Päätöslauselmaesitys - B9-0346/2020Päätöslauselmaesitys
B9-0346/2020
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK 603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

4.11.2020 - (D068777/01 – 2020/2836(RSP))

työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Asiasta vastaavat jäsenet: Tilly Metz
Günther Sidl, Anja Hazekamp, Eleonora Evi, Sirpa Pietikäinen

Menettely : 2020/2836(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0346/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0346/2020
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0346/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK 603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

(D068777/01 – 2020/2836(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK 603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D068777/01),

– ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003[1] ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

– ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[2] 11 ja 13 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 22. toukokuuta 2019 antaman lausunnon, joka julkaistiin 8. heinäkuuta 2019[3],

– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A./N.V. toimitti 15. helmikuuta 2016 yhtiön Monsanto Company, Yhdysvallat, puolesta Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisen hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 (jäljempänä ’geenimuunnospakan mukainen maissi’) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös geenimuunnospakan mukaista maissia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta; ottaa huomioon, että lisäksi hakemus kattoi sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisen, jotka sisältävät 10:tä niiden yksittäisten muunnostapahtumien alayhdistelmää, joista geenimuunnospakan mukainen maissi muodostuu, tai jotka koostuvat niistä tai ovat niistä valmistettuja;

B. ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi saadaan risteyttämällä neljä maissin geenimuunnostapahtumaa (MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK603), minkä ansiosta sillä on sietokyky glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita vastaan ja se tuottaa kolmea hyönteisiä torjuvaa proteiinia (Cry1A.105, Cry2Ab2 ja Vip3Aa20, joita kutsutaan Bt- tai Cry-proteiineiksi), jotka ovat myrkyllisiä tietyille perhosten ja yöperhosten toukille[5];

C. ottaa huomioon, että neljää yksittäistä tapahtumaa ja neljää geenimuunnospakan mukaisen maissin alayhdistelmää, joille on jo myönnetty lupa, koskevia aiempia arviointeja käytettiin perustana neljä muunnostapahtumaa sisältävän geenimuunnospakan mukaisen maissin ja jäljellä olevien kuuden alayhdistelmän arvioinnissa[6];

D. ottaa huomioon, että EFSA antoi 22. toukokuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 8. heinäkuuta 2019;

E. ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

Jäsenvaltioiden huomautukset ja lisänäkökohdat

F. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana useita kriittisiä huomautuksia[7]; ottaa huomioon, että näihin kriittisiin huomautuksiin sisältyy huolia siitä, että geenimuunnospakan mukaisen maissin glyfosaattijäämiä tai glyfosaattimetaboliitteja ei ole analysoitu, että Cry-proteiinien ja Vip-proteiinin mahdollisia synergistisiä tai antagonistisia vaikutuksia ja rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ei ole testattu, että muuntogeenisen maissin ja siitä johdettujen elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ei ole vastattu, että elintarvikkeiden tai rehujen mahdollisia pitkän aikavälin lisääntymistä tai kehitystä koskevia vaikutuksia ei ole arvioitu ja että puuttuvien tietojen vuoksi geenimuunnospakan mukaisen maissin turvallisuutta ei voida täysin arvioida;

G. ottaa huomioon, että riippumattomassa tieteellisessä analyysissä on todettu muun muassa, että geenimuunnospakan mukaisen maissin turvallisuudesta ei voida tehdä lopullisia päätelmiä, että toksikologista arviointia ja ympäristöriskien arviointia ei voida hyväksyä ja että riskinarviointi ei täytä immuunijärjestelmälle aiheutuvien riskien arviointia koskevia vaatimuksia[8];

H. ottaa huomioon, ettei hakija esittänyt kokeellisia tietoja kuudesta geenimuunnospakan mukaisen maissin alayhdistelmästä, joille ei ole vielä myönnetty lupaa;

Rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä, niiden metaboliitteja ja yhteisvaikutuksia koskevan arvioinnin puute

I. ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on useissa tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden suurempaan käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja[9]; toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että geenimuunnospakan mukaisen maissin viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia glyfosaattiannoksia, minkä vuoksi sadossa voi esiintyä suurempia jäämäpitoisuuksia; ottaa huomioon, että geenimuunnospakan mukainen maissi ilmentää kolmea glyfosaattia sietävää proteiinia, minkä seurauksena se sietää entistäkin paremmin suurempia annoksia ja toistuvia ruiskutuksia;

J. ottaa huomioon, että glyfosaatin karsinogeenisuuteen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

K. ottaa huomioon, että 22. toukokuuta 2019 antamassaan tieteellisessä lausunnossa muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta toteaa, että EFSAn torjunta-aineyksikkö on tutkinut tämän hakemuksen kannalta merkityksellisten rikkakasvien torjunta-aineita sietävässä maississa esiintyvien rikkakasvien torjunta‑ainejäämien arvioinnin[10]; ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön antaman lausunnon mukaan EPSPS-muunnoksia sisältävän geenimuunnellun maissin[11] glyfosaattijäämistä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa, jotta torjunta-ainejäämien enimmäismääriä ja riskinarvioinnin arvoja voitaisiin määrittää[12];

L. ottaa huomioon, että EFSAn torjunta-aineyksikön mukaan saatavilla ei ole[13] toksikologisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida riskiä, joka kuluttajille aiheutuu erinäisistä glyfosaattia sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kannalta merkityksellisistä glyfosaatin hajoamistuotteista;

M. ottaa huomioon, että arvioinnin, joka koskee muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä ja niiden hajoamistuotteita tai niiden mahdollista vuorovaikutusta Bt-proteiinien kanssa, ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta‑aineita, ja hajoamistuotteiden (metaboliittien) koostumus ja siten niiden toksisuus voivat johtua itse geneettisestä muuntamisesta[14];

Bt-proteiinit

N. toteaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-proteiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt‑proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia[15], mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden sellaisten proteiinien allergeenisuutta, joiden kanssa ne ovat kosketuksissa;

O. ottaa huomioon, että erästä toista geenimuunnospakan mukaista maissia ja sen alayhdistelmiä koskevan arviointiprosessin yhteydessä annetussa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsenen vähemmistöön jääneessä mielipiteessä todettiin, että vaikka immuunijärjestelmään kohdistuvia tahattomia vaikutuksia ei ole koskaan todettu missään Bt-proteiineja ilmentävässä sovelluksessa, niitä ei voidakaan havaita EFSAn tällä hetkellä muuntogeenisten kasvien turvallisuuden arviointia varten suosittelemilla ja suorittamilla toksikologisilla tutkimuksilla, koska tutkimuksiin ei sisälly asianmukaisia testejä tätä tarkoitusta varten[16];

P. toteaa, ettei voida päätellä, että geenimuunnospakan mukaisen maissin tai sen alayhdistelmien nauttiminen on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

Q. ottaa huomioon, että viimeaikaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että neonikotinoidien käytön nopea yleistyminen siementen käsittelyssä Yhdysvalloissa liittyy muuntogeenisen Bt-maissin istutuksen lisääntymiseen[17]; toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena sen mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi[18];

Epädemokraattinen päätöksenteko

R. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut luvan myöntämistä;

S. ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset, mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

T. ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on antanut tähän mennessä yhdeksännellä vaalikaudella kahdeksan päätöslauselmaa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

U. ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla hyväksymistä[19]; katsoo, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

1. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002[20] säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen suojelun korkean tason varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4. on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat[21]; on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio myönsi 28. syyskuuta 2020 luvan jälleen yhden muuntogeenisen soijan tuonnille[22] huolimatta parlamentin ja jäsenvaltioiden enemmistön vastustuksesta;

5. kehottaa komissiota edistämään kestävyyskriteerien kehittämistä erittäin kiireellisenä asiana ja niin, että parlamentti osallistuu siihen täysimääräisesti; kehottaa komissiota antamaan tietoja prosessin toteuttamistavasta ja aikataulusta;

6. kehottaa jälleen komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet;

7. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen lopettaa lupien myöntäminen muuntogeenisille organismeille asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, oli kyse sitten viljelystä tai elintarvike- ja rehukäytöstä, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet lausuntoa muutoksenhakukomiteassa;

8. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen pidättäytyä antamasta lupia rikkakasvien torjunta-aineita sietäville muuntogeenisille viljelykasveille, kunnes jäämiin liittyvät terveysriskit on tutkittu kattavasti ja tapauskohtaisesti, mikä edellyttää tällaisten muuntogeenisten viljelykasvien ruiskuttamisesta täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien, torjunta-aineiden hajoamistuotteiden ja mahdollisten yhteisvaikutusten kattavaa arviointia;

9. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen liittää täydentävien rikkakasvien torjunta‑aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskeva riskinarviointi kaikilta osin rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda unioniin elintarvike- ja rehukäyttöön;

10. kehottaa jälleen komissiota pidättäytymään myöntämästä lupia useiden muunnostapahtumien alayhdistelmille, paitsi jos EFSA on arvioinut ne perusteellisesti hakijan toimittamien täydellisten tietojen pohjalta;

11. katsoo erityisesti, että sellaisten kasvilajikkeiden hyväksyminen, joista ei ole toimitettu turvallisuustietoja ja joita ei ole testattu tai joita ei ole vielä edes kehitetty, on vastoin yleisen elintarvikelainsäädännön periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 178/2002;

12. kehottaa jälleen EFSAa kehittämään edelleen ja käyttämään järjestelmällisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa useiden muunnostapahtumien tahattomat vaikutukset esimerkiksi Bt-toksiinin adjuvanttiominaisuuksien suhteen;

13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 12. marraskuuta 2020
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö