Menettely : 2020/2774(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0270/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0270/2020

Keskustelut :

PV 15/09/2020 - 6
CRE 15/09/2020 - 6

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0230

<Date>{14/09/2020}14.9.2020</Date>
<NoDocSe>B9‑0270/2020</NoDocSe>
PDF 146kWORD 47k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen valmistelusta, erityisesti vaarallisesta eskaloitumisesta ja Turkin roolista itäisellä Välimerellä</Titre>

<DocRef>(2020/2774(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Michael Gahler, Kris Peeters, David McAllister, Antonio López‑Istúriz White, Manolis Kefalogiannis, Vangelis Meimarakis, David Lega, Loucas Fourlas, Lefteris Christoforou, Anna‑Michelle Asimakopoulou</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0260/2020

B9‑0270/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen valmistelusta, erityisesti vaarallisesta eskaloitumisesta ja Turkin roolista itäisellä Välimerellä

(2020/2774(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin 9. heinäkuuta 2020 käymän keskustelun vakaudesta ja turvallisuudesta itäisellä Välimerellä sekä Turkin kielteisestä roolista,–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2020 pidetyn EU:n epävirallisen ulkoministerikokouksen (Gymnich-kokouksen) tulokset,

 ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 16. elokuuta 2020 antaman julkilausuman, joka koskee Turkin itäisellä Välimerellä uudelleen aloittamaa poraustoimintaa,

 ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Borrellin lehdistötilaisuudessa esittämät kommentit Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa 6. heinäkuuta 2020 järjestetyn tapaamisen jälkeen,

 ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Borrellin esittämät kommentit Kreikan puolustusministerin Nikolaos Panagiotopoulosin kanssa 25. kesäkuuta 2020 järjestetyn tapaamisen jälkeen,

 ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Borrellin esittämät kommentit Kyproksen ulkoministerin Nikos Christodoulidesin kanssa 26. kesäkuuta 2020 järjestetyn tapaamisen jälkeen,

 ottaa huomioon asiaa koskevan kansainvälisen tapaoikeuden sekä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) ja kiinnittää erityisesti huomiota talousvyöhykkeiden määrittämistä koskevaan V osaan,

 ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2018, 28. kesäkuuta 2018, 22. maaliskuuta 2019, 20. kesäkuuta 2019 ja 12. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät sekä aiemmat asiaa koskevat neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon 17. ja 18. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Turkin laittomasta poraustoiminnasta Kyproksen talousvyöhykkeellä,

 ottaa huomioon aiemmat Turkkia koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n ja Turkin välisistä suhteista[1] ja 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta[2],

 ottaa huomioon EU:n ulkoministerien 15. toukokuuta 2020 ja 14. elokuuta 2020 antamat lausunnot itäisen Välimeren tilanteesta,

 ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät 19. elokuuta 2020 järjestetyn Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssin jälkeen,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Turkki on ehdokasmaa ja EU:n tärkeä kumppani ja että sen odotetaan ehdokasmaana noudattavan tiukasti demokratian periaatteita sekä kunnioittavan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, mikä koskee myös kansainvälisten yleissopimusten noudattamista;

B. ottaa huomioon, että Turkki on Naton jäsen ja että sitä olisi kannustettava käyttämään potentiaaliaan alueen vakauden säilyttämisessä;

C. ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun itäisen Välimeren merenalaiset maakaasuvarannot löydettiin 2000-luvun alussa, Turkki on uhmannut naapureitaan kansainväliseen oikeuteen ja naapureidensa talousvyöhykkeiden rajoihin liittyen;

D. ottaa huomioon, että Kyproksen, Egyptin, Kreikan, Israelin, Italian, Jordanian ja palestiinalaishallinnon hallitukset perustivat tammikuussa 2019 itäisen Välimeren kaasufoorumin, joka on monikansallinen elin, jonka tehtävänä on alueellisten kaasumarkkinoiden ja resurssien kehittämiseen tähtäävän mekanismin kehittäminen;

E. ottaa huomioon, että toukokuussa 2019 Turkki lisäsi jännitteitä lähettäessään Kyproksen aluevesille useita porausaluksia sotilasalusten saattamina; ottaa huomioon, että tämän seurauksena Kypros ja Kreikka antoivat pidätysmääräyksen kaikista turkkilaisista porausaluksista, jotka vaikeuttivat niiden kaasunporaustoimintaa;

F. ottaa huomioon, että lokakuun 2019 alussa jännitteet kärjistyivät entisestään, kun Turkki lähetti yhden porausaluksistaan alueelle, jolla Kypros oli jo myöntänyt etsintäoikeuksia kansainvälisille öljy-yhtiöille;

G. ottaa huomioon, että Turkki allekirjoitti marraskuussa 2019 YK:n tunnustaman Libyan kansallisen sovinnon hallituksen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritettiin uudet rajat näiden kahden maan merialueiden välillä; ottaa huomioon, että kyseinen pöytäkirja ei ole kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukainen ja että jos sitä sovellettaisiin, se vetäisi käytännössä jakolinjan Välimeren itäisen ja läntisen osan välille, mikä uhkaisi meriturvallisuutta, kaasun etsintää ja uusia infrastruktuurihankkeita, kuten EastMed-kaasuputkea;

H. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto totesi 12. joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirja rikkoo kolmansien valtioiden suvereniteettioikeuksia, se ei ole merioikeuden mukainen eikä sillä ole mitään oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin;

I. ottaa huomioon, että Kypros, Kreikka ja Israel allekirjoittivat tammikuussa 2020 sopimuksen EastMed-kaasuputken rakentamisesta, mikä auttaisi myös EU:ta monipuolistamaan energialähteitään;

J. ottaa huomioon, että 2. kesäkuuta 2020 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Libyan kansallisen sovinnon hallituksen johtaja Fayez al-Sarraj ottivat esiin mahdollisuuden tehdä poraustutkimuksia koko Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirjan kattamalla alueella;

K. ottaa huomioon, että Kreikka ja Italia allekirjoittivat 9. kesäkuuta 2020 Ateenassa kahdenvälisen sopimuksen, jolla ne määrittelivät talousvyöhykkeidensä rajat Joonianmerellä laajentaen näin voimassa olevaa UNCLOS:n mukaista vuoden 1977 sopimusta;

L. ottaa huomioon, että 10. syyskuuta 2020 Välimeren valtioiden Med7-huippukokoukseen osallistuneet kansalliset johtajat ilmaisivat täyden tukensa Kreikalle ja solidaarisuutensa sitä kohtaan ja pitivät valitettavana, että Turkki ei ollut vastannut EU:n toistuviin kehotuksiin lopettaa yksipuoliset ja laittomat toimensa itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä;

M. ottaa huomioon, että Turkki antoi heinäkuussa 2020 heti Eurooppa-neuvoston huippukokouksen jälkeen NAVTEX-ilmoituksen etsintätoimista Kastelórizon ympäristössä 21. heinäkuuta ja 2. elokuuta 2020 välisenä aikana ja että Saksan liittokanslerin Angela Merkelin väliintulon jälkeen presidentti Erdoğan keskeytti Oruç Reis -aluksen tehtävän mutta antoi toisaalta samaan aikaan NAVTEX-ilmoituksen Barbaros-aluksen poraustoiminnasta Kyproksen talousvyöhykkeellä;

N. ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat jo päättäneet keskeyttää asevientilupien myöntämisen Turkkiin; ottaa huomioon, että nämä jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Turkkia koskevassa asevientipolitiikassaan vahvoihin kansallisiin kantoihin yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti ja soveltaen tiukasti sen alueellista vakautta koskevaa perustetta 4;

O. ottaa huomioon, että Turkin toiminta heijastaa paitsi sen geotaloudellisia intressejä, myös kunnianhimoisempaa geopoliittista suunnitelmaa maan vaikutusvallan levittämiseksi Pohjois-Irakista ja Syyriasta Libyaan asti;

P. ottaa huomioon, että Turkki jatkaa nykyisiä laittomia ja yksipuolisia sotilaallisia toimiaan itäisellä Välimerellä vastoin EU:n jäsenvaltioiden (erityisesti Kreikan ja Kyproksen) suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta;

Q. ottaa huomioon, että presidentti Erdoğan muutti 10. heinäkuuta 2020 Hagia Sofian moskeijaksi sen jälkeen, kun tuomioistuimen päätöksellä oli kumottu Kemal Atatürkin vuonna 1934 antama määräys sen muuttamisesta museoksi; ottaa huomioon, että Unesco arvosteli voimakkaasti tätä päätöstä;

R. ottaa huomioon, että Turkin toistuvat ongelmat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ovat johtaneet siihen, että EU on keskeyttänyt liittymisneuvottelut sekä kaikki liittymistä valmistelevat tuet uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027;

S. ottaa huomioon, että etsittyään kaasua kuukauden ajan itäisellä Välimerellä Oruç Reis keräsi kaapelinsa ja palasi Antalyaan sen jälkeen, kun sen NAVTEX-ilmoitus toiminnasta Turkin, Kyproksen ja Kreetan välisillä vesillä, jossa se oli ollut 10. elokuuta 2020 lähtien, vanheni; ottaa huomioon, että kyseisen laivan oli tarkoitus jatkaa etsintätoimintaa laivaston alusten saattamana Kreikalle kuuluvien Kastelórizon ja Rodoksen saarten rannikoiden edustalla 25. syyskuuta saakka ja että saatujen tietojen mukaan sen tehtävä keskeytettiin Naton aloitteesta käytyjen neuvottelujen seurauksena;

1. muistuttaa, että hyvät suhteet Turkkiin ovat tärkeät ja että niiden pohjana on pitkä yhteisiin arvoihin perustuva historia; kehottaa siksi Turkin hallitusta lopettamaan Kreikan ja Kyproksen ilmatilan ja aluevesien toistuvat loukkaukset sekä kunnioittamaan kaikkien naapureidensa alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia; muistuttaa lisäksi, että EU tukee Kreikkaa ja Kyprosta tässä asiassa;

2. tuomitsee jyrkästi Turkin laittomat toimet mannerjalustalla sekä Kreikan ja Kyproksen talousvyöhykkeillä, toteaa niiden olevan vastoin EU:n intressejä ja kehottaa Turkin viranomaisia lopettamaan nämä toimet, toimimaan hyvien naapuruussuhteiden hengessä ja kunnioittamaan Kyproksen ja Kreikan suvereniteettia kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

3. korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden oikeuskelpoisuutta tehdä kansainvälisiä sopimuksia muiden itsenäisten valtioiden kanssa ja niiden suvereniteettioikeuksia on kunnioitettava ja että tämä koskee muun muassa oikeutta etsiä ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, UNCLOS mukaan lukien;

4. kehottaa hyväksymään välittömästi uusien kohteiden lisäämisen voimassa olevaan pakoteluetteloon, joka koskee itäisen Välimeren alueen laittomia porauksia, koska Turkki on toistuvasti lisännyt aggressiivista toimintaansa, ja jos edistystä ei tapahdu, kehottaa laatimaan luettelon uusista Turkkia koskevista rajoittavista toimenpiteistä ja keskustelemaan siitä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 24. ja 25. syyskuuta 2020;

5. toteaa, että ratkaisu on löydettävä diplomaattisten keinojen, sovittelun ja kansainvälisen oikeuden avulla; on kuitenkin valmis lisäämään Turkin vastaisia kohdennettuja ja tehokkaita pakotteita ja/tai alakohtaisia toimenpiteitä, jotka voivat kohdistua myös energia-alaan;

6. kehottaa Naton asianmukaisia foorumeja ja erityisesti tavanomaisten aseiden valvontaa käsittelevää korkean tason työryhmää keskustelemaan kiireellisesti asevalvonnasta itäisellä Välimerellä;

7. suhtautuu myönteisesti Kyproksen tasavallan ja Kreikan hallitusten Turkille esittämään pyyntöön neuvotella vilpittömässä mielessä merirajojen määrittämisestä näiden kolmen maan rannikoiden välillä; panee merkille, että molemmat hallitukset ovat osoittaneet olevansa edelleen täysin sitoutuneita vilpittömässä mielessä käytävään vuoropuheluun kansainvälisen oikeuden ja UNCLOS:n mukaisesti; kehottaa Turkkia hyväksymään Kyproksen tasavallan ja Kreikan hallitusten ehdotuksen saada aikaan erityinen kompromissi ja antaa näiden maiden mannerjalustojen ja talousvyöhykkeiden määrittämistä koskeva kysymys Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi;

8. suhtautuu myönteisesti Saksan toimintaan välittäjänä Kreikan ja Turkin välillä ja toteaa toivovansa ja luottavansa, että tämän seurauksena saavutetaan rakentava ja kaikkien osapuolten hyväksymä lopputulos;

9. muistuttaa Kyproksen ja Kreikan merkityksestä alueen vakauden eurooppalaisina ylläpitäjinä ja EU:n energiaturvallisuuden vahvistamisen kannalta;

10. palauttaa mieliin EU:n ulkoministerien 27. ja 28. elokuuta 2020 saavuttaman poliittisen yhteisymmärryksen, jonka mukaan asiaa käsittelevien neuvoston työryhmien olisi nopeutettava työtään Kyproksen ehdottamien henkilöiden lisäämiseksi olemassa olevaan luetteloon itäisellä Välimerellä laittomaan poraustoimintaan osallistuvista henkilöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, jotta lisäykset voidaan hyväksyä nopeasti;

11. kehottaa jälleen Turkin hallitusta allekirjoittamaan ja ratifioimaan YK:n merioikeusyleissopimuksen ja muistuttaa, että vaikka Turkki ei ole sopimuksen allekirjoittajavaltio, tapaoikeuden perusteella jopa asumattomilla saarilla on oma talousvyöhykkeensä;

12. toteaa, että sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden että Turkin on tärkeää jatkaa tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä; muistuttaa, että Turkki on myös pitkäaikainen Naton jäsen, ja toteaa, että EU ja Turkki jatkavat edelleen yhteistyötä (sotilaallisesti) strategisesti tärkeissä kysymyksissä Naton puitteissa;

13. palauttaa mieliin lokakuussa 2019 Turkin sotilasoperaatiosta Syyriassa antamansa päätöslauselman[3], jossa parlamentti kehotti neuvostoa harkitsemaan maataloustuotteita koskevan sopimuksen mukaisten kauppaetuuksien keskeyttämistä ja viimeisenä keinona EU:n ja Turkin joulukuusta 1995 voimassa olleen tulliliiton väliaikaista lakkauttamista;

14. painottaa, että 27. marraskuuta 2019 tehty Turkin ja YK:n tunnustaman Libyan kansallisen sovinnon hallituksen välinen yhteisymmärryspöytäkirja, jossa määritetään uudet rajat näiden kahden maan merialueiden välillä, on kansainvälisen oikeuden vastainen ja että se ei näin ollen sido oikeudellisesti kolmansia valtioita;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

 

[1] EUVL C 224, 27.6.2018, s. 93.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0200.

[3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0049.

Päivitetty viimeksi: 16. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö