PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Nicaraguan tilanteesta
6.7.2021 - (2021/2777(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Javier Nart, Petras Auštrevičius, Malik Azmani, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Dita Charanzová, Nicola Danti, Vlad Gheorghe, Bernard Guetta, Karin Karlsbro, Ilhan Kyuchyuk, Karen Melchior, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0400/2021
B9‑0405/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Nicaraguan tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Nicaraguasta ja erityisesti 19. joulukuuta 2019 Nicaraguan ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta[1] ja 8. lokakuuta 2020 ulkomaisia agentteja koskevasta laista Nicaraguassa[2] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 10. kesäkuuta 2021 antaman julkilausuman Nicaraguan poliittisen tilanteen heikkenemisestä, korkean edustajan tiedottajan 6. toukokuuta 2021 antaman lausuman uudesta vaalilaista ja 22. kesäkuuta 2021 pidetyssä YK:n ihmisoikeusneuvoston 47. istunnossa annetun 59 maan yhteisen julkilausuman Nicaraguasta,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan 28. toukokuuta 2021 antaman lausuman Nicaraguasta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 22. kesäkuuta 2021 pidetyssä ihmisoikeusneuvoston 47. istunnossa antaman suullisen päivityksen Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteeristön 6. toukokuuta 2021 antaman julkilausuman Nicaraguan korkeimman vaalineuvoston tuomarien vaalista ja vaaliuudistuksesta sekä OAS:n 15. kesäkuuta 2021 antaman päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta,
– ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan julkilausumat, Nicaraguan erityisen seurantamekanismin (MESENI) julkaisemat uutiskirjeet ja Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnan puheenjohtajan Antonia Urrejolan huomautukset Nicaraguan tilanteesta OAS:n pysyvän neuvoston erityisistunnossa 23. kesäkuuta 2021,
– ottaa huomioon neuvoston 21. kesäkuuta 2021 hyväksymän EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2020 ja sen Nicaraguaa koskevan luvun,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Nicaraguan perustuslain,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Nicaraguan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun kansalaisten protestit tukahdutettiin väkivaltaisesti huhtikuussa 2018; ottaa huomioon, että tämän jälkeen vähintään 130 ihmistä on menettänyt vapautensa poliittisista syistä ja että hallituksen vastustajat ja heidän perheensä joutuvat kokemaan jatkuvasti poliisin ja hallituksen kannattajien harjoittamaa häirintää sekä henkilökohtaisesti että verkossa; ottaa huomioon, että mielivaltaisia pidätyksiä on käytetty yhä enemmän aktivistien ja toisinajattelijoiden rankaisemiseen vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen; ottaa huomioon, että aktivistit ovat erityisen alttiita väkivallalle, myös seksuaaliselle ja sukupuolistuneelle väkivallalle; ottaa huomioon, että pidätettyjä kohdellaan kaltoin vankilassa, heiltä evätään lääketieteellinen hoito ja oikeus ottaa yhteyttä asianajajaansa, heitä vastaan hyökätään ja heihin kohdistetaan seksuaalista väkivaltaa ja että hallitusta vastustavat henkilöt sijoitetaan korkeimman turvallisuustason selleihin, joissa heihin kohdistetaan tehostettua valvontaa, etsintöjä ja eristämistä; ottaa huomioon, että vapautensa menettäneiden naisten ja ikääntyneiden ihmisten tilanne on erityisen huolestuttava;
B. ottaa huomioon, että 4. toukokuuta 2021 Nicaraguan kansalliskokous hyväksyi vaaliuudistuksen, jossa ei otettu huomioon opposition, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisen yhteisön pyyntöjä; ottaa huomioon, että edellä mainittu uudistus ei suinkaan laajenna demokraattista osallistumista vaan sisältää sääntöjä, jotka rajoittavat vaalikilpailua ja poliittisten oikeuksien käyttöä ja rajoittavat kansainvälisten normien vastaisesti julkisia vapauksia ja erityisesti muun muassa oikeutta hoitaa julkisia tehtäviä, yhdistymisvapautta, sananvapautta, oikeutta yhteiskunnallisiin protesteihin ja oikeutta puolustaa oikeuksia;
C. ottaa huomioon, että uuden korkeimman vaalineuvoston valinta ja lainsäätäjien hyväksymä uudistus eivät vahvista vaan sen sijaan heikentävät moniarvoista poliittista prosessia, joka antaa väestölle mahdollisuuden käyttää tehokkaasti kansalaisoikeuksiaan ja poliittisia oikeuksiaan; ottaa huomioon, että nämä päätökset eivät ole tulosta hallituksen ja oppositioryhmien välisestä vuoropuhelusta, jota EU ja kansainvälinen yhteisö ovat toistuvasti vaatineet, vaan vallassa oleva enemmistö määräsi niiden voimaantulosta;
D. ottaa huomioon, että Nicaraguan viranomaiset ovat viime viikkoina hajottaneet kaksi poliittista puoluetta noudattamatta asianmukaista menettelyä ja käyttäen perusteena argumentteja, jotka ovat kansainvälisten normien vastaisia; ottaa huomioon, että poliittisten puolueiden hajottaminen ja sellaisten rikostutkintojen käynnistäminen, jotka voisivat johtaa opposition ehdokkaiden hylkäämiseen ilman asianmukaista menettelyä, heikentävät sekä halukkaiden ehdokkaiden oikeutta asettua ehdolle vaaleissa että äänestäjien oikeutta valita valitsemansa ehdokkaat; toteaa, että nämä toimenpiteet yhdessä oikeusjärjestelmän poliittisen käytön kanssa ovat demokraattisten perusperiaatteiden vastaisia ja loukkaavat vakavasti Nicaraguan kansan oikeuksia, jotka perustuvat Nicaraguan perustuslakiin ja kansainväliseen oikeuteen;
E. ottaa huomioon, että kesäkuun 2021 alusta lähtien ainakin 20 opposition jäsentä, mukaan lukien viisi presidenttiehdokasta, kaksi ammattiyhdistysjohtajaa ja kolme poliittista johtajaa, on pidätetty mielivaltaisesti tulkinnanvaraisten rikoskäsitteiden nojalla ilman riittävää näyttöä, mikä on johtanut vakaviin menettelyllisten takeiden loukkauksiin; ottaa huomioon, että kymmenet hallituksen tunnetuimmista vastustajista ilmoittavat elävänsä jatkuvan uhkailun alla niin että poliisit ovat lähes pysyvästi heidän talojensa edessä tai seuraavat heitä kadulla, mikä estää heitä liikkumasta vapaasti;
F. ottaa huomioon, että viime vuosina Nicaraguan hallitus on hyväksynyt yhä rajoittavampia lakeja, kuten laki ulkomaisten agenttien sääntelystä, kyberrikollisuutta koskeva erityislaki, viharikosten torjuntaa koskeva laki, laki kansan oikeudesta riippumattomuuteen, suvereniteettiin ja itsemääräämisoikeuteen rauhan puolesta ja uudistettu rikosprosessilaki, jossa tutkintavankeuden kesto pidennettiin 90 vuorokauteen perustuslaissa säädetyn 48 tunnin asemasta;
G. toteaa, että riippumattomien tiedotusvälineiden jatkuva häirintä ja kriminalisointi rajoittavat sananvapautta ja heikentävät yleisön oikeutta saada tietoa; ottaa huomioon, että sananvapaus sekä verkossa että sen ulkopuolella on ratkaisevan tärkeää kaikille demokratioille kaikkina aikoina, mutta se on äärimmäisen tärkeää vaalien aikana; ottaa huomioon, että valtion viranomaisten ja hallitusta kannattavien tiedotusvälineiden julkisilla lausunnoilla on pyritty leimaamaan toisinajattelijoiksi katsottuja henkilöitä;
H. toteaa, että tämä Nicaraguan hallituksen johdolla tapahtunut huolestuttava kehitys osoittaa, että hallinto ajautuu syvemmälle autoritaarisuuteen sulkemalla tilan demokratialta, kansalliselta ymmärrykseltä ja kansainväliseltä sovittelulta rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin ja vaikeuttamalla selvästi vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämistä 7. marraskuuta 2021;
I. ottaa huomioon, että tuskin yhtään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Nicaragualle antamaa suositusta on pantu täytäntöön, mikä on johtanut rankaisemattomuuden jatkumiseen ja uusiin loukkauksiin;
J. ottaa huomioon, että covid-19-pandemialla ja Eta- ja Iota-hirmumyrskyillä on ollut vakavia seurauksia Nicaraguan kansalle; ottaa huomioon, että Pohjois-Karibian rannikon autonomisen alueen alkuperäisyhteisöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska viranomaiset eivät edelleenkään pysty estämään aseellisia hyökkäyksiä niitä vastaan;
