Päätöslauselmaesitys - B9-0052/2021Päätöslauselmaesitys
B9-0052/2021
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta

13.1.2021 - (2020/2863(RSP))

suullisesti vastattavien kysymysten B9-0002/2021 ja B9-0001/2021 johdosta
työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Irene Tinagli
talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta
Paul Tang
veroasioita käsittelevän alivaliokunnan puolesta


Menettely : 2020/2863(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0052/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0052/2021
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9-0052/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta

(2020/2863(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon haitallisen verokilpailun estämiseksi Euroopan unionissa 1. joulukuuta 1997 annetun neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä[1],

– ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa” (COM(2015)0302),

– ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta (COM(2016)0024),

– ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät yritysverotuksen käytännesäännöistä[2],

– ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon lisätoimenpiteistä avoimuuden lisäämiseksi ja verovilpin ja veron kiertämisen torjumiseksi (COM(2016)0451), johon sisältyy selvitys veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimisesta,

– ottaa huomioon 8. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi[3],

– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2017 pidetyn Ecofin-neuvoston kokouksen tulokset[4],

– ottaa huomioon neuvoston 6. lokakuuta 2020 tekemät viimeisimmät päivitykset veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon[5],

– ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi” (COM(2020)0312),

– ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon veroalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella (COM(2020)0313),

– ottaa huomioon TAXE-erityisvaliokunnan 25. marraskuuta 2015 antaman päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä[6], TAX2-erityisvaliokunnan 6. heinäkuuta 2016 antaman päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä[7] sekä TAX3-erityisvaliokunnan 26. maaliskuuta 2019 antaman päätöslauselman talousrikoksista, veropetoksista ja veronkierrosta[8],

– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta ”Lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin”[9],

– ottaa huomioon PANA-valiokunnan 13. joulukuuta 2017 antaman suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta[10],

– ottaa huomioon komission jatkotoimet edellä mainittujen parlamentin päätöslauselmien ja suosituksen johdosta[11],

– ottaa huomioon komission ehdotuksen julkisesta maakohtaisesta raportoinnista[12] sekä ehdotuksesta 27. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman[13],

– ottaa huomioon komission tutkimuksen ”The Impact of Tax Planning on Forward-Looking Effective Tax Rates”[14],

– ottaa huomioon komission tutkimuksen ”Aggressive tax planning indicators”[15],

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksen ”An overview of shell companies in the European Union”[16],

– ottaa huomioon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä laaditut komission maakohtaiset raportit,

– ottaa huomioon kansainvälistä taloudellista vastuuta, avoimuutta ja koskemattomuutta käsittelevän YK:n korkean tason paneelin meneillään olevan työn,

– ottaa huomioon OECD:n/G20:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan osallistavan kehyksen meneillään olevan työn digitalisaation verotukselle asettamien haasteiden osalta,

– ottaa huomioon sopimuksen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä[17],

– ottaa huomioon komissiolle ja neuvostolle EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta esitetyt kysymykset (O-000082/2020 – B9-0002/2021 ja O-000081/2020 – B9-0001/2021),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan veroasioita käsittelevän alivaliokunnan avustuksella laatiman päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että veroasioissa yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden olemassaolosta aiheutuu dramaattisia taloudellisia tappioita EU:n jäsenvaltioille, mikä vie resursseja kansallisista talousarvioista ja heikentää hallitusten valmiuksia; ottaa huomioon, että yhtiöveron kiertämisen kustannusten arvioidaan tällä hetkellä olevan 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa[18]; ottaa huomioon, että tämä verotulojen väheneminen on erityisen ongelmallista covid-19-pandemian aiheuttamasta terveys-, sosiaali- ja talouskriisistä toipumisen ja vihreän siirtymän rahoittamisen yhteydessä;

B. ottaa huomioon, että syksyllä 2016 tehdyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 86 prosenttia unionin kansalaisista kannattaa tiukempia sääntöjä veronkierrolle ja veroparatiiseille[19];

C. ottaa huomioon, että unioni hyväksyi ensimmäisen veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon (jäljempänä ’luettelo’) 5. joulukuuta 2017; ottaa huomioon, että luettelossa oli 17 EU:n ulkopuolista maata tai aluetta; ottaa huomioon, että unioni on tarkistanut luetteloa 12 kertaa;

D. ottaa huomioon, että 8. marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyjen kolmen kriteerin perusteella (verotuksen avoimuus, oikeudenmukainen verotus ja OECD:n BEPS-vähimmäisstandardien täytäntöönpano) on arvioitu 95 lainkäyttöaluetta;

E. ottaa huomioon, että veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa yhteistyötä tekeviä maita ja lainkäyttöalueita on yli 135 ja niitä kannustaa yhteistyöhön osaltaan se, että muussa tapauksessa ne saattavat tulla sisällytetyiksi yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon; ottaa huomioon, että luettelon laatimisen yhteydessä lähes 40:tä maata pyydettiin uudistamaan yli 120 haitallista verokäytäntöä;

F. ottaa huomioon, että verotuksen oikeudenmukaisuuden tilaa koskevassa vuoden 2020 raportissa todettiin, että EU:n luettelossa olevat lainkäyttöalueet aiheuttivat vain 2 prosenttia maailmanlaajuisista verotulojen menetyksistä; ottaa huomioon, että Caymansaaret todettiin eniten maailmanlaajuisia verotulojen menetyksiä aiheuttavaksi lainkäyttöalueeksi ja nämä verotulojen menetykset maksoivat muille yli 70 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja niiden osuus oli 16,5 prosenttia kaikista verotulojen menetyksistä;

G. ottaa huomioon, että neuvosto tarkisti luetteloa viimeksi 6. lokakuuta 2020 poistamalla siitä Caymansaaret ja Omanin ja lisäämällä siihen Barbadosin ja Anguillan; ottaa huomioon, että Caymansaarilla ei edelleenkään ole yhtiöveroa ja se on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF)[20] mukaan yksi kymmenestä tärkeimmästä haamusijoituskohteesta; toteaa, että tämä herättää kysymyksiä avoimuudesta ja joitakin maita mahdollisesti suosivasta lähestymistavasta;

H. ottaa huomioon, että veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa EU:n luettelossa ovat tällä hetkellä seuraavat maat: Amerikan Samoa, Anguilla, Barbados, Fidži, Guam, Palau, Panama, Samoa, Seychellit, Trinidad ja Tobago, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Vanuatu;

I. ottaa huomioon, että monet muut lainkäyttöalueet ovat sitoutuneet noudattamaan verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita avoimuuden tai oikeudenmukaisen verotuksen kriteerien osalta;

J. ottaa huomioon, että yleisön oikeus tutustua yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmän asiakirjoihin ja työhön on edelleen rajallinen erityisesti EU:n luettelon laatimisen osalta; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on tutkia, miten unionin toimielimet soveltavat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia EU:n sääntöjä (asetusta (EY) N:o 1049/2001), ja oikeusasiamiehellä on erityisesti oikeus tarkistaa kaikki EU:n asiakirjat, olivatpa ne luottamuksellisia tai eivät, ja hän voi antaa suosituksia siitä, pitäisikö ne julkaista vai ei;

K. ottaa huomioon, että komissio korosti veroalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella antamassaan tiedonannossa tarvetta uudistaa yritysverotuksen käytännesääntöjä ja tarkistaa luetteloa;

L. ottaa huomioon, että voittojen siirtämisestä veroparatiiseihin aiheutuvat tappiot ovat varovaisimmankin laskutavan mukaan kaikkein suurimmat EU:ssa ja unionin arvioidaan menettävän yhtiöverotuloistaan noin 20 prosenttia joka vuosi[21];

1. myöntää, että luettelolla on jo saatu aikaan hyviä vaikutuksia, mutta pitää valitettavana, että luettelon mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti, sillä siinä tällä hetkellä olevat lainkäyttöalueet kattavat alle kaksi prosenttia maailmanlaajuisista verotulojen menetyksistä, mikä tekee luettelosta sekavan ja tehottoman[22]; pyrkii vahvistamaan luetteloa lisäämällä avoimuutta ja johdonmukaisuutta ja tiukentamalla luetteloon merkisemistä koskevia kriteerejä ja tekemällä niistä puolueettomampia sekä vahvistamalla suojatoimia veronkierron torjumiseksi; pitää valitettavana, että luettelosta on poistettu maita, jotka osoitetusti edistävät veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja, kuten Caymansaaret; pitää valitettavana, että suurelle yleisölle ei ole annettu riittäviä selityksiä, vaikka yleinen mielipide unionissa tukee veroparatiiseja koskevien sääntöjen tiukentamista;

Veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon hallinnointi ja avoimuus

2. panee merkille, että komissio ehdotti alustavaa luettelon laatimista koskevaa menettelyä tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta antamassaan tiedonannossa sekä lisätoimenpiteistä läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä verovilpin ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi antamassaan tiedonannossa; panee merkille, että käytännesääntötyöryhmälle on annettu pääasiassa kolmansia maita käsittelevän alaryhmänsä kautta tehtäväksi valmistella luettelon laatimista, vaikka tämä ei kuulunut ryhmän alkuperäiseen toimeksiantoon; kyseenalaistaa kyseisen epävirallisen ryhmittymän kyvyn ja soveltuvuuden tämän tehtävän suorittamiseen;

3. katsoo, että EU:n luetteloa on uudistettava unionin tasolla; suosittaa, että luettelon laatimista koskeva menettely olisi virallistettava erityisesti oikeudellisesti sitovan välineen avulla; pyytää neuvostoa antamaan komission tehtäväksi, että se arvioi jäsenvaltioiden tuella ja Euroopan parlamentin asianmukaisella myötävaikutuksella kolmansia lainkäyttöalueita selkeiden ja avoimien kriteerien perusteella ja tekee neuvostolle luetteloon sisällyttämistä koskevan ehdotuksen, joka olisi julkistettava ennen kuin neuvosto hyväksyy virallisesti luettelon ja sen tarkistukset; kehottaa neuvostoa myöntämään parlamentille tarkkailijan aseman käytännesääntötyöryhmän keskusteluissa; katsoo, että tällaisilla muutoksilla varmistettaisiin luettelon laatimisen puolueettomuus, objektiivisuus ja vastuuvelvollisuus;

4. korostaa avoimuuden merkitystä luettelon laatimisessa, jotta mahdollistetaan julkinen valvonta ja lisätään päätöksentekijöiden demokraattista vastuuvelvollisuutta; toivoo täyttä avoimuutta jäsenvaltioiden kannoista; kehottaa siksi käytännesääntötyöryhmää julkistamaan osallistuvat viranomaiset, keskustelunaiheet, tekniset arvioinnit, pöytäkirjat tai yhteenvedot sekä hyväksytyt päätelmät; katsoo, että vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden parantamiseksi lainkäyttöalueiden seulonnassa käytettävien tietolähteiden olisi oltava helposti saatavilla, kun ne ovat julkisia; katsoo, että kolmansien maiden järjestelmien arviointimenetelmiä olisi tarkennettava ja niistä olisi tiedotettava täysimääräisesti; kehottaa käytännesääntötyöryhmää julkaisemaan järjestelmällisesti kattavan yhteenvedon yhteydenpidostaan kolmansien maiden kanssa, käsitellyistä aiheista ja kolmansien maiden arviointiprosessin kunkin vaiheen aikana tekemistä sitoumuksista;

5. toteaa, että avoimuuden puute voi johtaa päätösten virheelliseen tulkintaan ja saattaa heikentää kansalaisten luottamusta luettelon laatimista kohtaan erityisesti silloin, kun EU:n luettelo poikkeaa kolmansien maiden avoimesti laatimista veroparatiisiluetteloista; palauttaa mieliin alustavan luettelon, jossa oli koottu yhteen jäsenvaltioiden luettelot ja johon komissio viittaa tiedonannossaan ”Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa” ja joka sisälsi 30 lainkäyttöaluetta, jotka olivat vähintään kymmenen jäsenvaltion luettelossa;

6. suhtautuu myönteisesti jo toteutettuihin avoimuutta koskeviin toimiin, kuten puolivuosittaisten edistymiskertomusten julkaisemiseen ja tiettyjen kolmansille lainkäyttöalueille lähetettyjen kirjeiden julkaisemiseen; vaatii, että kirjeisiin, jotka neuvosto lähettää kolmansille lainkäyttöalueille, jotka eivät vielä täytä EU:n luetteloon sisällyttämisen kriteereitä, sisällytetään vaatimus kaiken EU:n kanssa käydyn kirjeenvaihdon julkaisemisesta ja että kielteinen vastaus katsotaan asianomaisen lainkäyttöalueen yhteistyöhaluttomuudeksi; pitää valitettavana, että kyseiset asiakirjat ovat saatavilla vasta arviointiprosessin päätyttyä; kehottaa asettamaan kaikki kolmansien lainkäyttöalueiden kirjeet ja sitoumukset julkisesti saataville heti, kun ne on vastaanotettu; kehottaa asettamaan julkisen tiedon saataville käyttäjäystävällisellä alustalla;

7. pyytää käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajaa käymään säännöllistä vuoropuhelua parlamentin kanssa ja esiintymään vuosittain vähintään kerran julkisessa kuulemisessa;

8. katsoo, että parlamentilla olisi oltava virallinen rooli käytännesääntötyöryhmässä ja sen olisi osallistuttava luettelon hallinnointiin ja laatimista koskeviin kriteereihin esimerkiksi lausunnon antamalla;

9. panee merkille, että EU:n luettelon laatimisessa otetaan huomioon ainoastaan kolmannet maat; toteaa, että se, miten unioni pystyy vaikuttamaan veronkierron ja haitallisten verokäytäntöjen torjuntaan maailmanlaajuisesti, riippuu sen omasta esimerkistä; korostaa, että luetteloon sisällyttämistä koskevien kriteerien ja haitallisten verokäytäntöjen kriteerien on oltava johdonmukaisia kaikkialla EU:ssa; palauttaa mieliin käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan TAX3-erityisvaliokunnassa 10. lokakuuta 2018 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa esittämän lausunnon, jonka mukaan käytännesääntötyöryhmän toimeksiannon tarkistamisen yhteydessä keskustellaan jäsenvaltioiden arvioimisesta samoilla, EU:n luetteloon merkitsemiseen sovellettavilla kriteereillä; panee merkille, että yksi jäsenvaltio on saanut verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevältä maailmanlaajuiselta foorumilta luokituksen, että se noudattaa vain osittain avoimuutta ja pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevaa kansainvälistä standardia[23], ja panee merkille, että kaikki kolmannet maat, jotka ovat saaneet tällaisen luokituksen, on sisällytetty neuvoston luetteloon[24]; korostaa tässä yhteydessä, että joillekin jäsenvaltioille on annettu säännöllisesti maakohtaisia suosituksia siitä, että niiden on puututtava aggressiiviseen verosuunnitteluun[25]; korostaa, että komissio myöntää, että osa edellä mainituista jäsenvaltioista on vastauksena komission kritiikkiin toteuttanut toimenpiteitä verojärjestelmiensä parantamiseksi, mutta panee merkille, että komissio toteaa edelleen, että tällä hetkellä verosäännöt helpottavat aggressiivista verosuunnittelua kyseisissä jäsenvaltioissa; toistaa tämän vuoksi TAX3-erityisvaliokunnan päätöslauselmassa komissiolle ja neuvostolle esittämänsä kehotuksen, että niiden olisi seurattava asianomaisille jäsenvaltioille annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, kunnes on pantu täytäntöön merkittäviä verouudistuksia, ja ehdotettava tarvittaessa toimia mutta että siihen saakka ainakin nämä jäsenvaltiot olisi katsottava EU:n veroparatiiseiksi; toivoo, että asianomaiset hallitukset ottavat huomioon nämä huolenaiheet ja vähentävät veronkiertoa lainkäyttöalueillaan; sitoutuu arvioimaan säännöllisesti hallitusten mahdollisesti toteuttamia toimia suositusten noudattamiseksi ja ehdottamaan tarvittaessa toimia;

10. muistuttaa, että kun haitalliset verokäytännöt johtavat markkinoiden vääristymiseen unionissa, olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 116 artiklassa määrättyä menettelyä, jonka mukaisesti parlamentti ja neuvosto noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä;

11. kehottaa käytännesääntötyöryhmää lisäämään prosessin osallistavuutta ja hyväksyntää kuulemalla kehitysmaita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä; ehdottaa, että perustetaan työryhmä tai neuvoa-antava elin EU:n ulkopuolisten maiden, erityisesti kehitysmaiden, kansalaisyhteiskunnan jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa, jotta voidaan helpottaa tehtyjä päätöksiä koskevaa vuoropuhelua;

EU:n luetteloon merkitsemisen kriteerien päivittäminen niiden mukauttamiseksi nykyisiin ja tuleviin haasteisiin

12. muistuttaa luettelon avoimuutta koskevan kriteerin tärkeydestä; kehottaa selkeyttämään tulevaa avoimuutta koskevaa kriteeriä tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan osalta viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin mukaisesti; panee merkille OECD:n yhteistä tietojenvaihtostandardia ja Yhdysvaltain ulkomaisia tilejä koskevaa verosäännösten noudattamislakia (FATCA) noudattavien maiden keskenään eriarvoiset toimintaedellytykset; katsoo siksi, että vastavuoroisuuden puutetta Yhdysvaltain FATCA-lainsäädännössä olisi tarkasteltava avoimuuskriteerin näkökulmasta;

13. katsoo, että oikeudenmukaisen verotuksen kriteerin ei pitäisi rajoittua verotoimenpiteiden etuuksiin oikeuttavaan luonteeseen, vaan siinä olisi otettava laajemmin huomioon verovapautukset ja siirtohinnoittelussa esiintyvät yhteensopimattomuudet; muistuttaa, että tällä hetkellä kolmansia maita koskevan luettelon laatimisessa ei sovelleta erillistä kriteeriä, joka koskisi nollaveroa tai hyvin alhaista verokantaa; kehottaa komissiota ja käytännesääntötyöryhmää sisällyttämään arviointiin verotuksen alhaiseen tasoon johtavat verotoimenpiteet OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen toisesta pilarista käytävien neuvottelujen mukaisesti erityisesti vähimmäisverotuksen osalta; kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan ehdotuksen tosiasiallisen verotuksen vähimmäistasosta, joka muodostaisi EU:n luetteloon merkitsemistä koskevan erillisen kriteerin;

14. kehottaa komissiota tarkastelemaan, mitä etuja olisi osallistavan kehyksen toisen pilarin kaltaisen EU:n luetteloon merkitsemisen kriteerejä koskevan aloitteen hyväksymisessä siinä tapauksessa, että OECD:n tasolla ei päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta vuoden 2021 loppuun mennessä;

15. toteaa, että eräät haitallisimmista kolmansista lainkäyttöalueista, kuten Caymansaaret ja Bermuda, poistettiin luettelosta niiden otettua käyttöön erittäin minimaalisia sisältöä koskevia kriteereitä ja heikkotehoisia toimenpiteitä täytäntöönpanon valvomiseksi; korostaa, että tällaiset päätökset voivat herättää epäilyksiä tiettyjen toimien aitoudesta ja päätöksentekoprosessin puolueettomuudesta sekä heikentää kansalaisten luottamusta; kehottaa vahvistamaan seulontakriteerejä, myös sisältövaatimuksia, jotka pohjaavat kaavaan perustuvaan toimintatapaan, sekä suhteellisuusvaatimuksia ja niiden valvontaa, jotta voidaan parantaa luettelon toimivuutta ja sitä, miten sillä pystytään vastaamaan talouden digitalisoitumisen asettamiin uusiin haasteisiin; kehottaa neuvostoa lisäämään erilliseksi kriteeriksi sen, että kolmannet lainkäyttöalueet, joilla on 0 prosentin yhtiöverokanta tai joissa yritysten voittoja ei veroteta lainkaan, merkitään luetteloon automaattisesti; panee huolestuneena merkille, että kolmannet maat saattavat kumota vaatimustenvastaisia verojärjestelmiä mutta korvata ne uusilla, jotka ovat EU:lle mahdollisesti haitallisia; muistuttaa maakohtaista raportointia koskevien tietojen julkisuuden tärkeydestä, kun valvotaan sisältöä koskevia vaatimuksia;

16. korostaa BEPS-vähimmäisstandardien merkitystä kolmansien maiden seulonnassa ja erityisesti toimenpiteitä 5, 6, 13 ja 14; korostaa, että on tärkeää kartoittaa, mitä muita BEPS-standardeja sisällytetään luetteloon merkitsemisen kriteereiksi;

17. kannattaa EU:n luettelon maantieteellisen soveltamisalan laajentamista siten, että samalla otetaan huomioon vähiten kehittyneiden maiden asema; korostaa, että tulevissa arvioinneissa olisi otettava järjestelmällisesti huomioon se, että joillakin kehitysmailla ei välttämättä ole resursseja panna äskettäin sovittuja verosääntöjä nopeasti täytäntöön; kehottaa siksi neuvostoa pidättäytymään harkitsemasta vastatoimina kehitysavun leikkauksia, sillä ne vaikuttaisivat suoraan lopullisiin avunsaajiin; toteaa kuitenkin, että vastaavaa ei pitäisi sallia maille, joissa on merkittäviä rahoituskeskuksia;

18. toteaa, että yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon ja vastaavien jäsenvaltioiden luetteloiden välillä on merkittäviä eroja; panee merkille komission pyrkimyksen sovittaa jäsenvaltioiden luettelot paremmin yhteen EU:n luettelon kanssa; peräänkuuluttaa kriteerien ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja yhdenmukaistamista, jotta voidaan varmistaa tiukempi vaatimustaso ja johdonmukaisuus;

19. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa lainkäyttöalueiden seulonnassa huomioon menetelmä, joka on kehitetty suuririskisten kolmansien maiden yksilöimiseksi torjuttaessa rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, jotta varmistetaan, että nämä kaksi luetteloa ovat toisiaan vahvistavia;

20. panee merkille pyrkimykset luoda tasapuoliset toimintaedellytykset Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista; kehottaa laatimaan käytännesääntötyöryhmän vahvistamien standardien mukaisesti kyseisistä lainkäyttöalueista perusteellisen arvion, johon sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisten alueiden ja kruunun alaisuuteen kuuluvien alueiden jatkuva arviointi; korostaa, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden olisi perustuttava yhteisiin arvoihin ja niillä olisi pyrittävä yleiseen hyvinvointiin, mikä sulkee automaattisesti pois aggressiivisen verokilpailun;

21. painottaa, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan olisi sovellettava EU:n luetteloon merkitsemisen kriteerien mukaista seulontaa sen jälkeen, kun se on eronnut EU:sta lopullisesti; kehottaa arvioimaan EU:n tärkeimpiä kauppakumppaneita tasapuolisesti ja puolueettomasti; kehottaa erityisesti laatimaan selkeän arvion Yhdysvalloista avoimuutta koskevan kriteerin osalta;

Suojatoimenpiteiden koordinointi

22. toteaa, että luetteloon merkitsemisen vaikutus maineeseen kannustaa lainkäyttöalueita osallistumaan seulontamenettelyyn; korostaa, että tämä ei riitä torjumaan tehokkaasti kielteisiä vaikutuksia, joita tällaisilla lainkäyttöalueilla on jäsenvaltioihin ja sisämarkkinoihin, sillä tietyille lainkäyttöalueille luetteloon merkitsemisestä aiheutunutta mainehaittaa vähentävät edellä kuvatut puutteet, erityisesti avoimuuden puute, löyhät kriteerit ja rajallinen maantieteellinen soveltamisala;

23. on tyytyväinen siihen, että veroalan hyvän hallintotavan standardit ja EU:n varojen käyttö on kytketty yhteen varainhoitoasetuksessa, Euroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR) koskevassa asetuksessa, Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevassa asetuksessa ja ulkoista lainanantovaltuutta koskevassa päätöksessä, ja toteaa, että nämä standardit ovat edellytys EU:n tuen saamiselle; varoittaa kuitenkin kohdistamasta mitään haitallisia vaikutuksia, sen enempää nykyisiä kuin potentiaalisiakaan, kehitysmaiden kansalaisiin; korostaa, että on tärkeää kehittää vastaavia ehtoja sovellettaviksi julkisissa hankintamenettelyissä yrityksiin ja aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistajiin ja helpottajiin;

24. kehottaa varmistamaan, ettei valtiontukisäännöissä ja jäsenvaltioiden kansallisissa tukiohjelmissa sallita tukea yrityksille, joilla on taloudellinen side yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin esimerkiksi verotuksellisen kotipaikan muodossa; korostaa, että tämä on tärkeää Euroopan sisäisen solidaarisuuden ja jäsenvaltioiden välisen luottamuksen rakentamisen kannalta; muistuttaa, että tämän varmistamiseksi tarvitaan avoimuutta kaikilla aloilla toteutettavan maakohtaisen raportoinnin kautta; kehottaa neuvostoa saattamaan pikaisesti päätökseen keskustelut ja hyväksymään yleisnäkemyksensä lainsäädäntöehdotuksesta;

25. tukee ja pyytää sitä, että yhteistyöhaluttomille lainkäyttöalueille sijoittautuneiden yritysten ja sijoittajien tarkastuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskevia lisävaatimuksia tiukennetaan; pitää suojatoimenpiteitä ratkaisevan tärkeinä, jotta luettelolla olisi vaikutusta;

26. toteaa, että tiukat vastatoimet vähentäisivät veronkierron kannustimia; korostaa, että EU:n suojatoimien välineistöä heikentää se, että yksittäiset jäsenvaltiot soveltavat sitä oman harkintansa mukaan; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan lainsäädäntöehdotuksen tekemistä koordinoiduista suojatoimenpiteistä veronkierron ja veropetosten torjumiseksi ja ottamaan siinä huomioon osallistavan kehyksen toisesta pilarista tai EU:n tason tosiasiallisesta vähimmäisverotuksesta käytävät neuvottelut, ja katsoo, että siihen voisi sisältyä seuraavaa:

a) kustannusten vähennyskelvottomuus

b) vahvistetut ulkomaisia väliyhtiöitä koskevat säännöt

c) lähdeverotoimenpiteet

d) osakkuuksien verovapauden rajoittaminen

e) vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva sääntö

f) vaikutukset julkisiin hankintoihin ja valtiontukeen

g) erityiset asiakirjavaatimukset

h) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyjen sopimusten säännösten soveltamisen keskeyttäminen;

toteaa, että kaikkien yrityksiin sovellettavien verotoimenpiteiden ehtona olisi oltava sellaisten yhdistämissääntöjen (linking rule) käyttäminen, jotka määrittävät, milloin jokin liiketoimi tai verovelvollinen täyttää tietyt haitallisuuden kriteerit; katsoo, että näitä toimenpiteitä olisi sovellettava yhtä lailla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä suhteissa kuin jäsenvaltioiden keskinäisissä suhteissa;

27. panee merkille ”harmaan listan” lainkäyttöalueista, jotka eivät noudata vaatimuksia mutta ovat sitoutuneet muuttamaan käytäntöjään; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistoimenpiteitä, kuten lisäämään tarkastusten määrää tai tehostamaan asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia käytäntöjä liiketoimien osalta ja asianmukaista huolellisuutta koskevaa velvollisuutta kyseisten lainkäyttöalueiden osalta;

28. kehottaa komissiota luettelemaan, mihin EU:n ja kolmansien maiden tai alueiden välisiin sopimuksiin ei ole sisällytetty hyvää hallintotapaa koskevaa lauseketta, jota edellytetään tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta annetun komission tiedonannon 3.1 kohdassa ja 25. toukokuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa hyväksyttiin kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia koskevat vakiomääräykset[26]. pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan selityksen tällaisten lausekkeiden puuttumiselle;

°

° °

29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön sihteeristölle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 18. tammikuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö