PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Puolan oikeusvaltiokriisistä ja EU:n oikeuden ensisijaisuudesta
19.10.2021 - (2021/2935(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Ryszard Antoni Legutko, Mazaly Aguilar, Adam Bielan, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Ryszard Czarnecki, Margarita de la Pisa Carrión, Carlo Fidanza, Raffaele Fitto, Anna Fotyga, Michiel Hoogeveen, Ladislav Ilčić, Patryk Jaki, Krzysztof Jurgiel, Karol Karski, Beata Kempa, Izabela‑Helena Kloc, Joanna Kopcińska, Zdzisław Krasnodębski, Elżbieta Kruk, Zbigniew Kuźmiuk, Beata Mazurek, Andżelika Anna Możdżanowska, Tomasz Piotr Poręba, Elżbieta Rafalska, Rob Rooken, Robert Roos, Bogdan Rzońca, Jacek Saryusz‑Wolski, Raffaele Stancanelli, Beata Szydło, Dominik Tarczyński, Hermann Tertsch, Grzegorz Tobiszowski, Valdemar Tomaševski, Evžen Tošenovský, Witold Jan Waszczykowski, Jadwiga Wiśniewska, Jan Zahradil, Anna Zalewska, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
ECR-ryhmän puolesta
B9‑0539/2021
Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan oikeusvaltiokriisistä ja EU:n oikeuden ensisijaisuudesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 5, 7 ja 19 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Puolan perustuslakituomioistuin antoi 7. lokakuuta 2021 asiassa K 3/21 tuomion, jossa se totesi, että joidenkin SEU-sopimuksen määräysten tietyt tulkinnat tavalla, joka johtaa kansainvälisen oikeuden ensisijaisuuteen Puolan perustuslakiin eli Puolan ylimpään lakiin nähden, rikkovat perustuslakia;
B. toteaa, että tuomio julkaistiin 12. lokakuuta 2021 Puolan virallisessa lehdessä (Dziennik Ustaw), mikä teki siitä sitovan Puolan oikeusjärjestelmässä;
C. ottaa huomioon, että Puolan perustuslakituomioistuin on vuodesta 2005 alkaen toistuvasti todennut, että perustuslain ensisijaisuus muihin oikeuslähteisiin nähden perustuu suoraan Puolan perustuslakiin; ottaa huomioon, että nämä päätökset ovat perustuslakituomioistuimen eri kokoonpanojen antamia ja että sen jäsenet on valittu erilaisista poliittisista kokoonpanoista Puolan liityttyä EU:hun;
D. toteaa, että jo vuonna 2005 perustuslakituomioistuin, jonka puheenjohtajana toimi tuomari Marek Safjan, vahvisti periaatteen, jonka mukaan perustuslaki on Puolan tasavallan ylin laki kaikkien sitä sitovien kansainvälisten sopimusten osalta, mukaan lukien toimivallan siirtoa tietyissä asioissa koskevat sopimukset, ja että perustuslaki on pätevyydeltään ensisijainen ja sitä sovelletaan ensisijaisena Puolan alueella[1];
E. ottaa huomioon, että tämä periaate vahvistettiin perustuslakituomioistuimen myöhemmissä tuomioissa, muun muassa 19. joulukuuta 2006 annetussa tuomiossa (P 37/05), jossa todettiin, että perustuslakituomioistuimen on velvoitettu ymmärtämään asemansa siten, että olennaisen merkittävissä ja luonteeltaan systeemisissä asioissa se säilyttää viimeisen ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen aseman Puolan perustuslain suhteen, sekä 24. marraskuuta 2010 annetussa tuomiossa (K 32/09), jossa todettiin, että toimivallan siirtäminen EU:lle ei voi rikkoa perustuslain ensisijaisuuden periaatetta eikä mitään perustuslain määräyksiä;
F. toteaa, että monien EU:n jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ovat toistuvasti tarkastelleet unionin oikeuden perustuslainmukaisuutta ja todenneet useaan otteeseen, että kansalliset perustuslait ovat ensisijaisia unionin oikeuteen nähden; ottaa huomioon, että erityisesti Saksan liittovaltion, Italian ja Tšekin perustuslakituomioistuin ja Tanskan korkein oikeus ovat ottaneet sen kannan, että unionin oikeutta ja Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa tarkastellaan perustuslaillisten normien näkökulmasta, mukaan lukien normit, joissa määritellään tietyn jäsenvaltion EU:lle siirtämän toimivallan rajat;
1. korostaa, että Puolan perustuslakituomioistuimen 7. lokakuuta 2021 antama tuomio on Puolan perustuslakituomioistuimen ja monien muiden jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten aiemman oikeuskäytännön mukainen;
2. katsoo, että Puola on noudattanut unionin oikeuden sitovia normeja siltä osin kuin ne on vahvistettu aloilla, joissa toimivalta on erikseen ja selkeästi siirretty EU:lle perussopimuksissa;
3. korostaa, että tuomio ei vaikuta aloihin, joilla EU:lla on toimivaltaa, joka on erikseen ja selkeästi siirretty EU:n perussopimuksissa;
4. katsoo, että sen tarkastelu, onko unionin oikeus kansallisten perustuslakien mukaista, on unionissa tavanomainen käytäntö ja että jo tämä rajoittaa unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen soveltamista kansalliseen lainsäädäntöön nähden;
5. korostaa, että jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten asema antaa niille valtuudet ja oikeutuksen toimia ”perustuslakien valvojina” ja että viime kädessä perustuslakituomioistuimen tehtävänä on päättää sääntöjen laillisuudesta ja sovellettavuudesta tietyllä alueella;
6. korostaa, että perussopimusten mukaan EU ei ole supervalta vaan suvereenien valtioiden liitto;
7. panee merkille, että tuomioistuinten tuomiot muissa maissa eivät merkinneet alkua EU:sta eroamiselle, koska niissä ainoastaan korostetaan kansallisten perustuslakien ensisijaisuutta asioissa, joissa EU:lla ei ole jäsenvaltioiden siirtämää toimivaltaa;
8. pitää valitettavana, että tuomion vastustajat kuvaavat sitä joissakin tapauksissa osoitukseksi Puolan halusta erota EU:sta;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Asiassa K 18/04 11. toukokuuta 2005 annettu tuomio.