K. panee merkille väitteet, joiden mukaan Nicaragua pesee kultaa, joka on peräisin venezuelalaiselta valtionyhtiöltä Compañía General de Minería de Venezuelalta, joka kirjattiin laittomien toimien vuoksi Yhdysvaltojen ulkomaisten varojen valvontatoimiston (OFAC) pakoteluetteloon; ottaa huomioon, että Nicaraguan kansalliskokouksen kuluttajalakiin (laki 842) tekemät uudistukset velvoittavat pankit avaamaan tilejä sellaisten henkilöiden sukulaisille, joille Yhdysvaltojen hallitus ja muut maat ovat määränneet pakotteita ja joita syytetään korruptiosta, rahanpesusta ja ihmisoikeusloukkauksista;
1. ilmaisee solidaarisuutensa Nicaraguan kansalle ja tuomitsee Nicaraguan viranomaisten kaikki sortotoimet joiden kohteena ovat olleet oppositiopuolueet, toimittajat ja muut media-alan työntekijät, opiskelijat, alkuperäiskansat, ihmisoikeuksien puolustajat ja kansalaisyhteiskunta sekä heidän perheenjäsenensä; tuomitsee erityisesti aiheutetut kuolemantapaukset; kehottaa lopettamaan välittömästi rajoittavien toimenpiteiden, sortotoimien ja ihmisoikeusloukkausten määräämisen ja saattamaan Nicaraguan hallinnon vastuuseen vakavista loukkauksista, joihin se on syyllistynyt vuodesta 2018 lähtien;
2. vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki mielivaltaisesti pidätetyt poliittiset vangit, mukaan lukien mahdolliset presidenttiehdokkaat Cristiana Chamorro, Arturo Cruz, Félix Maradiaga, Juan Sebastián Chamorro ja Miguel Mora, poliittiset johtajat José Pallais, José Adan Aguerri, Dora María Téllez, Hugo Torres, Víctor Hugo Tinoco, Violeta Granera, Ana Margarita Vijil, Suyén Barahona ja Pedro Joaquín Chamorro sekä muut oppositioaktivistit, ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat; kehottaa lisäksi kunnioittamaan heidän perustavanlaatuisia oikeudellisia takeitaan ja turvaamaan heidän ihmisoikeutensa, kansalaisoikeutensa ja poliittiset oikeutensa; muistuttaa, että maanpaossa oleville on annettava kattavat takeet, jotta he voivat palata kotimaahansa;
3. vaatii Nicaraguan hallitusta lakkauttamaan käytännössä vallitsevan piirityksen, kunnioittamaan kansallisen poliisin roolia epäpoliittisena, puolueettomana ja luotettavana voimana, riisumaan puolisotilaalliset joukot aseista, noudattamaan Kansallisen liittoutuman kanssa allekirjoitettuja sopimuksia ja palauttamaan kansalaisten oikeudet; kehottaa jälleen hallitusta sallimaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toiminnan turvallisessa ja suotuisassa ympäristössä ilman pelkoa kostotoimista;
4. toistaa kehotuksensa osallistavan vuoropuhelun ja demokratian palauttamisesta ainoana keinona selviytyä Nicaraguan poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä; korostaa tarvetta hyväksyä uudistuksia osallistavalla ja avoimella tavalla;
5. kehottaa Nicaraguan viranomaisia tekemään muutoksia vaalilakiin niiden kansainvälisten parametrien mukaisesti, joita OAS vaati 21. lokakuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa, nimittämään puolueettomia henkilöitä eri vaalirakenteisiin, palauttamaan oikeudellisen aseman sen menettäneille puolueille, kunnioittamaan Nicaraguan kansalaisten oikeutta valita ja tulla valituiksi sekä takaamaan kansallisten ja kansainvälisten vaalitarkkailuelinten rajoittamattoman läsnäolon ja sitoutumaan samalla poliittiseen rinnakkaiseloon vaalien jälkeen; korostaa, että vaalien ja niiden jälkeisen hallituksen tunnustamiseksi on toteutettava OAS:n ja kansainvälisten järjestöjen pyytämät muutokset, erityisesti sellaisten oikeuksien ja vapauksien palauttaminen, jotka mahdollistavat vapaan, uskottavan ja oikeudenmukaisen vaaliprosessin;
6. tuomitsee rajoittavien lakien hyväksymisen ja täytäntöönpanon ja kehottaa kumoamaan ne välittömästi; korostaa, että nämä lait ovat ristiriidassa Nicaraguan tasavallan perustuslaissa, Amerikan maiden demokratian peruskirjassa ja muissa Nicaraguan allekirjoittamissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen Nicaraguan kansalaisten oikeuksien ja vapauksien kanssa; torjuu sen, että Nicaraguan autoritaarinen hallitus käyttää valtiollisia elimiä ja lakeja epäasianmukaisesti tarkoituksenaan kriminalisoida kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja poliittisia vastustajia;
7. toistaa Nicaraguan viranomaisille esittämänsä kehotuksen sallia esteetön pääsy YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle, Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikunnalle, eri alojen riippumattomalle asiantuntijoiden ryhmälle, Nicaraguan erityiselle seurantamekanismille ja kansainvälisille kansalaisyhteiskunnan järjestöille ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi Nicaraguassa;
8. kehottaa Keski-Amerikan integraatiojärjestelmää (SICA) ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti demokratian puolustamisessa, suojelemisessa ja edistämisessä sekä ihmisoikeuksien puolustamisessa Nicaraguassa, kuten todetaan vuonna 1991 tehdyssä Tegucigalpan pöytäkirjassa ja Keski-Amerikan demokraattista turvallisuutta koskevassa vuoden 1995 puitesopimuksessa, jonka 1 artiklan mukaan demokratia perustuu siihen, että on olemassa hallituksia, jotka valitaan yleisillä ja vapailla vaaleilla vaalisalaisuutta noudattaen, ja että kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan ehdoitta Keski-Amerikan alueella sijaitsevissa valtioissa;
9. kehottaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaista toimintaryhmää (FATF) harjoittamaan tarvittavaa koordinointia OFAC:n kanssa, jotta voidaan varmistaa kansainvälinen taloudellinen turvallisuus ja torjua laittomia operaatioita, jotka ovat peräisin Ortega-Murillon hallinnon ja sen yhteistyökumppaneiden kaupallisista suhteista ja varoista Euroopan maissa; korostaa, että Nicaragua on ollut FATF:n mustalla listalla lokakuusta 2020 lähtien;
10. pyytää neuvostoa laajentamaan nopeasti luetteloa niistä henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan pakotteita, ja sisällyttämään siihen Nicaraguan presidentin ja varapresidentin ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, ettei Nicaraguan kansalle aiheudu haittaa; muistuttaa, että EU:n ja Keski-Amerikan maiden välisen assosiaatiosopimuksen perusteella Nicaraguan on noudatettava oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita ja vakiinnutettava ne; toistaa vaatimuksensa, että nykyiset olosuhteet huomioon ottaen otetaan käyttöön assosiaatiosopimuksen demokraattinen lauseke, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan pikaisesti asiaa koskevan ehdotuksen;
11. antaa tunnustusta EU:n Nicaraguan edustuston hyvin monimutkaisessa ympäristössä toteuttamille ponnistuksille ja myönteiselle työlle; kehottaa EU:n edustustoa tehostamaan diplomaattista toimintaa ennen vaaliprosessia ja jatkamaan yhteydenpitoa viranomaisiin poliittisen ratkaisun löytämiseksi Nicaraguan kriisiin edistämällä samalla vuoropuhelua eri sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, välillä;
12. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa jatkamaan ihmisoikeuksien puolustajien tukemista ja sitoutumaan edelleen Nicaraguan kansan tilanteeseen kehitysavun ja humanitaarisen avun ohjelmiensa kautta; korostaa, että EU:n on tehostettava toimiaan, joilla autetaan estämään Nicaraguan nykyisen poliittisen, taloudellisen ja ihmisoikeuksia koskevan kriisin muuttuminen humanitaariseksi kriisiksi;
13. muistuttaa 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa esittämästään kehotuksesta luovuttaa välittömästi Alessio Casimirri, joka asuu edelleen Managuassa Nicaraguan hallituksen suojeluksessa, Italiaan, jossa hänen on suoritettava kuusi elinkautista vankeusrangaistusta todistetusta osallisuudestaan entisen pääministerin ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajan Aldo Moron kidnappaukseen ja surmaamiseen ja tämän henkivartijoiden murhaan, jotka tehtiin Roomassa 16. maaliskuuta 1978;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Keski-Amerikan parlamentille, Liman ryhmälle sekä Nicaraguan tasavallan hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL C 255, 29.6.2021, s. 65.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0259.