Menettely : 2020/2780(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0265/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0265/2020

Keskustelut :

PV 15/09/2020 - 11
CRE 15/09/2020 - 11

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0240

<Date>{14/09/2020}14.9.2020</Date>
<NoDocSe>B9-0265/2020</NoDocSe>
PDF 144kWORD 50k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>covid-19-pandemiasta: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin</Titre>

<DocRef>(2020/2780(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Sara Cerdas</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0257/2020

B9-0265/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma covid-19-pandemiasta: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin

(2020/2780(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan sekä sen 4, 6, 9, 114, 153, 169 ja 191 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 35 artiklan,

 ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[1],

 ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen[2],

 ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan, jossa määrätään, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla varmistetaan, ”ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla”,

 ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan, jossa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella,

 ottaa huomioon perusoikeuskirjan, mukaan lukien sen 45 artiklan, jossa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella,

 ottaa huomioon henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399[3],

 ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY[4] (vapaasta liikkuvuudesta annettu direktiivi) ja siihen kirjatun syrjintäkiellon periaatteen,

 ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen[5],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on siirtynyt akuuttivaiheesta krooniseen riskinhallintavaiheeseen;

B. ottaa huomioon, että viruksen leviämisen voimakkuus vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen ja maiden sisällä alueesta toiseen;

C. ottaa huomioon, että tehokasta rokotetta ei ole vielä saatavilla;

D. katsoo, että erilaiset lähestymistavat covid-19:ään liittyvien tietojen keräämiseen EU:ssa vaikeuttavat tietojen vertailua;

E. ottaa huomioon, että covid-19-pandemian johdosta toteutetut EU:n toimet ovat tähän mennessä osoittaneet, että kansanterveystoimenpiteitä, muun muassa rajoituksia, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta ja ihmisten vapaata liikkuvuutta rajojen sisällä ja niiden yli, sekä muiden oikeuksien ja lakien soveltamisen keskeyttämistä, koordinoidaan puutteellisesti jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa alueiden välillä;

F. ottaa huomioon, että kukin jäsenvaltio on organisoinut toimintansa kansallisella tasolla muita jäsenvaltioita kuulematta (estotoimenpiteet, karanteeni- ja eristysohjeet, seulonta, hoito, alueellistaminen), mikä on johtanut suuriin eroihin Euroopan unionin sisällä;

G. ottaa huomioon, että moniin eurooppalaisiin on järjestelmällisesti sovellettu erilaisia sääntöjä paitsi heidän asuinpaikkansa mukaan myös sen mukaan, mihin he ovat matkustaneet; toteaa, että tällainen koordinoinnin puute johti kesäkaudella siihen, että tarkastukset ja toimenpiteet rajoilla sekä lentoasemilla, satamissa ja rautatieasemilla olivat heikosti organisoituja;

H. ottaa huomioon, että covid-19-kriisillä ei ole ollut pelkästään merkittäviä terveysvaikutuksia vaan myös erittäin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen, tieteelliseen ja matkailuun liittyvään vaihtoon sekä kulttuurivaihtoon;

I. ottaa huomioon, että terveydenhuollon tarjoaminen kuuluu ennen kaikkea kansalliseen toimivaltaan mutta kansanterveys kuuluu jäsenvaltioiden ja unionin jaettuun toimivaltaan;

J. katsoo, että Euroopan unionilla on edelleen varaa parantaa kansanterveyspolitiikan toteuttamista perussopimusten nykyisissä rajoissa; ottaa huomioon, että perussopimusten kansanterveyttä koskevia määräyksiä ei edelleenkään hyödynnetä riittävästi niiden sitoumusten osalta, joita niillä voitaisiin täyttää; muistuttaa tässä yhteydessä 10. heinäkuuta 2020 antamastaan päätöslauselmasta, jossa kehotetaan luomaan Euroopan terveysunioni;

K. katsoo, että rajat ylittäviin uhkiin voidaan puuttua vain yhdessä, mikä edellyttää yhteistyötä, koordinointia ja yhteisvastuuta unionissa;

L. katsoo, että jäsenvaltioiden toteuttamissa toimenpiteissä olisi aina kunnioitettava jokaisen eurooppalaisen perusoikeuksia; katsoo, että toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia ja väliaikaisia; toteaa, että jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu ei ole valinnaista vaan perussopimusten mukainen velvoite ja yksi eurooppalaisista arvoistamme;

M. ottaa huomioon, että komissio on jo ryhtynyt alustaviin toimiin hyväksymällä useita toimenpidepaketteja, tiedonantoja ja strategioita, mukaan lukien 4. syyskuuta 2020 annettu äskettäinen ehdotus neuvoston suositukseksi koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta (COM(2020)0499);

N. katsoo, että neuvoston olisi tuettava tätä suositusta ja vahvistettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot koordinoivat päätöksiään ja toimiaan viruksen leviämisen pysäyttämiseksi tai rajoittamiseksi;

O. katsoo, että parlamentti toisena lainsäätäjänä ja ainoana EU:n kansalaisten suoraan valitsemana toimielimenä on sisällytettävä erottamattomana ja olennaisena osana kaikkiin keskusteluihin EU:n koordinoinnista tämän terveyskriisin ratkaisemiseksi;

P. katsoo, että EU:n on otettava opikseen siitä, mitä kriisin alusta lähtien on tapahtunut, ja perustettava pikaisesti Euroopan terveysunioni;

1. korostaa voimakkaasti, että tämän pandemian tehokas torjunta edellyttää yhteistä ja koordinoitua terveysjohtamista;

2. huomauttaa, että on tärkeää saada kansalaiset vakuuttuneiksi siitä, että eri jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet ovat keskenään johdonmukaisia, jolloin heidät saadaan helpommin noudattamaan niitä;

3. muistuttaa, että unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus on EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan kirjattu perusoikeus;

4. tähdentää, että tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain tietyistä rajatuista yleiseen etuun liittyvistä syistä eli kansanterveyden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden suojelemiseksi;

5. korostaa, että näitä rajoituksia sovellettaessa olisi noudatettava EU:n oikeuden yleisiä periaatteita, erityisesti suhteellisuusperiaatetta ja syrjimättömyyttä;

6. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään matkustamista rajoittaessaan vain tarpeellisia, koordinoituja ja oikeasuhteisia toimenpiteitä sen jälkeen, kun on huolellisesti arvioitu, miten tehokkaasti niillä voidaan puuttua tähän kansanterveysongelmaan, sekä noudattamaan terveystietoja kerätessään samoja menetelmiä ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n suosituksia ja käyttämään pandemiariskin arvioinnissa ja seurannassa samoja kriteereitä;

7. huomauttaa, että ECDC tuo edelleen esiin eroja jäsenvaltioiden tiedonkeruussa ja tietojen raportoinnissa; pitää valitettavana, että tämä yhdenmukaistamisen puute estää selkeän ja täydellisen kuvan saamisen viruksen leviämisestä Euroopassa sekä toimien ja toimenpiteiden toteuttamisen tämän pohjalta;

8. panee merkille, että kukin jäsenvaltio on noudattanut oman tieteellisen asiantuntijalaitoksensa suosituksia ilman koordinointia muiden jäsenvaltioiden tai komission kanssa;

9. kehottaa komissiota edistämään yhteisiä, tehokkaita ja oikea-aikaisia menetelmiä terveystietojen keräämiseksi sekä tapausten ja kuolonuhrien määrän laskemiseksi ja raportoimiseksi;

10. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön saman määritelmän todennäköiselle, mahdolliselle ja positiiviselle covid-19-tautitapaukselle ja covid-19-taudin aiheuttamalle kuolemalle;

11. toteaa, että kumulatiiviset ilmaantuvuusluvut ovat tärkeitä arvioitaessa viruksen leviämistä, mutta korostaa myös, että tilannetta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon muita terveyskriteereitä, kuten testausmäärä, positiivisten testitulosten määrä, sairaalahoidossa olevien määrä ja tehohoitoyksiköiden käyttöaste;

12. korostaa, että yhteisten terveyskriteerien ansiosta jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä yhteisen analyysin epidemiologisesta riskistä EU:n tasolla;

13. katsoo, että ECDC:n olisi voitava arvioida asianmukaisesti ja tehokkaasti viruksen leviämisriskiä ja julkaista päivittäin tai ainakin viikoittain päivitettävä riskikartta, joka perustuu yhteiseen värikoodiin ja joka laaditaan jäsenvaltioiden keräämien ja toimittamien tietojen perusteella;

14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rakentamaan eri NUTS-tasoille (1, 2 ja 3) vahvan eurooppalaisen epidemiatietojärjestelmän, jota ECDC hyödyntää EU:n tasolla; katsoo, että järjestelmän olisi standardoitava epidemiologiset ja terveystiedot kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä olisi päivitettävä tietojen toimittamista ja tulkintaa koskevien viimeisimpien digitaalisten edistysaskelten pohjalta;

15. kannattaa komission viimeisimmässä ehdotuksessaan neuvoston suositukseksi esittämää värikoodia; katsoo, että ehdotetut raja-arvot ja värit (vihreä, oranssi, punainen ja harmaa) helpottavat liikkuvuutta EU:ssa ja antavat kansalaisille avoimempaa tietoa sekä varmistavat paremman ennakoitavuuden;

16. suhtautuu erittäin myönteisesti komission ehdottamaan alueelliseen lähestymistapaan; katsoo, että ECDC:n riskikartoitus olisi tehtävä alueellisella tasolla eikä ainoastaan kansallisella tasolla; kehottaa siksi jäsenvaltioita toimittamaan alueviranomaisten keräämät tiedot päivittäin ECDC:lle;

17. muistuttaa, että ECDC on suositellut jäsenvaltioille, että ne noudattaisivat viruksen leviämisen estämiseksi perustason vähimmäistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi hygieniatoimenpiteet, lähikontaktien välttäminen ja kokoontumisten rajoittaminen, kasvomaskien käyttö tietyissä ympäristöissä, etätyöjärjestelyt, laajamittainen testaus, tautitapausten eristäminen, lähikontaktissa olleiden määrääminen karanteeniin ja haavoittuvien väestöryhmien suojelu;

18. kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan ECDC:n edellä mainittuja suosituksia ja määrittelemään yhteisen kehyksen terveystoimenpiteille, joita asianomaisten alueiden viranomaisten olisi toteutettava pandemian leviämisen pysäyttämiseksi;

19. toteaa, että jos tartuntojen määrä kasvaa, viranomaisten olisi harkittava lisätoimenpiteitä ja jaettava niitä, mukaan lukien väestön liikkumisen rajoittaminen, kontaktien määrän vähentäminen henkilöä kohti, joukkokokousten välttäminen, erityisen huomion kiinnittäminen riskialttiisiin alueisiin, koulujen sulkeminen tai suositus pysyä kotona;

20. katsoo, että tällainen kehys vahvistaisi keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä ja asianomaisten alueiden välillä ja estäisi vastatoimina toteutettavat rajoittavat toimenpiteet; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota raja-alueiden erityispiirteisiin ja korostamaan tarvetta tehdä yhteistyötä paikallis- ja aluetasolla;

21. katsoo, että rajat ylittävän aktiivisen leviämisalueen tapauksessa viranomaisten olisi yhdessä luotava terveydenhuollon järjestelyjä reaaliaikaista koordinointia ja tiedonvaihtoa varten;

22. korostaa, että terveystoimenpiteiden koordinoitu soveltaminen rajojen molemmin puolin vaikuttaa olennaisen tärkeältä sen varmistamiseksi, että toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja tehokkaita ja että väestö tukee niitä;

23. kehottaa hyväksymään ja panemaan täytäntöön yhteisen testausstrategian kaikissa jäsenvaltioissa ja erityisesti raja-alueilla;

24. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sovittava päivittäisten testien vähimmäismäärästä asianomaisen alueen värin mukaan ja ottaen huomioon alueen väestömäärän;

25. korostaa, että testitulosten vertailukelpoisuus mahdollistaa vastavuoroisen tunnustamisen maasta toiseen;

26. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan vastavuoroisesti sertifioitujen terveydenhuoltoalan elinten toisessa jäsenvaltiossa tekemien covid-19-tartuntatestien tulokset;

27. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan yhteisestä karanteeniajasta, joka perustuu tuoreimpaan tieteelliseen tietoon ja jossa otetaan huomioon ECDC:n arviointi;

28. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteisen protokollan, joka koskee oireettomien potilaiden seurantaa ja toimenpiteitä niiden potilaiden eristämiseksi, joiden covid-19-testitulos on positiivinen, sekä tällaisten potilaiden kontaktien eristämiseksi;

29. pitää matkustajapaikannuslomakkeen käyttöä myönteisenä; katsoo, että käsittelyn yksinkertaistamiseksi olisi käytettävä matkustajalomakkeen digitaalista versiota huolehtien kuitenkin siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet täyttää lomake, ja taaten säilytettävien matkustajatietojen luottamuksellisuuden;

30. korostaa, että hyväksyttyjen yhteisten menetelmien ja kriteerien sekä ECDC:n laatimien karttojen pitäisi helpottaa koordinoidun lähestymistavan soveltamista jäsenvaltioiden omiin päätöksentekoprosesseihin ja varmistaa, että kaikki jäsenvaltioiden tekemät päätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin koordinoituja;

31. muistuttaa, että selkeä, oikea-aikainen ja kattava tiedottaminen yleisölle on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rajoittaa käyttöön otettujen vapaan liikkuvuuden rajoitusten vaikutuksia ja varmistaa ennakoitavuus ja oikeusvarmuus sekä se, että kansalaiset noudattavat rajoituksia;

32. huomauttaa, että covid-19-kriisi on tuonut korostetusti esiin tarpeen vahvistaa sisämarkkinoita erityisesti palauttamalla EU:n sisäiset toimitusketjut ottamatta käyttöön protektionistisia toimenpiteitä ja pitämällä yllä keskeisten tuotteiden, kuten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, tuotantoa;

33. korostaa tarvetta varmistaa tehokkaat, palautumiskykyiset ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat sisämarkkinat, joilla kansalaisille tärkeitä tuotteita tuotetaan ja toimitetaan edelleen kaikkialla EU:ssa ja ne asetetaan kaikkien kansalaisten saataville;

34. kehottaa komissiota tekemään julkisista hankinnoista yksinkertaisempia, nopeampia ja joustavampia hankintoja tekeville tahoille ja korostaa lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten yhteishankintojen merkitystä sen kannalta, että voidaan varmistaa niiden saatavuus kaikilla alueilla, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

35. muistuttaa, että covid-19-kriisi on tuonut esiin kuluttajansuojassa olevia heikkouksia, jotka johtuvat huijausten ja vaarallisten tuotteiden yleistymisestä erityisesti verkossa; korostaa, että näihin heikkouksiin on tarpeen puuttua erityisesti tuoteturvallisuuden osalta tarkastelemalla uudelleen yleistä tuoteturvallisuusdirektiiviä, jotta voidaan ottaa huomioon uusien teknologioiden vaikutukset, ja varmistettava tulevan digitaalisia palveluja koskevan säädöksen avulla, että verkkoalustat voivat ryhtyä asianmukaisiin toimiin tällaisia tuotteita vastaan, jotta digitaaliset sisämarkkinat ovat oikeudenmukaiset ja turvalliset kaikille, korostaa lisäksi, että täysin toimivat digitaaliset sisämarkkinat perustuvat kuluttajien digitaalisen suojelun ja digitaalisesti tuettujen toimitusketjujen yhdistelmään;

36. korostaa, että kuluttajien on oltava hyvin perillä oikeuksistaan ja vaihtoehdoista, joita heillä on tarjolla heidän ostaessaan tavaroita tai palveluja, erityisesti kriisiaikoina; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita johtamaan pyrkimyksiä tarjota luotettavaa ja riittävää tietoa, joka on helposti kuluttajien saatavilla kaikkialla unionissa;

37. kehottaa puuttumaan kuluttajansuojatoimenpiteillä rajoituksiin, joita tietyt lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät ovat asettaneet sellaisia matkoja koskeville korvauspyynnöille, joihin pandemia on vaikuttanut;

38. korostaa, että covid-19-kriisiä ei pitäisi käyttää tekosyynä lykätä tai heikentää erilaisten tuote- ja teollisuusstandardien, muun muassa kestävyyden edistämiseksi noudatettavien standardien, täytäntöönpanoa tai luopua siitä; korostaa, että se olisi pikemminkin nähtävä mahdollisuutena parantaa sisämarkkinoita siten, että edistetään kestävää tuotantoa ja kulutusta; kehottaa tukemaan uusia kestäviä liiketoimintamalleja ja olemassa oleviin liiketoimintamalleihin tehtäviä perustavanlaatuisia muutoksia esimerkiksi edistämällä leasing-, vuokraus- ja yhteiskäyttöjärjestelmiä tai uudelleenkäyttöalaa siten, että samalla turvataan työntekijöiden oikeudet ja kuluttajansuojanormien noudattaminen, sekä kieltämään suunniteltuun vanhenemiseen liittyvät käytännöt; muistuttaa, että sisämarkkinoiden kohtuuhintaisuus on varmistettava, jotta siirtyminen kestäviin sisämarkkinoihin on oikeudenmukaista eikä ketään jätetä jälkeen sen yhteydessä;

39. vahvistaa Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen 19. kesäkuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nopean paluun täysin toimivaan Schengen-alueeseen, jolla ei rajoiteta vapaata liikkuvuutta; kehottaa kaikkien jäsenvaltioiden viranomaisia poistamaan covid-19:n vuoksi palautetut sisärajatarkastukset; tuomitsee Unkarin viranomaisten asettamat maahantulo-oikeutta koskevat syrjivät rajoitukset ja kehottaa komissiota käynnistämään asiaa koskevan rikkomusmenettelyn mahdollisimman pian;

40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0205.

[3] EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1.

[4] EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

[5] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0175.

Päivitetty viimeksi: 16. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö