PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Myanmarin tilanteesta
8.2.2021 - (2021/2540(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Michael Gahler, Billy Kelleher, Isabel Wiseler‑Lima, Miriam Lexmann, Daniel Caspary, Antonio Tajani
PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0116/2021
B9‑0128/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Myanmarin tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista, erityisesti 19. syyskuuta 2019[1], 14. kesäkuuta 2018[2], 14. joulukuuta 2017[3], 22. marraskuuta 2012[4], 20. huhtikuuta 2012[5], 20. toukokuuta 2010[6] ja 25. marraskuuta 2010[7] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 ja 21 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan,
– ottaa huomioon 29. tammikuuta 2021 annetun Myanmarin diplomaattisten edustustojen yhteisen julkilausuman tuesta Myanmarin demokraattiselle siirtymälle ja toimille rauhan, ihmisoikeuksien ja maan kehityksen edistämiseksi,
– ottaa huomioon 1. helmikuuta 2021 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman Myanmarista,
– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun G7-maiden ulkoministerien julkilausuman Myanmarin vallankaappauksen tuomitsemisesta,
– ottaa huomioon 5. helmikuuta 2021 annetun YK:n turvallisuusneuvoston lehdistötiedotteen Myanmarista,
– ottaa huomioon 4. helmikuuta 2021 annetun Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterresin lehdistötiedotteen,
– ottaa huomioon 1. helmikuuta 2021 annetun Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) puheenjohtajan julkilausuman kehityssuuntauksista Myanmarin liiton tasavallassa,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Myanmaria käsittelevän YK:n erityisraportoijan Tom Andrewsin julkilausumat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 Myanmarin armeija, josta käytetään nimeä Tatmadaw, pidätti presidentti Win Myintin ja valtiollisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin sekä hallituksen johtavia jäseniä rikkoen selvästi perustuslakia, nousi valtaan sotilasvallankaappauksella ja julisti maahan yhden vuoden pituisen poikkeustilan;
B. ottaa huomioon, että vallankaappaukseen vastattiin mielenosoituksilla kaupungeissa eri puolilla Myanmaria; ottaa huomioon, että 7. helmikuuta 2021 noin 100 000 ihmistä osallistui Yangonissa rauhanomaiseen vallankumousta vastustavaan mielenosoitukseen; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 jälkeen noin 164 poliitikkoa, hallituksen viranhaltijaa, kansalaisyhteiskunnan edustajaa, munkkia ja kirjailijaa on pidätetty laittomasti tai asetettu kotiarestiin;
C. ottaa huomioon, että Myanmarissa järjestettiin 8. marraskuuta 2020 parlamenttivaalit, jotka Kansallisen demokratian liitto (NLD) voitti saamalla 396 paikkaa 476:sta (noin 83 prosenttia jaossa olleista paikoista); ottaa huomioon, että Tatmadawin tukema Solidaarisuus- ja kehityspuolue (USDP) sai ainoastaan 33 paikkaa; ottaa huomioon, että Kansallisen demokratian liitto kasvatti näin ollen enemmistöään parlamentissa verrattuna vuoden 2015 vaaleihin, jotka olivat Myanmarin ensimmäiset demokraattiset vaalit sitten vuoden 1990 ja joissa Kansallisen demokratian liitto sai 360 paikkaa ja Solidaarisuus- ja kehityspuolue 41 paikkaa; ottaa huomioon, että armeija on kieltäytynyt tunnustamasta vuoden 1990 vaaleja, joissa Kansallisen demokratian liitto sai 392 paikkaa 492 paikasta;
D. ottaa huomioon, että kaikissa demokraattisissa vaaleissa äänestysprosentti on ollut tasaisesti 70:n luokkaa, mikä on osoitus Myanmarin kansan tuesta demokratialle;
E. ottaa huomioon, että vallankaappauksen päivänä uuden parlamentin oli määrä kokoontua ensimmäiseen istuntoonsa; ottaa huomioon, että sotilasvallankaappauksella pyritään tosiasiallisesti sivuuttamaan Myanmarin kansan demokraattisesti ilmaisema tahto ja että se kuvastaa Tatmadawin aikomusta kaapata Myanmar jälleen täysin valtaansa kuten se teki sotilashallinnon aikana, joka päättyi virallisesti vuonna 2012 mutta todellisuudessa ei koskaan; ottaa huomioon, että Tatmadaw ilmoitti, että uudet vaalit järjestettäisiin nyt määrätyn yhden vuoden poikkeustilan päätyttyä, mikä merkitsisi sitä, ettei parlamentaarista edustusta olisi koko tänä aikana;
F. ottaa huomioon, että vallankaappauksesta huolimatta 70 valittua parlamentin jäsentä vannoi virkavalan 4. helmikuuta 2021 ja lupasi jatkaa parlamentin toimintaa ja edustajantoimensa hoitamista;
G. ottaa huomioon, että Tatmadaw, joka on selvästi tietoinen alhaisesta kannatuksestaan kansan parissa, kieltäytyi hyväksymästä vaalitulosta ja viittasi väitetysti laajoihin vaalipetoksiin esittämättä kuitenkaan mitään todisteita; ottaa huomioon, että Myanmarin vaalilautakunta ja vaalitarkkailijat eivät vahvistaneet Tatmadawin esittämiä väitteitä;
H. ottaa huomioon, että Myanmarin perustuslaissa säädetään, että ainoastaan presidentti voi lakkauttaa siviilihallinnon; ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2021 tehty sotilasvallankaappaus oli siten perustuslain vastainen, sillä presidentti Win Myint pidätettiin laittomasti;
I. ottaa huomioon, että Tatmadaw asetti kenraali Myint Swen virkaa toimittavaksi presidentiksi; ottaa huomioon, että armeijan komentaja, kenraali Min Aung Hlaing, joka on kansainvälisissä pakoteluetteloissa osallistuttuaan muslimivähemmistön vainoamiseen, on todennäköisesti edelleen ylin päätöksentekijä;
J. ottaa huomioon, että vallankaappauksen jälkeen armeija on rajoittanut voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja asettanut tiedotusvälineille tiukkoja rajoituksia, kuten estänyt täysin pääsyn internetiin ja sosiaalisen median alustoihin; ottaa huomioon, että kansainväliset tarkkailijat syyttävät Tatmadawia vallankaappausta koskevan yleisen mielipiteen manipuloinnista valeuutisten avulla;
K. ottaa huomioon, että armeija on ottanut tavaksi syrjäyttää poliittiset haastajat ja kriitikot syyttämällä heitä epämääräisistä rikoksista; ottaa huomioon, että Aung San Suu Kyi pidätettiin ja sai myöhemmin syytteen ainakin kymmenen radiopuhelimen laittomasta maahantuonnista; ottaa huomioon, että syrjäytetty presidentti Win Myint pidätettiin 1. helmikuuta 2021 koronaviruksen johdosta annettujen hätätilamääräysten rikkomisen vuoksi ja että häntä syytetään siitä, että hän tervehti kannattajia autossaan viime vuoden vaalikampanjan aikana; ottaa huomioon, että jos heidät todetaan syylliseksi, he voivat joutua jopa kolmeksi vuodeksi vankilaan; ottaa huomioon, että rikostuomio voisi estää heitä palaamasta julkiseen virkaan;
L. ottaa huomioon, että vuosikymmeniä kestäneen ja vuonna 2012 vain osittain päättyneen sotilashallinnon tuloksena Tatmadaw kärsii huonosta julkisuuskuvasta ja sitä pelätään julmuutensa vuoksi; ottaa huomioon, että noin sata ryhmää on liittynyt kansalaistottelemattomuusliikkeeseen, joka on vaatinut lakkoja muun muassa terveydenhuoltoalalle;
M. ottaa huomioon, että demokratian kamppailu ja armeijan tukahdutustoimet ovat jatkuneet Myanmarissa pitkään; ottaa huomioon, että maan itsenäistyttyä Isosta-Britanniasta vuonna 1948 ja erityisesti vuosien 1962–2015 välisenä pitkänä ajanjaksona armeija pysyi tiukasti vallassa ja rajoitti kaikkea demokraattista kehitystä, myös kansalaisjärjestöjä, ja ihmisoikeuksia sekä vangitsi opposition aktivisteja, kuten vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saajan Aung San Suu Kyin, joka oli kotiarestissa suuren osan vuosien 1989 ja 2010 välisestä ajasta;
N. ottaa huomioon, että nykyisessä vuonna 2008 voimaan tulleessa perustuslaissa on vakavia demokraattisia puutteita, sillä siinä taataan Tatmadawille 25 prosenttia parlamentin paikoista ja siten veto-oikeus muihin perustuslain muutoksiin, jotka edellyttäisivät 75:tä prosenttia äänistä; ottaa huomioon, että perustuslaissa taataan lisäksi, että turvallisuusjoukot, poliisi sekä sisäasiain-, puolustus- ja rajaministeriöt ovat täysin Tatmadawin vallassa;
O. ottaa huomioon, että useiden mielenosoitusten ja sisäisten kiistojen jälkeen maa alkoi 2010-luvun alussa vähitellen avautua demokraattisesti, mikä johti kansalaisvapauksien lisääntymiseen ja myös demokratian varovaiseen edistymiseen, mikä oli nähtävissä vuoden 2015 yleisvaaleissa sekä täytevaaleissa, jotka oppositiopuolue Kansallisen demokratian liitto voitti suurelta osin;
P. ottaa huomioon, että vaikka Myanmarissa onkin ollut puolidemokraattinen siviilihallitus vuodesta 2015 lähtien, yleisen tilanteen arkaluonteisuuden vuoksi ilmapiiri Myanmarissa on edelleen herkkä ja kireä, sillä demokratiaa puolustavien tahojen ja Tatmadawin näkemykset maansa tulevaisuudesta eroavat toisistaan perustavanlaatuisella tavalla huolimatta siitä, että ne ovat samoilla linjoilla tietyissä talouden kehityshankkeissa ja talousuudistuksissa;
Q. ottaa huomioon, että 2010-luvulla alkanutta Myanmarin demokraattista avautumista ajoi suurelta osin taloudellisen kehityksen tarve maassa, joka oli kärsinyt ankarista kansainvälisistä pakotteista sotilashallinnon ja synkän ihmisoikeustilanteen seurauksena; ottaa huomioon, että maltillisten demokraattisten uudistusten seurauksena joistakin kansainvälisistä pakotteista luovuttiin hiljalleen, mikä mahdollisti taloudellisen kehityksen ja hyödytti suurta osaa Myanmarin väestöstä;
R. ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti ne, jotka kohdistuvat Myanmarin muslimivähemmistöön ja etenkin rohingya-väestöön, jota Myanmarin hallitus ei ole tunnustanut maansa etniseksi ryhmäksi, ovat jatkuneet myös demokraattisen avautumisen jälkeen ja että ne kulminoituivat traagisella tavalla vuoden 2017 julmuuksiin, joita YK luonnehti etniseksi puhdistukseksi ja jotka saivat ihmiset pakenemaan valtavina joukkoina naapurimaahan Bangladeshiin; ottaa huomioon, että rohingya-vähemmistöä vainotaan edelleen tänäkin päivänä huolimatta kansainvälisen yhteisön esittämistä lukuisista vaatimuksista;
S. ottaa huomioon, että Myanmarin hallitus jätti suurelta osin huomiotta kansainväliset kehotukset lopettaa etniset puhdistukset rohingyoja vastaan ja parantaa heidän tilannettaan; ottaa huomioon, että tämän seurauksena syyskuussa 2019 Euroopan parlamentti lopulta erotti Myanmarin silloisen valtiollisen neuvonantajan ja ulkoministerin Aung San Suu Kyin määräajaksi Saharov-palkinnon verkoston toiminnasta hänen toimettomuutensa johdosta näissä laajasti dokumentoiduissa ihmisoikeusloukkauksissa; ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkauksista on sittemmin määrätty kansainvälisiä pakotteita armeijaa ja muun muassa sitä johtavaa komentajaa, kenraali Min Aung Hlaingia vastaan;
T. ottaa huomioon, että Myanmarissa on 135 etnistä ryhmää, joita ovat muun muassa rohingyat, karenit, rakhinet, shanit ja chinit; ottaa huomioon, että sisäiset konfliktit ovat traagisesti johtaneet tuhansien ihmishenkien menetykseen viime vuosikymmeninä; ottaa huomioon, että Karenin osavaltiossa hiljattain tapahtuneiden yhteenottojen seurauksena 4 000 ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan joulukuusta 2020 lähtien;
U. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vuodesta 2013 lähtien tukenut poliittisesti ja taloudellisesti Myanmarin siirtymistä demokratiaan ja ponnistellut valtavasti rauhan, ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämiseksi maassa; ottaa huomioon, että lokakuussa 2015 EU allekirjoitti koko maan kattavan tulitaukosopimuksen kansainvälisenä todistajana, mikä kuvastaa sen keskeistä roolia rauhanprosessin tukemisessa; ottaa huomioon, että EU myönsi Myanmarille kehitysapuna 688 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020; ottaa huomioon, että Myanmar hyötyy ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn mukaisista kauppaetuuksista, joiden ansiosta EU:n sisämarkkinoille pääsee ilman tulleja ja kiintiöitä;
V. ottaa huomioon Myanmarin strategisen sijainnin Bengalinlahdella ja toteaa, että se on yrittänyt pitkään hyötyä Yhdysvalloista, Euroopasta ja Kiinasta sekä muista maista tulevista kansainvälisistä investoinneista ja rahoituksesta ja houkutella niitä;
W. ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF siirsi Myanmarille 350 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria hätärahoitusta koronaviruksen johdosta vallankaappausta edeltäneellä viikolla;
X. ottaa huomioon, että Tatmadawia ja sen kenraaleja syytetään laajasti korruptiosta ja että ne ovat vahvasti osallisina Myanmarin taloudessa, sillä ne omistavat vaikutusvaltaisia konglomeraatteja, hallitsevat arvokkaan jaden ja puutavaran kauppaa maassa, hallinnoivat satamien ja patojen kaltaista infrastruktuuria sekä johtavat pankki- ja vakuutustoimintaa, sairaaloita, kuntosaleja ja tiedotusvälineitä; ottaa huomioon, että sotilasvallankaappaus vaarantaa kansainvälisten investointien, matkailun ja rahoituksen jatkumisen;
Y. ottaa huomioon, että useat kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Intia, Australia ja Kanada, ovat tuominneet vallankaappauksen, kritisoineet sitä ja ilmaisseet huolestuneisuutensa sen johdosta; ottaa huomioon, että Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) puheenjohtaja antoi julkilausuman, jossa kannustetiin ”vuoropuheluun, sovintoon ja normaalitilanteeseen palaamiseen”;
Z. ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin Guterresin mukaan vallankaappausta on täysin mahdoton hyväksyä; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston lehdistötiedotteessa ilmaistiin syvä huoli Myanmarin sotilaallisesta vallankaappauksesta ja kehotettiin vapauttamaan välittömästi maan vaaleilla valittu johtaja Aung San Suu Kyi ja presidentti Win Myint; ottaa huomioon, että Kiina ja Venäjä estivät tiukemman tekstin hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa; ottaa huomioon, että Myanmaria käsittelevä YK:n erityisraportoija Tom Andrews antoi 7. helmikuuta 2021 julkilausuman, jossa YK:n ihmisoikeusneuvostoa ja muita sidosryhmiä kehotettiin kutsumaan välittömästi koolle erityisistunto;
1. ilmaisee myötätuntonsa ja tukensa Myanmarin kansalle sen rauhanomaisessa ja oikeutetussa kamppailussa demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta;
2. tuomitsee jyrkästi Myanmarin sotilasvallankaappauksen ja kehottaa Tatmadawia kunnioittamaan marraskuussa 2020 pidettyjen demokraattisten vaalien tulosta kaikilta osin ja palauttamaan välittömästi siviilihallinnon, lopettamaan poikkeustilan ja antamaan kaikkien vaaleilla valittujen parlamentin jäsenten ryhtyä hoitamaan edustajantointaan perustuslaillisen järjestyksen ja demokraattisten normien palauttamiseksi, jotta ei vaaranneta kaikkea viime vuosina saavutettua demokraattista edistystä;
3. vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta presidentti Win Myintin, valtakunnallisen neuvonantajan Aung San Suu Kyin ja kaikki muut henkilöt, jotka on pidätetty laittomasti vaalivilpin tai väärennettyjen tulosten tai muiden järjettömien ja perusteettomien syytösten verukkeella; muistuttaa Tatmadawia siitä, että tällaiset väitteet heikentävät entisestään sen uskottavuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla; korostaa, että Myanmarin armeijan on selvennettävä, millä oikeudellisilla perusteilla pidätetyt henkilöt otettiin säilöön, ja että sen on myös taattava, että heidän oikeuksiaan, mukaan lukien suojelu kaltoinkohtelulta, kunnioitetaan täysimääräisesti ja että he saavat ottaa yhteyttä valitsemiinsa asianajajiin ja perheisiinsä;
4. toistaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan tekemän tarjouksen, jonka mukaan Euroopan unioni on valmis tukemaan vuoropuhelua kaikkien sellaisten keskeisten sidosryhmien kanssa, jotka haluavat vilpittömästi ratkaista tilanteen ja palauttaa perustuslaillisen järjestyksen Myanmariin;
5. arvostelee voimakkaasti kansalais- ja ihmisoikeuksien rajoittamista sekä sanan- ja kokoontumisvapauteen kohdistettuja rajoituksia ja tuomitsee tässä yhteydessä myös tiedotusvälineiden vapauden rajoittamisen internetin katkaisemisen sekä Facebookin ja Twitterin kaltaisten sosiaalisen median alustojen rajoittamisen ja estämisen avulla;
6. korostaa, että tietoliikenteen pimentäminen aiheuttaa väestölle uuden uhan meneillään olevan covid-19-pandemian lisäksi ja samoin tekee myös käynnissä oleva aseellisten ryhmien sisäinen konflikti, joka vaarantaa siviiliväestön useissa osissa maata; painottaa siksi, että puhelin- ja internetyhteydet on palautettava käyttöön välittömästi ja kattavasti;
7. tuo esille varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausuman, jonka mukaan Euroopan unioni odottaa, että niin Myanmarin kuin unionin jäsenvaltioidenkin kansalaisten turvallisuus taataan kaikissa olosuhteissa, ja harkitsee kaikkia käytössä olevia keinoja demokratian tukemiseksi;
8. ilmaisee kunnioituksensa Myanmarin kansalle, joka on kestänyt sotilaallisen hallinnon alla vuosikymmeniä ja joka rajallisista demokraattisista vapauksistaan huolimatta pyrkii tekemään Myanmarista demokratian, ja antaa sille tunnustusta siitä vaikuttavasta asiasta, että vuoden 2020 vaaleissa äänestysprosentti oli noin 70, eli korkeampi kuin useimmissa Euroopan maiden vaaleissa, mikä on selvä osoitus kansalaisten halukkuudesta osallistua maansa demokraattiseen hallintoon;
9. toistaa tukevansa voimakkaasti Myanmarin kansalaisyhteiskuntaa ja demokratian puolestapuhujia ja kehottaa EU:ta ja sen toimielimiä jatkamaan ponnistelujaan kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi nykyisen sotilashallituksen asettamista ja mahdollisesti jatkuvista rajoituksista huolimatta;
10. uskoo edelleen vakaasti, että demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat olennaisen tärkeitä kestävän ja aidosti osallistavan talouskasvun ja vaurauden saavuttamiseksi;
11. muistuttaa, että vaikka Aung San Suu Kyi ei ole tuominnut riittävän vahvasti Myanmarin vähemmistöihin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia, hän symboloi edelleen Myanmarin kansalle demokraattisia pyrkimyksiä ja tavoitteita oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman tulevaisuuden saavuttamisesta; pitää tässä yhteydessä kunnioitettavana hänen henkilökohtaista elämäntarinaansa ja toistaa aiemman kehotuksen hänen välittömästä vapauttamisestaan sekä uskoo vakaasti, että hän kytkeytyy jatkossakin tiiviisti kotimaansa tulevaisuuteen;
12. ilmaisee huolensa siitä, että Tatmadaw levittää yhä enemmän väärennettyä ja manipuloitua tietoa Myanmarissa, ja panee merkille tällaisten valeuutisten kasvavan määrän paitsi Myanmarissa myös muilla kiista- tai konfliktialueilla ympäri maailmaa; toteaa, että tämä on huolestuttava suuntaus, johon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi yhdessä kansainvälisten liittolaistensa kanssa pyrittävä vastaamaan tyydyttävällä tavalla;
13. muistuttaa, että Myanmarin on täytettävä demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteensa ja sitoumuksensa, jotka ovat olennainen osa ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään Tatmadawiin kohdistuvaa painostusta ja ryhtymään kaikkiin käytössään oleviin toimiin varmistaakseen vaaleilla valittujen viranomaisten paluun valtaan; kehottaa komissiota ottamaan huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja harkitsemaan uusien suojatoimenpiteiden toteuttamista pitäen samalla mielessä aiemmin myönnettyjen kauppaetuuksien myönteiset vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja siviilitalouteen;
14. kehottaa EU:n toimielimiä ja muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia seuraamaan tarkasti Tatmadawin ja sen jäsenten rahaliikennettä ja selvittämään, millaisiin asianmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, mikäli Myanmarin tilanne ei kohene tai jopa heikkenee entisestään;
15. muistuttaa Tatmadawia siitä, että IMF:n koronaviruksen johdosta äskettäin antamaa hätärahoitusta on käytettävä pandemiaan liittyvien talouden takaiskujen ja terveysongelmien korjaamiseen, ja toistaa, että IMF ja muut kansainväliset elimet seuraavat tilannetta tiiviisti; korostaa, että Tatmadawin toimilla on vaikutusta kansainvälisten elinten tuleviin päätöksiin;
16. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin, Intian, Australian, Kanadan ja erityisesti ASEAN-maiden, kanssa ja tehostamaan yhdessä kantoja ja hankkeita, jotta voidaan pyrkiä palauttamaan Myanmarin siviilihallitus valtaan mahdollisimman pian;
17. antaa tukensa Myanmaria käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle Tom Andrewsille ja suhtautuu myönteisesti EU:n ja YK:n sekä muiden kansainvälisten järjestöjen Myanmaria koskevaan tiiviiseen yhteistyöhön;
18. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa avaamaan viestintäkanavan Kiinan ja Venäjän hallitusten suuntaan, jotta voidaan sopia yhteisistä eduista ja kannoista Myanmariin liittyen; kehottaa lisäksi Kiinaa ja Venäjää osallistumaan aktiivisesti kansainväliseen diplomatiaan ja kantamaan vastuunsa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä ja odottaa niiden toimivan rakentavasti Myanmarin tilanteen tarkastelussa;
19. suhtautuu myönteisesti ASEANin puheenjohtajan julkilausumaan ”The Developments in the Republic of the Union of Myanmar”, jossa korostettiin demokratian ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kuten myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja suojelun merkitystä;
20. muistuttaa, että Myanmar on pohjimmiltaan monietninen; kehottaa Tatmadawia kunnioittamaan kunkin etnisen ryhmän luovuttamattomia oikeuksia ja korostaa, että Euroopan unioni seuraa edelleen tiiviisti sotilasjohdon toimia, joita se kohdistaa vähemmistöihinsä, erityisesti rohingyoihin, jotka ovat jo aiemmin kärsineet suunnattomista julmuuksista; ilmaisee tässä yhteydessä kiitoksensa ja kunnioituksensa Bangladeshin hallitukselle ja kansalle siitä, että ne ovat ottaneet vastaan noin miljoona rohingya-pakolaista Myanmarista ja tarjoavat heille edelleen suojaa; korostaa erityisesti, että Myanmar on viime kädessä vastuussa näistä pakolaisista ja sen on varmistettava, että heidät palautetaan ja kotoutetaan uudelleen Myanmariin turvallisella, inhimillisellä ja hallitulla tavalla;
21. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa seuraamaan tarkasti Myanmarin tilannetta ja kehottaa tätä raportoimaan säännöllisesti parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle asianmukaisen parlamentaarisen vuoropuhelun varmistamiseksi tästä tärkeästä ja huolestuttavasta tilanteesta;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Japanin, Intian, Australian, Kanadan ja ASEAN-maiden hallituksille ja parlamenteille, Aasia–Eurooppa-kokoukselle, ASEANin parlamenttien välisen yleiskokouksen sihteeristölle, YK:n pääsihteerille, Pyidaungsu Hluttawille (Myanmarin liiton yleiskokoukselle), sekä Myanmarin presidentille, valtiolliselle neuvonantajalle ja armeijalle.