Menettely : 2019/2816(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0242/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0242/2020

Keskustelut :

PV 14/09/2020 - 17
CRE 14/09/2020 - 17

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0226

<Date>{09/09/2020}9.9.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0242/2020</NoDocSe>
PDF 175kWORD 57k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>suullisesti vastattavien kysymysten B9-0015/2020 ja B9-0016/2020 johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>strategisesta lähestymistavasta ympäristössä oleviin lääkeaineisiin</Titre>

<DocRef>(2019/2816(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Cristian-Silviu Buşoi, Günther Sidl, Jan Huitema, Michèle Rivasi, Simona Baldassarre, Joanna Kopcińska, Kateřina Konečná</Depute>

<Commission>{ENVI}ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

B9-0242/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma strategisesta lähestymistavasta ympäristössä oleviin lääkeaineisiin

(2019/2816(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 11 ja 168 artiklan sekä 191 artiklan 2 kohdan,

 ottaa huomioon eläinlääkkeistä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2019/6[1],

 ottaa huomioon lääkerehun valmistuksesta, markkinoille saattamisesta ja käytöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2019/4[2],

 ottaa huomioon julkisista hankinnoista 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU[3],

 ottaa huomioon vesipolitiikan alan prioriteettiaineista 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/39/EU[4],

 ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6. marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY[5],

 ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun direktiivin 2000/60/EY[6],

 ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi)[7],

 ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (”REACH-asetus”)[8],

 ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU (”seitsemäs ympäristöohjelma”)[9],

 ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753),

 ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (COM(2018)0337),

 ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät seuraavista toimista pyrittäessä tekemään EU:sta parhaiden käytäntöjen alue mikrobilääkeresistenssin torjunnassa,

 ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Kestävä kemikaalipolitiikka – kohti unionin strategiaa”,

 ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin” (COM(2019)0128),

 ottaa huomioon 7. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kohti kattavaa hormonaalisia haitta-aineita koskevaa Euroopan unionin kehystä” (COM(2018)0734),

 ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi” (COM(2017)0339),

 ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi (COM(2011)0748),

 ottaa huomioon 10. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Turvallisia, innovatiivisia ja kaikkien saatavilla olevia lääkkeitä: uudistettu visio lääkealalle” (COM(2008)0666),

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta yhteinen terveys -toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi[10],

 ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[11],

 ottaa huomioon useiden jäsenvaltioiden ohjelmat vesien lääkejäämien vähentämiseksi,

 ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 annetun Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) yhteisen tieteellisen lausunnon toimenpiteistä mikrobilääkkeiden käyttötarpeen vähentämiseksi unionissa harjoitettavassa kotieläintaloudessa ja niiden vaikutuksista elintarviketurvallisuuteen (RONAFA-työryhmän lausunto),

 ottaa huomioon eurooppalaisen eläinten mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmän (ESVAC) peräkkäiset vuotuiset raportit (vuodesta 2011 alkaen),

 ottaa huomioon komission Science for Environment Policy - Future brief -julkaisun toukokuulta 2015 (numero 11), jonka aiheena on kestävä vesiviljely,

 ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 annetun komission pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” (COM(2007)0022),

 ottaa huomioon 13. marraskuuta 2019 julkaistun taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimuksen makean veden lääkejäämiin liittyvistä vaaroista ja poliittisista toimista (”Pharmaceutical Residues in Freshwater – Hazards and Policy Responses”),

 ottaa huomioon 22. syyskuuta 2016 järjestetyssä YK:n yleiskokouksen korkean tason tapaamisessa mikrobilääkeresistenssistä annetun poliittisen julistuksen,

 ottaa huomioon juomaveden muuttujia koskevan YK:n yhteistyöhankkeen,

 ottaa huomioon Maailmanpankin maaliskuussa 2017 julkaiseman raportin resistenttien infektioiden torjunnasta ”Drug-Resistant Infections: A Threat to Our Economic Future”,

 ottaa huomioon heinäkuussa 2018 julkaistun komission kertomuksen vaihtoehtoisista strategisista lähestymistavoista ympäristössä oleviin lääkeaineisiin,

 ottaa huomioon terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston 12. joulukuuta 2013 julkaistun tutkimuksen lääkkeiden ympäristöriskeistä,

 ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset strategisesta lähestymistavasta ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (O-000040/2020 – B9-0015/2020 and O-000041/2020 – B9-0016/2020),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että lääkeaineet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan ihmisten ja eläinten terveyden korkea taso; ottaa huomioon, että Euroopan markkinoilla on tällä hetkellä yli 3 000 vaikuttavaa lääkeainetta;

B. ottaa huomioon, että lääkeaineiden, myös mikrobilääkeaineiden, laajamittainen käyttö ihmisille ja eläimille tarkoitetuissa lääkkeissä on viimeisten 20 vuoden aikana lisännyt niiden pitoisuutta luonnollisissa varastoissa, kuten maaperässä, sedimenteissä ja vesistöissä; toteaa, että ympäristöpitoisuudet kasvavat todennäköisesti edelleen väestön lisääntyessä ja ikääntyessä; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vaikuttaa sekä vesivarojen määrään että niiden laatuun, sillä kuivina aikoina pitoisuudet ovat suurempia, millä on myös kerrannaisvaikutuksia vedenkäsittelyyn; katsoo, että tietoja on kerättävä laajemmin ongelman laajuuden mittaamiseksi maailmassa; toteaa, että ympäristöön kulkeutuvien lääkeaineiden suurin lähde on niiden käyttö ja hävittäminen;

C. ottaa huomioon, että lääkeaineita päätyy ympäristöön kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden jätevesipäästöistä, eläinten lannan levityksestä ja vesiviljelystä, tuotantolaitosten jätevesipäästöistä, puhdistamolietteen levityksestä, laiduntavasta karjasta, lemmikkieläinten lääkehoidosta sekä käyttämättömien lääkkeiden ja saastuneen jätteen epäasianmukaisesta sijoittamisesta kaatopaikalle;

D. ottaa huomioon, että antibioottien epäasianmukainen käyttö erityisesti karjankasvatuksessa sekä huonot käytännöt sekä ihmis- että eläinlääketieteessä yleisemmin ovat vähitellen tehneet mikrobilääkeresistenssistä valtavan uhan ihmisten ja eläinten terveydelle;

E. ottaa huomioon, että OECD totesi viimeisimmässä makean veden lääkejäämiä käsitelleessä raportissaan, etteivät lääkejäämien hallinnassa nykyisin käytettävät poliittiset lähestymistavat riitä suojelemaan veden laatua ja makean veden ekosysteemejä, jotka ovat terveellisen elämän edellytyksiä;

F. ottaa huomioon, että tiettyjen lääkeaineiden kemiallinen ja/tai metabolinen pysyvyys tarkoittaa, että jopa 90 prosenttia niiden tehoaineista pääsee käytön jälkeen ympäristöön alkuperäisessä muodossaan;

G. ottaa huomioon, että ennen vuotta 2006 luvan saaneista ja markkinoille saatetuista ihmisille tarkoitetuista lääkeaineista ei tehty ympäristöriskien arviointia osana lupamenettelyä, minkä vuoksi arviointia ei ehkä ole vieläkään tehty;

H. toteaa, että ympäristöriskien arviointi otetaan huomioon eläinlääkkeiden hyöty‑riskisuhdearvioinnissa mutta ei ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden arvioinnissa;

I. ottaa huomioon, että komissio on 11. maaliskuuta 2019 antamassaan tiedonannossa tunnustanut tietämyksen puutteen tiettyjen lääkeaineiden päätymisestä ympäristöön ja tästä seuraavista riskeistä;

J. katsoo, että on riittävästi näyttöä siitä, että olisi ryhdyttävä toimiin ympäristölle mahdollisesti riskin muodostavien lääkeaineiden ympäristövaikutuksen vähentämiseksi ja erityisesti juomaveden ottoon käytettävien vesien suojelemiseksi;

K. ottaa huomioon, että monet kansainväliset järjestöt, kolmannet maat, unionin toimielimet, toimialajärjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat tunnustaneet lääkeaineiden ympäristövaikutukset huolenaiheeksi; toteaa, että jotkin EU:n jäsenvaltiot, kuten Alankomaat, Saksa ja Ruotsi, ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin puuttuakseen ympäristössä olevien lääkeaineiden määrän lisääntymiseen;

L. ottaa huomioon, että komissio oli sitoutunut ehdottamaan vuonna 2008 toimenpiteitä lääkeaineiden mahdollisesti haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi[12];

