PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tiedotusvälineiden vapaudesta ja oikeusvaltion heikkenemisestä edelleen Puolassa
14.9.2021 - (2021/2880(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Jadwiga Wiśniewska, Mazaly Aguilar, Sergio Berlato, Adam Bielan, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Carlo Fidanza, Raffaele Fitto, Ladislav Ilčić, Patryk Jaki, Krzysztof Jurgiel, Karol Karski, Beata Kempa, Izabela‑Helena Kloc, Elżbieta Kruk, Zbigniew Kuźmiuk, Ryszard Antoni Legutko, Beata Mazurek, Tomasz Piotr Poręba, Nicola Procaccini, Elżbieta Rafalska, Bogdan Rzońca, Jacek Saryusz‑Wolski, Beata Szydło, Dominik Tarczyński, Hermann Tertsch, Grzegorz Tobiszowski, Valdemar Tomaševski, Witold Jan Waszczykowski, Kosma Złotowski, Raffaele Stancanelli, Anna Zalewska
ECR-ryhmän puolesta
B9‑0463/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedotusvälineiden vapaudesta ja oikeusvaltion heikkenemisestä edelleen Puolassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 7 ja 19 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 ja 173 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Puolan perustuslaissa taataan lehdistönvapaus (14 pykälä) ja ilmaisunvapaus sekä sensuurin kielto (54 pykälä);
B. ottaa huomioon, että lehdistönvapauden periaate liittyy läheisesti ilmaisunvapauden periaatteeseen (54 pykälä), joka ilmentää perustuslaillisen periaatteen aseman saanutta sananvapautta;
C. ottaa huomioon, että radio- ja televisio-ohjelmien lähetystoiminnan lupamenettelyä säännellään yleisradiotoiminnasta 29. joulukuuta 1992 annetulla lailla; ottaa huomioon, että yleisradiotoiminnasta annetun lain mukaan radio- ja televisio-ohjelmien lähetystoiminta edellyttää lupaa, joka myönnetään Kansallisen yleisradioneuvoston puheenjohtajan päätöksellä kansallisen neuvoston päätöksen pohjalta;
D. ottaa huomioon, että Puolan perustuslain mukaan Kansallisen yleisradioneuvoston jäsenet nimittää parlamentin alahuone Sejm, senaatti ja tasavallan presidentti ja että sen jäsenet eivät saa kuulua poliittisiin puolueisiin tai ammattijärjestöihin taikka hoitaa sellaisia julkisia tehtäviä, jotka olisivat ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa;
E. ottaa huomioon, että yleisradiotoiminnasta annetun lain mukaan kaikki Puolassa toimivat radio- tai televisiotoiminnan harjoittajat, myös yleisradiotoiminnan harjoittajat, laativat ohjelmansa itsenäisesti; ottaa huomioon, ettei mikään hallintoelin saa vaikuttaa yleisradioyhtiöiden ohjelmia tai henkilöstöä koskeviin päätöksiin;
F. ottaa huomioon, että yleisradiotoiminnasta annetun lain 35 pykälässä edellytetään, että Puolassa radio- ja televisiotoiminnan olisi oltava Euroopan talousalueen (ETA) toimijoiden enemmistöomistuksessa ja määräysvallassa; ottaa huomioon, että EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet toimijat voivat omistaa enintään 49 prosenttia puolalaisten lähetystoiminnan harjoittajien osakkeista; ottaa huomioon, että tämän kaltaisia vaatimuksia on käytössä muuallakin kuin Puolassa, esimerkiksi Itävallassa ja Ranskassa;
G. ottaa huomioon, että yleisradiotoiminnasta annetun lain muuttamista koskevalla lakiesityksellä, jota Puolan parlamentti parhaillaan käsittelee, pyritään selkeyttämään säännöksiä, joiden nojalla Kansallinen yleisradioneuvosto voi tehokkaasti torjua EU:n ulkopuolisten toimijoiden mahdollisuutta hankkia määräysvalta lähetystoiminnan harjoittajissa, erityisesti kun toimijat tulevat valtion turvallisuutta merkittävästi uhkaavista maista;
H. ottaa huomioon, että Ranskan lainsäädännön mukaan lupaa ranskankielisten ohjelmien maanpäälliseen lähettämiseen ei voida myöntää yhtiölle, jonka osakepääomasta tai äänivallasta yli 20 prosenttia on ulkomaalaisten omistuksessa, lukuun ottamatta Ranskan kansainvälisiä velvoitteita; ottaa huomioon, että Ranskan lainsäädännössä on myös useita kasuistisia sääntöjä, joilla täsmennetään laissa kiellettyä tiedotusvälineiden toiminnan keskittymistä;
I. toteaa, että Saksan lainsäädännön mukaan valtakunnallisen ohjelman lähetyslupa voidaan myöntää ainoastaan toimijalle, jonka asuinpaikka on Saksassa, EU:ssa tai ETAan kuuluvassa maassa taikka joka on sijoittautunut johonkin niistä; toteaa, että Saksan lainsäädännön mukaan merkitystä ei ole tietyn tiedotusvälineen omistajan pääoman alkuperällä vaan omistajan kotipaikalla;
J. ottaa huomioon, että kauppa, jossa Polska Pressin osakkeet osti PKN Orlen S.A., on yksi monista Puolan mediamarkkinoilla viime vuosina toteutetuista kaupoista; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden omistajien vaihdokset ovat melko yleisiä eivätkä ne vaikuta Puolan tasavallan perustuslaissa taatun tiedotusvälineiden vapauden ja ilmaisunvapauden arviointiin; ottaa huomioon, että yhtiön päätökset tekee sen johto eivätkä sen omistajat; toteaa, että kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto arvioi kyseistä kauppaa eikä havainnut sen uhkaavan Puolan media-alaa millään tavalla;
K. ottaa huomioon, että unionin toimivallan rajat määräytyvät annetun toimivallan periaatteen mukaisesti, mikä vastaavasti tarkoittaa sitä, että toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille;
L. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 2 artiklalla ei anneta unionille asiallista toimivaltaa vaan siinä vain luetellaan tiettyjä arvoja, joita sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava niiden toimiessa perussopimuksissa unionille annetun toimivallan puitteissa ja sen rajoihin vaikuttamatta;
M. ottaa huomioon, että seksuaaliterveyttä ja -kasvatusta, lisääntymistä ja raskaudenkeskeytystä koskevien politiikkojen laatiminen ja täytäntöönpano kuuluvat jäsenvaltioiden lainsäädäntövaltaan;
N. ottaa huomioon, että vain SEU-sopimuksen 7 artiklassa annetaan unionille toimivalta valvoa oikeusvaltioperiaatteen soveltamista unionin arvona sellaisessa yhteydessä, joka ei liity erityiseen asialliseen toimivaltaan tai joka ylittää sen toimivaltuudet;
O. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 7 artiklassa ei luoda perustaa siinä kuvatun menettelyn jatkokehittämiselle tai muuttamiselle;
P. ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatetta koskeva unionin tuomioistuimen toimivalta rajoittuu ainoastaan SEU-sopimuksen 7 artiklan menettelymääräysten noudattamisen valvontaan ja yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä;
Q. ottaa huomioon, että EU:n toimielimillä ei ole toimivaltuuksia hyväksyä SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen arvojen eikä etenkään oikeusvaltion käsitteen määritelmiä, koska niille ei ole annettu tätä toimivaltaa perussopimuksissa;
R. ottaa huomioon, että koska asiaa koskevaa toimivaltaa ei ole, hyväksymällä tällaisen määritelmän toimielimet rikkoisivat perussopimuksia ja määrittely olisi perussopimusten vastainen;
S. ottaa huomioon, että Puolan tasavallan liityttyä EU:hun Puolan perustuslakituomioistuin on katsonut kansallisten perustuslaillisten säännösten olevan ensisijaisia EU:n lainsäädäntöön nähden; ottaa huomioon, että perustuslakituomioistuimen 11. toukokuuta 2005 antamassa tuomiossa todettiin, että oikeusjärjestysten suhteellinen autonomia, joka perustuu niiden omiin sisäisiin hierarkkisiin periaatteisiin, ei merkitse sitä, ettei niiden välillä olisi mitään keskinäisiä vaikutuksia tai ristiriitoja, ja että jos perustuslaillisen normin ja EU:n oikeusnormin välillä olisi kiistaton ristiriita, jota ei voida poistaa soveltamalla EU:n lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön suhteellisen autonomian mukaista tulkintaa, tällaista ristiriitaa ei voida mitenkään ratkaista Puolan oikeusjärjestelmässä tunnustamalla EU:n normin ensisijaisuus perustuslailliseen normiin nähden eikä se voisi johtaa perustuslaillisen normin velvoittavan vaikutuksen lakkaamiseen ja normin korvaamiseen EU:n normilla tai kyseisen normin soveltamisalan rajoittamiseen sellaiseen alaan, jota EU:n lainsäädännön säännös ei kata; ottaa huomioon, että Puolan perustuslakituomioistuin ilmaisi tämänsuuntaisen kantansa myös 24. marraskuuta 2010 ja 16. marraskuuta 2011 antamissaan tuomioissa; toteaa, että EU:n elimet eivät ole riitauttaneet mitään näistä tuomioista;
T. ottaa huomioon, että joissakin muissa jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten tuomioissa ollaan myös siirtymässä tulkintaan, jonka mukaan kansallinen lainsäädäntö on ensisijainen EU:n lainsäädäntöön nähden;
1. korostaa, että tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat nykyaikaisen demokratian peruspilareita, sillä ne ovat avoimen ja vapaan keskustelun olennaisia osatekijöitä; korostaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet mediamarkkinoilla ilmenneistä ongelmista, jotka liittyvät usein pandemiatilanteeseen;
2. katsoo, että tiedotusvälineiden vapaus on Puolassa hyvin suojattu ja että kaikki suojatoimet on otettu käyttöön;
3. toteaa, että tiedotusvälineissä esitetään kaikenlaisia näkökulmia eikä mitään näkemyksiä rajoiteta ja että tiedotusvälineiden moniarvoisuus on siten taattu;
4. korostaa, että jäsenvaltioilla on oikeus antaa laki, jolla voidaan tosiasiallisesti estää ETAn ja EU:n ulkopuolelta, kuten Venäjältä tai Kiinasta, tulevia toimijoita valtaamasta tiedotusvälineitä;
5. panee merkille, että EU:n ulkopuolelta peräisin olevaa pääomaa rajoitetaan jo muun muassa Ranskassa ja Saksassa;
6. korostaa, että SEU-sopimuksen 7 artikla on EU:n ainoa mahdollisuus käyttää valtuuksiaan ja toimia silloin, kun on kyse siitä, kunnioittavatko jäsenvaltiot unionin arvoja, oikeusvaltioperiaate mukaan lukien, sellaisenaan; korostaa, että SEU-sopimuksen 7 artikla on täydellinen ja tyhjentävä;
7. korostaa, että SEU-sopimuksen 7 artiklan nojalla ei tehty minkäänlaisia päätelmiä, joissa olisi todettu olevan edes vaaraa siitä, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta; huomauttaa, että perussopimuksissa ei ole perusteita Puolan syyttämiselle oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta ja sen heikentämisestä vaan nämä syytökset ovat pelkästään laittoman poliittisen painostuksen väline;
8. korostaa, että oikeuslaitoksen järjestäminen ei kuulu EU:lle annettuihin toimivaltuuksiin, sillä tämä ala kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan; korostaa, että Puolassa viime vuosina toteutetut uudistukset, joilla pyritään parantamaan Puolan oikeusjärjestelmän toimintaa, perustuvat muiden jäsenvaltioiden kokemuksiin, joita Euroopan komissio ei ole kyseenalaistanut; on sitä mieltä, etteivät nämä uudistukset loukkaa millään tavoin tuomareiden tai oikeuslaitoksen riippumattomuutta, joka taataan Puolan perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä;
9. pitää valitettavana, että jotkin unionin elimet ylittävät perussopimusten mukaisen toimivaltansa; korostaa, että kun tätä seikkaa ei huomioida, on mahdotonta arvioida asianmukaisesti Puolan argumentteja, joilla se on vastannut EU:n toimielinten esittämiin kannanottoihin; toteaa, että näissä kannanotoissa arvostellaan Puolan perustuslakituomioistuimessa parhaillaan vireillä olevia menettelyjä, jotka koskevat unionin tuomioistuimen toimivaltaa valvoa kansallista lainsäädäntöä ja määrätä välitoimia muun muassa tapauksissa, jotka liittyvät jäsenvaltioiden tapaan järjestää oikeuslaitoksensa; korostaa Puolan perustuslakituomioistuimen aikaisempaa juridista tulkintaa Puolan perustuslain ja EU:n lainsäädännön välisestä suhteesta;
10. korostaa jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten toiminnan merkitystä tapauksissa, joissa EU:n toimielin on ylittänyt toimivaltansa rajat;
11. pitää mahdottomana hyväksyä sitä, että EU:n toimielimet hyväksyvät oikeuslaitoksen järjestämistä koskevat nykyiset ratkaisut joissakin jäsenvaltioissa mutta samaan aikaan vastaavia Puolan tekemiä ratkaisuja kyseenalaistetaan ja arvostellaan;
12. pitää valitettavina komission viimeaikaisia toimia, erityisesti syytöksiä siitä, että korkeimman oikeuden kurinpitojaostoa koskevaa unionin tuomioistuimen tuomiota ei olisi noudatettu, ja ilmoituksia siitä, että tuomioistuinta on pyydetty määräämään Puolalle sakkoja välitoimen täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi; korostaa, että Puola on selittänyt yksityiskohtaisesti, miten välitoimi pannaan täytäntöön, ja erityisesti, että välitoimi pannaan täytäntöön korkeimman oikeuden ensimmäisen presidentin määräyksellä, johon toimeenpanovallan käyttäjä ei voi puuttua vallanjaon periaatteen mukaan; katsoo, että hyökkäävät toimet eivät edistä ongelman ratkaisemista vuoropuhelun ja lojaalin yhteistyön hengessä sekä unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaa noudattaen;
13. pitää valitettavina komission edustajien viimeaikaisia lausumia, joissa viitataan mahdollisuuteen keskeyttää Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvät maksut sen johdosta, että tuomioistuimen määräyksiä ei ole pantu täytäntöön; korostaa, että ainoa perussopimusten mukainen menettely, joka koskee tuomion täytäntöönpanon laiminlyöntiä, on kuvattu SEUT-sopimuksen 260 artiklassa ja että kaikki perussopimuksiin perustumattomat yritykset pakottaa unionin tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoon ovat laittomia;
14. palauttaa mieliin komission lausuman, jossa vahvistetaan, että soveltaessaan yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 2020/2092 komissio noudattaa Eurooppa-neuvoston 11. joulukuuta 2020 antamia päätelmiä; muistuttaa, että komissio aikoo laatia ja hyväksyä suuntaviivat siitä, miten se aikoo soveltaa kyseistä asetusta;
15. katsoo, ettei ole oikeudellisesti hyväksyttävää ottaa käyttöön tosiasiallisesti uutta oikeusvaltioperiaatteen valvontamekanismia, vaikka sen tarkoituksena olisi suojata EU:n talousarviota;
16. huomauttaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa kehittää politiikkatoimia, jotka liittyvät seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, lisääntymiseen ja raskaudenkeskeytykseen;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.