B9‑0250/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan kulttuurisesta elpymisestä

(2020/2708(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 ja 167 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 artiklan,

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta[1],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[2],

– ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen[3],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta, jäljempänä ’asetus’[4],

– ottaa huomioon 17., 18., 19., 20. ja 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kulttuuri on Euroopan unionin strateginen ala, joka on tärkeä osa talouttamme ja heijastaa samalla eurooppalaisia arvoja, historiaa ja elämäntapaa;

B. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijat säilyttävät ja edistävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja lujittavat osaltaan eurooppalaista identiteettiä kaikilla tasoilla; katsoo, että kaikilla EU:n kansalaisilla olisi oltava oikeus tutustua kulttuuriin omalla kielellään ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pieniin kieliin ja kielivähemmistöihin;

C. katsoo, että nämä toimijat ovat korvaamaton voima Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kestävälle talouskasvulle ja merkittävä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lähde;

D. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on noin 4 prosenttia, mikä vastaa tieto- ja viestintätekniikan tai majoitus- ja ravitsemispalvelujen osuutta; ottaa huomioon, että vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 7,4 miljoonaa ihmistä 27 jäsenvaltion EU:ssa, mikä on 3,7 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n kokonaistyöllisyydestä; ottaa huomioon, että vuonna 2019 itsenäisten ammatinharjoittajien osuus 27 jäsenvaltion EU:ssa oli kulttuurialalla yli kaksinkertainen koko talouden keskiarvoon verrattuna[5];

E. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijat kuuluvat covid‑19-pandemiasta pahiten kärsineiden joukkoon; ottaa huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen toiminnan seisahtumisella on ollut heijastusvaikutuksia muihin aloihin, kuten liikenteeseen ja matkailuun;

F. ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat alat muodostavat epätyypillisen alan, jolla on erityistarpeita ja joka koostuu erikokoisista toimijoista mutta jolle on ennen kaikkea ominaista pienten rakenteiden (pk-yritysten tai itsenäisten ammatinharjoittajien) yleisyys ja epäsäännölliset tulot;

G. ottaa huomioon, että covid-19-kriisillä on ja tulee olemaan pysyvä kielteinen vaikutus kulttuurituotantoon ja luovaan työhön ja sitä kautta tuloihin, minkä vuoksi se vaikuttaa kielteisesti Euroopan kulttuuriseen moninaisuuteen;

H. ottaa huomioon, että teatterit, elokuvateatterit, festivaalit, konserttisalit, museot ja kulttuuriperintökohteet olivat ensimmäisiä, jotka sulkivat ovensa rajoittamistoimenpiteiden vuoksi, ja että ne ovat viimeisimpiä, jotka avataan uudelleen; toteaa, että uusien taudinpurkausten estämiseksi määrätyt turvatoimet eivät anna niille mahdollisuutta toimia täydellä kapasiteetilla, mikä aiheuttaa lisää tulonmenetyksiä;

I. ottaa huomioon, että koska monet eurooppalaiset ovat eristyksissä pandemian aikana, mahdollisuudet tutustua kulttuuriin verkossa ovat moninkertaistuneet, mikä on tehnyt kulttuurista helpommin saatavilla olevaa mutta usein maksutonta;

J. toteaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä esitetyt Luova Eurooppa ‑ohjelmaa koskevat perättäiset talousarvioehdotukset eivät selvästikään vastaa kyseisen sektorin eivätkä Euroopan parlamentin odotuksia, sillä parlamentti on toistuvasti vaatinut kaksinkertaistamaan määrärahat vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna;

K. katsoo, että kulttuurialan ja luovien alojen on pysyttävä asianmukaisesti rahoitettuina ja niiden on oltava valmiita siirtymään kohti hiilineutraalia maanosaa, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään;

1. ilmaisee vilpittömän solidaarisuutensa taiteilijoille, luovan työn tekijöille, kirjailijoille, kustantajille, niiden yhteisöille ja kaikille muille Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöille ja toimijoille, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavasti, ja antaa tunnustusta heidän toiminnalleen näinä miljoonille eurooppalaisille vaikeina aikoina;

2. pitää olennaisen tärkeänä yhdistää unionin toimielinten historialliset taloudelliset toimet laaja-alaisiin toimiin, joilla tuetaan Euroopan kulttuurivoimia ja luovia voimia;

3. suhtautuu myönteisesti komission ja Eurooppa-neuvoston pyrkimyksiin laatia elpymissuunnitelma ”Next Generation EU” ja erityisesti REACT-EU, jonka tarkoituksena on tarjota lisärahoitusta niille talouden aloille, joihin pandemia on vaikuttanut vakavasti, kuten kulttuurialalle; on kuitenkin huolissaan siitä, että mitään täsmällistä summaa ei ole selvästi osoitettu suoraan kulttuurialan ja luovien alojen hyväksi; vaatii tässä yhteydessä, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden olisi oltava jäsenvaltioiden kohdennettujen toimien keskiössä ja että niiden olisi hyödyttävä laajasti Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa käyttöön asetetuista varoista ja välineistä;

4. kehottaa jäsenvaltioita pitämään kulttuurialaa ja luovia aloja strategisina aloina, jotka ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman painopisteitä, ja määrittämään selkeän talousarvion, johon yhdistetään tämän alan elpymistä edistäviä nopeita ja konkreettisia toimia, joiden olisi hyödytettävä sen kaikkia sidosryhmiä;

5. suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamiseen, koska sillä on tarkoitus tukea jäsenvaltioiden käyttöön ottamia lyhennettyä työaikaa koskevia toimenpiteitä erityisesti pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille; katsoo, että tämän välineen avulla kulttuurialan ja luovien alojen toimijat voivat pysyä omalla alallaan ja samalla korvata ansionmenetyksensä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita antamaan riittävät takeet siitä, että SURE voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian;

6. korostaa Luova Eurooppa -ohjelman, sen Media-alaohjelman, Kulttuurin alaohjelman ja monialaisen toimintalinjan ratkaisevaa merkitystä riittävän vakauden varmistamisessa tällä alalla, sillä ne ovat tarjonneet mahdollisuuden saada EU:n rahoitusta kulttuurimarkkinoiden elpymiseen asti; muistuttaa kehottaneensa kaksinkertaistamaan ohjelmalle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetut määrärahat; vahvistaa näin ollen painokkaasti kantansa tähän ja muihin unionin ohjelmiin, joilla tuetaan kulttuurialaa ja luovia aloja sekä kulttuurialan työntekijöitä; pitää äärimmäisen tärkeänä, että ohjelmat viimeistellään ja hyväksytään mahdollisimman pian, jotta varmistetaan sujuva siirtymä seuraavaan ohjelmaan;

7. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa auttamalla niitä mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan pandemian aiheuttamia häiriöitä ja erityisesti vuosien 2020 ja 2021 kulttuuripääkaupunkien kanssa käymällä perusteellista vuoropuhelua järjestäjien kanssa; ilmoittaa olevansa valmis etenemään nopeasti uuden, tasapainoisen ja mukautetun ohjelman löytämiseksi;

8. kehottaa komissiota yksilöimään laajan valikoiman rahoituslähteitä, jotka voivat hyödyttää kulttuurialaa ja luovia aloja; katsoo, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kulttuurialan ja luovien alojen tulevalla osaamis- ja innovointiyhteisöllä olisi oltava johtava rooli tässä yhteydessä;

9. suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen uusiin tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaista velkarahoitusta kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

10. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lieventääkseen kriisin yhä pahenevaa vaikutusta kulttuurialaan ja luoviin aloihin aikana, jolloin suurten festivaalien ja kulttuuritapahtumien jatkuvalla peruuttamisella on tuhoisia taloudellisia seurauksia erityisesti esittävien taiteiden alalla;

11. huomauttaa, että matkailun osuus Euroopan unionin BKT:stä on 10,3 prosenttia, josta 40 prosenttia liittyy kulttuuritarjontaan; katsoo, että matkailun asteittainen elpyminen tarjoaa mahdollisuuden edistää aktiivisesti eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä ja luoda samalla perusta kestävälle eurooppalaiselle matkailulle; kehottaa tässä yhteydessä käynnistämään vuotuisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön arvoa edistävän ohjelman, jossa otetaan huomioon Euroopan kulttuurinen moninaisuus ja hyödynnetään rakennerahastoja kulttuuriperinnön integroimiseksi Euroopan kulttuuriketjuihin;

12. katsoo, että meidän olisi tartuttava tähän tilaisuuteen eurooppalaisen kulttuurisisällön edistämiseksi maailmanlaajuisesti kannustamalla eurooppalaista tuotantoa ja kehittämällä eurooppalaisia lähetysverkkoja; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan asiaan liittyvän lainsäädännön, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja tekijänoikeutta digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin, mahdollisimman sujuva saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä;

13. katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission toimilla, joilla tuetaan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita Euroopassa, olisi tuettava toimijoita ja aloitteita, jotka heijastavat Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, vähemmistökielet mukaan luettuina;

14. kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan kulttuuria koskevaa kunnianhimoista ja osallistavaa viestintä- ja edistämispolitiikkaa, joka mahdollistaisi eurooppalaisten kulttuurisisältöjen, -tapahtumien ja -paikkojen todellisen eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen ulottuvuuden; kehottaa komissiota kehittämään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden myönteisten tulosten pohjalta vastaavan aloitteen kulttuurista ja sen roolista Euroopassa;

15. katsoo, että kulttuuriulottuvuuden on oltava osa kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua erityisesti tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa;

16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.