PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Afganistanin tilanteesta
7.6.2021 - (2021/2712(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Anna Fotyga, Raffaele Fitto, Assita Kanko, Valdemar Tomaševski, Jadwiga Wiśniewska, Carlo Fidanza, Elżbieta Kruk, Ryszard Czarnecki, Angel Dzhambazki, Bogdan Rzońca, Adam Bielan
ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0324/2021
B9‑0329/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Afganistanin tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka osapuoli Afganistanin islamilainen tasavalta on,
– ottaa huomioon Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanista ja erityisesti 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionin, Ranskan, Saksan, Italian, Naton, Norjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen erityislähettiläiden ja erityisedustajien 7. toukokuuta 2021 antaman yhteisen julkilausuman Afganistanin rauhanprosessista,
– ottaa huomioon Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman vuosille 2014–2020, joka kuuluu unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen,
– ottaa huomioon vuonna 2020 Genevessä pidetyn Afganistania käsitelleen konferenssin;
– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2018 annetun YK:n pääsihteerin raportin Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen,
– ottaa huomioon muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2210 (2015) ja 2344 (2017) ja YK:n avustusoperaatiota Afganistanissa (UNAMA) koskevan toimeksiannon sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2513 (2020),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja taleban allekirjoittivat helmikuussa 2020 sopimuksen, jolla tasoitettiin tietä ensimmäisille suorille keskusteluille talebanin ja Afganistanin tasavallan edustajien välillä vuoden 2001 jälkeen;
B. ottaa huomioon, että Yhdysvallat ilmoitti 14. huhtikuuta 2021 virallisesti suunnitelmista lopettaa Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa ja vetää maasta siellä jäljellä olevat 2 000 sotilaan joukkonsa syyskuuhun mennessä, joka on vuoden 2001 terrori-iskujen 20-vuotispäivän kanssa sama ajankohta;
C. ottaa huomioon, että 11. syyskuuta tapahtuneiden iskujen jälkeen Nato vetosi perustamissopimuksensa 5 artiklaan ja että tämä oli ainut kerta, kun Nato on vedonnut kollektiivista puolustusta koskevaan lausekkeeseen, ja että nyt, 20 vuotta myöhemmin, kaikki liittoutuneet valtiot ovat myös tekemässä päätöstä joukkojensa vetämisestä ja toimiensa keskittämisestä Afganistanin joukkojen valmiuksien parantamiseen ja kehittämisen tukemiseen;
D. ottaa huomioon, että taleban sitoutui puolestaan estämään terroristiryhmiä käyttämästä sen valvonnassa olevaa aluetta ja aloittamaan neuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa;
E. ottaa huomioon, että alueen turvallisuustilanne on edelleen vakava ja että siviileihin ja Afganistanin turvallisuusjoukkoihin kohdistuu paljon väkivaltaa, vaikka taleban on pidättäytynyt Yhdysvaltojen joukkoihin kohdistuvista hyökkäyksistä;
F. toteaa, että Isisiin kytköksissä olevan ryhmän, joka tunnetaan nimellä Khorasanin maakunnan islamilainen valtio (IS-KP), aiheuttama terroriuhka on osaltaan vaikuttanut huomattavasti turvallisuustilanteen heikkenemiseen edelleen;
G. ottaa huomioon, että Afganistanin poliittinen yhtenäisyys on edelleen hauras, sillä taleban ei juurikaan pyri vakuuttamaan kansalaisille, että sen tapa kohdella afganistanilaisia on muuttunut 1990-luvulta, jolloin taleban rajoitti äärimmäisen paljon ja raa’asti kansalaisten elämää;
H. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on aiheuttanut sekä humanitaarisia että taloudellisia vaikeuksia jo ennestään vakavan köyhyyden, puutteellisen elintarviketurvan ja ilmastoon liittyvän haavoittuvuuden lisäksi;
I. ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa huomioidaan periaatteet ja edellytykset, joihin EU:n ja Afganistanin tuleva kumppanuus perustuu ja joihin kuuluvat muun muassa ihmisoikeuslausekkeet, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen sekä oikeus ja oikeusvaltioperiaate, mukaan lukien järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja huumausaineiden torjunta;
J. ottaa huomioon, että vuodesta 2002 alkaen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä olleet Afganistanin ja sen väestön suurin kansainvälinen avunantaja ja että ne ovat antaneet 17,2 miljardia euroa kehitysapua ja humanitaarista apua; toteaa, että Afganistanin taloudella on edelleen monia haasteita, kuten korruptio, heikko veronkanto, huono infrastruktuuri ja uusien työpaikkojen syntymisen hitaus; ottaa huomioon, että nykyinen suuntaa-antava monivuotinen ohjelma on suunniteltu siten, että sillä varmistetaan mahdollisimman suuri joustavuus, siinä otetaan huomioon nykyiset ja tulevat haasteet ja siinä on mahdollista keskeyttää tai kohdentaa uudelleen toimia, jos tilanne niin edellyttää;
K. ottaa huomioon, että monet EU:n jäsenvaltiot, Naton jäsenet ja liittolaismaat ovat vuodesta 2001 lähtien osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen ja kehittämiseen sotilas- ja siviiliresursseilla ja niille on koitunut paljon henkilötappioita ja raskaita menetyksiä; ottaa huomioon, että vakaa ja itsenäinen Afganistan, joka pystyy huolehtimaan itsestään ja kieltäytymään toimimasta terroristiryhmien turvapaikkana, on edelleen EU:n, sen jäsenvaltioiden sekä Naton ja sen jäsenmaiden keskeinen turvallisuusintressi;
L. ottaa huomioon, että Iranissa ja Pakistanissa on 2,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja 2–3 miljoonaa paperitonta afganistanilaista; ottaa huomioon, että Afganistanissa elää konfliktin vuoksi yli kaksi miljoonaa ihmistä maan sisäisinä pakolaisina, joista yli 300 000 joutui siirtymään 2018; ottaa huomioon, että monet näistä henkilöistä kärsivät puutteellisesta elintarviketurvasta, puutteellisesta suojasta, saniteettitilojen ja terveydenhoitopalvelujen käyttömahdollisuuksien puuttumisesta sekä suojelun puutteesta, ja ottaa huomioon, että heidän joukossaan on paljon lapsia, jotka on luokiteltu erityisen alttiiksi lapsityövoiman käytön, seksuaalisen hyväksikäytön tai mahdollisen rikollis- ja terroristiryhmiin värväämisen riskille;
M. ottaa huomioon, että yli 450 000 afganistanilaista on palannut Afganistaniin tai karkotettu Iranista vuoden 2018 alun jälkeen; ottaa huomioon, että Pakistanin hallitus on ilmoittanut, että 1,7 miljoonaa maahan rekisteröitynyttä afganistanilaista pakolaista on palautettava pakolla Afganistaniin;
N. ottaa huomioon, että YK:n mukaan korruptio heikentää Afganistanissa valtion legitimiteettiä ja muodostaa vakavan uhan hyvälle hallinnolle ja kestävälle kehitykselle estämällä reaalitalouden syntymisen;
1. on edelleen sitoutunut siihen, että pannaan täytäntöön afganistanilaisten johtama ja heidän vastuullaan oleva osallistava rauhanprosessi, joka johtaa oikeudenmukaiseen, kattavaan ja kestävään rauhaan ja vastaa kaikkien afganistanilaisten tarpeisiin ja jossa otetaan huomioon heidän huolenaiheensa; kehottaa tässä yhteydessä nopeuttamaan rauhanneuvotteluja ja tukemaan edelleen Afganistanin hallitusta, kun se pyrkii rakentamaan turvallisen ja vakaan tulevaisuuden Afganistanin kansalle toteuttamalla keskeisiä uudistuksia hallinnon ja oikeusvaltion parantamiseksi, terrorismin ja ääriliikkeiden torjumiseksi, kestävän rauhan ja kehityksen saavuttamiseksi, laillisten demokraattisten instituutioiden rakentamiseksi sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi;
2. kehottaa käynnistämään uudelleen ilman ennakkoehtoja kattavat neuvottelut Afganistanin tulevaisuudesta, jotta voidaan laatia ja ottaa neuvottelujen kohteeksi vallanjakoa koskevia realistisia kompromissikantoja, jotka voivat johtaa osallistavaan ja lailliseen hallitukseen ja oikeudenmukaiseen ja kestävään ratkaisuun, jonka avulla pidetään yllä vuoden 2001 jälkeen saavuttua taloudellista, sosiaalista, poliittista ja kehitykseen liittyvää edistystä ja joka pohjautuu siihen;
3. korostaa, että Afganistanin pitkän aikavälin kehitys riippuu vastuuvelvollisuudesta, hyvästä hallinnosta ja ihmisten turvallisuuden kestävästä takaamisesta, johon kuuluu muun muassa köyhyyden vähentäminen ja työpaikkojen luominen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, koulutus sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien suojelu;
4. on edelleen sitoutunut vahvaan ja pysyvään kumppanuuteen Afganistanin, sen hallinto- ja turvallisuuselinten ja kansalaisten kanssa, mukaan lukien kansainvälisen tuen käyttöönotto jälleenrakentamista varten rauhansopimuksen jälkeen niiden ehtojen mukaisesti, jotka esitetään vuonna pidetyn 2020 Geneven konferenssin päätösasiakirjoissa; on huolissaan keskushallinnon hauraudesta ja epävakaudesta ja siitä, että suuri osa maasta ei ole sen valvonnassa, mikä pahentaa konfliktin vaikutuksia siviiliväestöön;
5. tuomitsee jyrkästi Afganistanissa jatkuvan väkivallan, josta taleban on suurelta osin vastuussa, ja kehottaa kaikkia osapuolia toteuttamaan välittömästi tarvittavia toimia, joiden avulla pyritään vähentämään väkivaltaa ja välttämään siviiliuhreja, jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet poliittisen ratkaisun löytämiselle; kehottaa kaikkia osapuolia sopimaan välittömästi toimista, jotka mahdollistavat pysyvän ja kattavan tulitauon menestyksekkään toteutumisen;
6. vaatii, että talebanin ja islamilaisen tasavallan hallituksen on noudatettava terrorismin torjuntaa koskevia sitoumuksiaan, joihin kuuluvat muun muassa sen estäminen, että al‑Qaida, Isis tai muut terroristiryhmät käyttävät Afganistanin maaperää uhatakseen tai rikkoakseen jonkin toisen maan turvallisuutta, kieltäytyminen toimimasta paikkana, jossa näiden ryhmien jäsenet oleskelevat, ja näiden värväämis-, koulutus- ja rahankeruutoiminnan estäminen;
7. kehottaa EU:ta avustamaan toimissa, joilla torjutaan etnisten ryhmien välillä pitkään jatkuneita jännitteitä, jotka edistävät keskusvallan hajoamista, ja tuetaan Afganistanin yhteiskunnan rikasta monietnistä rakennetta;
8. korostaa pitkäaikaista tukeaan uskottaville, vapaille, oikeudenmukaisille ja avoimille vaaleille, jotka järjestetään kansainvälisten normien mukaisesti, ja ilmaisee tukensa vaalitarkkailulle maassa;
9. painottaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen on koordinoitava paremmin Afganistania ja alueellisia kysymyksiä koskevaa politiikkaansa ja lisättävä sitä koskevaa vuoropuhelua;
10. kehottaa Afganistania vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat, mielipidevangit ja toimittajat, jotka on pidätetty ja tuomittu pelkästään sen vuoksi, että he ovat käyttäneet sananvapauttaan ja oikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen;
11. korostaa, että Afganistanin pitkän aikavälin kehitys riippuu hallinnon vastuuvelvollisuudesta, ihmisten turvallisuuden kestävästä takaamisesta sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien suojelusta;
12. palauttaa mieliin, että naapurimaat ja alueelliset vallat ja erityisesti Kiina, Iran, Intia, Venäjä ja Pakistan vaikuttavat voimakkaasti Afganistaniin; pitää valitettavana, että vakaa ja menestyksekäs Afganistan ei ole aina näiden alueellisten toimijoiden lopullinen tavoite, ja korostaa paitsi edellä mainittujen maiden myös Turkin ja muiden sellaisten tekijöiden keskeistä roolia, jotka ovat valmiita edistämään Afganistanin vakauttamista, rauhanprosessia ja jatkokehitystä;
13. pitää myönteisenä, että YK:n rooli Afganistanin rauhan- ja sovintoprosessin edistämisessä on kasvanut muun muassa sen ansiosta, että se on hyödyntänyt muiden rauhanprosessien tukemisesta saamaansa kattavaa kokemusta ja asiantuntemusta;
14. kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan, jotka liittyvät vuoropuheluun ja yhteistyöhön alueellisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan torjua huumausainekauppaa, rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja ihmisten salakuljetusta;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan presidentin kanslialle ja ulkoministeriölle sekä Afganistanin parlamentille.
- [1] EUVL C 23, 21.1.2021, s. 270.