PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Kolumbian rauhansopimuksen 5. vuosipäivästä
26.4.2021 - (2021/2643(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Jordi Solé, Diana Riba i Giner, Ernest Urtasun, Hannah Neumann, Ignazio Corrao, Bronis Ropė, Benoît Biteau, Francisco Guerreiro
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0227/2021
B9‑0229/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Kolumbian rauhansopimuksen 5. vuosipäivästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kolumbiasta, myös maan ihmisoikeustilanteesta, sekä päätöslauselmansa aiempien rauhanprosessien tukemiseksi,
– ottaa huomioon aseellisen konfliktin lopettamisesta ja vakaan ja kestävän rauhan rakentamisesta 24. marraskuuta 2016 allekirjoitetun Kolumbian vallankumouksellisten asevoimien (FARC–EP) ja Kolumbian hallituksen välisen lopullisen sopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Ecuadorin välisen kauppasopimuksen[1], joka allekirjoitettiin 26. heinäkuuta 2012 Brysselissä, sekä Euroopan unionin ja Kolumbian tasavallan välisen lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen[2], joka allekirjoitettiin 2. joulukuuta 2015,
– ottaa huomioon Kolumbian erityisten rauhanoikeusjärjestelyjen perustamisen,
– ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 26. helmikuuta 2021 antaman lausunnon ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvasta väkivallasta Kolumbiassa,
– ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2021 julkaistun YK:n pääsihteerin raportin turvallisuusneuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien Kolumbian tarkkailijaryhmästä ja YK:n pääsihteerin 24. helmikuuta 2021 päivätyn kirjeen turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 28. tammikuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen Kolumbiasta ja YK:n turvallisuusneuvoston 21. tammikuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen, jossa erityisedustaja esittelee kehityksen painopisteet Kolumbiassa ja jossa turvallisuusneuvoston jäsenet jakavat huolen tappavien hyökkäysten jatkumisesta,
– ottaa huomioon Kolumbiaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan Carlos Ruiz Massieun 21. huhtikuuta 2021 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien Kolumbian tarkkailijaryhmän 6. huhtikuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen YK:n pääsihteerin turvallisuusneuvostolle laatimasta neljännesvuosiraportista YK:n Kolumbian tarkkailijaryhmästä ja 26. maaliskuuta 2021 antaman lehdistötiedotteen hyökkäyksestä Corintossa Caucassa,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeustoimiston tiedottajan Liz Throssellin 19. helmikuuta 2021 esittämän huomion Kolumbian tutkinnasta, joka koskee aseellisessa konfliktissa todettuja ”vääriä positiivisia tuloksia”, ja YK:n ihmisoikeustoimiston 15. joulukuuta 2020 antaman julkilausuman, joka koskee Bachelet’n kehotusta Kolumbialle tehostaa suojelua väkivallan lisäännyttyä syrjäisillä alueilla,
– ottaa huomioon YK:n apulaispääsihteerin Amina Mohammedin Kolumbiaan tekemän kaksipäiväisen virtuaalivierailun päätteeksi 30. lokakuuta 2020 julkaistut päätelmät, joissa korostetaan, että naiset ovat Kolumbian rauhanrakentamisen tärkein liikkeellepaneva voima,
– ottaa huomioon 29. tammikuuta 2021 päivätyn verbaalinootin, jonka Kolumbian pysyvä edustusto Yhdistyneiden kansakuntien Geneven toimistossa osoitti Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle,
– ottaa huomioon 8. toukokuuta 2020 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun raportin Kolumbian ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean 14. maaliskuuta 2019 julkaisemat Kolumbiaa käsittelevän yhdeksännen määräaikaiskatsauksen loppupäätelmät,
– ottaa huomioon rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean 22. tammikuuta 2020 julkaisemat Kolumbiaa käsittelevän yhdistetyn 17.–19. määräaikaiskatsauksen loppupäätelmät,
– ottaa huomioon Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille vuonna 2016 myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon, jolla tunnustettiin tämän päättäväiset ponnistelut lopettaa maan yli 50 vuotta kestänyt sisällissota, jossa kuoli ainakin 220 000 Kolumbian kansalaista ja joka johti siihen, että liki kuusi miljoonaa ihmistä joutui siirtymään kotiseudultaan,
– ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2018 Escazússa, Costa Ricassa, allekirjoitetun alueellisen sopimuksen tiedonsaannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Kolumbian hallituksen ja Kolumbian vallankumouksellisten asevoimien (FARC–EP) välinen, 24. marraskuuta 2016 allekirjoitettu lopullinen sopimus aseellisen konfliktin lopettamisesta sekä vakaan ja kestävän rauhan rakentamisesta on merkittävä virstanpylväs vakaan, osallistavan ja kestävän rauhan rakentamisessa maahan; ottaa huomioon, että sopimuksessa tunnustetaan, että kaikki konfliktin uhrit eivät ole ainoastaan uhreja vaan ennen kaikkea kansalaisia, joilla on oikeuksia, erityisesti oikeus osallistua totuuden selvittämiseen ja oikeus saada korvaus aseellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa konfliktissa mahdollisesti kärsitystä vahingosta;
B. toteaa, että viisi vuotta lopullisen sopimuksen täytäntöönpanon aloittamisen jälkeen väkivallan määrä maassa on edelleen hirvittävä ja että se ilmenee muun muassa yhteiskunnan johtohahmojen surmaamisina, vangitsemisina ja pakkomuuttoina; katsoo, että Kolumbian suuri ja historiallinen tilaisuus on muuttunut hyvin huolestuttavaksi pysähtyneisyydeksi sopimuksen eräiden keskeisten kohtien osalta;
C. toteaa, että rauhansopimuksella luodulla siirtymäajan oikeusjärjestelmällä onnistutaan edelleen kertomaan totuus ja järjestämään oikeutta ja korvauksia Kolumbiassa vuosikymmeniä jatkuneen aseellisen konfliktin osapuolten kaikille uhreille, jotta varmistetaan, että tapahtunut ei enää toistu; ottaa huomioon, että Kolumbian erityiset rauhanoikeusjärjestelyt ovat muutaman vuoden sisällä toimintansa aloittamisesta toteuttaneet toimia, joilla ehkäistään se, että aseellisessa konfliktissa tehdyt vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja -rikkomukset jäävät rankaisematta, ja varmistetaan, että uhrit saavat hyvityksiä ja korvauksia kyseisistä loukkauksista; ottaa huomioon, että alkuperäiskansojen viranomaisten kanssa käytävän pysyvän ja joustavan vuoropuhelun käynnistämisessä edistytään koko ajan;
D. ottaa huomioon, että ympäristöaktivistien ja ihmisoikeuspuolustajien ja etenkin maata maatalousteollisuuden ja kaivosteollisuuden hankkeilta puolustavien aktivistien tilanne on edelleen erityisen vaikea; toteaa, että Kolumbia on tällä hetkellä vaarallisin maa ympäristön, maan ja ihmisoikeuksien puolustajien näkökulmasta, sillä 53 prosenttia kaikista ihmisoikeuksien puolustajien ja ympäristöaktivistien surmista maailmassa tehdään Kolumbiassa, jossa tällaisia tappoja kirjattiin 177 vuonna 2020;
E. toteaa, että pääsääntöisesti nämä rikokset jäävät rankaisematta ja että surmia edeltää usein verkossa ja sen ulkopuolella toteutettu mustamaalauskampanja, jolla on tarkoitus saattaa ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistien toiminta huonoon valoon; ottaa huomioon, että yritysten, sijoittajien ja paikallisviranomaisten vastuiden ja toiminnan sekä yhteisöjen oikeuksien, oikeus saada tietoa ehdotetuista hankkeista ja hylätä niitä mukaan luettuna, välillä on perustavanlaatuinen epäsuhta; ottaa huomioon, että tilanteessa, jossa ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden merkittävä heikkeneminen aiheuttavat vakavan riskin maailmanlaajuiselle elintarviketurvalle ja jossa alkuperäisyhteisöt ovat keskeisessä asemassa luonnon kestävän hoidon kannalta, alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajat ovat edelleen erityisessä vaarassa;
F. toteaa, että naispuoliset yhteiskunnan johtohahmot ja ympäristöaktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat ovat maassa erityisen alttiita väkivallan uhriksi joutumiselle ja että naisjohtajien ja naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien suojatoimia koskevassa kattavassa ohjelmassa on edistytty äärimmäisen vähän; ottaa huomioon, että sukupuolta käsittelevä erityisfoorumi ilmoitti joulukuussa 2020, että kymmenellä sen 16 jäsenestä ei ollut riittävää turvaa ja suojaa voidakseen hoitaa johtamistehtävänsä;
G. toteaa, että YK:n pääsihteerin turvallisuusneuvostolle laatiman, YK:n Kolumbian tarkkailijaryhmää koskevan neljännesvuosiraportin mukaisesti rauhansopimuksen kattavan täytäntöönpanon viisi painopistettä vuonna 2021, kun otetaan huomioon niiden toinen toisiaan vahvistava luonne, ovat seuraavat: varmistetaan entisten taistelijoiden, konfliktista kärsineiden yhteisöjen ja yhteiskunnallisten johtohahmojen suojelu ja turvallisuus, varmistetaan uudelleenkotouttamisprosessin kestävyys, vakiinnutetaan valtion integroitu läsnäolo konfliktista kärsineillä alueilla, vahvistetaan osapuolten välistä rakentavaa vuoropuhelua, ja vahvistetaan sovinnonteon edellytyksiä;
H. ottaa huomioon, että entisten taistelijoiden on edelleen muutettava muualle turvallisuutensa säilyttämiseksi samalla kun heidän sukulaisiaan, ennen kaikkea heidän elinkumppaneitaan ja lapsiaan, joita varten ei ole olemassa erityisiä tukimekanismeja, uhataan; ottaa huomioon, että rauhansopimuksen tekemisen jälkeen 262 entistä taistelijaa, joista seitsemän oli naisia, on surmattu ja että tämän lisäksi 59 taistelijaa on joutunut murhayrityksen kohteeksi ja 21 on kadonnut; toteaa, että väkivalta piinaa edelleen erityisesti nuoria entisiä taistelijoita ja konfliktista kärsineiden yhteisöjen jäseniä ja että rauhansopimuksen tekemisen jälkeen surmatuista entisistä taistelijoista 18 prosenttia oli alle 29-vuotiaita;
I. toteaa, että erityiset rauhanoikeusjärjestelyt määräsivät tammikuussa 2021 uudelleen vakauttamis- ja konsolidointiasioista vastaavaa presidentin neuvonantajaa esittämään turvallisuutta ja suojelua koskevan teknisen komitean puheenjohtajan ominaisuudessa entisten taistelijoiden turvallisuutta ja suojelua koskevan strategisen suunnitelman ja ilmaisivat huolensa siitä, että hallituksen ja valtion elinten toimet entisten taistelijoiden suojelemiseksi olivat riittämättömiä ja puutteellisesti koordinoituja; ottaa huomioon, että vakauttamis- ja konsolidointiasioista vastaava presidentin neuvonantaja esitteli maaliskuussa 2021 kyseisen strategisen suunnitelman kansallisen suojelun yksikön osastolle saadakseen palautetta poliittiselta Comunes-puolueelta;
J. toteaa, että naispuoliset FARC–EP:n entiset taistelijat ja Comunes-puolueen jäsenet kohtaavat yhä turvallisuushaasteita; ottaa huomioon, että rauhansopimuksella luoduilla turvallisuusmekanismeilla on perustettu komiteoita, joiden tehtävänä on antaa sukupuoleen liittyviä suosituksia; katsoo, että nämä komiteat ovat olennaisen tärkeitä naisiin kohdistuvien riskien käsittelemiseksi ja sukupuoleen liittyvien institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseksi;
K. ottaa huomioon, että väkivallan keskittyminen joillekin alueille johtuu valtion rajallisesta läsnäolosta, erityisesti julkisten sosiaalipalveluiden niukkuudesta, sekä yhteisöjen ja instituutioiden välisestä luottamuspulasta, vaikeasta köyhyydestä ja laittomasta taloustoiminnasta taistelevien laittomien aseellisten ryhmien rikollisjärjestöjen yleistymisestä;
L. toteaa, että Kolumbian hallitus vastaa entisten taistelijoiden kohtaamiin turvallisuushaasteisiin pääasiassa militarisoimalla asianomaiset alueet ja sijoittamalla ennaltaehkäisevänä turvatoimena entisille konfliktialueille armeijan ja poliisin yksikköjä koulutusta ja kotouttamista varten; toteaa, että turvallisuus entisten alueiden ulkopuolella aiheuttaa edelleen haasteita;
M. ottaa huomioon, että EU ja Kolumbia ovat ylläpitäneet poliittisia suhteita käymällä poliittista vuoropuhelua, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen 28. marraskuuta 2009 laaditun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti, ja että vuodesta 2009 lähtien ne ovat käyneet ihmisoikeuksiin keskittynyttä poliittista vuoropuhelua; ottaa huomioon, että EU ja Kolumbia ovat tehneet vuodesta 2013 tiivistä yhteistyötä talouden ja kaupan alalla Kolumbian ja Perun sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kauppasopimuksen mukaisesti, ja toteaa, että kyseinen sopimus sisältää ihmisoikeuksia koskevan määräyksen (1 artikla) ja ennen muuta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun;
N. ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnan keskeisen roolin rauhan rakentamisessa, ja että siihen kuuluu ihmisoikeuksia puolustavia järjestöjä, naisjärjestöjä, viljelijäyhteisöjä sekä afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen yhteisöjä, jotka ovat kehittäneet lukuisia aloitteita ja ehdotuksia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;
1. ilmaisee voimakkaan tukensa rauhansopimuksen täytäntöönpanolle ja vakaan ja kestävän rauhan rakentamiselle Kolumbiaan; korostaa, että rauhansopimuksen onnistunut täytäntöönpano ei ole ainoastaan Kolumbian vaan myös Euroopan unionin ja koko kansainvälisen yhteisön keskeinen painopiste;
2. tuomitsee mitä jyrkimmin kaiken konfliktin aiheuttaman kärsimyksen ja korostaa, että panemalla rauhansopimus kaikilta osin täytäntöön myötävaikutetaan merkittävästi sen varmistamiseen, että konfliktin uhreilla on oikeus saada täysimääräinen, aito ja oikeudenmukainen hyvitys kärsimistään fyysisistä, henkisistä ja aineellisista vahingoista ja että vastaavia tapahtumia ei koskaan enää koeta;
3. antaa tunnustusta Kolumbian hallituksen ja FARC–EP:n tekemälle merkittävälle poliittiselle työlle ja niiden osoittamalle realismille ja päättäväisyydelle, joiden avulla vastakkaisia näkemyksiä on voitu tuoda lähemmäksi toisiaan ja saatu vähitellen aikaan sitoutumista, joka mahdollisti rauhansopimuksen tekemisen;
4. pitää hälyttävinä ihmisoikeuksien suojeluun Kolumbiassa liittyviä valtavia haasteita ja on järkyttynyt maassa esiintyvän väkivallan hirvittävästä määrästä, sillä Kolumbiassa tehtiin vuonna 2020 53 prosenttia kaikista ympäristöaktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien surmista maailmassa;
5. toistaa kehotuksensa Kolumbian poliittiselle järjestelmälle ja instituutioille pitää ihmisoikeudet täysimääräisesti ja pysyvästi voimassa ja pyytää suojelemaan kaikkia ihmisoikeuksia Kolumbiassa puolustavia henkilöitä sekä kunnioittamaan oikeutta yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen mielenosoitukseen;
6. palauttaa mieleen, että Kolumbia on maa, jossa luonnon monimuotoisuus on toiseksi suurinta maailmassa; on tyrmistynyt siitä, että ympäristöaktivistit kohtaavat jatkuvasti syrjintää, heidät pakotetaan muuttamaan muualle ja he joutuvat väkivaltaisten hyökkäysten, usein myös murhien, kohteiksi vain siksi, että he suojelevat rauhanomaisesti ympäristöä; on erityisen huolestunut ympäristönsuojelijoiden ja heidän perheidensä kohtaamasta vakavasta turvattomuudesta, erityisesti covid-19-pandemian aikana, koska valtion toimet eivät ole saaneet aikaan myönteistä vaikutusta heidän olemassaolonsa ja hyvinvointinsa takaamiseen; kehottaa Kolumbian hallitusta tarjoamaan kiireellisesti suojelua ympäristönsuojelijoille ja ratifioimaan siksi Escazún sopimuksen; kehottaa komissiota erityisesti käynnistämään Escazún sopimusta tukevan ohjelman, jonka tarkoituksena on muun muassa avustaa Kolumbiaa sopimuksen ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, auttaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan sopimukseen ja sen täytäntöönpanoon ja tukea sopimuksen mukaisesti perustettua vapaaehtoisrahastoa;
7. pitää valitettavana, että Kolumbian hallitus vastaa yhteiskunnallisten johtohahmojen, ympäristöaktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien, entisten taistelijoiden ja yleisemmin paikallisväestön kohtaamiin turvallisuushaasteisiin pääasiassa militarisoimalla asianomaiset alueet ja sijoittamalla ennaltaehkäisevänä turvatoimena entisille konfliktialueille armeijan ja poliisin yksikköjä koulutusta ja kotouttamista varten; kehottaa Kolumbian hallitusta tässä yhteydessä asettamaan etusijalle paikallisyhteisöjen kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamisen ja ryhtymään kiireellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että uusia uhreja ei enää tule, esimerkiksi panemalla täytäntöön rauhansopimuksessa tarkoitetut kehitysohjelmat, kuten aluelähtöiset kehityssuunnitelmat ja laittomien viljelykasvien korvaamista koskeva kansallinen ohjelma, joiden painopisteinä olisi oltava valtiollisten siviililaitosten läsnäolon vahvistaminen alueiden militarisoinnin lisäämisen sijaan;
8. korostaa, että valtion vähäinen läsnäolo maan tietyillä alueilla, joka on jatkunut ja jonka vuosikymmeniä kestänyt konflikti on mahdollistanut, yhdistettynä yhteisöjen ja instituutioiden väliseen luottamuspulaan on osasyy väkivallan jatkumiseen; korostaa, että rauhansopimus on eri ohjelmiensa kautta alkanut tuoda yhteisöjä ja instituutioita lähemmäksi toisiaan rauhan, kehityksen ja oikeusvaltion edistämiseksi erityisesti alueilla, jotka ovat historiallisesti kärsineet konfliktista;
9. kehottaa kansallista vapautusarmeijaa (ELN) lopettamaan konfliktit ja väärinkäytökset ja sitoutumaan vakaasti ja päättäväisesti ja viipymättä rauhaan Kolumbiassa; kehottaa ELN:ää osallistumaan tähän liittyviin neuvotteluihin Kolumbian hallituksen kanssa ja organisoimaan itsensä FARC–EP:n tarjoaman esimerkin mukaisesti;
10. ilmaisee täyden tukensa siirtymäkauden oikeusjärjestelmälle ja totuuteen, oikeudenmukaisuuteen, korvauksiin ja toistumisen estämiseen perustuvan kokonaisvaltaisen järjestelmän kolmen osatekijän toimeksiannolle ja toiminnalle ja toteaa, että niiden kohtaamat haasteet eivät johdu pelkästään niille annettujen toimeksiantojen monimutkaisuudesta vaan myös niiden keskeisen tärkeää työtä haittaavien laittomien aseistettujen toimijoiden teoista; pitää myönteisinä kaikkia kokonaisvaltaisen järjestelmän kolmen osatekijän toimia, joilla on määrä luoda rauhanrakentamiseen perustuva tulevaisuus; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita ilmaisemaan edelleen tukeaan erityisille rauhanoikeusjärjestelyille, kadonneiksi oletettujen henkilöiden etsintäyksikölle ja totuuskomissiolle sekä kannustamaan niitä yhteisiin toimiin huolimatta lukuisista haasteista, jotka ne joutuvat kohtaamaan; on kuitenkin edelleen huolestunut lainsäädännön täytäntöönpanon viivästymisestä ja jo sovittujen oikeusalan muutosten, kuten rauhansopimuksen ja erityisten rauhanoikeusjärjestelyiden, hyväksymisen viivästymisestä;
11. korostaa yleisen syyttäjän viraston erikoistutkintayksikön keskeistä asemaa entisiä taistelijoita ja yhteiskunnallisia johtohahmoja vastaan tehtyihin rikoksiin syyllistyneiden ja niitä suunnitelleiden henkilöiden tuomisessa oikeuden eteen, rankaisemattomuuden torjumisessa ja sen varmistamisessa, että uusiutumattomuutta pidetään ensiarvoisen tärkeänä; kehottaa Kolumbian hallitusta ja yleisen syyttäjän virastoa varmistamaan, että yksikkö saa tarvitsemansa tuen ja resurssit, myös lisää voimavaroja paikallistasolle, jotta se voi toteuttaa toimeksiantonsa;
12. pitää valitettavana, että rauhansopimuksen täytäntöönpano on yleisesti ottaen jättänyt toivomisen varaa, mikä on syventänyt maan nykyisiä poliittisia ja yhteiskunnallisia jakolinjoja; kehottaa Kolumbian hallitusta vauhdittamaan sopimuksen kaikkien lukujen täytäntöönpanoa ja asettamaan sen ensisijaiseksi tavoitteekseen; panee huolestuneena merkille, että toistaiseksi vain noin 30 prosenttia rauhansopimuksen määräyksistä on pantu täysimääräisesti täytäntöön ja noin 20:tä prosenttia ei vielä ole yritettykään panna täytäntöön;
13. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, Kolumbian rauhanprosessin erityislähettilästä, EUH:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan Kolumbian hallituksen painostamista ja vaatimaan edelleen, että rauhansopimus pannaan kattavasti täytäntöön, että yhteiskunnallisiin johtohahmoihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuneista hyökkäyksistä vastuussa olevia rikollisrakenteita koskevassa tutkinnassa edistytään ja että takuut ja ennaltaehkäisevät turvatoimet pannaan täytäntöön, kansallisen turvallisuuskomission ja uusien puolisotilaallisten ryhmien hajottamiseen liittyvän erityistutkintayksikön toimeksiannon toteuttaminen mukaan luettuna;
14. muistuttaa tukevansa voimakkaasti kaikkia ihmisoikeuksien puolustajia ja ympäristönsuojelijoita Kolumbiassa ja heidän työtään; kehottaa EU:n edustustoa ja jäsenvaltioiden edustustoja maassa vahvistamaan tukeaan kansalaisyhteiskunnalle sen neuvotellessa Kolumbian viranomaisten kanssa ja käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä lisätäkseen tukeaan ihmisoikeuksien puolustajien ja ympäristöaktivistien työlle ja tarvittaessa helpottaakseen hätäviisumien myöntämistä ja tarjotakseen tilapäistä suojaa EU:n jäsenvaltioissa;
15. on huolestunut rauhansopimuksen ja etenkin sen sosioekonomisten näkökohtien täytäntöönpanon hitaasta edistymisestä ja toteaa, että tämä koskee myös kokonaisvaltaista maareformia käsittelevää tärkeää lukua, jonka määräysten täytäntöönpanoaste on kaikista luvuista matalin, ainoastaan neljä prosenttia viidessä vuodessa; pitää lisäksi huolestuttavana laittomien aseistettujen ryhmien, rikollisjärjestöjen ja niiden tukiverkostojen hajottamiseen pyrkivän julkisen politiikan hyväksymisen ja lainsäädännön täytäntöönpanon yleisesti ottaen hyvin vähäistä edistymistä;
16. on erityisen huolestunut siitä, että glyfosaatti-torjunta-ainetta on jälleen ryhdytty käyttämään laittomien viljelmien lentoruiskutuksissa ja varoittaa glyfosaatilla savuttamiseen liittyvistä erityisen suurista terveys- ja ympäristöriskeistä; korostaa lisäksi, että glyfosaatilla savuttaminen rikkoo rauhansopimusta; palauttaa mieliin, että vuonna 2014 Kolumbian perustuslakituomioistuin määräsi keskeyttämään lentoruiskutukset sen jälkeen kun Maailman terveysjärjestö oli määrittänyt glyfosaatin ihmisille mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi rikkakasvien torjunta-aineeksi; painottaa, että glyfosaatin käytöllä on merkittäviä vaikutuksia koko maatalouteen eikä ainoastaan kokaviljelmiin, sillä kyseinen torjunta-aine tihkuu maaperään ja pohjaveteen; korostaa, että aineen lukuisat kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen yhdistettynä ravintona käytettävien viljelykasvien ja elinkeinojen tuhoutumiseen voivat aiheuttaa humanitaarisen kriisin, joka vaikuttaa moniin viljelijöihin eikä pelkästään kokaviljelijöihin ja joka johtaa pakkomuuttojen lisääntymiseen, kun perheet eivät enää voi kasvattaa ravintokasveja saastuneessa maaperässä;
17. pitää erityisen järkyttävänä sitä, että sukupuoleen ja etniseen alkuperään perustuvien aloitteiden täytäntöönpanoaste on ollut hyvin alhainen, sillä vain 10 prosenttia sukupuoleen perustuvista toimintapolitiikoista on toteutettu ja 80 prosentissa etnisiin aloitteisiin liittyvistä määräyksistä on saavutettu vain hyvin vähän edistystä;
18. korostaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta on sitkeä vitsaus, joka haittaa naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien ja ympäristöaktivistien tekemää tärkeää työtä, naispuolisten yhteiskunnallisten johtohahmojen toimintaa ja entisten naistaistelijoiden sopeutumista yhteiskuntaan ja joka heikentää Kolumbian naisten yleistä ihmisarvoa; pitää valitettavana, että institutionaalisista ponnisteluista huolimatta pyrkimys löytää sovitteluratkaisu uhrien ja rikosten tekijöiden välillä on edelleen yleinen käytäntö paikallisviranomaisten keskuudessa, mikä heikentää uhrien mahdollisuuksia saada kokonaisvaltaista apua, myös oikeussuojaa, ja normalisoi väkivallan uhrien yhteisöissä; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää panna naisjohtajien ja naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien suojatoimia koskeva kattava ohjelma asianmukaisesti täytäntöön, jotta varmistetaan, että naisjohtajat ja naispuoliset ihmisoikeuksien puolustajat voivat jatkossakin olla keskeisessä asemassa rauhanrakentamistoimissa; on huolissaan siitä, että hlbti-henkilöillä on edelleen haasteita seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvien palvelujen käyttämisessä siihen liittyvän leimautumisen ja syrjinnän johdosta;
19. on huolissaan siitä, että useilla alueilla etnisillä yhteisöillä on edelleen vaikeita turvallisuusongelmia, kuten alkuperäisväestöön kuuluvia ja afrokolumbialaisia yhteiskunnallisia johtohahmoja, ihmisoikeuksien puolustajia ja ympäristöaktivisteja sekä entisiä taistelijoita vastaan kohdistettua väkivaltaa; huomauttaa, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston mukaan pelkästään Chocón maakunnassa laittomien aseellisten toimijoiden esittämät uhkaukset ovat johtaneet 9 352 ihmisen eristämiseen ja 486 muun siviilihenkilön pakkosiirtoon; on järkyttynyt jalkaväkimiinojen käytön jatkumisesta, joka vaikuttaa erityisesti Emberán alkuperäisväestöön sen alueilla;
20. pitää erityisen huolestuttavina Awán alkuperäisyhteisön tilannetta ja sen jäseniin Nariñon maakunnassa kohdistettuja väkivaltaisuuksia ja toteaa, että yhteisön tilanne on pahentunut entisestään covid-19-pandemian aikana; muistuttaa, että rauhansopimuksen etnisiä kysymyksiä koskevassa luvussa määrätään yksiselitteisesti, että Awá-kansa on ensisijaisten oikeuksien kollektiivinen kohde; kehottaa siksi vahvistamaan Awá-kansan turvallisuusjärjestelyjä ja pyytää Kolumbian hallitusta toteuttamaan Nariñossa Tyynenmeren rannikolla erityisesti alkuperäisyhteisöissä kiireellisesti tarvittavat sosiaaliset investoinnit ja noudattamaan perustuslakituomioistuimen ratkaisuja asioissa 620/2017, 174/2011 ja 004/2009, kun pidetään mielessä, että hallitus on useaan otteeseen tunnustanut Awá-kansan aseman yhtenä niistä kansoista, joiden eloonjääminen ja fyysinen olemassaolo on uhattuna;
21. kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle rauhansopimuksen täytäntöönpanon edistämiseen tarkoitettujen toimien tukemisen, myös taloudellisen tuen muodossa, ja keskittämään tuki erityisesti sukupuoliulottuvuuteen ja alkuperäiskansojen, maaseutuyhteisöjen ja afrokolumbialaisten yhteisöjen osallistamiseen; kehottaa Kolumbian hallitusta vahvistamaan kiireellisesti institutionaalisia valmiuksiaan sukupuolten tasa-arvon alalla sekä alkuperäiskansojen, maaseutuyhteisöjen ja afrokolumbialaisten yhteisöjen osallistamisen alalla muun muassa hyväksymällä ja panemalla täytäntöön kansallisen uudelleenkotouttamispolitiikan puitteissa erityisen entisten naistaistelijoiden suojelustrategian ja asettamaan sen keskeiseen asemaan kyseisiin taistelijoihin kohdistuvien erityisten turvallisuusriskien käsittelyssä;
22. kehottaa Kolumbian hallitusta tekemään täysimääräistä ja vilpitöntä yhteistyötä YK:n eri mekanismien kanssa vakavan ja sitkeän ihmisoikeuskriisin ratkaisemiseksi ja vauhdittamaan YK:n erityisraportoijan maahan vuonna 2019 tekemänsä vierailun jälkeen antamien suositusten sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden viimeisintä yleistä määräaikaisarviointia varten antamien suositusten täytäntöönpanoa;
23. toistaa haluavansa tukea kaikin mahdollisin tavoin lopullisen rauhansopimuksen täytäntöönpanoa; toistaa kehotuksensa EUH:lle ja jäsenvaltioille varmistaa asianmukainen ja avoin rahoitus tähän tarkoitukseen, myös naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) kautta, jotta voidaan tukea konfliktin jälkeistä vaihetta varmistamalla ennakkoon tehtävät ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, parlamentaarinen valvonta, vastuuvelvollisuus ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistuminen; korostaa, että paikallisyhteisöillä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä olisi oltava mahdollisuus käyttää suoraan tätä rahoitusta, jotta voidaan ottaa huomioon uhrien painopisteet totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen osalta ja siten rakentaa vakaa ja kestävä rauha; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan, että Euroopan parlamentti voi osallistua täysimääräisesti Kolumbialle ja sen rauhanprosessille tarkoitettujen varojen valvontaan;
24. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman YK:n ihmisoikeusneuvoston tulevassa istunnossa, YK:n turvallisuusneuvostossa ja muilla monenvälisillä poliittisilla foorumeilla pitkään kaivatun vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja rauhansopimusta käsittelevän seuranta- ja raportointimekanismin perustamisessa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan kansainvälistä tarkkailua rauhansopimuksen täytäntöönpanoon, ja kehottaa jatkamaan EU:n Kolumbian rauhanprosessin erityislähettilään toimeksiantoa;
25. korostaa, että rauhansopimuksen viidennen täytäntöönpanovuoden alkaessa on keskeisen tärkeää, että osapuolet käyvät poliittista ja teknistä vuoropuhelua eteen tulevien haasteiden ylittämiseksi; kehottaa sopimuksen osapuolia osoittamaan jatkossakin suurta sitoutuneisuutta sopimukseen ja toimimaan yhdessä sen täytäntöönpanon edistymisen varmistamiseksi; antaa tunnustusta konfliktista kärsineillä alueilla asuvien kolumbialaisten sitkeydelle, sillä he odottavat edelleen rauhaa koskevan lupauksen lunastamista;
26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä Kolumbian tasavallan hallitukselle ja kongressille.