PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tilanteesta Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla
13.12.2021 - (2021/3010(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Mick Wallace
The Left -ryhmän puolesta
B9‑0593/2021
tilanteesta Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,
− ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2202, jossa kaikkia osapuolia kehotettiin panemaan täysimääräisesti täytäntöön 12. helmikuuta 2015 Minskissä Valko-Venäjällä hyväksytty Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva paketti, jotta voidaan löytää ratkaisuja Ukrainan itäisten alueiden konfliktiin,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan konfliktista johtuva nykyinen kriisi ja Venäjän ja Ukrainan väliset jännitteet ovat vakava turvallisuuskriisi Euroopalle; ottaa huomioon, että tähän kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua vaan neuvottelut ja vuoropuhelu ovat ainoa keino estää tilanteen kärjistyminen entisestään, sillä se voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin, johon ydinasevaltiot saattavat osallistua;
B. ottaa huomioon, että nykyisen turvallisuuskriisin taustalla on toisaalta meneillään oleva konflikti Itä-Ukrainassa ja toisaalta Naton, Venäjän ja Ukrainan välisen retoriikan kärjistyminen; ottaa huomioon, että äskettäinen 100 000 venäläissotilaan lähettäminen Venäjän ja Ukrainan rajalle on aiheuttanut huolta siitä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan;
C. ottaa huomioon, että Venäjä, Ukraina ja kaikki Naton jäsenvaltiot, myös EU:n jäsenvaltiot ja Yhdysvallat, ovat jäseniä Etyjissä, joka määrittelee itsensä useita turvallisuuskysymyksiä koskevan poliittisen vuoropuhelun foorumiksi;
D. ottaa huomioon, että Venäjän ja Ukrainan välisissä suhteissa on edelleen ratkaisematta olevia konflikteja ja vakavia ongelmia; ottaa huomioon, että huolimatta vuoden 2015 tulitauosta, joka keskeytti täysimittaisen sodan Itä-Ukrainassa, molempien osapuolten tunnusteluhyökkäykset ja kostotoimet ovat johtaneet toistuviin väkivaltaisiin yhteenottoihin, kuten tämän vuoden maalis- ja huhtikuussa; ottaa huomioon, että YK ei tunnusta Krimiä osaksi Venäjän federaatiota;
E. ottaa huomioon, että jännitteet ja luottamuspula Naton, joidenkin sen jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä ovat lisääntyneet viime vuosina ja että tilannetta on pahentanut Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden jatkuva heikkeneminen ja Naton lähestyminen Venäjän aluetta; ottaa huomioon, että Venäjä ja Nato ja sen jäsenvaltiot ovat koventaneet asennoitumistaan toisiaan kohtaan, mikä näkyy keskinäisessä sotilasdoktriinien, pakotepolitiikkojen ja vihamielisen retoriikan muuttumisessa;
F. ottaa huomioon, että Venäjä ja Nato määrittelevät toisensa vihollisiksi; ottaa huomioon, että Naton huippukokouksessa vuonna 2021 toistettiin, että Venäjä on yksi vakavimmista uhkista euroatlanttisen alueen turvallisuudelle; ottaa huomioon, että äskettäin päivitetyssä Venäjän kansallisessa turvallisuusstrategiassa määritellään Naton sotilaallisen infrastruktuurin keskittäminen Venäjän rajojen tuntumaan ja Venäjää vastaan tapahtuvan ydinaseiden käytön harjoitteleminen uhaksi Venäjälle;
G. ottaa huomioon, että vuosien mittaan Venäjän ja Naton/EU:n välisen vastakkainasettelun kärjistyminen johti sotilaallisten joukkojen keskittämiseen EU:n jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Venäjän rajan molemmin puolin; ottaa huomioon, että näihin maihin on lähetetty 4 500 Nato-sotilasta; ottaa huomioon, että Bidenin hallinto harkitsee Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon vahvistamista alueella; ottaa huomioon, että Nato on lähettänyt Itä-Eurooppaan Yhdysvaltojen johtamia ohjuspuolustuskomponentteja ja että Naton aluksilla on usein tehtäviä lähellä Venäjän merialueita Itämerellä ja Mustallamerellä;
H. ottaa huomioon, että vuodesta 2014 lähtien Yhdysvallat on antanut vuosittain 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kehitys- ja sotilasapua; ottaa huomioon, että vuonna 2022 Bidenin hallinto lisäsi Ukrainalle antamaansa sotilasapua 400 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin, mukaan lukien 80 tonnia ampumatarvikkeita ja sotilaskoulutushenkilöstöä;
I. ottaa huomioon, että Nato panee täytäntöön Ukrainalle tarkoitettua kattavaa avustuspakettia, joka hyväksyttiin vuonna 2016 Varsovan huippukokouksessa ja jonka talousarvio oli jo vuonna 2018 yli 2 618 000 euroa; ottaa huomioon, että Naton liittolaiset järjestävät vuosittain yhteisiä sotilasharjoituksia Ukrainan kanssa; ottaa huomioon, että Ukrainasta tuli vuonna 2020 yksi vain kuudesta laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyökumppanista, joka on erityinen asema Naton läheisille liittolaisille;
J. ottaa huomioon, että Yhdysvallat, Euroopan unioni ja muut maat ovat määränneet yksipuolisia pakkokeinoja sadoille venäläisille henkilöille, myös hallituksen virkamiehille ja parlamentin jäsenille, sekä Venäjän talouden osa-alueille, kuten puolustus-, energia- ja rahoitusalat; ottaa huomioon, että Venäjää vastaan valmistellaan uusia pakotteita;
K. ottaa huomioon, että heinäkuussa 2021 annettuun Yhdysvaltain ja Saksan yhteiseen julkilausumaan Ukrainalle osoitetusta tuesta sisältyi uhka, jonka mukaan siinä tapauksessa, että Venäjä yrittää käyttää energiaa aseenaan tai toteuttaa uusia aggressiivisia toimia Ukrainaa vastaan, Saksa ryhtyy toimiin kansallisella tasolla ja vaatii tehokkaita Euroopan tason toimenpiteitä, mukaan lukien pakotteita, jotta rajoitetaan Venäjän vientivalmiuksia Eurooppaan energia-alalla, mukaan lukien kaasu, ja/tai muilla taloudellisesti merkittävillä aloilla;
L. ottaa huomioon, että Nato-kumppani Turkki ja Ukraina ovat kehittäneet sotilaallista yhteistyötä ja panneet täytäntöön yli 30 sopimusta, mukaan lukien droonien, erityisten sotilasneuvonantajien ja sotilaskoulutuksen toimittaminen;
M. ottaa huomioon, että Ukrainan sisäinen poliittinen tilanne on epävakaa ja että monet puolueet eivät välttämättä toimi keskushallinnon toiveiden ja strategian mukaisesti; ottaa huomioon, että kansallismieliset vapaaehtoisyksiköt ovat avoimesti heikentäneet keskushallinnon auktoriteettia ja käskyjä ja samalla heikentäneet Zelenskyin kykyä neuvotella rauhasta;
N. ottaa huomioon, että vaikka Ukraina on ponnistellut Naton ja EU:n jäsenyyden puolesta, viimeaikaiset Kiovan kansainvälisen sosiologiainstituutin kyselyt osoittavat, että yleinen mielipide näistä asioista vaihtelee edelleen; ottaa huomioon, että puolet Kiovan kansainvälisen sosiologiainstituutin tutkimukseen osallistuneista tukee EU:n jäsenyyttä ja 40 prosenttia kannattaa liittymistä Natoon;
O. ottaa huomioon, että Venäjä vaatii oikeudellisesti sitovia takeita siitä, että Nato ei laajene edelleen itään, mukaan lukien Ukraina, ja että Venäjälle uhkan muodostavia asejärjestelmiä ei oteta käyttöön Venäjän rajojen välittömässä läheisyydessä; ottaa huomioon, että Venäjä on huolissaan siitä, että Ukrainan alueella voidaan ottaa käyttöön ohjusjärjestelmiä, jolloin ohjukset saavuttavat Moskovan 7–10 minuutissa ja hypersoonisten ohjusjärjestelmien tapauksessa viidessä minuutissa; ottaa huomioon, että vastauksena näihin vaatimuksiin Yhdysvaltain ja Naton virkamiehet eivät sulje pois mahdollisuutta, että Ukraina ja muut Itä-Euroopan maat voisivat tulevaisuudessa liittyä Atlantin liiton jäseniksi;
1. ilmaisee syvän huolensa sotilaallisesta vastakkainasettelusta Venäjän sekä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden välisellä rajalla; on erittäin huolissaan ilmeisestä poliittisen tahdon puutteesta pysäyttää konfliktin kärjistymisen kierre;
2. ilmaisee myötätuntonsa Ukrainan kansalle, joka on kärsinyt vuodesta 2014 alkaen matalan intensiteetin sodasta ja vakavasta talouskriisistä, ja jota uhkaa nyt täysimittainen sota, joka uhkaa kaikkien Ukrainan kansalaisten elämää;
3. muistuttaa Venäjää, Ukrainaa, Natoa ja EU:n jäsenvaltioita siitä, että YK:n peruskirja velvoittaa kaikki YK:n jäsenvaltiot ratkaisemaan kansainväliset kiistat rauhanomaisin keinoin siten, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus sekä oikeus eivät vaarannu; palauttaa mieliin, että YK:n peruskirjassa edellytetään myös, että valtioiden on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa;
4. muistuttaa Venäjää, Ukrainaa, Yhdysvaltoja, Natoa ja kaikkia sen jäsenvaltioita siitä, että erimielisyyksiin ja konflikteihin ei ole sotilaallista ratkaisua; korostaa, että ainoa tapa selvitä nykyisestä kriisistä on neuvotteluprosessi, joka kaikkien toimijoiden huolenaiheet huomioon ottaen on perustana ongelmien ratkaisulle; katsoo, että sopivin foorumi tällaiselle vuoropuhelulle on Etyj, sillä siinä ovat mukana sekä Venäjä että Ukraina ja kaikki Naton jäsenvaltiot;
5. vaatii, että Venäjä ja muut asiaan liittyvät osapuolet lopettavat Itä-Ukrainan konfliktin lietsomisen toimittamalla aseita tai antamalla sotilasapua;
6. kehottaa Venäjän ja Ukrainan presidenttejä aloittamaan tulossuuntautuneen kahdenvälisen vuoropuhelun ja neuvottelut suhteitaan koskevien erilaisten vakavien ongelmien ja konfliktien ratkaisuista; korostaa, että ratkaisuja voidaan löytää vain valtioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisen sekä asiaan liittyvien eri osapuolten huolenaiheiden pohjalta; vaatii Venäjää, Yhdysvaltoja, EU:ta ja Naton jäsenvaltioita kunnioittamaan Ukrainan kansan oikeutta käsitellä omia asioitaan;
7. ilmaisee huolensa siitä, että viimeaikainen vuoropuhelu presidentti Putinin ja presidentti Bidenin välillä ei vähentänyt jännitteitä; korostaa, että keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa vuoropuhelua on jatkettava; vaatii Venäjää rajoittamaan sotilaallista toimintaansa alueellaan lähellä Ukrainan rajoja, jotta jännitteet alueella eivät kärjistyisi; kehottaa lisäämään Venäjän ja alueellisten voimien välistä yhteistyötä ja avoimuutta sotilaallisella alalla aina kun se on mahdollista; kehottaa Natoa aloittamaan Bidenin hallinnon antaman ehdotuksen perusteella korkean tason neuvottelut, joissa keskustellaan Venäjän Natoa koskevasta huolesta; torjuu Naton laajentumisen; pitää myönteisenä, että on aloitettu Yhdysvaltain ja Venäjän välinen säännöllinen strateginen vakautta koskeva vuoropuhelu, joka on pitkän aikavälin prosessi; korostaa kuitenkin, että tarvitaan kiireellisiä neuvotteluja, jotta estetään konfliktin kärjistyminen sodaksi;
8. korostaa, että rauhalle Venäjän, lännen ja Ukrainan välillä on olemassa malli, nimittäin vuonna 2015 tehty Minsk II -sopimus; korostaa, että tämän Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän välillä neuvotellun ja Yhdysvaltain ja YK:n hyväksymän sopimuksen täyttämisen olisi oltava kaikkien asiaan liittyvien osapuolten tavoitteena ja että niiden toimintapolitiikoissa olisi otettava huomioon tämä tavoite; muistuttaa, että tämä etenemissuunnitelma vahvistettiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2022 ja että sen kolme keskeistä osatekijää ovat demilitarisointi, Ukrainan suvereniteetin palauttaminen, mukaan lukien Venäjän vastaisen rajan valvonta, ja Ukrainassa sijaitsevan demilitarisoidun Donbassin alueen autonomia, joka taataan kansainvälisellä sopimuksella; toteaa, että Venäjään ja venäläisiin separatisteihin kohdistuvaa painostusta vetää joukkonsa pois Donbassista on täydennettävä painostamalla samalla ukrainalaisia osapuolia lopettamaan harmaille alueille suuntautuvat hyökkäykset ja loukkaukset; panee merkille ulkoministeri Lavrovin ilmaiseman Venäjän valmiuden ottaa käyttöön uusi neuvottelumalli, jotta asiassa voidaan edistyä;
9. katsoo, että energiasiirtymän jouduttaminen kohti uusiutuvan energian tuotantoa unionissa ja sen jäsenvaltioissa vähentäisi energian geopolitisoitumista;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, Ukrainan hallitukselle ja parlamentille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, YK:lle sekä Natolle.