Päätöslauselmaesitys - B9-0408/2021Päätöslauselmaesitys
B9-0408/2021
    Menettely : 2021/2788(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B9-0408/2021
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B9-0408/2021
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :

     

    Istuntoasiakirja

     

    <NoDocSe>B9‑0408/2021</NoDocSe>

    <Date>{05/07/2021}6.7.2021</Date>

    <TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

    <TitreSuite>komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta</TitreSuite>

    <TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>

    <Titre>oppositioon ja erityisesti Kansojen demokraattiseen puolueeseen (HDP) kohdistetuista tukahduttamistoimista Turkissa</Titre>

    <DocRef>(2021/2788(RSP))</DocRef>

    <RepeatBlock-By><Depute>Anna Fotyga, Adam Bielan, Valdemar Tomaševski, Witold Jan Waszczykowski, Eugen Jurzyca</Depute>

    <Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission></RepeatBlock-By>

    B9‑0408/2021

    Euroopan parlamentin päätöslauselma oppositioon ja erityisesti Kansojen demokraattiseen puolueeseen (HDP) kohdistetuista tukahduttamistoimista Turkissa

    (2021/2788(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

     ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Turkista ja erityisesti 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Turkin tilanteesta, erityisesti valittujen pormestareiden erottamisesta[1], ja 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevista komission vuosien 2019 ja 2020 kertomuksista[2],

     ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2021 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

     ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Selahattin Demirtaș v. Turkki antaman tuomion,

     ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joiden sopimusvaltio Turkki on,

     ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

     ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

    A. ottaa huomioon, että PKK (Kurdistanin työväenpuolue) on Turkkiin kohdistuneen 40-vuotisen terrorikampanjansa aikana ollut vastuussa ainakin 40 000 ihmisen kuolemasta ja että uhrien joukossa on myös naisia ja lapsia; toteaa, että PKK luokitellaan terroristijärjestöksi Turkissa, Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa ja monessa muussa maassa;

    B. ottaa huomioon, että ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen pääsyyttäjä toimitti perustuslakituomioistuimelle uudelleen Kansojen demokraattista puoluetta (HDP) koskevan 850-sivuisen syytekirjelmän, joka toimitettiin sitten ylimpään tuomioistuimeen, jota kutsutaan myös kassaatiotuomioistuimeksi; toteaa, että syytekirjelmässä vaaditaan poliittisen toiminnan kieltoa lähes 500:lle puolueen jäsenelle ja puolueen pankkitilin jäädyttämistä; ottaa huomioon, että syyttäjän mukaan tämän pyynnön esittämisen perusteena olivat HDP:n esittämät lausunnot ja sen toteuttamat toimet, jotka eivät olleet demokraattisten ja yleismaailmallisten oikeusperiaatteiden mukaisia, toimiminen yhdessä terroristijärjestö PKK:n ja siihen sidoksissa olevien järjestöjen kanssa sekä toiminnan harjoittaminen PKK:n jatkeena;

    C. ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuin tarkasteli alustavasti tarkistettua syytekirjelmää ja hyväksyi sen yksimielisesti; ottaa huomioon, että pääsyyttäjä perusti suurimman osan HDP:tä vastaan esittämistään syytöksistä Kobanen mielenosoituksiin, joista on meneillään oikeuskäsittely HDP:n poliitikkoja, muun muassa vangittuina olevia entisiä yhteispuheenjohtajia Selahattin Demirtaşia ja Figen Yüksekdağia, vastaan; ottaa huomioon, että nämä syytökset perustuivat pääasiassa HDP:n puolueneuvoston 6. lokakuuta 2014 päivättyyn tviittiin, jossa ihmisiä kehotettiin solidaarisuudenosoituksena kobanelaisia kohtaan osoittamaan mieltään Isisiä ja Turkin Kobaneen kohdistamaa saartoa vastaan; ottaa huomioon, että niin kutsutussa Kobane-oikeudenkäynnissä on 108 vastaajaa HDP:stä; huomauttaa, että heistä 28 on tutkintavankeudessa, kuutta vastaan on toteutettu oikeudellisia valvontatoimenpiteitä ja 75 henkilöstä on annettu pidätysmääräys;

    D. ottaa huomioon, että oikeusministeriön syyttäjät toimittivat 30. kesäkuuta 2021 Turkin kansalliskokouksen yhteiselle parlamentaariselle perustuslaki- ja oikeusvaliokunnalle yhteenvedot menettelyistä, joilla pyritään poistamaan kuutta eri oppositiopuoluetta edustavilta 20:ltä opposition lainsäätäjältä parlamentaarinen koskemattomuus; ottaa huomioon, että nämä menettelyt koskevat 15:tä HDP:n kansanedustajaa, Republikaanisen kansanpuolueen (CHP) johtajaa Kemal Kılıçdaroğlua ja yhtä lainsäätäjää kustakin muusta oppositiopuolueesta, jotka ovat Demokraattinen alueiden puolue (DBP), İYİ Parti (Hyvä puolue), Turkin työväenpuolue (TİP) ja Demokraattinen puolue (DP);

    E. ottaa huomioon, että Turkissa puolueiden lakkauttamisesta päättää perustuslakituomioistuin pääsyyttäjänviraston ylimpään tuomioistuimeen toimittaman syytekirjelmän perusteella; toteaa, että pysyvän hajottamisen sijaan 15-jäseninen perustuslakituomioistuin voi päättää katkaista puolueelle maksettavan valtionavustuksen osittain tai kokonaan sen mukaan, miten vakavia kyseessä olevat teot ovat;

    F. toteaa, että puolueiden ja erityisesti kurdimyönteisten puolueiden lakkauttaminen ei ole Turkin historiassa ennenkuulumatonta; huomauttaa, että puolueiden hajottaminen on kaikissa demokratioissa käytössä oleva oikeudellinen toimenpide, joka olisi toteutettava perustuslaissa ja lainsäädännössä vahvistettujen säännösten mukaisesti ja jonka olisi perustuttava selkeään näyttöön siitä, että näin radikaali siirto on perusteltu ja välttämätön; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuin on tähän mennessä kieltänyt kuusi kurdimyönteistä puoluetta;

    G. toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti katsonut, että puolueiden lakkauttaminen loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklaan kirjattua oikeutta yhdistymisvapauteen;

    H. ottaa huomioon, että Turkin hallitus on syyttänyt HDP:tä, joka on Turkin kolmanneksi suurin puolue, suorista yhteyksistä PKK:hon;

    J. huomauttaa, että Turkin parlamentin toukokuussa 2016 hyväksymä väliaikainen perustuslakimuutos mahdollisti HDP:hen, CHP:hen, hallitsevaan Oikeus ja kehitys ‑puolueeseen (AKP) ja Kansallisen toiminnan puolueeseen (MHP) kuuluvien parlamentin jäsenten koskemattomuuden pidättämisen ja myöhemmän vangitsemisen;

    K. toteaa, että näitä parlamentin jäseniä syytettiin oikeudenkäynnissä ”terroristijärjestön jäsenyydestä”, ”terroristisen propagandan levittämisestä” ja monista muista rikoksista; huomauttaa, että oikeudenkäyntejä tutkineiden kansalaisjärjestöjen mukaan valtaosa syyttäjän näytöstä koostuu vastaajien julkisista puheista ja heidän toiminnastaan poliitikkoina;

    L. ottaa huomioon, että HDP:n työntekijä Deniz Poyraz murhattiin raa’asti 17. kesäkuuta 2021 puolueen toimistossa İzmirissä; ottaa huomioon, että HDP:n puoluerakennus İzmirissa oli ollut kohteena kuukausien ajan ennen hyökkäystä ja että HDP:n puoluevirkailijat İzmirissä olivat keskustelleet poliisin ja kuvernöörinviraston kanssa heitä vastaan mahdollisesti tehtävästä hyökkäyksestä mutta poliisi ei ollut ryhtynyt varotoimiin; toteaa, että HDP:n toimistoon iskeneet ryhmät ovat itse asiassa saaneet tekoihinsa rohkaisua hallituksen HDP:n vastaisesta lietsonnasta; ottaa huomioon, että Turkin johtavat ja oppositiota edustavat puolueet tuomitsivat torstaina 1. heinäkuuta 2021 kurdimyönteisen HDP:n toimistoon İzmirissä tehdyn iskun ja että Onur Gencer, joka murhasi puolueen työntekijän Deniz Poyrazin, pidätettiin ”harkitusta murhasta” epäiltynä vain 24 tunnin kuluttua tapahtuneesta; ottaa huomioon, että Onur Gencerin nopea pidätys sekä se, että yhdessä puolueen huoneista ei rikospaikkatutkinnan yhteydessä huomattu luodinjälkeä, synnyttivät kritiikkiä, jonka mukaan tutkinta olisi ollut pintapuolinen; toteaa, että HDP ja Deniz Poyrazin asianajajat toimittivat 21. kesäkuuta 2021 syyttäjänvirastoon 10-sivuisen, 38 kohtaa käsittävän hakemuksen, jossa vaadittiin toteuttamaan asiassa tehokas tutkinta; huomauttaa, että Deniz Poyrazin murhaa ei saisi pitää yksittäisenä viharikoksena vaan se olisi pikemminkin nähtävä osana poliittisia jännitteitä;

    M. toteaa, että Turkki ei vieläkään noudata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 20. marraskuuta 2018 antamaa sitovaa tuomiota, jonka ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto vahvisti 22. joulukuuta 2020 ja jossa Turkin viranomaisia kehotetaan vapauttamaan Selahattin Demirtaş välittömästi;

    N. ottaa huomioon, että Turkin perustuslakituomioistuin hyväksyi 21. kesäkuuta 2021 ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen pääsyyttäjän Bekir Sahinin toimittaman tarkistetun syytekirjelmän, jossa pyydettiin lakkauttamaan HDP sillä terroristijärjestö PKK:hon olevien väitettyjen kytkösten vuoksi;

    O. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto totesi 25. kesäkuuta 2021 hyväksymissään päätelmissä, että poliittisten puolueiden vastaiset toimet merkitsevät huomattavaa takaiskua ihmisoikeuksien kannalta ja ovat vastoin Turkin velvoitteita kunnioittaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja että vuoropuhelun käyminen näistä kysymyksistä on edelleen olennainen osa EU:n ja Turkin suhteita;

    P. toteaa, että arvostelijat ovat moittineet presidentti Erdoğania siitä, että hän on käyttänyt tuomioistuimia tukahduttaakseen hallituksen ja hänen konservatiivisen AKP-puolueensa vastaisen poliittisen toisinajattelun; huomauttaa, että Turkin hallitus on vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen toteuttanut useaan otteeseen toimia, joilla on pyritty heikentämään oppositioon kuuluvia ryhmiä ja puolueita; ottaa huomioon, että muutaman viime vuoden aikana on ollut myös tapauksia, joissa väkijoukot ovat hyökänneet oppositiopoliitikkoja vastaan;

    Q. ottaa huomioon, että kurditaistelijat/-terroristit muun muassa PKK:sta, Kurdikansan suojeluyksiköistä (YPG) ja Hêzên Rizgariya Efrînêstä (HRE), jotka ovat hyvin koulutettuja ja järjestäytyneitä ryhmiä, ovat viime aikoina tehostaneet iskujaan alueella olevaa Turkin armeijaa vastaan;

    R. toteaa, että vuonna 2013 käynnistetty Kurdistanin rauhanprosessi, jonka tavoitteena oli ratkaista kahden osapuolen väliset erimielisyydet rauhanomaisesti ja poliittisesti, kuivui kokoon, kun Turkin hallitus ei kyennyt pääsemään sopimukseen Demokraattisen yhtenäisyyspuolueen (PYD), PKK:n Syyriassa toimivan siiven, kanssa;

    1. toistaa, että on tärkeää vaalia Turkkiin hyviä suhteita, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, vapaisiin ja demokraattisiin vaaleihin, perusvapauksiin ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan yleismaailmalliseen oikeuteen;

    2. korostaa, että minkä tahansa puolueen kieltämisen tueksi olisi esitettävä vahvaa näyttöä siitä, että tällainen toimenpide on perusteltu, ja kehottaa Turkin viranomaisia esittämään tällaista näyttöä; palauttaa tässä yhteydessä mieliin HDP:n väitetyt yhteydet PKK:hon, joka on otettu EU:n terroristijärjestöistä laatimaan luetteloon;

    3. katsoo, että maltillisen puolueen lakkauttaminen vahvistaisi niitä kurdiväestöön kuuluvia, jotka kannattavat terrorismia ja väkivaltaa, ja sillä olisi kielteisiä vaikutuksia, kun otetaan huomioon moniarvoisuus maassa sekä tarve integroida kurdiväestö, jolla on oikeus valita edustajansa Turkin parlamenttiin;

    4. kehottaa Turkkia varmistamaan moniarvoisuuden ja kunnioittamaan yhdistymis- ja sananvapautta Turkin perustuslaissa vahvistettujen takeiden sekä Turkin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;

    5. on huolestunut siitä, että oppositiota edustavilta parlamentin jäseniltä on toistuvasti peruutettu parlamentaarikon asema, ja kehottaa Turkin viranomaisia varmistamaan, että kaikilla on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja siihen, että heidän asiansa tutkitaan uudelleen riippumattomassa oikeusistuimessa, joka voi varmistaa kansainvälisten vaatimusten mukaiset muutoksenhakukeinot;

    6. pitää valitettavana, ettei Turkki noudata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja Selahattin Demirtaşin tapauksessa vaan että Selahattin Demirtaş on edelleen pidätettynä, ja vaatii vapauttamaan hänet välittömästi;

    7. korostaa tarvetta käynnistää uudelleen Kurdistanin rauhanprosessi;

    8. on huolissaan oppositiopuolueisiin, mukaan lukien Republikaaninen kansanpuolue (CHP), kohdistuvasta alati lisääntyvästä painostuksesta;

    9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Turkin presidentille, Turkin hallitukselle ja Turkin parlamentille.

     

    [1] EUVL C 171, 6.5.2021, s. 8.
    [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0243.
    Päivitetty viimeksi: 7. heinäkuuta 2021
    Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö