PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen valmistelusta, erityisesti vaarallisesta eskaloitumisesta ja Turkin roolista itäisellä Välimerellä
14.9.2020 - (2020/2774(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Nathalie Loiseau, Petras Auštrevičius, Stéphane Bijoux, Vlad‑Marius Botoş, Sylvie Brunet, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Ilana Cicurel, Bernard Guetta, Klemen Grošelj, Moritz Körner, Frédérique Ries, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0260/2020
B9‑0266/2020
Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen valmistelusta, erityisesti vaarallisesta eskaloitumisesta ja Turkin roolista itäisellä Välimerellä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 19. elokuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät itäisestä Välimerestä,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausumat ja erityisesti hänen 20. elokuuta 2020 antamansa julkilausuman,
– ottaa huomioon 27. ja 28. elokuuta pidetyn EU:n epävirallisen ulkoministerikokouksen (Gymnich-kokouksen) jälkeen annetut julkilausumat,
– ottaa huomioon Naton pääsihteerin 3. syyskuuta 2020 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2020 pidetyn Euroopan unionin eteläisten jäsenvaltioiden (MED7) seitsemännen huippukokouksen jälkeen annetun Ajaccion julistuksen,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kaikki YK:n yleissopimukset, joiden sopimuspuolia EU:n jäsenvaltiot, Kreikka ja Kypros mukaan lukien, sekä Turkki ovat,
– ottaa huomioon Rooman perussäännön ja Kansainvälisen tuomioistuimen perustamisasiakirjat sekä sen oikeuskäytännössä vahvistetut ennakkotapaukset,
– ottaa huomioon Nato-sopimuksen vuodelta 1949,
– ottaa huomioon Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman[1], jossa suositettiin komissiota ja neuvostoa neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään virallisesti kaikki liittymisneuvottelut Turkin kanssa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Turkin päätettyä lähettää laivastonsa saattamia tutkimusaluksia etsimään maakaasua Kreikan ja Kyproksen merirajojen sisäpuolelta kansainvälisen oikeuden vastaisesti Turkki loukkasi Kreikan ja Kyproksen alueellista koskemattomuutta ja näin ollen myös Euroopan unionin alueellista koskemattomuutta;
B. toteaa, että Kreikan ja Turkin väliset tunnustelevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä maaliskuusta 2016 lähtien; toteaa, että YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2019 pitämänsä kokouksen yhteydessä Kreikan pääministeri ja Turkin presidentti antoivat myönteisen sysäyksen kahdenvälisten suhteiden parantamiseksi ja poliittisen vuoropuhelun jatkamiseksi joulukuussa, jonka jälkeen korkeat virkamiehet tapasivat Ankarassa tammikuussa 2020 ja luottamusta lisäävistä toimenpiteistä keskusteltiin Ateenassa helmikuussa 2020;
C. ottaa huomioon, että marraskuussa 2019 Turkki allekirjoitti Libyan hallituksen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään yhteiset merirajat siitä huolimatta, että mailla ei ole vierekkäisiä tai vastakkaisia rannikoita; toteaa, että useat alueen valtiot ovat julistaneet tämän sopimuksen pätemättömäksi; toteaa, että 6. elokuuta 2020 Kreikka allekirjoitti 15 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen Egyptin kanssa sopimuksen, jossa määritellään sen talousvyöhyke;
D. toteaa, että 27. helmikuuta 2020 neuvosto lisäsi kaksi Turkish Petroleum Corporation -yhtiön (TPAO) johtajaa EU:n pakoteluetteloon, määräsi heidät matkustuskieltoon ja jäädytti heidän varansa, koska Turkki aloitti itäisellä Välimerellä laittoman poraustoiminnan ilman Kyproksen tasavallan lupaa; toteaa, että neuvosto hyväksyi oikeudelliset puitteet Turkin itäisellä Välimerellä harjoittaman laittoman poraustoiminnan johdosta toteutettaville rajoittaville toimenpiteille 11. marraskuuta 2019 sen jälkeen, kun se oli toistuvasti ilmaissut huolensa ja tuominnut jyrkästi Turkin toiminnan useissa päätelmissä ja erityisesti 22. maaliskuuta 2018 ja 20. kesäkuuta 2019 annetuissa päätelmissä;
E. toteaa, että helmikuussa ja maaliskuussa 2020 Turkki antoi logistista tukea tuhansien maahanmuuttajien lähettämiseksi Kreikan rajalle sekä osallistui Kreikan ja EU:n vastaisiin disinformaatiokampanjoihin;
F. toteaa, että 21. heinäkuuta Turkki päätti käynnistää etsintätoiminnan Kreikan merialueella Kastelorizon ja Barbarosin porausalueen läheisyydessä Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä;
G. toteaa, että 16. elokuuta 2020 Turkki lähetti 17 alusta saattamaan Oruc Reis -tutkimusalustaan Kreikan vesialueelle levittäen samalla laivastonsa Egeanmerelle, minkä vuoksi Kreikan puolustusvoimat asetettiin hälytystilaan; toteaa, että seuraavana päivänä Kreikan ja Turkin sota-alukset törmäsivät vahingossa toisiinsa alueella;
H. toteaa, että Saksan välitystoimien ansiosta Turkki suostui vetämään pois Oruc Reis -tutkimusaluksensa 23. elokuuta mennessä ja jatkamaan tunnustelevia neuvotteluja Kreikan kanssa; toteaa kuitenkin, että Turkki jatkoi laitonta toimintaansa ja veti aluksensa ja laivastonsa pois vasta 12. syyskuuta;
I. toteaa, että lopulta Turkki määräsi Oruc Reis -tutkimusaluksensa palaamaan 12. syyskuuta;
J. toteaa, että tammikuusta 2020 Kreikka on rekisteröinyt yli 600 ilmatilan loukkausta, joihin Turkin ilmavoimat on syyllistynyt Kreikalle kuuluvien demilitarisoitujen Egeanmeren saarten yllä; toteaa, että Turkki on pyrkinyt estämään Puolaa ja Baltian maita koskevien Naton puolustussuunnitelmien laatimista;
K. toteaa, että 10. kesäkuuta Turkin sota-alukset käyttäytyivät äärimmäisen vihamielisesti Ranskan laivaston alusta kohtaan, kun se pyysi Naton Sea Guardian -operaation puitteissa saada tarkastaa Turkin aluksen, jota epäiltiin Libyaa koskevan YK:n asevientikiellon rikkomisesta;
L. toteaa, että Ranska lähetti 12. elokuuta Kreikan ja Kyproksen tueksi kaksi laivaston alustaan ja taisteluhävittäjiä alueelle ja otti osaa Kreikan, Kyproksen ja Italian kanssa järjestettyihin sotaharjoituksiin 26. elokuuta;
M. toteaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tehtävänä on vaalia kansainvälistä oikeutta, Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus (Montego Bay) ja siihen liittyvä merirajoja koskeva oikeuskäytäntö mukaan lukien, siitä huolimatta, että Turkki ei ole ratifioinut yleissopimusta;
N. toteaa, että Kreikka ja Kypros ovat todenneet olevansa valmiita turvautumaan Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovaltaan;
O. ottaa huomioon, että EU on ehdottomasti Turkin tärkein kauppakumppani ja sen ensisijainen suorien ulkomaisten investointien lähde; toteaa, että vuonna 2018 keskeytettiin tulliunionin nykyaikaistamista koskeva aloite; toteaa, että neuvotteluja EU:n ja Turkin välisistä alakohtaisista kumppanuuksista voidaan jatkaa vain, jos jännitteet itäisellä Välimerellä laantuvat;
P. toteaa, että Turkki on edelleen EU:n keskeinen kumppani ja Naton jäsen; ottaa huomioon, että Nato-sopimuksen 1 artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voimankäytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien tarkoituksia vastaan;
1. ilmaisee täyden myötätuntonsa Kreikalle ja Kyprokselle;
2. tuomitsee jyrkästi EU:n merirajoilla EU:n jäsenvaltioissa Kreikassa ja Kyproksella itäisellä Välimerellä toteutetut Turkin sotilas- ja siviilioperaatiot, jotka heikentävät vakavasti alueen turvallisuutta ja vakautta sekä rikkovat kansainvälistä oikeutta;
3. suhtautuu myönteisesti 12. syyskuuta tehtyyn Turkin päätökseen vetää välittömästi pois merentutkimus- ja sota-alukset EU:n merirajoilta; vaatii Turkkia jatkamaan neuvotteluja ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä Kreikan ja Kyproksen kanssa; vaatii Turkkia lisäksi kääntymään Kansainvälisen tuomioistuimen puoleen keskeneräisten alueellisten kysymysten ratkaisemiseksi, kuten Kreikka ja Kypros edellyttävät;
4. torjuu jyrkästi Turkin ulkoministerin antaman yksipuolisen julistuksen, jonka mukaan Kreikan ja Kyproksen merialueita olisi pidettävä osana Turkin aluetta siitä syystä, että ne sijaitsevat samalla mannerjalustalla kuin Turkki;
5. suhtautuu myönteisesti Saksan välitystoimiin tilanteen liennyttämiseksi;
6. tuomitsee Turkin hallituksen jatkuvat uhkailut Kreikkaa, Kyprosta ja EU:n jäsenvaltioita vastaan sekä sen EU:n vastaiset disinformaatiokampanjat;
7. korostaa, että parlamentti on jo toteuttanut toimia liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) II Turkille myönnettävän rahoituksen vähentämiseksi ottaen huomioon demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen huomattavan heikkenemisen maassa;
8. kehottaa 24. syyskuuta kokoontuvaa neuvostoa käyttämään kaikkia Euroopan unionin käytettävissä olevia keinoja Turkin aggressiivisiin toimiin vastaamiseksi; kehottaa sitä nopeuttamaan valmistelutoimiaan täydentävien lisäysten tekemiseksi EU:n pakoteluetteloon jo pöydällä olevien ehdotusten joukosta, jotta ne voidaan hyväksyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja pyytää neuvostoa laatimaan luettelon kattavan asevientikiellon kaltaisista täydentävistä rajoittavista toimenpiteistä, jos Turkin hallitus ei edisty riittävästi vuoropuhelun aikaansaamisessa eikä lopeta yksipuolisia toimiaan;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille ja Turkille sekä käännättämään tämän tekstin turkin kielelle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0200.