PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n julistamisesta hlbtiq-vapauden alueeksi
3.3.2021 - (2021/2557(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Roberta Metsola, Jeroen Lenaers, Maria Walsh, Isabel Wiseler‑Lima, Andrzej Halicki, Vladimír Bilčík
PPE-ryhmän puolesta
Cyrus Engerer, Marc Angel, Łukasz Kohut, Leszek Miller, Robert Biedroń, Marek Belka, Evin Incir, Johan Danielsson, Włodzimierz Cimoszewicz
S&D-ryhmän puolesta
Sophia in ’t Veld, Pierre Karleskind
Renew-ryhmän puolesta
Terry Reintke, Tineke Strik, Sylwia Spurek, Alice Kuhnke, Rasmus Andresen, Gwendoline Delbos‑Corfield, Saskia Bricmont, Romeo Franz, Damian Boeselager, Sergey Lagodinsky, Patrick Breyer, Damien Carême, Ernest Urtasun, Grace O’Sullivan, Rosa D’Amato, Caroline Roose, Henrike Hahn, Marie Toussaint, Hannah Neumann, Kira Marie Peter‑Hansen, David Cormand, Daniel Freund, Francisco Guerreiro, Eleonora Evi, Sara Matthieu, Monika Vana, Claude Gruffat, Kim Van Sparrentak, Ignazio Corrao, Tilly Metz, Yannick Jadot, Alexandra Geese, Michael Bloss, Anna Cavazzini
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Malin Björk
The Left -ryhmän puolesta
B9‑0166/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n julistamisesta hlbtiq-vapauden alueeksi
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja),
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/194/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY[2],
– ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun direktiivin 2004/113/EY[3],
– ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY[4],
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,
– ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698),
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman hlbti-ihmisten tasa-arvon edistämistä koskevien toimien luettelon tulevaisuudesta (2019–2024)[5],
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman hlbti-henkilöihin kohdistuvasta julkisesta syrjinnästä ja vihapuheesta, mukaan lukien hlbti-vapaat alueet[6],
– ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2019 käynnistämän EU:n hlbt-tutkimuksen tulokset,
– ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta[7],
– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja[8],
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 31. maaliskuuta 2010 jäsenvaltioille antaman suosituksen toimenpiteistä seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi (CM/Rec(2010)5) sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymät normit,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 3. joulukuuta 2020 päivätyn muistion hlbti-henkilöiden leimaamisesta Puolassa,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston paikallishallintoasiain kongressin ajankohtaisasioiden valiokunnassa käydyn keskustelun ja sen 27. tammikuuta 2021 antaman raportin ”Tiedonhankintaraportti paikallisviranomaisten roolista hlbtiq-henkilöiden tilanteen ja oikeuksien osalta Puolassa” sekä sen 10. helmikuuta 2021 antaman raportin ”Hlbtiq-henkilöiden suojeluhlbtiq-vastaisen vihapuheen ja syrjinnän lisääntymisen yhteydessä: paikallis- ja alueviranomaisten rooli”,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että hlbtiq-oikeudet ovat ihmisoikeuksia;
B. ottaa huomioon, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus ja sitä olisi kunnioitettava kaikilta osin; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet perusoikeuksien kunnioittamista, takaamista, suojelemista ja noudattamista koskevia kansainvälisen oikeuden ja EU:n perussopimusten mukaisia velvoitteita ja velvollisuuksia; ottaa huomioon, että eriarvoisuuden torjuminen EU:ssa on yhteinen tehtävä, joka edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja toimia kaikilla hallinnon tasoilla;
C. ottaa huomioon, että maaliskuusta 2019 lähtien yli 100 aluetta, piirikuntaa ja kuntaa eri puolilla Puolaa on antanut päätöslauselmia, joissa ne ovat julistautuneet vapaiksi niin sanotusta hlbti-ideologiasta, tai hyväksynyt ”perheoikeuksien alueellisia peruskirjoja”; ottaa huomioon, että Unkarin Nagykátan kaupunki hyväksyi marraskuussa 2020 päätöslauselman, jossa kielletään hlbtq-propagandan levittäminen ja edistäminen; ottaa huomioon, että näissä päätöslauselmissa syrjitään suoraan ja välillisesti hlbtiq-henkilöitä; ottaa huomioon, että hlbt-vapaita alueita koskevissa päätöslauselmissa vastustetaan ”hlbt-liikkeen ideologiaa” ja kehotetaan paikallishallintoja pidättymään kaikista toimista, joilla edistetään suvaitsevaisuutta hlbtiq-henkilöitä kohtaan, muun muassa peruuttamalla taloudellinen tuki järjestöiltä, jotka pyrkivät edistämään syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa; ottaa huomioon, että ”perheoikeuksien alueellisissa peruskirjoissa” käytetään hyvin kapeaa perheen määritelmää ja kehotetaan kuntia suojelemaan perheen oikeuksia kaikissa politiikoissaan, aloitteissaan ja rahoituksessaan; toteaa, että alueellisissa peruskirjoissa, joissa keskitytään ainoastaan tämäntyyppisiin perheisiin, kehotetaan epäsuorasti syrjimään kaikkia muita perhemuotoja, erityisesti yksinhuoltajaperheitä, samaa sukupuolta olevien parien perheitä ja sateenkaariperheitä, ja pidättymään antamasta rahoitustukea hankkeille ja aloitteille, joilla suojellaan ja edistetään perusoikeuksia, järjestetään syrjinnän vastaista koulutusta tai tuetaan muulla tavoin tasa-arvoa ja hlbtiq-henkilöitä;
D. ottaa huomioon, että Puolan ihmisoikeusvaltuutettu on pannut vierille yhdeksän valitusta joistakin alueista, piirikunnista ja kunnista, jotka ovat antaneet päätöslauselmia siitä, että ne ovat vapaita hlbt-ideologiasta, mikä on johtanut siihen, että hallintotuomioistuimet ovat julistaneet neljä päätöslauselmaa perustuslain vastaisiksi; ottaa huomioon, että tammikuussa 2021 Puolan Nowa Dęban kaupunki peruutti päätöslauselmansa julistautua vapaaksi niin sanotusta hlbt-ideologiasta sen jälkeen, kun kaupunki oli menettänyt Irlannin Fermoyn kaupungin kanssa tehdyn ystävyyskaupunkisopimuksen; ottaa huomioon, että Puolan Sztumin piirikunta peruutti syyskuussa 2020 päätöslauselmansa, jolla hyväksyttiin perheoikeuksien alueellinen peruskirja, ja että Tomaszów Mazowieckin kaupunki peruutti lokakuussa 2020 päätöslauselmansa samasta aiheesta;
E. ottaa huomioon, että Norja päätti olla myöntämättä rahoitusta Puolan sellaisille alueille, piirikunnille ja kunnille, jotka olivat hyväksyneet päätöslauselmia, joissa ne julistautuvat vapaiksi niin sanotusta hlbti-ideologiasta, tai hyväksyneet ”perheoikeuksien alueellisia peruskirjoja”; ottaa huomioon, että komissio on hylännyt ystävyyskaupunkiohjelmansa mukaista EU:n rahoitusta koskevat hakemukset Puolan kaupungeilta, jotka olivat hyväksyneet hlbti-vapaita alueita tai perheoikeuksia koskevia päätöslauselmia; ottaa huomioon, että kaikissa yhteisiä säännöksiä koskevien asetusten 2021–2027 nojalla hallinnoitavissa EU:n rahastoissa on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta ja kunnioitettava perussopimuksessa vahvistettuja perusoikeuksia, myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ja että työnantajina toimivien kuntien on noudatettava neuvoston direktiiviä 2000/78/EY, jossa asiassa C-507/18 Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI annetun tuomion mukaisesti kielletään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä ja häirintä työssä[9];
F. ottaa huomioon, että kolme kansalaisjärjestöä esitti komissiolle oikeudellisen kantelun, jossa korostettiin, että ”perheoikeuksien alueelliset peruskirjat” ja päätöslauselmat, joiden mukaan alueet, piirikunnat ja kunnat ovat vapaita niin sanotusta hlbti-ideologiasta, johtavat hlbtiq-henkilöiden syrjintään ja rikkovat siten yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettua neuvoston direktiiviä 2000/78/EY sekä perusoikeuskirjan 15 ja 21 artiklaa, jotka koskevat vapautta valita ammatti ja oikeutta tehdä työtä sekä syrjimättömyyttä; ottaa huomioon, että komissio ei ole tähän mennessä vastannut tähän oikeudelliseen kanteluun eikä tunnustanut virallisesti unionin oikeuden rikkomista;
G. ottaa huomioon, että niin kutsutusta hlbt-ideologiasta vapautta koskevien päätöslauselmien tai ”perheoikeuksien alueellisten peruskirjojen” hyväksyminen on osa laajempaa kontekstia, jossa hlbtiq-yhteisöön kohdistuu Puolassa yhä enemmän syrjintää ja hyökkäyksiä, joihin kuuluu seksuaalisuuden, identiteetin ja ilmaisun moninaisuuden luonnehtiminen vaaralliseksi ideologiaksi, viranomaisten, vaaleilla valittujen virkamiesten – myös nykyisen presidentin – ja hallitusta myötäilevän median lisääntyvä vihapuhe sekä hlbtiq-oikeuksia puolustavien aktivistien pidätykset, Pride-kulkueisiin, tiedotuskampanjoihin ja -toimiin kohdistetut hyökkäykset ja kiellot, myös kouluissa, ja syrjivät hlbt-vastaiset mielenosoitukset; ottaa huomioon, että viranomaisten vihapuhe legitimisoi hlgtiq-henkilöihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän ilmapiirin ja lisää sitä; ottaa huomioon, että sananvapauden harjoittaminen sisältää myös erityisesti viranomaisia, poliitikoita ja mielipidejohtajia koskevia velvollisuuksia ja vastuita ja että nämä eivät saisi osallistua vihapuheeseen tai minkäänlaiseen hlbtiq-henkilöitä leimaavaan keskusteluun, ja niiden olisi tuomittava ja torjuttava tiukasti tällaiset narratiivit ja leimaaminen, myös silloin, kun niitä ilmaisevat yksityiset osapuolet;
H. ottaa huomioon, että puolalaiset aktivistit, jotka vastustavat niin kutsutusta hlbt-ideologiasta vapautta koskevia päätöslauselmia ja ”perheoikeuksien alueellisia peruskirjoja” ja tiedottavat niistä yleisölle, joutuvat työnsä vuoksi strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden (SLAPP-kanteet) kohteiksi; ottaa huomioon, että paikallishallinnot tai fundamentalistiset järjestöt ovat nostaneet perusteettomia kanteita, joissa vaaditaan huomattavia taloudellisia korvauksia, puolalaisia aktivisteja, kuten ”Atlas of Hate”-verkkosivuston laatijoita ja ”hlbt-vapaa vyöhyke” -valokuvahankkeen perustajaa, vastaan, ja käynnistäneet herjauskampanjan, jolla aktivistit leimataan valehtelijoiksi siksi, että he käyttävät luovia vaikuttamisen välineitä; ottaa huomioon, että näiden toimien tarkoituksena on selvästi pelotella ja vaientaa kansalaisyhteiskuntaa; ottaa huomioon, että Puolan viranomaisten velvollisuutena on suojella täysimääräisesti kaikkia vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, myös hlbtiq-henkilöitä, vihamielisyydeltä ja hyökkäyksiltä ja antaa heille mahdollisuus harjoittaa toimintaansa vapaasti; ottaa huomioon, että parlamentin toistuvista kehotuksista huolimatta komissio ei ole ottanut käyttöön SLAPP-kanteiden vastaista lainsäädäntöä;
I. ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalle on toimitettu kaksi vetoomusta (nro 0448/2020 ja nro 0354/2020) aiheesta ”hlbti-vapaat alueet Puolassa”; ottaa huomioon, että vetoomuksista keskusteltiin vetoomusvaliokunnassa 26. tammikuuta 2021 mutta komissiolta saadun epätyydyttävän vastauksen vuoksi valiokunta odottaa komissiolta lisäselvitystä asiasta;
J. ottaa huomioon, että perusoikeusviraston toukokuussa 2020 julkaisemassa toisessa hlbti-tutkimuksessa tuodaan esiin, että suvaitsemattomuus ja väkivalta on Puolassa lisääntynyt hlbtiq-henkilöitä tai henkilöitä, jotka mielletään hlbtiq-henkilöiksi, kohtaan ja että tutkimukseen vastanneet puolalaiset hlbtiq-henkilöt eivät luota hallituksen pyrkimyksiin torjua syrjintää ja väkivaltaa; toteaa, että tällaisten vastaajien osuus oli Puolassa alhaisin koko unionissa (vain 4 prosenttia) kun taas vastaajien, jotka hyökkäyksen, ahdistelun tai uhkailun pelossa välttävät menemistä tiettyihin paikkoihin, osuus oli korkein (79 prosenttia); toteaa, että tämä osoittaa selvän yhteyden hlbtiq-fobisen hallinnon ja hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan lisääntymisen välillä;
K. ottaa huomioon, että parlamentti on jo kehottanut jäsenvaltioita kriminalisoimaan ”eheytyshoidon” käytännöt; ottaa huomioon, että seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvalta väkivallalta ja syrjinnältä suojelua käsittelevän YK:n riippumattoman asiantuntijan toukokuussa 2020 antamassa raportissa jäsenvaltioita kehotettiin kieltämään ”eheytyshoidon” käytännöt; ottaa huomioon, että käytäntöä harjoitetaan edelleen ainakin 69 maassa eri puolilla maailmaa, myös Euroopan unionissa, ja että raporttien mukaan EU:n jäsenvaltioissa eheytyshoidoissa on käytetty lääkitystä, psykoterapiaa ja rituaalipuhdistusta[10]; ottaa huomioon, että käytäntö on kielletty vain kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, nimittäin Maltassa ja Saksassa;
L. ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöiden oikeuksien vastustamiseen liittyy usein demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien tilanteen laajempi heikkeneminen; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on ilmaissut useissa päätöslauselmissaan syvän huolensa oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisestä Puolassa, erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja perusoikeuksien suojelun osalta; ottaa huomioon, että parlamentin aloitteeseen perustaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva EU:n järjestelmä, jota hallinnoidaan parlamentin, komission ja neuvoston välisellä toimielinten välisellä sopimuksella, ei ole vielä annettu asianmukaista vastausta;
M. ottaa huomioon, että parlamentti on ilmaissut kantansa useissa Puolan oikeusvaltio-, perusoikeus- ja demokratiatilannetta koskevissa päätöslauselmissaan ja todennut, että SEU-sopimuksen 2 artiklan arvoihin kohdistuu järjestelmätason uhka ja että kyseessä on selvä vaara siitä, että sitä loukataan vakavasti; ottaa huomioon, että Puolan viranomaisten kuulemiset, jotka neuvosto järjesti SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla vastauksena yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin Puolassa kohdistuviin uhkiin, eivät ole tuottaneet tuloksia; ottaa huomioon, että oikeusvaltion ja perusoikeuksien tilanteeseen Puolassa ei ole puututtu ja että tilanne on myös heikentynyt merkittävästi menettelyn käynnistämisen jälkeen, mikä koskee erityisesti hlbtiq-henkilöiden ja naisten perusoikeuksia; katsoo, että neuvoston olisi varmistettava, että SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla toteutettavissa kuulemisissa käsitellään myös uutta kehitystä ja arvioidaan perusoikeuksien loukkauksiin liittyviä riskejä;
N. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämässään puheessa unionin tilasta vuonna 2020, että hlbtiq-vapaat alueet ovat epäinhimillisiä alueita, eikä niillä ole sijaa unionissa; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja totesi myös, että hlbtiq on henkilön identiteetti eikä ideologia[11]; katsoo, että komission ja neuvoston olisi pidättäydyttävä oikeusvaltioperiaatteen kapeasta tulkinnasta; katsoo, että komission ei pitäisi epäröidä käyttää kaikkia välineitä, kuten rikkomusmenettelyjä, oikeusvaltioperiaatetta koskevaa toimintakehystä, SEU-sopimuksen 7 artiklaa sekä äskettäin hyväksyttyä asetusta unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, puuttuakseen hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksien loukkauksiin kaikkialla unionissa; ottaa huomioon, että uusi kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma voi auttaa rakentamaan syrjimätöntä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa asettamalla varoja hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa edistävien kansalaisjärjestöjen saataville;
O. ottaa huomioon, että vaikka hlbtiq-henkilöt kohtaavat Puolassa järjestelmällistä syrjintää, tämä on ongelma myös muualla EU:ssa ja että hlbtiq-henkilöiden jatkuvan syrjinnän ja häirinnän lievittämisessä on edistytty vain vähän tai ei lainkaan; ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöihin kohdistuva julkinen syrjintä, vihapuhe ja viharikokset ovat edelleen yleisiä kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että nämä hyökkäykset loukkaavat hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksia ja että viranomaisten reaktiot ovat liian usein riittämättömiä; ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöihin kohdistuu kaikissa jäsenvaltioissa yhä enemmän syrjintää kaikilla elämänaloilla, myös työssä ja kouluissa, ja että fyysiset, emotionaaliset ja seksuaaliset hyökkäykset ovat yleisiä sekä verkossa että sen ulkopuolella, mikä johtaa siihen, että hlbtiq-henkilöiden[12] ja erityisesti nuorten transihmisten itsemurhien määrä on huolestuttava;
P. ottaa huomioon, että transsukupuoliset henkilöt kohtaavat edelleen joitakin pahimmista syrjinnän, väkivallan ja vainon muodoista; ottaa huomioon, että komissio julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen ”Trans and intersex equality rights in Europe – a comparative analysis”; ottaa huomioon, että tutkimuksen kohteena olleista 31 maasta vain 13:lla on ainakin jossain määrin kansallista lainsäädäntöä, joka tarjoaa suojelua sukupuoli-identiteetin ja/tai sukupuoliominaisuuksien perusteella;
Q. ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa ei ole erityisiä, ainakin EU:n vähimmäisvaatimuksista kiinni pitäviä syrjinnän vastaisia lakeja, joilla suojellaan ihmisiä seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvalta syrjinnältä, vihapuheelta ja väkivallalta, ja toteaa, että jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet toimia tämän oikeudellisen puutteen korjaamiseksi; ottaa huomioon, että syrjimättömyyttä koskeva horisontaalinen direktiivi, jolla voitaisiin osittain täyttää tämä suojelua koskeva aukko muilla aloilla kuin työelämässä, on ollut jumissa neuvostossa yli kymmenen vuoden ajan; ottaa huomioon, että syrjinnän vastaisten oikeudellisten toimenpiteiden, sikäli kuin niitä on, täytäntöönpano on edelleen riittämätöntä monissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että komissio aikoo laajentaa SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan mukaista ”EU-rikosten” luetteloa kattamaan viharikokset ja vihapuheet myös silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin;
R. ottaa huomioon, että ainoastaan Malta, Portugali ja eräät Espanjan alueet ovat kieltäneet lääketieteellisten toimenpiteiden kohdistamisen intersukupuolisiin henkilöihin ilman heidän suostumustaan; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot noudattavat edelleen erittäin lääketieteellistä ja patologisoivaa lähestymistapaa;
S. ottaa huomioon, että Unkarin oikeudellinen kehitys on vakavasti haitannut hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksia; ottaa huomioon, että koontisäädöksen T/9934 33 artiklan hyväksyminen kieltää käytännössä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden sukupuolen laillisen tunnustamisen Unkarissa, altistaa heidät syrjinnälle ja loukkaa heidän oikeuttaan yksityisyyteen; ottaa huomioon, että Unkarin parlamentti hyväksyi joulukuussa 2020 perustuslakimuutoksia, joilla rajoitetaan entisestään hlbtiq-henkilöiden oikeuksia, jätetään huomioimatta transsukupuolisten ja ei-binääristen henkilöiden olemassaolo ja rajoitetaan heidän oikeuttaan perhe-elämään, sekä lain, jolla evätään avoparien adoptio-oikeus;
T. ottaa huomioon, että Latvian parlamentti alkoi tammikuussa 2021 tarkastella perustuslakimuutosta, jolla pyritään rajoittamaan perheen käsitteen laajentamista perustuslakituomioistuimen päätöksen mukaisesti, jossa tuomioistuin tunnusti työlain soveltamisen eri perhemalleihin ja velvoitti lainsäätäjän varmistamaan samaa sukupuolta olevien parien tukemisen ja suojelun;
U. ottaa huomioon, että Romanian senaatti hyväksyi kesäkuussa 2020 lakiehdotuksen, jolla kielletään toimet, joilla pyritään käsittelemään sukupuoli-identiteettiteoriaa koulutusympäristössä; ottaa huomioon, että Romanian presidentti kieltäytyi vahvistamasta lakia ja pyysi sen sijaan perustuslainmukaisuuden tarkistamista; ottaa huomioon, että Romanian perustuslakituomioistuin totesi joulukuussa 2020, että laki ei ole perustuslain mukainen; toteaa tämän osoittavan, että oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian tehokas keskinäinen valvonta jäsenvaltioissa on ratkaisevan tärkeää hlbtiq-henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi;
V. toteaa, että jos olet vanhempi yhdessä jäsenvaltiossa, olet vanhempi kaikissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että on tapauksia, joissa lapsilla, joilla on kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, on vaikeuksia, koska ei ole olemassa säännöksiä sellaisen syntymätodistuksen vastavuoroisesta tunnustamisesta, johon merkityt vanhemmat ovat samaa sukupuolta; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen tulevassa tuomiossa päätetään asiasta, jossa lapsella on kaksi lesboa äitiä ja lasta uhkaa tämän oikeudellisen puutteen vuoksi kansalaisuudettomuus; ottaa huomioon, että hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa kaavaillaan lainsäädäntöaloitetta tämän oikeudellisen puutteen korjaamiseksi ja vapaata liikkuvuutta koskevien vuoden 2009 suuntaviivojen tarkistamista, ja että ne molemmat on tarkoitus toteuttaa vuonna 2022; ottaa huomioon, että samaa sukupuolta olevat pariskunnat kohtaavat edelleen vaikeuksia käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa ja että siitä huolimatta komissio ei ole ehdottanut suhteiden vastavuoroista tunnustamista koskevan lainsäädännön käynnistämistä;
W. ottaa huomioon, että eriarvoisuuden torjuminen EU:ssa on yhteinen tehtävä, joka edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja toimia kaikilla hallinnon aloilla, ja että paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä keskeinen tehtävä; ottaa huomioon, että nämä viranomaiset ovat usein vastuussa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta ja tasa-arvon ja monimuotoisuuden vaalimisesta; ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressi on antanut päätöslauselman, jossa muistutetaan paikallisviranomaisten velvollisuuksista hlbtiq-henkilöiden oikeuksien suojelemisessa ja kehotetaan niitä nimittämään tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä paikallinen asiantuntija[13];
X. ottaa huomioon, että alueiden komiteaa on EU:n paikallis- ja alueviranomaisten edustajana pyydetty harkitsemaan toimivaltuuksiensa puitteissa toimia, joilla vastataan niin kutsuttujen hlbt-ideologiasta vapaiden alueiden kehittämiseen Puolassa;
Y. katsoo, että hlbtiq-henkilöillä olisi kaikkialla Euroopan unionissa oltava vapaus elää ja osoittaa julkisesti seksuaalinen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa ja sukupuoliominaisuutensa pelkäämättä suvaitsemattomuutta, syrjintää tai vainoa näillä perusteilla; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa taataan oikeus turvapaikkaan; ottaa huomioon, että yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä ja sen uudistamisen yhteydessä on varmistettava haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, myös hlbtiq-henkilöiden, asianmukainen suojelu;
Z. ottaa huomioon, että sen sijaan, että syrjitään hlbtiq-henkilöitä, viranomaisten olisi kaikilla hallintotasoilla koko Euroopan unionissa suojeltava ja edistettävä kaikkien, myös hlbtiq-henkilöiden, tasa-arvoa ja perusoikeuksia ja varmistettava heidän oikeutensa täysimääräisesti;
1. julistaa täten Euroopan unionin hlbtiq-vapauden alueeksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.
- [1] EYVL L 303, 2.12.2002, s. 16.
- [2] EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
- [3] EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
- [4] EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
- [5] EUVL C 449, 23.12.2020, s. 146.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0101.
- [7] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0225.
- [8] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 66.
- [9] Tuomio 23.4.2020, Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI, C-507/18, EU:C:2020:289.
- [10] https://www.theparliamentmagazine.eu/news/article/meps-condemn-lgbt-conversion-therapy-in-appeal-to-european-commission
- [11] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/SPEECH_20_1655
- [12] A long way to go for LGBTI equality, FRA, 2020, https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf; 2020 Rainbow Europe report, ILGA-Europe, https://www.ilga-europe.org/rainboweurope/2020
- [13] https://rm.coe.int/protecting-lgbti-people-in-the-context-of-rising-anti-lgbti-hate-speec/1680a16129