PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä
22.7.2020 - (2020/2732(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Ryszard Antoni Legutko, Raffaele Fitto, Roberts Zīle
ECR-ryhmän puolesta
B9-0230/2020
Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225, 295, 310, 311, 312, 323 ja 324 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3 ja 15 artiklan,
– ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen ja 28. toukokuuta 2020 annetun komission muutetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322,
– ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen ja 28. toukokuuta 2020 annetun komission muutetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325),
– ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina (COM(2020)0442) ja siihen liittyvät monivuotiseen rahoituskehykseen, omiin varoihin ja elpymissuunnitelmaan liittyvät asetukset, päätökset ja säädökset,
– ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2020 annetun komission kesän 2020 talousennusteen,
– ottaa huomioon 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
1. panee merkille 17.–21. heinäkuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tulokset ja valtion- ja hallitusten päämiesten hyväksymät päätelmät; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät elpymisvälineen talouden käynnistämiseksi uudelleen Euroopan parlamentin toukokuussa ehdottamalla tavalla; ilmaisee tukensa Eurooppa-neuvoston lähestymistavalle, joka ei mennyt perussopimusten määräyksiä pidemmälle; katsoo, että kokonaispaketti tarjoaa investointisysäyksen, muun muassa houkuttelemalla yksityisiä investointeja, joilla autetaan jäsenvaltioita torjumaan nykyisen kriisin odotettuja syviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia; korostaa, että elpymispaketilla on ratkaiseva merkitys meneillään olevissa pyrkimyksissä muuttaa talouksiamme kokoamalla yhteen strategisia investointeja pk-yritysten ja Euroopan teollisuuden tukemiseksi sekä lisätä työllistymismahdollisuuksia ja osaamista, jotta voidaan lieventää kriisin vaikutuksia työntekijöihin, kuluttajiin ja perheisiin; pitää tärkeänä, että elpymispaketilla puututaan sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen ja vastataan kriisistä pahiten kärsineiden tarpeisiin;
2. suhtautuu epäillen siihen, että elpymispaketti sidotaan ilmastotavoitteisiin, jotka voivat olla liian kunnianhimoisia ja haitata jäsenvaltioiden kykyä tukea työllisyyttä ja vahvistaa kansallista teollista perustaa;
3. sitoutuu käymään rakentavia ja tulevaisuuteen suuntautuvia neuvotteluja neuvoston ja komission kanssa niiden omien kantojen pohjalta; on valmis käymään nopeutettuja neuvotteluja myönteisen ja rakentavan tuloksen varmistamiseksi hyvissä ajoin, jotta täytäntöönpano voi alkaa vuoden 2021 alusta;
4. toteaa, että covid-19-kriisi vaikuttaa hyvin eri tavoin jäsenvaltioiden talouksiin, sillä niiden valmiudet vastata talouskriisin ovat hyvin erilaisia; korostaa, että monet terveyskriisin pahiten koettelemat jäsenvaltiot kärsivät myös taloudellisesti eniten; ilmaisee huolensa siitä, että jäsenvaltioiden epäsymmetriset taloudelliset toimet voisivat johtaa uuteen talous- ja valtionvelkakriisiin, vaarantaa EU:n lähentymistoimet ja vääristää sisämarkkinoita;
5. on huolissaan siitä, että elpymispaketissa sovitut varat eivät ole välittömästi käytettävissä; pitää erittäin valitettavana, jos covid-19-pandemian torjuntaan osoitetut varat ovat käytettävissä vasta keväällä 2021 eli noin kaksitoista kuukautta monien jäsenvaltioiden vakavan kriisin jälkeen;
6. korostaa, että Next Generation EU -välineen kautta rahoitettavien ohjelmien olisi oltava johdonmukaisia ja vastattava täysin EU:n sitoumuksia ja painopisteitä; toteaa, että koronaviruspandemia on muuttanut radikaalisti julkista ja yksityistä taloutta, mikä edellyttää, että komissio tarkastelee perusteellisesti uudelleen poliittisia painopisteitään muun muassa ottamalla käyttöön ”elpymistestin” ja keskeyttämällä kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa suunnitellut toimet, jotta voidaan vähentää hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä rasitteita ja mahdollistaa kaikki tarvittavat toimet yritysten ja teollisuuden tukemiseksi unionin ja kansallisella tasolla;
7. katsoo, että elpymissuunnitelmasta rahoitettavilla uudistuksilla ja investoinneilla voitaisiin edistää kilpailukykyä ja tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita, kuten tutkimusta, digitalisointia ja pk-yritysten tukemista, mutta niillä voitaisiin myös tukea yrittäjyyttä ja vähentää energiariippuvuutta kolmansista maista siten, että päätavoitteena on kehittää ja kannustaa vahvoja ja kilpailukykyisiä talouksia kaikissa jäsenvaltioissa, mikä johtaa työllisyyteen ja talouskasvuun; korostaa, että jäsenvaltioilla on parhaat edellytykset yksilöidä ne hankkeet ja investoinnit, joissa elpymisvarojen käyttäminen tuo eniten lisäarvoa;
8. katsoo, että parlamentti on toinen budjettivallan käyttäjä ja että avoimuuden, demokratian ja vastuuvelvollisuuden merkityksen vuoksi se on otettava täysimääräisesti mukaan elpymisvälineen perustamiseen ja täytäntöönpanoon sekä lainanotto- ja lainanantotoimiin, koska ne ovat perustavanlaatuisia talousarviotoimia; katsoo, että varat olisi maksettava nopeasti, jotta voidaan tukea kiireellisesti tarvittavaa elpymisprosessia ja varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmat synkronoidaan sellaisten nykyisten EU:n rahastojen ja tavoitteiden kanssa, joista saadaan todellista eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että parlamentin suorittama elpymisvälineen perustamisen ja täytäntöönpanon ja lainanotto- ja lainanantotoimien demokraattinen jälkivalvonta on turvattava ja sitä on täydennettävä tarvittavalla avoimuudella, tiedottamisella ja vastuuvelvollisuudella kansalaisia kohtaan;
9. kehottaa komissiota välttämään epärealistisia odotuksia tai ennusteita hankkeidensa tuottoasteesta ja ottamaan käyttöön parempia tulosmittareita, jotka kuvaavat paremmin hankkeiden tuloksia, jotta rahalle saatavaa vastinetta voidaan arvioida paremmin;
10. kannattaa hallitusten välisen lähestymistavan käyttöä erimielisyyksien ratkaisemisessa tehokkaasti ja vaikuttavasti, mikä osoittaa, miten hyödyllistä on löytää kaikissa jäsenvaltioissa yhteinen lähestymistapa, joka perustuu kansallisvaltioiden kunnioittamiseen; korostaa, että lopullisen sopimuksen on vastattava unionin kansalaisten tarpeita;
11. korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on parantamisen varaa erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvissa ohjelmissa; korostaa, että tarvitaan todellisia poliittisia neuvotteluja ja laadukas sopimus;
12. on huolissaan siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen ja sen ohjelmien pitkän aikavälin toteutettavuutta ei saisi vaarantaa lyhyen aikavälin lähestymistavalla, jossa keskitytään pääasiassa elpymistoimien rahoitusta koskevaan poliittiseen kompromissiin; katsoo, että koheesiopolitiikan määrärahoja, jotka ovat keskeinen jäsenvaltioiden talouskehitystä tukeva tekijä, ei pidä vähentää rakenteellisesti;
13. pitää valitettavana, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) määrärahoihin tehdyissä leikkauksissa ei tunnusteta sen strategista merkitystä; korostaa, että YMP:n määrärahojen vähentäminen on vastoin Euroopan parlamentin vaatimusta YMP:n määrärahojen reaalisesta säilyttämisestä ja vakauttamisesta; toistaa, että rahoituksen leikkaaminen rajoittaa viljelijöiden mahdollisuuksia edistää EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden vakautta ja muiden poliittisten tavoitteiden saavuttamista;
14. korostaa, että toimielinten välisissä neuvotteluissa olisi sovittava monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen jakautumisesta ohjelmittain; korostaa, että eräiden lippulaivaohjelmien vuoden 2021 määrärahat ovat nyt vaarassa pudota välittömästi vuodesta 2020; huomauttaa lisäksi, että vuodesta 2024 lähtien EU:n talousarvio kokonaisuudessaan saattaa pudota selvästi nykytason alapuolelle, mikä on ristiriidassa EU:n sitoumusten ja painopisteiden kanssa ja vaarantaa ne, erityisesti digitaalistrategian, talouden siirtymän ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden tukemisen, puolustusvalmiuksien edistämisen, työllisyyden tukemisen ja geopoliittisen ohjelman;
15. korostaa, että kaikki elpymisvälineeseen liittyvät korvaukset (pääoma ja korot) olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi ja sijoitettava omien varojen enimmäismäärien poikkeukselliseen ja väliaikaiseen korotukseen, josta säädetään Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen [COM (2020) 445 -2018/0135 (CNS)] 3 artiklan c alakohdassa;
16. huomauttaa, että komissio ja neuvosto käyttivät laajalti aiemmissa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa sovittua rajallista liikkumavaraa vastatakseen ennennäkemättömiin ja/tai odottamattomiin kriiseihin rahoituskaudella; vaatii siksi, että liikkumavaraa olisi lisättävä vähintään komission ehdottamalle tasolle ja että se olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi sekä maksusitoumuksissa että maksuissa;
17. palauttaa mieliin valtion- ja hallitusten päämiesten omista varoista saavuttaman yhteisymmärryksen; panee merkille, että komissio on ehdottanut uusia vaihtoehtoja omiksi varoiksi monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessaan; kehottaa komissiota olemaan vaatimatta EU:lle veronkantovaltuuksia tai etsimättä lisää ympäristötavoitteisiin liittyviä omia varoja; korostaa, että bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat maksuosuudet muodostavat luotettavan, vakaan ja oikeudenmukaisen tulonlähteen EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioiden suuri enemmistö tukee niitä erittäin vahvasti; katsoo, että omat varat olisi esitettävä selkeästi ja yhdenmukaisesti kansallisissa talousarvioissa, jotta varmistetaan EU:n tulojen avoimuus ja vertailtavuus;
18. ilmoittaa näin ollen olevansa valmis nopeuttamaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien ja elpymissuunnitelman hyväksymistä, jotta varmistetaan niiden sujuva käynnistyminen 1. tammikuuta 2021 alkaen edellyttäen, että edellä mainituista parannuksista voidaan sopia riittävässä määrin;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.