimmäisen tärkeää sisällyttää horisontaaliset periaatteet paitsi monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen ja Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevaan asetukseen myös kaikkeen muuhun asiaankuuluvaan lainsäädäntöön, ja toteaa, että näitä horisontaalisia periaatteita ovat esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kilpailukykyisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen EU:n pitkän aikavälin tavoitteisiin pyrkiminen, oikeudenmukainen ja sosiaalisesti osallistava siirtymä, oikeudellisesti sitova ilmastomenoja koskeva 30 prosentin tavoite sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvä 10 prosentin menotavoite; korostaa siksi, että olisi hyväksyttävä nopeasti avoin, kattava ja merkityksellinen seurantamenetelmä, jota mukautetaan tarvittaessa monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä sekä ilmastoon että luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen osalta; huomauttaa, että sekä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevaan asetukseen on sisällytettävä vahingon välttämisen periaate; korostaa lisäksi, että fossiilisten polttoaineiden tuet on asteittain lakkautettava; kehottaa komissiota harkitsemaan investointien osalta viittaamista luokitusjärjestelmäasetukseen;

16. tukee voimakkaasti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolivaikutuksia koskevien velvoitteiden (sukupuolitietoinen budjetointi) sisällyttämistä sekä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevaan asetukseen; katsoo siksi, että olisi hyväksyttävä nopeasti avoin, kattava ja merkityksellinen seurantamenetelmä, jota mukautetaan tarvittaessa monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

17. vaatii, että oikeudellisesti sitova monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä; korostaa, että tarkistuksen on koskettava kauden 2025–2027 enimmäismääriä, Euroopan unionin elpymisvälineen sitomattomien ja vapautettujen määrärahojen uudelleenjakoa, uusien omien varojen käyttöönottoa sekä ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden täytäntöönpanoa;

18. korostaa, että aiemmissa monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa sovitut monivuotisen rahoituskehyksen joustosäännökset osoittautuivat olennaisen tärkeiksi ja auttoivat budjettivallan käyttäjiä vastaamaan ennennäkemättömiin ja odottamattomiin kriiseihin nykyisellä kaudella; katsoo siksi, että komission ehdottamat monivuotisen rahoituskehyksen joustosäännökset ovat ehdoton vähimmäisvaatimus seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja aikoo neuvotella lisäparannuksista; vastustaa tässä yhteydessä kaikkia pyrkimyksiä supistaa ja yhdistää monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineitä ja toteaa, että ne olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta; vaatii lisäksi asettamaan enimmäismäärät tasolle, joka jättää riittävästi kohdentamattomia liikkumavaroja ohjelman määrärahoihin nähden;

Elpymis- ja palautumistukiväline sekä demokratiaperiaate

19. panee merkille sopimuksen Euroopan unionin elpymisvälineen kokonaismäärästä; pitää valitettavina avustusosuuksiin tehtyjä valtavia leikkauksia, erityisesti innovatiivisten ohjelmien, kuten vakavaraisuustukivälineen, peruuttamista, sillä ne horjuttavat avustusten ja lainojen välistä tasapainoa ja heikentävät elpymistoimia; katsoo, että nämä leikkaukset vähentävät välineen käyttövoimaa ja sen talouteen kohdistuvaa muutosvaikutusta; pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot kävivät neuvotteluja jälleen kerran pyrkimyksenään määrärahojen keskinäinen jakaminen ja jättivät täysin huomiotta sisämarkkinoiden ja koko EU:n jäsenyyden tuomat kokonaishyödyt; vaatii neuvostoa perustelemaan REACT-EU-välineen, Horisontti Eurooppa -ohjelman, EU4health-ohjelman sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen määrärahoihin tehdyt massiiviset vähennykset, kun otetaan huomioon nykyinen pandemia, sekä InvestEU-ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahoihin tehdyt vähennykset, kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma;

20. kehottaa varmistamaan, että elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät uudistukset ja investoinnit luovat synergioita nykyisten EU:n rahastojen ja tavoitteiden kanssa ja edustavat todellista eurooppalaista lisäarvoa ja pitkän aikavälin tavoitteita;

21. vastustaa elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointia koskevaa Eurooppa‑neuvoston kantaa, sillä siinä luovutaan yhteisömenetelmästä ja kannatetaan hallitustenvälistä lähestymistapaa; katsoo, että tällainen lähestymistapa vain mutkistaa elpymis- ja palautumistukivälineen toimintaa ja heikentää sen legitiimiyttä; palauttaa mieliin, että parlamentti on ainoa välittömillä vaaleilla valittu EU:n toimielin; vaatii demokraattista ja parlamentaarista ennakkovalvontaa ja vaatii sen vuoksi saada olla delegoitujen säädösten ja jälkitarkastusten välityksellä mukana varmistamassa, että elpymis- ja palautumistukivälineen varat on käytetty hyvin, mikä on unionin kansalaisten edun mukaista ja takaa sen todellisen eurooppalaisen lisäarvon ja tukee taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä; vaatii täyttä avoimuutta kaikista lopullisista edunsaajista; on vakaasti sitä mieltä, että elpymis- ja palautumistukivälineestä vastaavien komission jäsenten olisi oltava täysin vastuuvelvollisia parlamentille;

22. palauttaa mieliin, että parlamentti on budjettivallan käyttäjä yhdessä neuvoston kanssa; vaatii tässä yhteydessä saada olla täysimääräisesti mukana elpymisvälineessä yhteisömenetelmän mukaisesti; pyytää komissiota esittämään varainhoitoasetuksen ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen kohdennetun tarkistuksen, jotta voidaan vahvistaa budjettivallan käyttäjän rooli ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hyväksymisessä vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

23. korostaa, että selkeä ja realistinen takaisinmaksusuunnitelma on keskeinen tekijä Euroopan unionin elpymisvälineen yleisen menestyksen kannalta ja että se on testi koko EU:n uskottavuudelle; katsoo, että velan takaisinmaksu ei saa tapahtua EU:n tulevien talousarvioiden ja eurooppalaisten sukupolvien kustannuksella ja että se olisi aloitettava mahdollisimman pian; vaatii, että elpymis- ja palautumistukivälineen menoista tiedotetaan selkeästi ja että niihin sovelletaan asianmukaisia avoimuusvaatimuksia, mukaan lukien vaatimukset julkistaa luettelo lopullisista edunsaajista;

24. korostaa, että kaikki Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvät kustannukset (pääoma- ja korkokustannukset) olisi budjetoitava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

EU:n ohjelmien edunsaajille tarkoitettu turvaverkko eli nk. varautumissuunnitelma

25. huomauttaa olleensa marraskuusta 2018 lähtien valmis neuvottelemaan ja korostaa, että sen ei ole pakko hyväksyä huonoa sopimusta; ilmoittaa haluavansa aloittaa merkitykselliset neuvottelut neuvoston kanssa kaikista edellä mainituista seikoista voidakseen antaa hyväksyntänsä asetukselle vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta;

26. katsoo kuitenkin, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi päästävä poliittiseen yhteisymmärrykseen viimeistään lokakuun loppuun mennessä, jotta ei vaaranneta uusien ohjelmien sujuvaa käynnistymistä 1. tammikuuta 2021 alkaen; palauttaa mieliin, että jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ajoissa, SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdassa määrätään nykyisen kehyksen viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten väliaikaisesta jatkamisesta; huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen varautumissuunnitelma on sekä oikeudellisesti että poliittisesti täysin yhteensopiva elpymissuunnitelman ja uusien monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien hyväksymisen kanssa;

°

° °

27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Eurooppa‑neuvostolle ja komissiolle.

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.

[3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.

Päivitetty viimeksi: 22. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö