PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Myanmarin tilanteesta
8.2.2021 - (2021/2540(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Heidi Hautala, Francisco Guerreiro, Rosa D’Amato, Monika Vana, Bronis Ropė, Mounir Satouri, Saskia Bricmont, Ernest Urtasun, Hannah Neumann, Sara Matthieu, Jordi Solé, Alviina Alametsä, Niklas Nienaß
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0116/2021
B9‑0117/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Myanmarin tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-väestön tilanteesta, erityisesti 7. heinäkuuta 2016[1], 15. joulukuuta 2016[2], 14. syyskuuta 2017[3], 14. kesäkuuta 2018[4], 13. syyskuuta 2018[5] ja 19. syyskuuta 2019[6] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 26. helmikuuta 2018 ja 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista/Burmasta,
– ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen, jolla jatkettiin Myanmariin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa 12 kuukaudella,
– ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 videokokouksena järjestetyn Euroopan unionin ja Myanmarin kuudennen ihmisoikeusvuoropuhelun,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 1. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman ja G7-maiden ulkoministereiden 3. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Myanmarin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 23. maaliskuuta 2018 julkaiseman pääsihteerin raportin konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta (S/2018/250),
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 8. elokuuta 2018 antaman raportin (A/HRC/42/50) Myanmaria käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tiedonkeruuvaltuuskunnan (UNIFFM) yksityiskohtaisista havainnoista, YK:n ihmisoikeusneuvoston 3. lokakuuta 2018 antaman päätöslauselman Myanmarin rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta (A/HRC/RES/39/2), YK:n ihmisoikeusneuvoston 5. elokuuta 2019 antaman raportin Myanmarin armeijan taloudellisista eduista (A/HRC/42/CRP.3), YK:n ihmisoikeusneuvoston 7. elokuuta 2019 antaman raportin Myanmaria koskevasta YK:n riippumattomasta tutkintamekanismista (A/HRC/42/66) ja YK:n ihmisoikeusneuvoston 3. syyskuuta 2020 antaman raportin Myanmarin rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta (A/HRC/45/5),
– ottaa huomioon UNIFFM:n 22. elokuuta 2019 antaman raportin seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta Myanmarissa ja sen etnisten konfliktien sukupuolivaikutuksista (A/HRC/42/CRP.4),
– ottaa huomioon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportit sekä ILO:n valvontamekanismin raportit,
– ottaa huomioon Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportin (Annanin raportti) ja suositukset,
– ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaoston (kolmas jaosto) Rooman perussäännön 15 artiklan mukaisesti 14. marraskuuta 2019 tekemän päätöksen, jolla annettiin lupa tutkia tilannetta Bangladeshin kansantasavallassa / Myanmarin liiton tasavallassa,
– ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen 23. tammikuuta 2020 antaman määräyksen, joka koskee väliaikaisten toimenpiteiden käynnistämistä Gambian tasavallan vireille panemassa asiassa, joka koskee joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen soveltamista (Gambia v. Myanmar),
– ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,
– ottaa huomioon vuonna 1948 tehdyn YK:n yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Myanmarin armeija, joka tunnetaan myös nimellä Tatmadaw, on pidättänyt poliittisia johtajia ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteja Myanmarin laillista siviilihallintoa vastaan tehdyssä vallankaappauksessa ja että pidätettyjen joukossa ovat muun muassa valtiollinen neuvonantaja Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint; ottaa huomioon, että armeija ilmoitti vuoden kestävästä poikkeustilasta; ottaa huomioon, että perustuslain mukaan ainoastaan Win Myintillä on Myanmarin presidenttinä oikeus julistaa poikkeustila;
B. ottaa huomioon, että Myanmarin kansan oikeuksia, sananvapaus, tiedonvälityksen vapaus, kokoontumisvapaus ja yhdistymisvapaus mukaan luettuina, on rajoitettu entisestään; ottaa huomioon, että mielenosoituksia on hajotettu laittomasti väkivalloin; ottaa huomioon, että kansalaistottelemattomuuskampanjoita järjestetään edelleen; ottaa huomioon, että suurissa osissa maata on tarpeettomasti ja suhteettomasti rajoitettu internetyhteyksiä ja puhelinlinjoja, mikä on estänyt tiedonkulun ja tiedotusvälineiden toiminnan sekä loukannut ihmisten kykyä ilmaista poliittisia näkemyksiään; ottaa tässä yhteydessä huomioon, että internetpalvelujen tarjoajien on ehkäistävä toimintaansa liittyviä kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti;
C. ottaa huomioon, että Myanmarin vaaleilla valitun parlamentin ensimmäinen istunto oli määrä järjestää helmikuun 2021 ensimmäisellä viikolla; ottaa huomioon, että ei ole näyttöä järjestelmällisestä vaalivilpistä marraskuussa 2020 pidetyissä parlamenttivaaleissa; ottaa huomioon, että arviolta 1,5 miljoonaa konfliktialueiden etnisiin vähemmistöihin, enimmäkseen rohingya-väestöön, kuuluvaa äänestäjää ei saanut osallistua vaaleihin; ottaa huomioon, että Myanmarin kansalaisuuslaissa rohingyat julistetaan ”ulkomaalaisiksi” tai ”ulkomaalaisiksi asukkaiksi” ja heiltä evätään kansalaisuus;
D. ottaa huomioon, että muun maailman tapaan Myanmar toteuttaa toimia terveyskriisiin vastaamiseksi ja maassa on yhteensä yli 140 000 covid-19-tautitapausta; ottaa huomioon, että Myanmarin nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on alikehittynyt, sillä sotilashallinto on laiminlyönyt sitä vuosien ajan, ja se on suurelta osin riippuvainen monenvälisiltä instituutioilta saatavasta ulkoisesta rahoituksesta; ottaa huomioon, että Myanmarin sisällä siirtymään joutuneet ovat erityisen alttiita pandemialle; toteaa, että siviilihallinnon maansisäisten pakolaisten osalta toteuttamat terveystoimet eivät ole riittäviä, koska niihin ei sisälly esimerkiksi covid-19-testausta;
E. ottaa huomioon, että elokuun 2017 jälkeen yli 740 000 rohingyaa on paennut turvallisuutensa vuoksi naapurimaa Bangladeshiin, missä he elävät epäterveellisissä oloista ja kärsivät uhkailusta täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä; ottaa huomioon, että Bangladeshissa olevien rohingya-pakolaisten kokonaismäärä on yli miljoona; toteaa, että Myanmarin aseistetut ryhmät käyttävät rohingyojen tappamisia, raiskauksia, kidutusta ja heidän Rakhinen osavaltiossa sijaitsevien kyliensä polttamista välineenä, jolla vahingoitetaan pysyvästi rohingya-väestön yhteiskuntarakennetta ja traumatisoidaan heidät;
F. ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltioon arvioidaan jääneen noin 600 000 rohingya-väestöön kuuluvaa ihmistä ja nämä joutuvat kokemaan jatkuvasti syrjintätoimia ja syrjiviä käytäntöjä, perusoikeuksiensa järjestelmällisiä loukkauksia ja mielivaltaisia pidätyksiä sekä elämään täyteen ahdetuissa leireissä, ja ottaa huomioon, että näillä ihmisillä ei ole liikkumisvapautta ja heidän mahdollisuutensa päästä koulutukseen ja terveydenhuoltoon ovat erittäin rajalliset;
G. ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto (kolmas jaosto) päätti 14. marraskuuta 2019 antaa luvan tutkia rohingya-väestön karkottamista Myanmarista Bangladeshiin; ottaa huomioon, että UNIFFM:n 16. syyskuuta 2019 antaman viimeisimmän raportin mukaan Myanmarin hallituksen toimet ovat osa Rakhinen osavaltiossa vielä jäljellä olevaan rohingya-väestöön kohdistuvaa edelleen jatkuvaa laajamittaista ja järjestelmällistä hyökkäystä, joka täyttää vainon ja muiden ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten tunnusmerkit;
H. ottaa huomioon, että Kansainvälisen tuomioistuimen 23. tammikuuta 2020 antamassa määräyksessä käynnistettiin väliaikaisia toimenpiteitä Gambian Myanmaria vastaan vireille panemassa asiassa, joka koskee joukkotuhontaa koskevaa yleissopimusta ja rohingya-väestöä; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus, jonka puolustusta Kansainvälisessä tuomioistuimessa johtaa Aung San Suu Kyi, on lausunut, että joukkotuhontaväitteet antavat tilanteesta harhaanjohtavan ja epätäydellisesti totuutta vastaavan kuvan; ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus on toteuttanut joitakin vähäisiä toimia ihmisoikeusloukkausten torjumiseksi antamalla presidentin määräyksiä; ottaa huomioon, että hallitus ei ole vielä muuttanut tai kumonnut keskeisiä lakeja, jotka helpottavat rohingya-väestöön kohdistuvaa syrjintää, kuten vuoden 1982 kansalaisuuslakia;
I. ottaa huomioon, että parlamentti on useaan otteeseen tuominnut ihmisoikeusloukkaukset sekä järjestelmälliset ja laajalle levinneet rohingya-väestöä vastaan kohdistuneet hyökkäykset; ottaa huomioon, että Myanmarin viranomaiset kieltäytyvät tutkimasta vakavissaan rohingyoita vastaan kohdistettuja ihmisoikeusloukkauksia ja saattamasta niihin syyllistyneitä vastuuseen; ottaa huomioon, että maan korkeimmat sotilashenkilöt, joiden alaisuudessa rohingya-väestöön kohdistuvat hyökkäykset tehtiin, ovat edelleen virassaan; toteaa, että viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä YK:n mekanismien kanssa; ottaa huomioon, että rankaisemattomuus on juurtunut syvälle Myanmarin poliittiseen ja oikeusjärjestelmään; ottaa huomioon, että yksikään Myanmarin viranomaisten asettamista tilapäisistä tutkintakomiteoista ja -lautakunnista ei täytä puolueettoman, riippumattoman, tehokkaan ja perusteellisen ihmisoikeustutkinnan vaatimuksia;
1. tuomitsee jyrkästi Myanmarin armeijan siviilihallitusta vastaan tekemän vallankaappauksen, jolla pyritään kumoamaan Myanmarin kansan vahva sitoutuminen demokratiaan;
2. kehottaa Myanmarin armeijaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki pidätetyt poliittiset johtajat ja kansalaisyhteiskunnan aktivistit; kehottaa lopettamaan välittömästi laittoman poikkeustilan ja lopettamaan rankaisemattomuuden maassa, palauttamaan siviilihallinnon, palaamaan demokratian tielle ja avaamaan nopeasti parlamentin, jossa ovat mukana kaikki vaaleilla valitut edustajat, kuten perustuslaissa vahvistetaan;
3. ilmaisee huolensa Myanmarin nykyisestä perustuslaista, jonka armeija määräsi Myanmarin kansalle prosessissa, joka ei ollut oikeudenmukainen eikä vapaa, ja toteaa, että perustuslaki ei ole kansan tahdon tai edun mukainen, ja toteaa, että nykyisessä perustuslaissa myönnetään armeijalle laittomasti poikkeukselliset ja perusteettomat valtaoikeudet, kuten kiinteä osuus parlamentin paikoista, valtion määräysvalta tietyissä ministeriöissä sekä oikeus estää kaikki perustuslain muutokset; kehottaa Myanmarin armeijaa ja presidentti Win Myintin alaisuudessa toimivaa vaaleilla valittua hallitusta käynnistämään vapaan ja oikeudenmukaisen prosessin uuden perustuslain laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi yhdessä Myanmarin kansan kanssa, jotta saadaan aikaan todellinen demokratia ja Myanmarin kaikkien ihmisten hyvinvointia ja vaurautta edistävä valtio ja taataan erityisesti kaikkien Myanmarin etnisten ryhmien, rohingya-väestö mukaan luettuna, tunnustaminen ja edustus ja varmistetaan turvallisuus, vapaus, sopu ja rauha kaikille;
4. ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Myanmarin kansaa koettelee nyt paitsi humanitaarinen kriisi, jonka yhteydessä ihmisoikeuksia ja erityisesti rohingya-väestön kaltaisten vähemmistöjen oikeuksia loukataan jatkuvasti, myös terveyskriisi, jonka yhteydessä covid-19-tapaukset lisääntyvät, sekä poliittinen kriisi ja demokraattinen kriisi;
5. kehottaa EU:n Myanmarin edustustoa ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä seuraamaan tiiviisti Myanmarin ihmisoikeus- ja terveystilannetta sekä tällä hetkellä pidätettyinä olevien poliittisten johtajien ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien tapauksia; pyytää diplomaattiedustustoja tarjoamaan tukea ja mahdollista suojelua henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua vainotuiksi, muun muassa tarjoamalla turvapaikan suurlähetystön tiloissa ja helpottamalla turvapaikan saantia tai tilapäisen suojan saantia; odottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ottavan johtavan roolin Myanmarin kansaa koskevien kansainvälisten humanitaaristen ja terveystoimien koordinoinnissa kiireellisissä tapauksissa;
6. katsoo, että Kaakkois-Aasian maiden liitto ASEAN voi tarvittaessa toimia kansainvälisen yhteisön Myanmarille antaman avun kanavana, kuten se teki sykloni Nargisin ravisteltua Myanmaria vuonna 2008; kannustaa lisäksi ASEANia toimimaan aktiivisesti Myanmarin tämänhetkisen kriisin välittäjänä; katsoo, että vaalitarkkailuvaltuuskunnat voivat olla ASEANille tehokas väline, jolla se voi tukea demokratian lujittamista jäsenvaltioissaan, koska vaalitarkkailutoiminta lisää vaaliprosessin legitimiteettiä;
7. pitää myönteisenä neuvoston vuonna 2020 tekemää päätöstä jatkaa Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa vielä 12 kuukaudella 30 päivään huhtikuuta 2021 saakka ja muuttaa luetteloa henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä; kehottaa neuvostoa muuttamaan nykyisen rajoittavien toimenpiteiden järjestelmän mandaattia demokratiarikkomusten sisällyttämiseksi siihen ja ulottamaan kohdennetut pakotteet koskemaan Myanmarin armeijan koko johtoa, mukaan lukien vanhempi kenraali Min Aung Hlaing ja tämän varamies Soe Win sekä kaikki vallankaappaukseen osallistuvat henkilöt; kehottaa lisäksi neuvostoa muuttamaan nykyistä rajoittavien toimenpiteiden järjestelmää siten, että luetteloon voidaan sisällyttää yhtiöitä ja ulottaa kohdennetut pakotteet koskemaan Myanmarin armeijan ja sen jäsenten mittavia taloudellisia omistuksia, jotka tuottavat asevoimille tuloja; kannustaa EU:ta edistämään kansainvälistä koordinointia ja monenvälisiä toimia tässä yhteydessä;
8. muistuttaa, että Myanmar oli poistettuna ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmästä vuosina 1997–2013 mutta demokratiakehityksensä perusteella se palautettiin järjestelmän edunsaajaksi vuonna 2013; korostaa, että tehostettu yhteistyö käynnistettiin jo vuonna 2018 keskittyen ihmisoikeussopimusten ja työntekijöiden oikeuksien noudattamiseen; korostaa, että vallankaappauksella palautetaan ennen demokratiakehitystä vallinnut tila ja heikennetään edellytyksiä ”Kaikki paitsi aseet” -etuuksien myöntämiselle; kehottaa komissiota käynnistämään pikaisesti yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen (GSP-asetuksen) 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen tutkimuksen Myanmarin, erityisesti armeijan jäsenten omistamien yritysten, tietyillä aloilla nauttimien kauppaetuuksien keskeyttämiseksi ja tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti toteutettavista toimista;
9. suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston 5. elokuuta 2019 antamaan raporttiin A/HRC/42/CRP.3, jossa todetaan, että yritykset, joilla on kaupallisia siteitä Myanmarin armeijaan ja sen konserneihin Myanmar Economic Holdings Limited (MEHL) ja Myanmar Economic Corporation (MEC) tytäryhtiöineen, tukevat Myanmarin armeijan (Tatmadaw) taloudellisia valmiuksia; pyytää tässä yhteydessä EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään päätöslauselman hyväksymistä seuraavassa YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jotta voidaan tutkia sotilasvallankaappaukseen liittyviä rikkomuksia ja riskejä, ja pyytämään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa laatimaan tietokanta yrityksistä, jotka osallistuvat Myanmarin armeijan ja sen konsernien kanssa tekemiinsä liiketoimintasopimuksiin tai saavat niistä taloudellista hyötyä;
10. pitää myönteisenä, että komission vuoden 2021 työohjelmaan on sisällytetty lainsäädäntöaloite, joka koskee pakollista ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyvää lainsäädäntöä; katsoo, että jotta voidaan puuttua tehokkaasti pakkotyöhön ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin yritysten toimitusketjuissa, tällaiseen lainsäädäntöön olisi sisällytettävä myös kielto saattaa kyseisiä tavaroita EU:n markkinoille; kehottaa komissiota antamaan EU:hun sijoittautuneille yrityksille kiireellisesti neuvoja, joissa varoitetaan niitä ihmisoikeuksiin ja maineeseen liittyvistä ja oikeudellisista riskeistä, joita liittyy liiketoiminnan harjoittamiseen Myanmarin armeijan kanssa, ja myös tukemaan EU:hun sijoittautuneita yrityksiä taloudellisten suhteiden luomisessa ja tiivistämisessä yksityisten siviiliyhteisöjen omistamiin yrityksiin; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, ettei EU:n varoilla tueta Myanmarin armeijan operaatioita tai kartuteta sen varallisuutta, kuten saattoi tapahtua Aasian aluetta koskevan vuoden 2020 toimintaohjelman rahoituksesta tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen kohdalla, joka mahdollisti sen, että Myanmarin hallitus saattoi torjua Rakhinen osavaltion kriisiä UEHRD:n (Union Enterprise for Humanitarian Assistance, Resettlement and Development in Rakhine) avulla ja näin hyödytti armeijaa taloudellisesti;
11. kehottaa painokkaasti EU:hun sijoittautuneita yrityksiä noudattamaan perusteellisesti ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja varmistamaan, ettei niillä ole yhteyksiä Myanmarin turvallisuusjoukkoihin, niiden yksittäisiin jäseniin tai niiden omistamiin tai määräysvallassa oleviin yhteisöihin ja etteivät ne suoraan tai välillisesti edistä tukahduttamistoimia, joita armeija kohdistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan; kehottaa EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, myös emo- ja tytäryhtiöitä, arvioimaan pikaisesti uudelleen liiketoimintasuhteitaan Myanmarissa ja keskeyttämään mahdolliset suhteet armeijaan yhteydessä oleviin yrityksiin; kehottaa EU:hun sijoittautuneita yrityksiä julkistamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien nimet, osoitteet ja omistajuus, tytäryhtiöistä, toimittajista ja liikekumppaneista Myanmarin arvoketjussa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että Kirin Holdings Company Limited ilmoitti 5. helmikuuta 2021, että se lopettaa nykyisen yhteisyrityksensä Myanmar Economic Holdings Public Company Limitedin kanssa;
12. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään kansainvälistä koordinointia, jotta estetään tavaroiden laiton vienti Myanmarista ja erityisesti sellaisten tavaroiden vienti, joista on taloudellista hyötyä armeijalle, ja lopetetaan laittomien tavaroiden tuotanto, erityisesti luonnonvarojen, kuten laittomasti korjatun puun, hyödyntäminen;
13. kehottaa neuvostoa tarkastelemaan uudelleen ja mahdollisesti muuttamaan Myanmaria koskevaa EU:n asevientikieltoa sen varmistamiseksi, että vientikielto kattaa kaikki kaksikäyttötuotteet ja -laitteet, myös valvontalaitteet, joita armeija voi käyttää oikeuksien ja toisinajattelijoiden tukahduttamisessa;
14. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman siinä, että YK:n turvallisuusneuvostossa saavutettaisiin yhtenäisyys Myanmarin sotilasvallankaappauksen tuomitsemisesta, ja kehottaa Kiinan kansantasavaltaa lopettamaan asian käsittelyn jarruttamisen; kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa hyväksymään kohdennettuja yksittäisiä pakotteita, matkustuskiellot ja varojen jäädyttäminen mukaan luettuina, niitä vastaan, jotka näyttävät olevan vastuussa vallankaappauksesta ja vakavista rikoksista kansainvälisen oikeuden mukaisesti, ja määräämään Myanmarille maailmanlaajuisen kattavan asevientikiellon, jolla keskeytetään kaikki suorat ja välilliset toimitukset, myynti tai siirto, mukaan lukien kaikkien aseiden ja kaksikäyttötuotteiden, ammusten ja muiden sotilas- ja turvallisuustarvikkeiden kauttakuljetus ja jälleenlaivaaminen, sekä koulutuksen tai muun sotilaallisen ja turvallisuusavun antaminen;
15. panee tyytyväisenä merkille, että Kansainvälinen rikostuomioistuin päätti antaa luvan tutkia rohingya-väestön karkottamista Myanmarista Bangladeshiin; kehottaa jälleen kerran Myanmaria allekirjoittamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön; kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa saattamaan Myanmarin tilanteen, mukaan lukien kaikki Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat rohingya-väestöön kohdistuvat rikokset, Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi tai perustamaan väliaikaisen kansainvälisen rikostuomioistuimen; kehottaa jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman YK:n turvallisuusneuvostossa käsiteltäessä pyyntöä saattaa Myanmarin tilanne Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi; suhtautuu lisäksi myönteisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen ensimmäiseen määräykseen, joka koskee väliaikaisten toimenpiteiden käynnistämistä asiassa, joka koskee joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen soveltamista (Gambia v. Myanmar);
16. pitää tältä osin erittäin myönteisenä, että EU otti johtoaseman perustettaessa Myanmaria koskevaa YK:n riippumatonta tutkintamekanismia (IIMM), jotta voidaan kerätä, koontaa, säilyttää ja analysoida todisteita kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista ja kansainvälisen oikeuden loukkauksista, joihin Myanmarissa on syyllistytty vuodesta 2011; kehottaa Myanmaria tekemään yhteistyötä kansainvälisten toimien kanssa vastuullisuuden varmistamiseksi muun muassa sallimalla lopulta IIMM:lle vapaan pääsyn maahan; kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että IIMM saa tehtävänsä hoitamisen edellyttämän tuen, myös taloudellisen tuen;
17. on huolestunut äskettäisestä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 3. syyskuuta 2020 julkaisemasta raportista A/HRC/45/5, jossa käsitellään rohingya-väestöön ja muihin vähemmistöihin kohdistuvia jatkuvia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia useilla Myanmarin alueilla; kehottaa Myanmarin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin näiden ihmisoikeusloukkausten, myös seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, lopettamiseksi välittömästi;
18. vaatii Myanmarin viranomaisia varmistamaan rohingya-väestön turvallisen, hallitun ja laillisen paluun YK:n suojeluksessa, kunhan paluun edellytykset täyttyvät; vahvistaa palauttamiskiellon periaatteen ja vaatii, ettei pakolaisia saisi palauttaa pakkokeinoin Myanmariin; kehottaa Myanmarin hallitusta panemaan viipymättä täysimääräisesti täytäntöön Rakhinen neuvoa-antavan komitean suositukset ja Kansainvälisen tuomioistuimen määräyksen ja nimittämään täytäntöönpanoelimen mahdollisimman pian; kehottaa EU:ta, YK:ta ja muista kansainvälisiä toimijoita tukemaan prosessia;
19. kehottaa Myanmaria allekirjoittamaan ja ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen; kannustaa lisäksi Myanmaria ratifioimaan neljä ILO:n keskeistä yleissopimusta, joita se ei ole vielä ratifioinut, eli järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1949 (nro 98), samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa koskevan yleissopimuksen vuodelta 1951 (nro 100), pakkotyön poistamista koskevan yleissopimuksen vuodelta 1957 (nro 105) ja työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan yleissopimuksen vuodelta 1958 (nro 111); kehottaa Myanmaria toimimaan nopeasti ILO:n valvontamekanismilta useiden vuosien ajan saamiensa toistuvien pyyntöjen mukaisesti, erityisesti pakko- ja lapsityövoiman käytön sekä yhdistymisvapauden osalta;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin lailliselle hallitukselle ja parlamentille, Myanmarin presidentille Win Myintille, Myanmarin valtiolliselle neuvonantajalle Aung San Suu Kyille, Myanmarin asevoimille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.