PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan kulttuurisesta elpymisestä
9.9.2020 - (2020/2708(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Tomasz Frankowski
PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0246/2020
B9‑0249/2020
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan kulttuurisesta elpymisestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 167 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 artiklan,
– ottaa huomioon 22 toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta[1],
– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[2],
– ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen[3],
– ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013[4],
– ottaa huomioon 17., 18., 19., 20. ja 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että kulttuuri on Euroopan unionin strateginen ala, että se on tärkeä osa talouttamme, että se heijastaa yhteisiä eurooppalaisia arvojamme ja että se perustuu juutalais-kristillisiin perinteisiin, historiaan ja elämäntapaan;
B. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijat säilyttävät ja edistävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja lujittavat osaltaan eurooppalaista identiteettiä kaikilla tasoilla; katsoo, että nämä toimijat ovat korvaamaton voima Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kestävälle talouskasvulle ja merkittävä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lähde;
C. ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen osuus Euroopan bruttokansantuotteesta (BKT) on noin 4 prosenttia ja niillä on 8.7 miljoonaa työpaikkaa;
D. ottaa huomioon, että kulttuurilla on merkittävä rooli matkailun edistämisessä Euroopassa; ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan kaksi kolmasosaa eurooppalaisista katsoo, että kulttuuriperinnön olemassaolo vaikuttaa heidän lomakohteensa valintaan; ottaa huomioon, että Eurooppa on edelleen maailman suosituin ja merkittävin kulttuurimatkailukohde;
E. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijat kuuluvat covid‑19-pandemiasta pahiten kärsineiden joukkoon; ottaa huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen toiminnan loppumisella on ollut heijastusvaikutuksia muihin aloihin, kuten liikenteeseen ja matkailuun;
F. ottaa huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen toiminta perustuu erityisiin taloudellisiin malleihin, jotka koostuvat erikokoisista toimijoista mutta pääasiassa pienistä rakenteista, kuten pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) ja itsenäisistä ammatinharjoittajista, ja että niiden tulot ovat usein epäsäännöllisiä ja sekatuloja, jotka ovat peräisin julkisista tuista, yksityisestä sponsoroinnista, yleisöpohjaisista tuloista ja tekijänoikeuksista, ja että näillä aloilla nuorten keskimääräinen osuus työllistetyistä on suurempi kuin useimmilla toimialoilla, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvia kriisiaikoina;
G. ottaa huomioon, että covid-19-kriisillä on jo ollut ja tulee olemaan pysyvä kielteinen vaikutus kulttuurituotantoon ja luovan sisällön tuotantoon ja sitä kautta tuloihin, minkä vuoksi se vaikuttaa kielteisesti Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen;
H. ottaa huomioon, että teatterit, elokuvateatterit, festivaalit, konserttisalit, museot ja kulttuuriperintökohteet olivat ensimmäisiä, jotka sulkivat ovensa viruksen hillitsemiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi, ja että ne ovat olleet viimeisimpiä, jotka avataan uudelleen; ottaa huomioon, että monet kulttuuri- ja taidetapahtumat, kuten messut, festivaalit, konsertit ja esitykset, on peruutettu tai siirretty paljon myöhemmiksi; ottaa huomioon, että covid-19:n uuden leviämisen estämiseksi käyttöön otetut terveys- ja turvallisuustoimenpiteet eivät mahdollista tapahtumapaikkojen toimintaa täydellä kapasiteetilla lähitulevaisuudessa ja haittaavat monien tapahtumien luomisprosessia, mikä johtaa tulojen lisämenetyksiin;
I. ottaa huomioon, että pandemian aikana monet eurooppalaiset ovat joutuneet eristäytymään, mikä on merkinnyt sitä, että mahdollisuudet tutustua kulttuuritarjontaan verkossa ovat moninkertaistuneet ja siitä on tullut helpommin saatavaa ja usein maksutonta; ottaa huomioon, että kulttuurin keskeinen myötävaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on erityisen tärkeää vaikeina aikoina;
J. katsoo, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät Luova Eurooppa -ohjelmaa koskevat peräkkäiset talousarvioehdotukset eivät selvästikään vastaa alan eivätkä parlamentin odotuksia ja että parlamentti on vaatinut sen rahoituksen kaksinkertaistamista vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettuun tasoon verrattuna;
K. katsoo, että kulttuurialan ja luovien alojen on pysyttävä asianmukaisesti rahoitettuina, ne on määriteltävä turvallisiksi investoinneiksi ja niiden on oltava valmiita siirtymään kohti hiilineutraalia maanosaa, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään;
1. ilmaisee vilpittömän solidaarisuutensa taiteilijoille, luovan työn tekijöille, kirjailijoille, kustantajille, heidän yrityksilleen ja kaikille muille Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöille ja toimijoille, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavasti, ja antaa tunnustusta heidän toiminnalleen näinä miljoonien eurooppalaisten kokemina vaikeina aikoina;
2. pitää olennaisen tärkeänä yhdistää unionin toimielinten toteuttamat historialliset taloudelliset toimet laaja-alaisiin ja pikaisiin toimiin, joilla tuetaan Euroopan kulttuurivoimia ja luovia voimia;
3. suhtautuu myönteisesti komission ja Eurooppa-neuvoston pyrkimyksiin laatia Next Generation EU ‑elpymisväline, erityisesti REACT-EU-välineen perustamiseen, jonka tarkoituksena on tarjota lisärahoitusta pahasti kärsineille talouden aloille, kuten kulttuurialalle; on kuitenkin huolissaan siitä, että mitään erityistä summaa ei ole selvästi osoitettu suoraan kulttuurialan ja luovien alojen hyväksi; vaatii tässä yhteydessä, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden olisi oltava selkeästi jäsenvaltioiden kohdennettujen toimien keskiössä ja että niiden olisi hyödyttävä laajasti ja nopeasti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa käyttöön asetetuista varoista ja välineistä;
4. kehottaa jäsenvaltioita pitämään kulttuurialaa ja luovia aloja strategisina aloina, jotka ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman prioriteetteja, ja määrittämään selkeän talousarvion, joka liittyy tämän alan nopeisiin ja konkreettisiin elvyttämistoimiin, joiden olisi hyödytettävä sen kaikkia sidosryhmiä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoihin tavallisesti sovellettavia erityisiä kansallisia sosiaalisia, verotuksellisia ja taloudellisia sääntöjä voidaan jatkaa kriisin aikana ja sen jälkeen; pyytää jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritykset jo toteuttamiinsa kansallisiin pk-yritysten elvytyssuunnitelmiin; pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan taloudellisen tuen tarjoamista kulttuuripaikoille ja -tapahtumille, kun ne toteuttavat uusia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä;
5. kehottaa komissiota jatkamaan jäsenvaltioiden tukemista kulttuurialan ja luovien alojen tukemisessa; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin edistää kulttuurialaa ja luovia aloja esimerkiksi kampanjoilla, kuten #creativeEuropeAtHome -kampanjalla;
6. suhtautuu myönteisesti EU:n välineen perustamiseen tilapäistä tukea varten työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilanteessa (SURE), jolla on tarkoitus tukea jäsenvaltioiden käyttöön ottamia lyhennettyä työaikaa koskevia toimenpiteitä, erityisesti pk-yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia toimenpiteitä; katsoo, että tämän välineen avulla kulttuurialan ja luovien alojen toimijat voivat pysyä toimialallaan ja samalla korvata tulonmenetyksensä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita antamaan riittävät takeet siitä, että SURE voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian;
7. korostaa Luova Eurooppa -ohjelman, sen Media-alaohjelman ja sen kulttuurilohkon ja monialaisen lohkon ratkaisevaa merkitystä riittävän vakauden varmistamisessa tällä alalla tarjoamalla mahdollisuus saada EU:n rahoitusta kulttuurimarkkinoiden elpymiseen asti; muistuttaa kehottaneensa kaksinkertaistamaan ohjelmalle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetut määrärahat; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan kulttuurialan ja luovat alat koko monivuotisessa rahoituskehyksessä; vahvistaa näin ollen painokkaasti kantansa monivuotisen rahoituskehyksen kohdentamiseen tätä tarkoitusta varten sekä muihin unionin ohjelmiin, joilla tuetaan kulttuurialaa ja luovia aloja sekä kulttuurialan työntekijöitä; pitää äärimmäisen tärkeänä, että ohjelmat viimeistellään ja hyväksytään mahdollisimman pian, jotta varmistetaan sujuva siirtymä niiden edeltäjistä;
8. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan kulttuuripääkaupunkien, erityisesti vuosina 2020 ja 2021 kulttuuripääkaupungin titteliä kantavien kaupunkien, kanssa niiden auttamiseksi rajoittamaan pandemian aiheuttamia häiriöitä mahdollisimman paljon organisoijien kanssa käytävän perusteellisen vuoropuhelun avulla; ilmoittaa olevansa valmis etenemään nopeasti uuden, tasapainoisen ja mukautetun ohjelman löytämiseksi;
9. kehottaa komissiota yksilöimään laajan valikoiman sekarahoituksen lähteitä, jotka voivat hyödyttää kulttuurialaa ja luovia aloja; katsoo, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin alaisella kulttuurialan ja luovien alojen tulevalla osaamis- ja innovaatioyhteisöllä olisi oltava johtava rooli tässä yhteydessä; kehottaa komissiota ottamaan kulttuurikokeilujen, innovoinnin ja taidetutkimuksen alalla toimivat kulttuurialan ja luovien alojen toimijat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoituksen piiriin;
10. suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen uusiin tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan kulttuurialan ja luovien alojen pk‑yritysten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaista velkarahoitusta; kehottaa ottamaan kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen vahvemmin käyttöön InvestEU‑ohjelmassa kulttuurialan ja luovien alojen joustavuuden lisäämiseksi;
11. kehottaa komissiota varmistamaan, että kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritykset saavat enemmän tukea velkarahoituksen muodossa vuosien 2021–2027 InvestEU‑ohjelman tulevien takausvälineiden kautta;
12. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lieventääkseen kriisin yhä pahenevaa vaikutusta kulttuurialaan ja luoviin aloihin aikana, jolloin suurten festivaalien ja kulttuuritapahtumien jatkuvalla peruuttamisella on tuhoisia taloudellisia seurauksia erityisesti esittävien taiteiden alalla; katsoo, että olisi perustettava esittäville taiteille tarkoitettuja eurooppalaisia digitaalisia alustoja, jotta voidaan jakaa mahdollisimman paljon eurooppalaista kulttuurisisältöä ja luovia tuotteita; pyytää, että tällaiset alustat suunnitellaan siten, että niihin liitetään taiteilijoille, luovan työn tekijöille ja yrityksille maksettavat oikeudenmukaiset korvaukset;
13. muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kulttuurialan ja luovien alojen yrityksiä voidaan auttaa toipumaan kriisistä muilla toimenpiteillä, kuten alentamalla kaikkien kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen alv-kantoja, parantamalla aineettoman omaisuuden arvoa ja antamalla kulttuurituotannolle verohyvityksiä;
14. huomauttaa, että matkailun osuus EU:n BKT:stä on 10,3 prosenttia, josta 40 prosenttia liittyy kulttuuritarjontaan; katsoo, että matkailun asteittainen elpyminen tarjoaa mahdollisuuden edistää aktiivisesti eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä ja luoda samalla perusta kestävälle eurooppalaiselle matkailulle; kehottaa tässä yhteydessä käynnistämään vuosittaisen eurooppalaisen kulttuuriperintöarvon luomista koskevan ohjelman, joka heijastaa Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta; pyytää sisällyttämään kulttuurin säilyttämisen ja taiteellisen luomisen mahdollisimman suuressa määrin rakennerahastojen tukemiin hankkeisiin;
15. katsoo, että meidän olisi tartuttava tähän tilaisuuteen eurooppalaisen kulttuurisisällön edistämiseksi maailmanlaajuisesti kannustamalla eurooppalaista tuotantoa ja kehittämällä eurooppalaisia lähetysverkkoja; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta asiaa koskeva lainsäädäntö, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin[5] tarkistaminen, tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskeva direktiivi[6] sekä satelliitti- ja kaapelidirektiivi[7], voidaan saattaa mahdollisimman sujuvasti osaksi kansallista lainsäädäntöä;
16. kehottaa komissiota säilyttämään ja edistämään kollektiivisia mekanismeja, joilla varmistetaan yksittäisten luovan työn tekijöiden riittävä suojelu aikaisemman lainsäädännön ja tulevien lainsäädäntöehdotusten täytäntöönpanossa;
17. kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan kulttuuria koskevaa kunnianhimoista ja osallistavaa viestintä- ja edistämispolitiikkaa, joka mahdollistaisi eurooppalaisen kulttuurisisällön, -tapahtumien ja -paikkojen todellisen eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen vaikutusalan; kehottaa komissiota kehittämään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden myönteisten tulosten pohjalta vastaavan aloitteen, joka on omistettu kulttuurille ja sen roolille Euroopassa;
18. katsoo, että kulttuuriulottuvuus on otettava huomioon käytäessä vuoropuhelua kansalaisten kanssa, erityisesti tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0169.
- [4] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
- [5] EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69.
- [6] EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.
- [7] EUVL L 248, 6.10.1993, s. 15.