M. ottaa huomioon, että direktiivin 2013/39 8 c artiklan mukaan komission oli laadittava 13. syyskuuta 2015 mennessä strateginen lähestymistapa lääkkeistä aiheutuvaa veden pilaantumista varten ja ehdotettava toimenpiteitä viimeistään 14. syyskuuta 2017;

N. ottaa huomioon, että kesäkuussa 2019 antamissaan päätelmissä neuvosto kehotti komissiota ”arvioimaan ja määrittelemään tehokkaimmat toimenpiteet, myös lainsäädäntötoimenpiteet, lääkeaineiden ympäristövaikutusten hillitsemiseksi ja mikrobilääkeresistenssin kehittymisen torjumiseksi sekä vahvistamaan yhteyttä terveysalaan tässä suhteessa”; ottaa huomioon, että neuvosto totesi lisätutkimusten olevan tarpeen, jotta voidaan ymmärtää paremmin lääkeaineista ja niiden jäämistä johtuvien uusien ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten laajuutta;

O. ottaa huomioon, että mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän alan liitto on laatinut teollisuuslähtöisiä antibioottien valmistuksen yhteisiin puitteisiin kuuluvia periaatteita ja määrittänyt antibioottipitoisuuksia koskevat tavoitteet, jotta voidaan suojella ekologisia resursseja ja pienentää riskiä mikrobilääkeresistenssin mahdollisesta kehittymisestä ympäristössä;

P. ottaa huomioon, että kaikilla toimijoilla, muun muassa terveydenhuollon ja eläinlääkinnän ammattilaisilla, potilailla, teollisuuden edustajilla sekä jätehuollosta ja jätevesien käsittelystä vastaavilla toimijoilla, on tärkeä rooli pyrittäessä vähentämään lääkeaineiden ympäristövaikutuksia;

Q. ottaa huomioon, että OECD kannattaa neljää ennakoivaa strategiaa, joissa keskitytään lääkeaineiden elinkaaren varhaisessa vaiheessa toteutettaviin ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin ympäristössä olevien lääkeaineiden hallitsemiseksi kustannustehokkaasti ja pitkäaikaisten ja laaja-alaisten ympäristöhyötyjen tuottamiseksi;

R. ottaa huomioon, että useat sidosryhmät käynnistivät MedsDisposal-aloitteen yhteydessä tiedotuskampanjan siitä, miten käyttämättä jääneitä tai vanhentuneita lääkkeitä voidaan hävittää asianmukaisesti Euroopassa;

S. ottaa huomioon, että kaikissa lääkkeiden ympäristövaikutuksia koskevissa toimenpiteissä on kunnioitettava vallitsevaa periaatetta potilaiden oikeudesta saada nopeasti lääkkeitä, joita nykyisten riski-hyötyarvioinnin kriteerien perusteella pidetään turvallisina ja tehokkaina;

Yleisiä huomioita

1. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio lopulta hyväksyi tiedonantonsa 11. maaliskuuta 2019; pitää valitettavana, että strategisen lähestymistavan ja ehdotettujen toimenpiteiden esittäminen viivästyi merkittävästi;

2. on yhtä mieltä komission esittämistä strategisen lähestymistavan neljästä tärkeimmästä tavoitteesta;

3. panee kuitenkin huolestuneena merkille, että tiedonantoon sisältyvät toimenpiteet ovat luonteeltaan pehmeitä; katsoo, että tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ympäristössä olevien lääkeaineiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi;

4. muistuttaa, että lääkeaineiden ympäristövaikutuksia koskevien tulevien aloitteiden olisi aina perustuttava tieteeseen ja oltava tavoitelähtöisiä ja teknologianeutraaleja sen varmistamiseksi, että turvallisuus ja tehokkuus säilyvät edelleen potilaiden mahdollisuuksien saada lääkehoitoja keskeisinä painopisteinä;

5. katsoo, että lääkeaineiden aiheuttaman pilaantumisen torjumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa kaikki asianosaiset sidosryhmät ja jossa otetaan huomioon lääkkeiden koko elinkaari; korostaa, että sääntelytoimien vaikuttavuuden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että ne toteutetaan noudattaen ennalta varautumisen periaatetta sekä periaatetta, jonka mukaan ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä; tähdentää, että olisi sovellettava aiheuttamisperiaatetta siten, että se kattaa ensisijaisesti valmistusprosessin mutta kannustaa myös parantamaan lääkemääräyskäytäntöjä ja kuluttajien vastuullista käyttäytymistä; panee huolestuneena merkille lääkeaineiden merkityksen mikrobilääkeresistenssin kehittymisessä, kun lääkeaineita pääsee ympäristöön eläinten lannan levityksen, vesien pilaantumisen tai epäasianmukaisen hävittämisen seurauksena; kehottaa komissiota harkitsemaan laajennetun tuottajavastuun soveltamista lääkeaineiden kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi;

6. pitää välttämättömänä järjestää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käsikauppalääkkeiden liikakäytön vaaroja koskevia tiedotus- ja koulutuskampanjoita yleisölle; kiinnittää huomiota siihen, että ilman lääkärin määräystä myytävien lääkkeiden myynti on lisääntynyt ja että muiden kuin apteekkien ja soveltuvien ja asianmukaisesti tunnustettujen myyntipaikkojen mainostaminen tiedotusvälineissä on haitallista;

7. korostaa, että lääkeaineiden päästöt ympäristöön aiheuttavat haittaa ekosysteemeille ja luonnonvaraiselle kasvistolle ja eläimistölle mutta saattavat lisäksi heikentää kyseisten lääkeaineiden vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun on kyse antibiooteista, sillä päästöt voivat aiheuttaa antibioottiresistenssiä;

8. muistuttaa, että lääkkeet vaikuttavat eri tavoin vesi- ja meriekosysteemeihin mutta myös luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin aiheuttaen muun muassa käyttäytymisen muutoksia, hedelmällisyyden heikkenemistä, koon muutoksia tai seksuaali- ja lisääntymisterveyden häiriöiden kehittymistä; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön konkreettisia toimenpiteitä ottaen huomioon lääkeaineiden aiheuttaman pilaantumisen kumulatiiviset vaikutukset vedessä ja merissä eläviin lajeihin;

9. muistuttaa tutkimusten osoittaneen, että lääkeaineita ja niiden jäämiä on erityisesti vesistöissä ja että jätevedenpuhdistamot eivät aina poista niitä tehokkaasti, sillä ne eivät tällä hetkellä kykene suodattamaan tehokkaasti kaikkia lääkeaineita; painottaa, että sisävesien ja vesistöalueiden pilaantuminen johtaa valtamerien pilaantumiseen;

10. toteaa, että yleensä alhaisten pitoisuuksien vuoksi ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit liittyvät pikemminkin pitkäaikaisen pienille annoksille altistumisen mahdollisiin kumulatiivisiin vaikutuksiin kuin akuutteihin tai välittömiin terveysvaikutuksiin; on erityisen huolissaan tiettyjen ympäristöön päätyvien lääkeaineiden hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista;

11. kiinnittää huomiota tarpeeseen säännellä lääkejäämien määriä vesilainsäädännöllä;

12. pyytää keskittymään erityisesti paljon päästöjä aiheuttaviin kohteisiin, kuten lääketehtaisiin, sairaaloihin ja jätevedenpuhdistamoihin;

13. kehottaa komissiota pohtimaan lääkeaineiden vaikutuksia myös komission vuodelle 2021 esittämän ilman, veden ja maaperän suojelua koskevan nollapäästötoimintasuunnitelman yhteydessä;

14. kehottaa komissiota helpottamaan nykyisten parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien keskuudessa, jotta lääkeaineiden valmistuksen, käytön ja hävittämisen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää;

15. katsoo, että nykyisiä ja itsesäänneltyjä aloitteita olisi analysoitava ja että niitä olisi käytettävä tarpeen mukaan malleina tulevissa EU:n aloitteissa, joissa käsitellään ympäristössä olevia lääkeaineita;

Tiedottaminen sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja lääkkeiden maltillisen käytön edistäminen

16. kehottaa jäsenvaltioita jakamaan antibioottien ennaltaehkäisevän käytön parhaita käytäntöjä sekä panemaan täysimääräisesti täytäntöön Yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja tarvittaessa lujittamaan sitä; vahvistaa 13. syyskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisesta yhteinen terveys -toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi esittämänsä kannat;

17. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään terveydenhuollon ammattilaisille, muun muassa eläinlääkäreille, lääkäreille ja farmaseuteille, suunnattua koulutusta sekä potilaille tarkoitettuja tiedotuskampanjoita lääkeaineiden, kuten mikrobilääkkeiden, masennuslääkkeiden tai varjoaineiden, maltillisesta käytöstä; kehottaa lääkeaineiden toimitusketjun toimijoita edistämään sitä, että potilaille ja karjankasvattajille annetaan selkeää ja riittävää tietoa lääkkeiden epäasianmukaisen hävittämisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista ympäristöön; vaatii, että pakkauksiin kiinnitetään asianmukaisin kuvin varustetut merkinnät, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa käyttämättömien lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä;

18. korostaa, että terveydenhuoltohenkilöstö on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla uusimman tutkimuksen tuloksista ja parhaista käytännöistä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi;

19. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ympäristössä olevia lääkeaineita koskevan kysymyksen rajat ylittävään yhteistyöhönsä vesialueilla sekä koordinoimaan hyödyllisinä pitämiään toimenpiteitä;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään rokotuksia tauteja ehkäisevänä toimenpiteenä lääkkeiden tarpeen minimoimiseksi;

Tuki ympäristön kannalta luontaisesti vähemmän haitallisten lääkkeiden kehittämiselle ja ekologisemman tuotannon edistäminen

21. korostaa nopeampien, tavoitteellisempien ja kohdennetumpien toimenpiteiden merkitystä pyrittäessä vähentämään lääkeaineiden ympäristövaikutuksia ja toteaa lisätutkimuksen tarpeen, jotta käytössä olevien lääkeaineiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä näiden vaikutusten laajuus voitaisiin ymmärtää paremmin; korostaa myös, että lääkkeiden hinnat eivät saisi nousta tämän seurauksena;

22. toteaa, että terveydenhuollon alalla lääkäreiden liialliseen työpaineeseen puuttuminen on ehdoton edellytys sille, että terveydenhuollon ammattilaiset voivat taata mikrobilääkkeiden asianmukaisen määräämisen; toteaa lisäksi, että terveydenhuollon ammattilaisia voitaisiin tukea enemmän tarjoamalla heille lääkkeiden määräämistä koskevaa selkeää näyttöön perustuvaa opastusta, jossa annetaan johdonmukaisia ohjeita kaikkia eri kliinisiä käyttötarkoituksia varten;

23. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan sellaisten lääkeaineiden tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, jotka ovat potilaiden hoidossa yhtä tehokkaita ja luontaisesti vähemmän haitallisia ympäristölle (ekologisemmat lääkkeet), kun otetaan huomioon, että ne eivät ole myrkyllisiä ympäristölle, eivät ole biokertyviä ja ne hajoavat jätevedenpuhdistamoissa ja ympäristössä helpommin vaarattomiksi aineiksi, mutta pitäen mielessä, että parempi biologinen hajoavuus saattaisi heikentää lääkkeiden tehokkuutta;

24. kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia toimijoita investoimaan unionin ohjelmien kautta tekniikkaan, jolla tehostetaan lääkeaineiden ja mikrobilääkeresistenssigeenien poistamista samalla kun varmistetaan, että lääkeaineet vastaavat yhtä tehokkaasti potilaiden tarpeisiin;

25. katsoo, että lääkeaineiden ympäristövaikutukset olisi sisällytettävä ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hyöty-riskiarviointiin samoin kuin eläinlääkkeiden tapauksessa, edellyttäen, että myyntilupien myöntämistä ei viivytetä tai siitä kieltäydytä pelkästään kielteisten ympäristövaikutusten perusteella;

26. katsoo, että lääkeaineiden ympäristöarvioinnin olisi katettava lääkeaineiden hajonta- ja aineenvaihduntatuotteet;

27. kehottaa komissiota ottamaan tarvittaessa huomioon sidosryhmien nykyiset käynnissä olevat toimet, jotka liittyvät tuleviin aloitteisiin ympäristöriskien vähentämiseksi, sekä edistämään ympäristön kannalta vastuullisia käytäntöjä ja lääkeaineiden asianmukaista käyttöä ja palauttamista;

28. kehottaa käyttämään vesipolitiikan puitedirektiivin seurantatietoja markkinoille saattamisen jälkeisessä arvioinnissa;

29. kehottaa komissiota varmistamaan, että lääkeaineiden päästöt veteen katsotaan mahdolliseksi keskeiseksi ympäristökysymykseksi tarkistettaessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia vertailuasiakirjoja teollisuuden päästöistä annetun direktiivin mukaisesti asianomaisten alojen osalta;

30. korostaa hankintapolitiikan tärkeää roolia ympäristöystävällisempien lääkeaineiden käytön edistämisessä; kehottaa komissiota laatimaan asiasta selkeät ohjeet;

31. kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tuontilääkkeiden tuotannossa noudatetaan samoja tiukkoja ympäristönormeja, joita sovelletaan unionissa tuotettaviin lääkkeisiin;

32. kehottaa Euroopan lääkevirastoa (EMA) helpottamaan valmistukseen liittyvien päästöjen yhteisiä tarkastuksia ulkomaisissa lääketehtaissa, joista toimitetaan lääkkeitä EU:hun;

Ympäristöriskien arvioinnin ja uudelleenarvioinnin parantaminen

33. katsoo, että ympäristöriskien arviointien loppuun saattamiseksi tarvitaan selkeä etenemissuunnitelma tapauksissa, joissa arviointia ei ole saatavilla;

34. kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan lääkevirastoa varmistamaan, että hakijat toimittavat ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan myöntämiseen mennessä täydellisen arvioinnin, jotta voidaan vahvistaa ja julkistaa asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet;

35. pitää asianmukaisena, että lääkeyritykset toimittavat yhteisen ympäristöriskien arvioinnin kustakin vaikuttavasta aineesta, jotta saadaan johdonmukaista tietoa, vältetään päällekkäinen työ ja vähennetään eläinkokeita;

36. huomauttaa, että eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevat asetukset on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta voidaan vähentää antibioottien käyttöä myös arvioimalla mahdollisuutta perustaa unionin laajuinen vaikuttaviin aineisiin perustuva arviointijärjestelmä 28. tammikuuta 2022 mennessä ja muita mahdollisia vaihtoehtoja ympäristöriskien arviointia varten;

37. kehottaa komissiota tukemaan tutkimuksia, jotka koskevat yhdistelmävaikutusten arviointia, kroonista pienille annoksille altistumista ja mikrobilääkeresistenssin kehittymistä, erityisesti haavoittuvien väestöryhmien osalta;

Hävikin vähentäminen ja jätehuollon parantaminen

38. korostaa, että toimenpiteiden on perustuttava tieteelliseen näyttöön, ja kehottaa kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä varmistamaan, etteivät toteutetut toimet vaaranna ihmisille ja eläimille tarkoitettujen turvallisten ja tehokkaiden lääkehoitojen saatavuutta; tukee tässä yhteydessä komission aikomusta vähentää jätettä sallimalla lääkkeiden toimitukset potilaiden tarpeita paremmin vastaavina määrinä siten, että samalla varmistetaan voimassa olevan jäljitettävyyslainsäädännön noudattaminen, ja optimoimalla pakkausten koko sekä aikomusta selvittää mahdollisuutta pidentää lääkkeiden käyttöaikaa, jotta ei turhaan heitetä pois lääkkeitä, joita voidaan vielä turvallisesti käyttää;

39. kehottaa saattamaan ajan tasalle ympäristöriskien arviointia koskevat vaatimukset, jotta varmistetaan yhdistelmävaikutusten asianmukainen arviointi ja otetaan huomioon mikrobilääkeresistenssin kehittymisen riski ympäristössä;

40. katsoo, että lääkkeiden kokonaiskulutusta henkeä kohti olisi vähennettävä vaikeuttamatta lääkkeiden saatavuutta ja heikentämättä hoitojen tehokkuutta; katsoo, että myös eläinlääkkeiden kokonaiskulutusta eläintä kohti olisi vähennettävä eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantamatta ja että olisi löydettävä parempia vaihtoehtoja;

41. on sitä mieltä, että puhdistamolietteestä annetun direktiivin 86/278/ETY tarkistaminen on viivästynyt liian pitkään; kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen direktiivin 86/278/ETY tarkistamiseksi ja ajantasaistamiseksi viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä, jotta laatustandardit voidaan saattaa ajan tasalle tuoreimman tieteellisen näytön mukaisesti ja voidaan edistää sellaista kiertotaloutta, joka ei vahingoita ihmisten terveyttä eikä ympäristöä;

42. katsoo, että lääkeaineiden tuotantolaitosten olisi esikäsiteltävä jätevetensä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hyödyntäen;

43. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ja edistämään laajasti käyttämättömien lääkkeiden takaisinottojärjestelmiä koskevia säännöksiä ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön;

44. kehottaa komissiota koordinoimaan sellaisia järjestelmiä koskevaa yhteistyötä, joilla pyritään välttämään lääkeaineiden sääntöjenvastainen hävittäminen;

45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan sellaisia kehittyneempiä jätevedenkäsittelytekniikoita koskevaa tutkimusta, innovointia ja kehittämistä, joiden avulla voidaan havaita lääkejäämiä ja tehostaa niiden poistamista;

Ympäristönseurannan laajentaminen

46. on huolestunut siitä, että ympäristössä, myös maaperässä, olevien lääkeaineiden seuranta on edelleen hyvin vähäistä; korostaa tarvetta vahvistaa markkinoille saattamisen jälkeisiä seurantamekanismeja myös ympäristövaikutusten osalta, jotta voidaan kattaa asianmukaisesti ja järjestelmällisesti ympäristötietojen puute;

47. kehottaa komissiota tarkastelemaan lääkeaineiden mahdollisia vaikutuksia vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiseen seurantaluetteloon ja arvioimaan, olisiko luetteloa syytä päivittää;

48. kehottaa komissiota sisällyttämään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiseen prioriteettiaineiden luetteloon lääkeaineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin ympäristölle, sekä vahvistamaan ympäristönlaatunormeja ja pitoisuusrajoja ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin mukaisesti;

49. korostaa, että maataloudessa on kehitetty antibioottien kattavaa seurantaa; kehottaa komissiota kehittämään seurantajärjestelmän myös ihmisille tarkoitetuille antibiooteille;

Muiden tietämyksen puutteiden korjaaminen

50. painottaa, että etenkin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on tarpeen tukea lisätutkimusta, joka koskee ympäristössä oleville lääkeaineille ja niiden jäämille altistumisen välittömiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ekologiaan ja paremman käsityksen saamista siitä, kuinka lääkeaineet päätyvät ympäristöön, muun muassa vesi- ja meriekosysteemeihin, ja säilyvät siellä;

51. katsoo, että ympäristössä olevien lääkeaineiden määrän ja niiden muuttumisen analyysimenetelmiä olisi parannettava ja että analyyttiset määritysmenetelmät olisi asetettava julkisesti saataville;

Avoimuuden lisääminen

52. palauttaa mieliin, että ympäristössä olevia lääkeaineita koskevilla tiedoilla, jotka koskevat muun muassa vaikutuksia vesiin, ympäristökäyttäytymistä, hajoavuutta ja mahdollisia yhteisvaikutuksia, on keskeinen rooli riskinhallinnassa ja että tämäntyyppisten tietojen olisi oltava avoimia ja ne olisi annettava asiaankuuluville sidosryhmille; kehottaa siten komissiota ja toimivaltaisia viranomaisia perustamaan suojatun keskustietokannan, jonka avulla kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät saavat käyttöönsä tuotteiden ympäristöriskejä koskevien arviointien tulokset;

53. katsoo, että olisi luotava vankka lainsäädäntökehys avoimuuden lisäämiseksi koko toimitusketjussa, sillä se mahdollistaisi asianmukaisen valvonnan ja varmistaisi, että yritykset joutuvat vastuuseen lääkeaineiden päästämisestä ympäristöön;

54. kehottaa lääketeollisuutta lisäämään avoimuutta toimitusketjuissa ilmoittamalla tiedot lääkkeiden alkuperästä ja vaikuttavista farmaseuttisista aineista raaka-aineiden tuotantovaiheessa kaikkien lääkeaineiden täydellisen jäljitettävyyden varmistamiseksi;

°

° °

55. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

[1] EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43.

[2] EUVL L 4, 7.1.2019, s. 1.

[3] EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

[4] EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1.

[5] EYVL L 311, 28.1.2001, s. 67.

[6] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[7] EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

[8] EUVL L 396 30.12.2006, s. 1.

[9] EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171.

[10] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 153.

[11] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.

[12] Komission tiedonanto 10. joulukuuta 2008 ”Turvallisia, innovatiivisia ja kaikkien saatavilla olevia lääkkeitä: uudistettu visio lääkealalle” (COM(2008)0666).

Päivitetty viimeksi: 11. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö