Menettely : 2021/2524(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0370/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0370/2021

Keskustelut :

PV 07/07/2021 - 21
CRE 07/07/2021 - 21

Äänestykset :

PV 08/07/2021 - 4
PV 08/07/2021 - 11
CRE 08/07/2021 - 4

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0353

<Date>{30/06/2021}30.6.2021</Date>
<NoDocSe>B9‑0370/2021</NoDocSe>
PDF 178kWORD 57k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>suullisesti vastattavan kysymyksen B9-0000/2021 johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten</Titre>

<DocRef>(2021/2524(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Cristian‑Silviu Buşoi</Depute>

<Commission>{ITRE}teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

TARKISTUKSET

B9‑0370/2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten

(2021/2524(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon kysymyksen komissiolle uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten (O-000031/2021 – B9-0000/2021),

 ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020)0628),

 ottaa huomioon 1. joulukuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) edistymistä vuosina 2016–2018 koskevan kertomuksen,

 ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2020 julkaistun Euroopan innovaatioiden tulostaulun,

 ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-66/18[1] 6. lokakuuta 2020 antaman tuomion,

 ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2005 annetun komission suosituksen eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä[2],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

 ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon. että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen siten, että tutkijat ja tieteellinen tieto ja teknologia liikkuvat vapaasti, on yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista;

B. ottaa huomioon, että eurooppalaisen tutkimusalueen tarkoituksena oli poistaa kansallisten tutkimus- ja innovointitoimien hajanaisuutta vähentämällä sääntely- ja hallintokehysten välisiä eroja;

C. ottaa huomioon. että eurooppalaisen tutkimusalue on tarjonnut tärkeitä mekanismeja, joiden avulla voidaan varmistaa tutkijoiden vapaa liikkuminen ja tietämysteknologian ja innovaatioiden vaihto; ottaa lisäksi huomioon, että eurooppalainen tutkimusalue on vakiintunut ja tunnettu kehys, joka kannustaa rajatylittäviin yhteisiin tutkimus- ja innovointitoimiin jäsenvaltioiden tutkijoiden ja ”ERA-keskittymien” välillä;

D. ottaa huomioon, että tutkimuksen on perustuttava tutkimusetiikan perusperiaatteille ja että eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaation ALLEAn (European Federation of Academies of Sciences and Humanities) laatimia tutkimusetiikkaa koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä olisi pidettävä ohjeistuksena tutkimusyhteisössä; ottaa huomioon, että riippumattomuus ja objektiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta voidaan rakentaa ja ylläpitää luottamusta tieteeseen;

E. ottaa huomioon, että tutkimus- ja innovointitoiminnan vauhdittaminen Euroopan unionissa sekä yksityisen ja julkisen tutkimus- ja innovointitoiminnan yhteistyön parantaminen jäsenvaltioissa, jotta voidaan nopeasti kaupallistaa ja ottaa yleisesti käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja ja parantaa olemassa olevia, on ratkaisevan tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, digitaalisen siirtymän aikaansaamiseksi ja Euroopan talouden elpymisen kannalta; ottaa huomioon, että laadukkaiden työpaikkojen luominen tarjoaa EU:lle taloudellisia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että perustutkimukseen investoiminen tarkoittaa investoimista tulevaisuuteen ja että tällaisen tutkimuksen rahoittamista ei pitäisi automaattisesti liittää taloudelliseen kannattavuuteen; ottaa huomioon, että tärkeimmät tieteelliset läpimurrot ovat peräisin julkisin varoin rahoitetusta tutkimuksesta;

F. ottaa huomioon, että tutkimuksessa ja innovoinnissa olisi yleisesti ottaen noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta; ottaa huomioon, että on tärkeää korostaa kuitenkin, että teknologisissa valinnoissa on noudatettava olemassa olevaa toimintapoliittista kehystä;

G. ottaa huomioon, että tutkimus ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä Euroopan elpymiselle, digitaalisen ja vihreän siirtymän tukemiselle ja vauhdittamiselle sosiaalisesti vastuullisella tavalla, unionin kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiselle ja sen palautumis- ja selviytymiskyvyn vahvistamiselle;

H. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on vaikuttanut kielteisesti moniin nuoriin tutkijoihin, joiden työolot ja mahdollisuudet käyttää laboratorioita ja muita olennaisia välineitä ovat heikentyneet, minkä vuoksi heillä on vähemmän mahdollisuuksia saattaa hankkeensa päätökseen ja hankkia uralla etenemisen edellyttämää pätevyyttä;

I. ottaa huomioon, että naisten osuus korkeakoulusektorin huipputehtävissä on Euroopan unionissa vain 24 prosenttia; ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina tohtorintutkintoa suorittavien keskuudessa useissa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aineissa, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka ja insinööritieteet, samoin kuin teollisen tuotannon ja rakentamisen aloilla;

J. ottaa huomioon, että enemmän yhteisvaikutuksia korostava lähestymistapa muihin EU:n rahoitusohjelmiin ja politiikkoihin voisi hyödyntää erityisesti tutkimus- ja innovointivalmiuksia, joita on kehitetty viime vuosikymmenen aikana suorituskyvyltään heikommissa maissa; ottaa huomioon, että tämä edellyttäisi voimavarojen yhdistämistä inhimillisen pääoman kehittämistä ja innovatiivisten teknologioiden ja uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa edistävien toimien sekä infrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen tukemiseksi; ottaa huomioon, että kohdennettu yhdistelmä rakennerahastoinvestointeja älykkään erikoistumisen painopisteiden mukaisesti ja puiteohjelmasta tuetut huippuosaamisen tutkimus- ja innovointialoitteet voisivat parantaa merkittävästi tiettyjen alueiden suorituskykyä ja vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta kokonaisuudessaan; ottaa huomioon, että tähän liittyen on myös tärkeää korostaa tarvetta optimoida tutkimusinfrastruktuurien käyttö EU:n tasolla ja koordinoida sitä paremmin;

K. ottaa huomioon, että komission kattavan lähestymistavan, jossa sovitetaan eurooppalainen tutkimusalue yhteen eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kanssa yhteisvaikutusten lisäämiseksi näiden toisistaan riippuvaisten politiikkojen välillä, olisi johdettava pikemminkin synergioihin kuin eurooppalaisen tutkimusalueen, eurooppalaisen koulutusalueen tai eurooppalaisen teollisuuspolitiikan monimutkaistamiseen;

L. ottaa huomioon, että eurooppalaisen tutkimusalueen olisi edistettävä EU:n lukuisia strategioita ja kansainvälisiä sitoumuksia, kuten pk-yritys- ja digitaalistrategioita, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita;

M. ottaa huomioon, että EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan onnistuminen edellyttää avoimuutta koko maailmaa kohtaan ja kansainvälistä yhteistyötä; ottaa huomioon, että puiteohjelmaan assosioituneet maat ovat kiinteä osa eurooppalaista tutkimusaluetta ja ne tekevät jo työtä sen tavoitteiden eteen; ottaa huomioon, että Euroopan unionin naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin on kiinnitettävä erityistä huomiota; katsoo, että kaikkien itäisten ja eteläisten naapurimaiden olisi voitava hyötyä tieteellisestä vaihdosta ja yhteistyöstä EU:n jäsenvaltioiden kanssa;

N. ottaa huomioon, että eurooppalaista tutkimusaluetta ei voida toteuttaa ilman, että unionissa taataan akateeminen vapaus, ja ilman, että noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan akateemista vapautta, vapautta perustaa korkea-asteen oppilaitoksia ja elinkeinovapautta koskevia määräyksiä; ottaa huomioon, että unionin tuomioistuimen mukaan akateeminen vapaus ei sisällä ainoastaan yksilöllistä ulottuvuutta siltä osin kuin se liittyy sananvapauteen ja erityisesti tutkimuksen alalla viestinnän, tutkimuksen ja tulosten levittämisen vapauteen, vaan siihen kuuluu myös institutionaalinen ja organisatorinen ulottuvuus, joka näkyy akateemisten laitosten itsenäisyytenä;

Tavoitteet

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten, ja toteaa, että siinä esitetään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteuttavat strategiset tavoitteet ja toimet, jotta voidaan asettaa tutkimuksen ja innovoinnin alan investoinnit ja uudistukset etusijalle, saavuttaa kolmea prosenttia BKT:stä koskeva tavoite, parantaa tutkijoiden mahdollisuuksia huippuosaamiseen kaikkialla EU:ssa ja mahdollistaa tutkimustulosten leviäminen tiedeyhteisössä, yhteiskunnassa ja reaalitaloudessa varmistaen samalla, että julkisin varoin rahoitettu tutkimus ja innovointi todellakin edistävät yhteiskunnallista hyvinvointia;

2. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen, johon sisältyvät seuraavat vuoteen 2030 mennessä toteutettavat sitoumukset: nostetaan tutkimuksen ja innovoinnin julkiset menot nykyisestä keskimääräisestä 0,81 prosentista BKT:stä koordinoidulla tavalla kaikkialla EU:ssa 1,25 prosenttiin BKT:stä, lisätään yhteisten ohjelmien ja eurooppalaisten kumppanuuksien kansallista julkista tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta sen tämänhetkisestä tasosta alle yhdestä prosentista viiteen prosenttiin ja sovitaan yhdessä eurooppalaisen tutkimusalueen sekä horisontaalisista että temaattisista painopistealoista;

3. korostaa tutkimuksen ja innovoinnin sekä yrittäjyyden välistä vahvaa yhteyttä, joka luo mahdollisuuksia perustaa uusia yksisarvisia, startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä; muistuttaa, että on tärkeää luoda digitaalinen ekosysteemi, joka edistää teknologista innovointia ja pk-yritysten kasvua ennen kaikkea eurooppalaisen tutkimusalueen innovaatiokeskittymien avulla;

4. toteaa, että yliopistoilla ja akateemisilla laitoksilla on keskeinen asema elinvoimaisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien luomisessa; korostaa opiskelijoiden keskeistä roolia seuraavan sukupolven innovoijina näissä ekosysteemeissä;

5. tähdentää, että eurooppalaisen tutkimusalueen yhteydessä käsitteet ”tutkimus” ja ”innovointi” eivät rajoitu teknologisiin innovaatioihin, vaan ne ovat monialaisia ja laajamerkityksisiä kaikista yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden näkökulmista ja sisältyvät kattavasti kaikkiin yleisiin tavoitteisiin;

6. katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen uudelleentarkasteluun olisi sisällytettävä horisontaalinen lähestymistapa tutkimuslaitosten, myös yliopistojen, yhteistyön vahvistamiseksi; kehottaa lisäämään talousarviotukea yliopistojen yhteenliittymille sekä laatimaan kehyksen, joka mahdollistaa yhteenliittymien joustavan kehittymisen; katsoo lisäksi, että yliopistojen välisen yhteistyön ei pitäisi rajoittua pelkästään yhteenliittymiin, vaan että yliopistoille olisi oltava tarjolla enemmän rahoitusjärjestelyjä yhteistyöhön yhteenliittymien ulkopuolella;

7. korostaa, että on tärkeää luoda synergioita korkea-asteen koulutuksen, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen välillä, niin että ne toimivat aitoina kumppaneina tutkimuksen ja innovoinnin piirissä, sekä teollisia yhteenliittymiä ja näin hyödyntää kaikin puolin yliopistojen kaksitahoista roolia; tuo tässä yhteydessä jälleen esiin tarpeen luoda tutkijoille suotuisat olosuhteet ja mahdollisuuksia käyttämällä korkealaatuista tutkimusinfrastruktuuria; kehottaa komissiota varmistamaan näiden kumppanuuksien osallistavan suunnittelun, joka perustuu läpinäkyvyyteen, sidosryhmien tasapuoliseen edustukseen ja jatkuvaan avoimuuteen, sekä tarjoamaan tällaisille erilaisille sidosryhmille riittävästi osallistumismahdollisuuksia;

8. painottaa, että rahoituspyyntöjen on oltava avoimia ja niistä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen; korostaa lisäksi, että yhteisissä teollisuuden teknologian etenemissuunnitelmissa olisi otettava paremmin huomioon alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet ja laaja-alainen osallistuminen eikä pitäisi pitää pelkästään teollisuutta aloitteita ensisijaisena lähteenä, vaan olisi hyväksyttävä myös viimeisimmän huipputason tutkimuksen ja innovoinnin sekä kuluttajajärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten ehdotukset;

9. kehottaa jäsenvaltioita muuntamaan ”uuden eurooppalaisen tutkimusalueen” konkreettiseksi toiminnaksi ja rahoitustoimiksi, joilla pyritään edistämään sekä ”vihreää” että ”digitaalista” siirtymää, kunnianhimoisen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja teollisuusstrategian täytäntöönpanoa ja vahvaa elpymistä sekä vastaamaan täyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiinsa; korostaa asianmukaisten yhteyksien merkitystä innovointi- ja teollisten ekosysteemien ja niiden toimijoiden piirissä ja välillä, korkeakoulut, teollisuus, julkinen sektori eri tasoilla, suuri yleisö ja kansalaisyhteiskunta kaikkialla EU:ssa mukaan lukien, jotta varmistetaan, että tutkimustuloksia sovelletaan nopeammin taloudessa ja yhteiskunnassa; korostaa tässä yhteydessä pk-yritysten keskeistä roolia innovoinnissa ja teknologian kehittämisessä sekä perinteisten pk-yritysten potentiaalia, joka on vielä saatava paremmin käyttöön; korostaa ”ERA-keskittymien” merkitystä välineenä, jolla varmistetaan korkealaatuisen tieteen saatavuus EU:n kaikissa kaupungeissa ja kaikilla alueilla ja jolla myös tuetaan alueita, joilla on mahdollisuuksia kestävään kasvuun;

10. on huolissaan siitä, että tutkimus- ja innovointijärjestelmien laadun parantuminen on hidastunut ja etenee epätasaisesti eri puolilla unionia[3];

11. muistuttaa tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä covid-19-pandemian aikana eri sektorien yhteisten ja tieteenalojen rajat ylittävien ratkaisujen löytämisessä kriisistä selviämiseksi; pitää tähän liittyen ERAvsCorona-toimintasuunnitelmaa myönteisenä esimerkkinä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutetusta, nopeasti määritellystä ja hyvin kohdennetusta toimesta;

12. painottaa, että covid-19-pandemia on osoittanut sekä tutkimus- ja innovointiyhteistyön että avointen tiedekäytäntöjen ja -infrastruktuurien merkityksen, kun kipeimpiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin tarvitaan ratkaisuja nopeasti; korostaa, että eurooppalainen tutkimusalue on avainasemassa avoimen tieteen edistämisessä ja tutkimustulosten, -tiedon ja -infrastruktuurin yhteiskäytössä sekä sen varmistamisessa, että kaikki julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuloksena syntyvät tieteelliset julkaisut olisi oletusarvoisesti julkaistava yleisesti saatavilla olevissa aikakausjulkaisuissa ja tutkimustulokset ja -tieto olisi asetettava saataville FAIR-periaatteiden (löydettävyys, saatavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäyttö) mukaisesti;

13. tähdentää, että covid-19-pandemia on lisännyt parempien yhteyksien kysyntää ja siten nopeuttanut digitaalista siirtymää; pitää kuitenkin valitettavana, että teknologian yhteiskäyttöä ja teollis- ja tekijänoikeuksia ei ole otettu riittävästi huomioon;

14. kehottaa etsimään tasapainoa perustutkimuksen ja konkreettisiin innovaatioihin johtavan soveltavamman tutkimuksen välillä koko eurooppalaisella tutkimusalueella ja painottaa, että molemmat ovat ratkaisevan tärkeitä;

15. korostaa, että perustutkimuksella tarkoitetaan sellaisten tutkijoiden toimintaa, jotka tutkivat erilaisia kysymyksiä tiedon kerryttämiseksi riippumatta siitä, onko se taloudellisesti kannattavaa tai sovellettavissa lyhyellä aikavälillä;

16. huomauttaa, että uudella eurooppalaisella tutkimusalueella on tuettava sekä vihreää että digitaalista siirtymää ja edistettävä tutkimus- ja innovointitoimien vauhdittamista tässä suhteessa muun muassa sovittamalla paremmin yhteen ja vahvistamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin hyödyntäen synergioita elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa sekä parantaen yksityisen ja julkisen tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyötä jäsenvaltioissa ja niiden välillä; katsoo, että näin voidaan nopeuttaa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeiden innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen yleistä käyttöönottoa ja nopeaa kaupallistamista sekä hyödyntää näiden kahden rinnakkaisen siirtymän tarjoamia merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia;

Rahoitus ja yhteisvaikutukset

17. korostaa, että Euroopalla on tällä hetkellä yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen liittyviä haasteita, joita covid-19-kriisi on pahentanut, minkä vuoksi on korkea aika tehdä eurooppalaisesta tutkimusalueesta sellainen, että Eurooppa onnistuu elpymisessä ja saadaan aikaan uusi sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä malli EU:lle; on siksi huolissaan kansallisten politiikkojen ja EU:n tasolla jäsenvaltioiden kanssa sovittujen politiikkojen yhteensovittamisen hitaudesta;

18. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettuja kansallisia määrärahoja; pitää siksi myönteisenä, että neuvosto vahvisti jälleen 1. joulukuuta 2020 annetuissa päätelmissä tavoitteen, että investointien osuus BKT:stä nostetaan kolmeen prosenttiin; pitää valitettavana, että neuvosto ei näissä päätelmissä sitoutunut ehdotettuun investointitavoitteeseen, jonka mukaan tutkimuksen ja innovoinnin julkisen rahoituksen osuuden olisi oltava 1,25 prosenttia BKT:stä;

19. muistuttaa tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; kannustaa lisäämään yleisesti puhtaiden energiateknologioiden tutkimukseen ja niitä koskevaan innovointiin osoitettuja kansallisia määrärahoja ja näin tukemaan kansallisia tavoitteita ja rahoittamaan kohteita, joiden avulla löydetään konkreettisia ja tarkoituksenmukaisia tapoja edetä kohti vuosien 2030 ja 2050 tavoitteita;

20. pitää erittäin tärkeänä, että luodaan ja hyödynnetään kattavasti yhteisvaikutuksia EU:n rahoitusvälineiden, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Erasmus+ ‑ohjelman, koheesiopolitiikan rahastojen, Next Generation EU -välineen, sisämarkkinaohjelman, InvestEU-ohjelman, LIFE+ -välineen, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja EU:n ulkoisen toiminnan välineiden, Välimeren alueen tutkimus‑ ja innovointikumppanuuden (PRIMA), EU4Health-ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, välillä, ja pyytää komissiota antamaan jäsenvaltioille selkeitä, yksinkertaisia ja käytännönläheisiä ohjeita ja selkeitä välineitä, joiden avulla voidaan parhaiten toteuttaa nämä yhteisvaikutukset kansallisella ja aluetasolla; korostaa tässä yhteydessä elpymis- ja palautumistukivälineen merkitystä, koska sillä tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit mukaan lukien, ja edistetään merkittävästi uuden eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista;

21. katsoo, että elpymissuunnitelmat ja Next Generation EU -väline tarjoavat tilaisuuden tehostaa osaamiskolmiota ja vahvistaa osaamista, koulutusta ja tutkimusta; korostaa tarvetta jäsennellympiin yhteyksiin ja aloitteisiin, joilla vahvistetaan eurooppalaista koulutusaluetta ja eurooppalaista innovointialuetta; pitää myönteisenä neuvoston suunnitelmaa sisällyttää eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen kansallisiin elvytyssuunnitelmiin;

22. korostaa yhteistyön merkitystä aina korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välisten hankkeiden suunnitteluvaiheesta alkaen, jotta voidaan edistää tiedettä sekä resurssien yhteiskäyttöön ja oheishyötyihin tähtääviä innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja ja täydentää teknologisen innovoinnin hankkeita yhdessä markkinakelpoisten tuotteiden, palvelujen tai prosessien luomiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; kannustaa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen yhteydessä keskinäiseen vaihtoon ja yhteistyön lisäämiseen eri toimijoiden välillä tavoitteena parantaa koulutuskokemusta, nopeuttaa tietämyksen siirtoa, lisätä tietoisuutta ja tarjota ratkaisuja sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja taloudellisiin haasteisiin;

23. korostaa potentiaalia, joka monialaisella ja monia sidosryhmiä kattavalla, Euroopan luovat ja kulttuuriset vahvuudet ja voimavarat yhdistävällä ekosysteemilähestymistavalla on; panee merkille synergiaedut, jotka syntyvät eri sektorien ja tieteenalojen, kuten taiteen, suunnittelun ja luovien alojen sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden, yhdistämisestä;

24. antaa tunnustusta yksityissektorin merkitykselle tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantamisessa, uusien innovaatioiden käyttöönoton laajentamisessa sekä Euroopan kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämisessä; tähdentää, että merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus voi syntyä muun muassa hyödyntämällä uusinta tutkimustietoa startup-yrityksissä, vakiintuneissa yrityksissä ja teollisuudessa; korostaa tarvetta vahvistaa korkeakoulujen ja yritysten välistä pitkän aikavälin strategista yhteistyötä, jotta voidaan edistää yleisen edun mukaisia tavoitteita ja saada osaamiskolmio mukaan tuomaan parempia yhteiskunnallisia tuloksia; painottaa, että teollisuudella ja pk-yrityksillä voi olla huomattava rooli pitkän aikavälin investointien edistämisessä ja ”kuolemanlaaksosta” selviämisessä, ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten voitaisiin paremmin hyödyntää synergioita julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja innovoinnin investointien välillä myös koulutuksen, osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämisen suhteen;

25. muistuttaa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen yhteydessä olemassaolevan teollis- ja tekijänoikeuksien kehyksen soveltamisen ja tulevan yhtenäispatentin ja kaikkien tarvittavien joustomahdollisuuksien tukemisen merkityksestä, jotta saadaan aikaan tasapaino teollis- ja tekijänoikeuksien toimivan valvonnan ja innovointiin kannustamisen välillä; korostaa tulevan yhtenäispatentin mahdollista roolia menettelyjen yksinkertaistamisessa ja eurooppalaisten innovoijien hallinnollisen rasitteen vähentämisessä;

Erojen vähentäminen

26. katsoo, että yksi avaintekijä julkisten tutkimus- ja innovointimenojen huomattavaan lisäämiseen on erilaisten eurooppalaisten, kansallisten ja yksityisten rahoitusvirtojen integrointi, muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n koheesiorahaston kautta tapahtuvan rahoituksen sekä kansallisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen yhdistäminen;

27. vaatii Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kunnianhimoista ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” -pakettia, jolla tuetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä huippuosaamisen tasapainoisen saatavuuden mahdollistamiseksi;

28. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan mahdollisimman pian pandemiasta toipuminen huomioon ottaen uutta eurooppalaista tutkimusaluetta kansallisilla uudistuksilla ja resursseilla, jotka täydentävät EU:n rahoitusvälineitä, ottamalla käyttöön uusia työkaluja, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, jonka avulla vähennetään eroja tutkimuksen ja innovoinnin tuloksissa ja eriarvoisuutta eri maiden ja alueiden välillä; korostaa tässä suhteessa tarvetta käsitellä tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja ja uudistuksia; pitää myönteisenä eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumin perustamista ja tulevaa tutkimus- ja innovaatiosopimusta; toteaa, että sopimuksen onnistuminen riippuu sen alalla saaman tuen laajuudesta, ja kehottaa siksi ottamaan parlamentin ja sidosryhmät mukaan sopimuksen laadintaprosessiin;

29. toteaa, että aluehallinnoilla on tärkeä asema tutkimus- ja innovointipolitiikkojen edistämisessä, ja panee merkille alueellisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien merkityksen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan monitasoisen hallintomuodon, joka kattaa alue- ja paikallishallinnon, jotta voidaan tehostaa alueellisia ekosysteemejä ja ERA-keskittymiä;

30. korostaa tarvetta varmistaa synergiat ERA-keskittymien ja muiden tutkimukseen ja innovointiin liittyvien keskittymien, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) innovointikeskittymien, digitaali-innovointikeskittymien ja -verkostojen, muun muassa tekoälyn digitaali-innovointikeskittymien, ja Yritys-Eurooppa-verkoston välillä;

31. tukee aloitteita, joilla pyritään lisäämään investointeja osaamiseen, tutkimukseen ja innovointiin jäsenvaltioissa, jotka Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan ovat edelleen vaatimattomia tai kohtalaisia innovoijia; suhtautuu myönteisesti näissä jäsenvaltioissa olevan vajeen pienentämiseksi jo toteutettuihin aloitteisiin, kuten EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaan;

32. korostaa, että eurooppalaisella tutkimusalueella olisi asetettava etusijalle huippuosaamisen saatavuus, tutkijoiden liikkuvuus ja tiedon vapaa liikkuminen, edistettävä osallistavuutta ja tarjottava mahdollisuuksia koko Euroopan alueella ja samalla vahvistettava yhteyksiä ja synergioita eri tutkimus- ja innovointiyhteisöjen välillä ja näin tuettava Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaalin hyödyntämistä kokonaisuudessaan; painottaa, että huippuosaamisen asettamisella etusijalle eurooppalaisella tutkimusalueella voi olla keskeinen rooli eriarvoisuuksien vähentämisessä unionissa ja tutkimuksessa edelleen olemassa olevien erojen vähentämisessä;

33. korostaa, että yhteiskunnallisten tarpeiden ja etujen olisi oltava tutkimuksen ja innovoinnin keskipisteessä ja että kansalaisten, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen olisi siksi oltava uuden eurooppalaisen tutkimusalueen ytimessä, jotta voidaan helpottaa innovaatioiden yleistä käyttöönottoa ja näin lisätä niiden yhteiskunnallista vaikutusta ja kasvattaa luottamusta tiedettä kohtaan; kehottaa siksi lisäämään tieteestä viestintää ja valistuskampanjoita sekä ottamaan kansalaisyhteiskunnan ja loppukäyttäjät, suuremmassa syrjäytymisriskissä olevia ryhmiä, kuten vammaisia henkilöitä ja muista yhteiskunnassa aliedustettuja ryhmiä edustavat järjestöt mukaan lukien, tiiviisti mukaan tutkimus- ja innovointiprosesseihin alusta alkaen, jotta voidaan käsitellä heidän syrjäytymiseensä liittyviä kriittisiä kysymyksiä tutkimuksen ja innovoinnin näkökulmasta sekä varmistaa, että näin kehitetyt teknologiat ja innovaatiot todella palvelevat yhteiskuntaa eikä päinvastoin;

34. pitää myönteisinä komission suunnitelmia parantaa eri puolilta EU:ta olevien tutkijoiden pääsyä huippulaitoksiin ja -infrastruktuureihin; korostaa kuitenkin tarvetta kohdennetumpaan tukeen, jolla pyritään vähentämään unionissa olevia eroja tutkimuksessa ja innovoinnissa;

35. korostaa, että on tärkeää vähentää tutkimustiedon saatavuuden hajanaisuutta, ja ottaa huomioon eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) merkityksen ”uuden eurooppalaisen tutkimusalueen” yhteydessä, koska sen tarkoituksena on tuoda yhteen institutionaaliset, kansalliset ja eurooppalaiset sidosryhmät, aloitteet ja datainfrastruktuurit osallistavan avoimen tieteen ekosysteemin kehittämiseksi EU:ssa; pyytää, että osallistumista avointa tiedettä ja tiedon jakamista koskeviin aloitteisiin edistetään parantamalla eurooppalaisia tiedon jakamiseen tarkoitettuja infrastruktuureja ja edistämällä datastandardien käyttöä;

Urat

36. korostaa, että on tärkeää voimaannuttaa naisia ja tyttöjä, jotta nämä valitsevat uran STEM-aloilla, ja pyytää jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan toimenpiteitä, joilla parannetaan naisten edellytyksiä jatkaa tutkijanuraa ja vähennetään heidän uriensa katkeamista; kehottaa parantamaan työllistymismahdollisuuksien houkuttelevuutta nuorille tutkijoille ja aliedustetuille ryhmille myös ottaen huomioon naisten ratkaisevan tärkeän panoksen tieteelliseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä vähentämään sukupuolten välistä palkkaeroa alalla; kannustaa jäsenvaltioita ja tutkimusorganisaatioita, kuten yliopistoja, tukemaan joustavia työoloja ja -järjestelyjä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan parissa työskenteleville miehille ja naisille, tukemaan myös hoitovelvollisuuksien tasapuolista jakamista, sekä tarkastelemaan uudestaan tutkijoiden suoritusten arviointia sukupuolia eriarvoistavan kohtelun poistamiseksi; vaatii lisäksi ottamaan sukupuoliulottuvuuden paremmin huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä ja parantamaan eriteltyjen tietojen ja tulosten keruuta;

37. toteaa pitävänsä arvossa ERA4You-aloitteen kohdennettuja liikkuvuustoimenpiteitä, joilla tuetaan tutkijoita huippuosaamisen omaksumisessa ja kehittämisessä jäsenvaltioissa, joissa tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyky on alhainen, ja edistetään tutkijoiden liikkuvuutta teollisuuden ja korkeakoulujen välillä;

38. panee merkille eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumin perustamisen tukemaan jäsenvaltioita kansallisten tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen ja uudistusten koordinoinnissa ja priorisoinnissa;

39. toteaa, että lahjakkuuksien liikkuvuus ja mahdollisuudet tutkimukseen ja innovointiin vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lahjakkuuksien kierrättämiseen, sillä ”aivovuodon” ongelmaan voidaan puuttua aktiivisesti varmistamalla tutkijoiden tasapainoinen kiertävä liikkuvuus; katsoo, että tällaisen tasapainon saavuttaminen edellyttää Euroopan tason toimia politiikkatoimien ja välineiden avulla;

40. korostaa tutkijoiden liikkuvuutta edistävien kannustinjärjestelmien (Erasmus+, Marie Skłodowska-Curie -toimet, Euroopan tutkimusneuvosto) merkitystä; muistuttaa tässä yhteydessä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisesta tutkimuksesta toimista, joilla tuetaan tutkijoiden paluuta unioniin ja lähtömaahan unionissa, sillä se voi olla hyödyllinen väline sen osoittamiseen, että tarvitaan toimenpiteitä tutkijoiden paluun edistämiseksi;

41. kehottaa komissiota kehittämään välineitä ja toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi ERA-keskittymien ja ERA4You-ohjelman, laajentamistoimien ja tukivälineiden avulla, kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten, myös Horisontti-ohjelmaan kuuluvan toimintapolitiikan tukijärjestelyn avulla;

42. suhtautuu myönteisesti aloitteeseen välineistön kehittämisestä tutkijoiden urakehityksen tukemiseksi; pitää valitettavana, että komissio aikoo hyväksyä sen vasta vuoteen 2024 mennessä, ja pyytää sen pikaista hyväksymistä liikkuvuuden lisäämiseksi, taitojen ja osaamisen kehittämiseksi, kohdennettujen koulutuskurssien tarjoamiseksi ja työllistyvyyden parantamiseksi;

43. kehottaa komissiota yksilöimään ja poistamaan esteet, joita tutkijat edelleen kohtaavat harkitessaan siirtymistä muihin maihin ja muille alueille Euroopassa, mukaan lukien tutkimukseen liittymättömät esteet, kuten sosiaaliturva, eläkkeet ja henkilöresurssipolitiikka, johon sisältyvät tunnustamis- ja palkitsemisjärjestelmät, sekä päivähoitojärjestelyt ja työ- ja yksityiselämän tasapaino; kehottaa komissiota ja kansallisia virastoja tekemään tämän suhteen yhteistyötä ja parantamaan tutkijoiden rekrytointia ja liikkuvuutta sekä urakehitystä koskevien tietojen keruuta ja vertailtavuutta;

44. tukee komission suunnitelmaa toimia yleiseurooppalaisen eläkerahaston (RESAVER) pohjalta ja kehittää laaja-alainen kehys tutkijoiden urille, jotta voidaan edelleen edistää rajatylittävää ja sektorien välistä liikkuvuutta, lisätä uramahdollisuuksien vertailtavuutta ja avoimuutta ja houkutella paremmin erittäin ammattitaitoisia henkilöitä kolmansista maista;

45. on vakuuttunut, että tutkijat ovat yksi tutkimusjärjestelmien, innovoinnin ja kestävän kasvun tärkeimmistä resursseista ja että heille on tarjottava asianmukaiset edellytykset työntekoon; katsoo myös, että työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden työolot tarjoavat menestyksekkään tutkimustoiminnan kannalta välttämättömän joustavuuden ja riippumattomuuden, mahdollistettava sekä naisille että miehille perheen ja työn yhdistäminen ja parannettava infrastruktuurien saatavuutta, laskentatehoa ja mahdollisuuksia; kehottaa ottamaan järjestelmällisesti huomioon tutkijoiden virtuaalisen liikkuvuuden tarjoamat mahdollisuudet;

46. korostaa osaamisen ratkaisevaa merkitystä; on sitä mieltä, että tietämyksen asettaminen etusijalle on yksi uuden eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisistä tekijöistä; korostaa yliopistojen merkitystä elinikäisen oppimisen, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen edistämisessä, jotta voidaan parantaa kaikkien työntekijöiden mahdollisuuksia ja vastata vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä johtuviin työmarkkinoiden osaamistarpeisiin, sekä pikaisessa elpymisessä covid-19-kriisistä;

47. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten politiikkojen ja menettelyjen löytämiseksi, joilla voitaisiin tukea tutkijanurien parempaa ohjausta, vähentää epävarmuutta, edistää osallisuutta ja monimuotoisuutta sekä viime kädessä parantaa tieteen laatua;

Tutkimusta edistävät olosuhteet

48. on sitä mieltä, että unionilla olisi oltava käytössään maailmanluokan infrastruktuuri ja laitteisto tutkimus- ja innovointitoimia, teollisuuden ja pk-yritysten tukemista ja innovoinnin potentiaalin hyödyntämistä varten EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

49. panee merkille Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelman merkityksen tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien kehittämiselle, sillä ne muodostavat eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisen pilarin, ja korostaa, että on tärkeää kehittää uusia yleiseurooppalaisia infrastruktuureja;

50. kehottaa asianomaisia instituutioita tukemaan nuoria tutkijoita tarjoamalla kunnolliset olosuhteet ja mahdollisuudet ja hyväksymään kiireellisiä toimenpiteitä, kuten pidentämään apurahojen ja hankkeiden kestoa, mukauttamaan määräaikoja ja parantamaan laitteistojen käyttömahdollisuuksia;

51. pyytää tukemaan uusia ja nykyisiä lahjakkuuksia ja tarjoamaan tutkijoille yhteyspisteen vaihtoa ja vuorovaikutusta varten kaikissa näiden uran vaiheissa kaikilla tekoälyn aloilla, sillä siitä on tullut merkittävä innovoinnin, tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäjä ja se on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan kohtaamiin suuriin haasteisiin vastaamisessa, jotka koskevat muun muassa ilmastonmuutosta, energiaa ja liikkuvuutta, elintarvikkeita, luonnonvaroja ja osallistavia yhteiskuntia; pitää tärkeänä edistää ERA‑keskittymien kehittämistä kaikkialla EU:ssa, sillä näin lisätään näiden välineiden saatavuutta ja autetaan vähentämään osaamisvajetta tällä alalla;

52. korostaa, että on ratkaisevan tärkeää kehittää nopeasti eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja FAIR-periaatteiden pohjalta; on huolissaan hitaasta edistymisestä tämän tavoitteen saavuttamisessa; kehottaa komissiota nopeuttamaan eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen laajentamista luotettavaksi tutkimuksen ja innovoinnin data-avaruudeksi; muistuttaa, että on tärkeää yhdistää kaikki tietojen jakamiseen liittyvät aloitteet, kuten eurooppalaisten data-avaruuksien luominen terveydenhuollon, energian, valmistusteollisuuden, rahoituksen, osaamisen ja julkishallinnon aloilla;

Periaatteet

53. painottaa, että eurooppalaista tutkimusaluetta ei voida toteuttaa ilman, että unionissa taataan akateeminen vapaus; pitää myönteisenä, että akateemisen vapauden periaate on uuden eurooppalaisen tutkimusalueen peruspilari;

54. kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalainen tutkimusalue edistää akateemisen vapauden kunnioittamista kaikissa Euroopan maissa tieteellisen huippuosaamisen takaamiseksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti;

55. korostaa tarvetta noudattaa eettisiä käytäntöjä, eettisiä perusperiaatteita ja erilaisissa kansallisissa, alakohtaisissa tai organisaatiokohtaisissa eettisissä säännöissä vahvistettuja eettisiä normeja; muistuttaa, että on tärkeää soveltaa EU:n tutkimusohjelmiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman 19 artiklassa vahvistettuja periaatteita etiikasta;

56. painottaa tarvetta saada kansalaiset mukaan osallistumaan uuden tietämyksen ja innovoinnin kehittämiseen yhteiskuntaamme varten; kehottaa komissiota tehostamaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, lisäämään tietoisuutta ja edistämään aktiivista osallistumista tieteellisen tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin, jotta kansalaiset voivat olla mukana suunnittelemassa ratkaisuja, esittää omia ideoitaan ja muodostaa myönteisen asenteen tiedettä ja sen tehtäviä kohtaan; pyytää asianomaisia instituutioita kiinnittämään erityistä huomiota nuorten ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksiin;

Maailmanlaajuinen ulottuvuus

57. korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osatekijä, jonka avulla eurooppalainen tutkimusalue voi lisätä tietämyksen jakamista ja osaamista sekä parantaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia;

58. painottaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen uudistaminen ja sen ulkopuolista kansainvälistä yhteistyötä koskevan EU:n ja jäsenvaltioiden strategisen lähestymistavan ajantasaistaminen on toteutettava rinnakkain; kehottaa siksi saattamaan ajan tasalle komission vuonna 2012 kansainvälisestä tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä antaman tiedonannon, johon olisi sisällytettävä tuore lähestymistapa yhteistyöhön matalan ja keskitulotason maiden kanssa;

 

°

° °

59. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] Tuomio 6. lokakuuta 2020, Euroopan komissio v. Unkari, C-66/18, EU:C:2020:792.

[2] EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67.

[3] Katso eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisraportti 2018 ”ERA Progress Report 2018”.

Päivitetty viimeksi: 6. heinäkuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö