Päätöslauselmaesitys - B9-0163/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0163/2022
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan

16.3.2022 - (2022/2593(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Ulrike Müller, Søren Gade, Nils Torvalds
Renew-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0160/2022

Menettely : 2022/2593(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0163/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0163/2022
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0163/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan

(2022/2593(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio käynnisti 24. helmikuuta 2022 provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan, jolloin se rikkoo selvästi kansainvälistä oikeutta; toteaa, että ukrainalaissiviileihin kohdistuvat jatkuvat ja kammottavat iskut rikkovat vakavasti Geneven yleissopimusta ja ovat sotarikoksia;

B. toteaa, ettei elintarviketuotantoa ja ruoan saantia pitäisi käyttää geopoliittisena aseena;

C. huomauttaa, että yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteena on muun muassa toimittaa EU:n markkinoille elintarvikkeita, joiden ravintoarvo on korkea, vähentää EU:n markkinoiden riippuvuutta elintarvikkeiden tuonnista ja varmistaa, että elintarvikkeet ovat kohtuuhintaisia kuluttajille; toteaa, että covid-19-pandemia ja nyt myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet entistäkin selvemmin esiin sen, että EU:n on lujitettava elintarviketurvaansa ja vähennettävä riippuvuuttaan yhdestä tai vain harvasta toimittajasta tuotantopanosten tuonnissa EU:n ulkopuolelta;

D. toteaa, että tämä tilanne ja Venäjälle määrätyt perustellut pakotteet aiheuttavat maailmanlaajuisilla maatalous-, kalastus- ja vesiviljelymarkkinoilla merkittäviä ja kumuloituvia häiriöitä sen lisäksi, että markkinoihin ovat vaikuttaneet covid-19-kriisi ja viimeaikainen huomattava tuotantopanosten hinnannousu, ja että häiriöt ilmenevät erityisesti vilja- ja kasviöljymarkkinoilla, sillä Ukraina ja Venäjä tuottavat noin 30 prosenttia maailman vehnästä, 32 prosenttia ohrasta ja 17 prosenttia maissista ja yli 50 prosenttia auringonkukkaöljystä ja 20 prosenttia auringonkukansiemenistä, sekä lannoitteiden ja lannoitetuotannon vaatimien tuotantopanosten saatavuudessa;

E. ottaa huomioon, että EU on erityisen riippuvainen Ukrainasta maissin, rapsin, vehnän, auringonkukansiementen ja auringonkukansiemenkakun toimituksissa ja että myös Venäjältä tuodaan paljon vehnää, rapsikakkua, auringonkukansiemeniä ja auringonkukansiemenkakkua, joista valtaosa käytetään rehuna kotieläintuotannossa;

F. ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että kehityksen jatkuessa nykyisen kaltaisena niiden rehuvarastot saattavat ehtyä pääsiäiseen mennessä;

G. toteaa, että Ukraina ja Venäjä ovat vieläkin tärkeämpiä peruselintarvikkeiden toimittajia Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maissa, erityisesti Egyptissä, joka tuo yli 50 prosenttia kaikesta leipäviljastaan, ja Intiassa, joka tuo lähes kaksi kolmasosaa tarvitsemastaan ruokaöljystä maailmanmarkkinoilta; ottaa huomioon, että kaikilla hinnankorotuksilla näissä maissa, olipa kyse miten pienistä korotuksista tahansa, on merkittävä vaikutus väestön peruselintarvikkeiden saantiin; korostaa, ettei kyse ole vain elintarviketurvaan liittyvästä ongelmasta vaan tilanne saattaa johtaa myös sosiaaliseen kriisiin EU:n eteläisissä naapurimaissa;

H. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa suoraan eri puolilla maailmaa meneillään oleviin elintarvikekriiseihin; huomauttaa, että yli puolet Maailman ruokaohjelman käyttämästä vehnästä tulee yksistään Ukrainasta;

I. toteaa, että EU on vahvasti riippuvainen lannoitteiden tuonnista Venäjältä ja että unionin riippuvuus fossiilipohjaisten energialähteiden tuonnista lannoitteiden tuotannossa ja kalisuolan tuonnista Valko-Venäjältä näkyy merkittävinä toimitushäiriöinä, ja huomauttaa, että lannoitteiden hinnat ovat muutenkin nousseet 142 prosenttia viime vuoden aikana ja energian ja lannoitteiden osuus viljelijöiden tuotantokustannuksista on 20 prosenttia[1]; ottaa huomioon, että kaasun osuus keskeisten typpilannoitteiden tuotantokustannuksista on 60–80 prosenttia[2]; huomauttaa, että korkeat kaasun hinnat ovat jo johtaneet joidenkin lannoitetehtaiden väliaikaiseen sulkemiseen; toteaa, että lannoiteyritykset ovat eräissä tapauksissa jo joutuneet kieltäytymään viljelijöiden tilauksista raaka-ainepulan vuoksi;

J. huomauttaa, että on olemassa monia lannoitevalmisteita, jotka ovat peräisin orgaanisista ravinnelähteistä, mutta niitä ei nykyisin käytetä korvaamaan kemiallisia lannoitteita; katsoo, että niiden käytön lisääminen voisi olla yksi keino vähentää unionin riippuvuutta kemiallisista lannoitteista ja saavuttaa samalla vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet;

K. toteaa, että polttoaineiden hinnat ovat nousseet unionissa tuntuvasti ja ne ovat monissa jäsenvaltioissa kaikkien aikojen ennätyslukemissa; huomauttaa, että jatkuessaan tämä kehitys johtaa viljelijöiden ja kalastajien kannalta kestämättömään taloudelliseen tilanteeseen, kun esimerkiksi kalastusalusten on mahdotonta saada kalastustoiminnasta merellä enemmän tuloja kuin siitä aiheutuu kustannuksia;

L. ottaa huomioon, että EU:n kalastus-, vesiviljely- ja jalostusalat tarjoavat laadukkaita kala- ja äyriäistuotteita ja niillä on elintärkeä rooli maailmanlaajuisen elintarviketurvan varmistamisessa; ottaa huomioon, että kalastusala on jo pitkään auttanut tarjoamaan eurooppalaisille kuluttajille korkealaatuisia tuotteita, jotka täyttävät korkeat ravitsemus- ja elintarviketurvallisuusvaatimukset, ja että ala on nyt maailman kärjessä kestävyyden suhteen;

M. huomauttaa, että vaikutusta elintarvikkeiden kuluttajahintoihin on tarkasteltava tilanteessa, jossa covid-19-pandemia on jo nostanut hintoja ennen sodan alkamista; toteaa, että ruoka maksoi EU:ssa 4,7 prosenttia enemmän tammikuussa 2022 kuin samassa kuussa edellisenä vuonna[3]; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa ja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet tätäkin enemmän;

N. toteaa, että Venäjä on EU:n maatalouselintarvikkeiden viennin arvossa mitattuna Euroopan kuudenneksi tärkein kauppakumppani[4]; ottaa huomioon, että kaupan häiriöt ja määrätyt pakotteet edellyttävät lieventäviä toimenpiteitä, joihin kuuluu vaihtoehtoisten markkinoiden löytäminen EU:n maataloustuotteille;

O. toteaa, että Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutusta työmarkkinoihin, mikä saattaa pahentaa elintarviketuotantoon kohdistuvia vaikutuksia;

P. ottaa huomioon, että komissio piti 9. maaliskuuta 2022 äskettäin perustetun Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin ensimmäisen kokouksen, jossa keskusteltiin elintarviketurvasta, energian ja tuotantopanosten hinnannousun vaikutuksista sekä Ukrainan sodan vaikutuksista; toteaa, että mekanismin tarkoituksena on lisätä kriisivalmiutta parantamalla koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

Q. ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin alueeseensa ja sille määrättiin pakotteita, komissio ja jäsenvaltiot toteuttivat useita toimenpiteitä torjuakseen EU:n maatalous-, kalastus- ja vesiviljelymarkkinoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset;

1. ilmaisee syvän huolensa maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaprosessien häiriintymisen vaikutuksesta Ukrainan väestön elintarviketurvaan ja kehottaa komissiota ja kansainvälistä yhteisöä koordinoimaan toimintaa ja tarjoamaan kaikille asianomaisille alueille ja kaupungeille luotettavan ja pitkäaikaisen humanitaarisen elintarvikeapuohjelman hyödyntäen tässä kaikkia mahdollisia kanavia, kuten Maailman ruokaturvakomiteaa, jotta Ukrainan elintarviketuotannon vajauksen ja elintarvikeketjun häiriintymisen vaikutus saadaan kompensoitua;

2. korostaa, että on tärkeää lopettaa Venäjän aloittama sota, turvata rauha ja palauttaa vakaus Ukrainassa niin, että Ukrainan maatalousala voi elpyä ja maan elintarviketurva voidaan varmistaa; kehottaa EU:ta tukemaan mahdollisuuksien mukaan kaikin keinoin Ukrainan maatalouden elpymistä ja varmistamaan, ettei kylvö keskeydy Ukrainassa, toimittamalla sinne siemeniä ja lannoitteita, joista on pulaa;

3. toteaa erittäin huolestuneena, että sodan pitkittyessä Ukrainasta tuotavasta kohtuuhintaisesta vehnästä riippuvaisia maita voi lähikuukausina uhata merkittävä ruokapula ja että tämä koskee etenkin kehittyviä ja vähiten kehittyneitä kumppanimaita, jotka kärsivät akuutista aliravitsemuksesta jo ennen tätä uutta kriisiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin ja tukemaan näitä maita kiireellisesti lyhyellä aikavälillä auttamalla paikallisyhteisöjä, viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä, jotta voidaan lievittää akuuttia elintarvikepulaa, ja lujittamaan edelleen tukea näille maille, jotta voidaan välttää ruokapulan paheneminen haavoittuvilla alueilla siten, että kiinnitetään erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin yhteisöihin, ja jotta voidaan kehittää niiden elintarvikeketjujen häiriönsietokykyä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vahvistamalla niiden maatalousalaa EU:n humanitaarisen ja kehityspolitiikan välistä yhteyttä korostaen; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, jäsenvaltiot mukaan lukien, jakamaan tietoja varastoista, sadosta ja elintarvikkeiden saatavuudesta, jotta voidaan pyrkiä korjaamaan toimitusongelmat maailmanlaajuisesti ja välttämään globaali ruokakriisi;

4. korostaa, että Ukrainan sota vaikuttaa pahimmin maihin, jotka sijaitsevat konfliktialueen läheisyydessä, joiden talous on hauras ja jotka vastaanottavat eniten ukrainalaispakolaisia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan näitä maita ja varmistamaan, että saatavilla on tarpeeksi elintarvikkeita;

5. korostaa kiireellistä tarvetta tarkastella uudelleen elintarviketurvaa koskevaa EU:n lähestymistapaa, vähentää EU:n elintarvikejärjestelmän yleistä riippuvuutta, parantaa elintarvikeketjun häiriönsietokykyä, erityisesti tuotantopanosten saatavuuden tasolla, ja puuttua heikkouksiin, joita liiallinen riippuvuus yhdestä tai vain harvasta toimittajasta energian, rehun ja lannoitteiden tuonnissa sekä toimitusketjujen yksipuolistuminen ovat tuoneet esiin; huomauttaa, että olisi harkittava toimenpiteitä koko elintarvikeketjussa kutakin tuotantotasoa laajemmin, jotta voidaan puuttua hyödykkeiden hintoihin ja elintarvikkeiden kohtuuhintaisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin;

6. katsoo, että Pellolta pöytään -strategian ja yleisemminkin vihreän kehityksen ohjelman päämäärät ja tavoitteet eivät saa vaarantua, kun pyritään välittömästi parantamaan häiriönsietokykyä ja lisäämään omavaraisuutta tuotantopanosten suhteen; korostaa, että Pellolta pöytään -strategiassa ja vihreän kehityksen ohjelmassa esitetyt toimenpiteet, joilla tehostetaan tuotantopanosten käyttöä ja parannetaan kestävämpien vaihtoehtojen saatavuutta, sekä käytännöt ja toimenpiteet, joilla puututaan ruokahävikkiin, auttavat vähentämään riippuvuutta sellaisista tuotantopanoksista kuin haitallisista kasvinsuojeluaineista ja kemiallisista lannoitteista ja ovat siten ne avaintekijät, joiden avulla varmistetaan vahva EU:n maatalousala ja maatalouselintarvikeketju keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

7. muistuttaa kuitenkin, että Pellolta pöytään -strategian tavoitteista on ensin tehtävä kattava vaikutustenarviointi ja että lainsäätäjien tehtävänä strategian tavoitteisiin johtavien etenemissuunnitelmien täytäntöönpanossa on vahvistaa edellytykset sille, että vältetään maatalouden tuotantotasojen aleneminen Euroopassa ja päästövuodot; korostaa, että sodan jatkuessa Ukrainassa ja EU:n maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalojen elintarvikeketjuihin kohdistuvan paineen lisääntyessä on entistäkin kiireellisempää tutkia kaikkia näitä vaikutuksia, ja huomauttaa, että mahdolliset vaikutukset elintarviketurvaan on arvioitava huolellisesti ja että olisi myös teetettävä kattava tutkimus, joka koskee elintarvikejärjestelmämme riippuvuutta tuotantopanoksista ja näiden tuotantopanosten lähteitä;

8. kehottaa Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin asiantuntijaryhmää tehostamaan rakenteellista työtään EU:n elintarvikeketjun ja sen kriittisten infrastruktuurien riskien ja haavoittuvuuksien kartoittamiseksi ja kehottaa luomaan valmiussuunnittelua varten selkeitä ja nopeita viestintä- ja tiedotuskanavia, jotta voidaan varmistaa EU:n elintarvikehuollon koko potentiaali ja elintarviketurva ja vähentää EU:n maatalouden riippuvuutta tuonnista ja tuotantopanoksista, millä on myönteinen vaikutus myös unionin koko kauppataseeseen;

9. kehottaa komissiota laatimaan viipymättä yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, jotta voidaan varmistaa elintarviketurva EU:ssa, hyödyntäen soveltuvin osin kokemuksia, joita saatiin marraskuussa 2021 esitetystä valmiussuunnitelmasta, sekä puuttumaan heikkouksiin, joita liiallinen riippuvuus yhdestä tai vain harvasta toimittajasta energian, rehun ja lannoitteiden tuonnissa sekä toimitusketjujen yksipuolistuminen ovat tuoneet esiin;

10. toteaa, että tämä toimintasuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden nopeuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista, jolloin voidaan vahvistaa EU:n elintarvikeketjuja vihreässä kiertotaloudessa ja tarjota viljelijöille, kalastajille ja sidosryhmille koko elintarvikeketjussa kannustimia siirtyä kestävämpiin, tehokkaampiin ja omavaraisempiin tuotantomenetelmiin ja -välineisiin lisäämällä innovatiivisten välineiden, viljelytekniikoiden sekä kestävien prosessien ja käytäntöjen käyttöönottoa, ja toteaa, että kaikki tämä auttaa vähentämään EU:n riippuvuutta tuotantopanosten tuonnista, kun otetaan myös käyttöön lyhyen aikavälin investointeja Pellolta pöytään ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarkoitettujen tekniikoiden ja käytäntöjen käyttöönoton laajentamiseksi;

11. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä ja käyttämään saatavilla olevia välineitä niiden elintarvikeketjujen vahvistamiseksi; katsoo, etteivät toteutettavat toimenpiteet saa vaarantaa sisämarkkinoiden eheyttä, viedä pohjaa toimenpiteiltä elintarvikeketjun häiriönsietokyvyn parantamiseksi koko EU:ssa eivätkä lisätä energiariippuvuutta Venäjän energiavaroista;

12. korostaa, että on tärkeää puuttua ruokahävikin ongelmaan kaikissa ketjun vaiheissa lyhyellä aikavälillä, jotta voidaan vähentää elintarvikehuoltoon kohdistuvaa painetta Euroopassa; kehottaa jälleen toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet EU:n elintarvikejätteen vähentämiseksi 30 prosenttia vuoteen 2025 ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 perustasosta[5];

13. ilmaisee huolensa siitä, että tämänhetkisessä tilanteessa eräillä tuottajilla on investointipulan, heikentyneen maksuvalmiuden ja markkinoiden epävarmuuden vuoksi niin taloudellisia kuin käytännönkin paineita täyttää nykyiset tavoitteet ja lainsäädäntövelvoitteet; huomauttaakin, että valvontaan voi olla tarpeen omaksua pragmaattinen lähestymistapa;

14. korostaa, että tuotannon tasolla tarvitaan vahvempia toimenpiteitä ja kannustimia häiriönsietokyvyn parantamiseksi, esimerkiksi lisäämällä kiertoa ja tuotantopanoksiin liittyvää omavaraisuutta heikentämättä kuitenkaan EU:n maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn tuotantokapasiteettia ja kilpailukykyä, ottamalla käyttöön välineitä esimerkiksi täsmäviljelyyn siirtymiseksi, kehittämällä vaihtoehtoisia valkuaisaineita ja orgaanisia lannoitteita ja nopeuttamalla niiden pääsyä markkinoille, kehittämällä viljelykasvien mikrobisuojaa ja uusia genomitekniikoita vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja sallimalla tämän YMP:n siirtymävuoden aikana tilapäinen ja lyhytaikainen jousto ehdoissa ja poikkeuksissa sekä nopeuttamalla hallintomenettelyjä näiden joustojen saavuttamiseksi;

15. korostaa, että valkuaisvaje on yhä merkittävä heikkous EU:ssa, ja kehottaa toimimaan entistä tehokkaammin ja sitoutuneemmin EU:n kasvivalkuaistuotannon lisäämiseksi kestävällä tavalla YMP:n strategiasuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla;

16. tuo esille kiireellisen tarpeen toteuttaa väliaikaisia ja peruutettavissa olevia toimenpiteitä EU:n tuotannon tehostamiseksi satokaudella 2022, jotta voidaan parantaa EU:n elintarviketurvaa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon tarpeen ratkaista välitön valkuaiskasvivajaus ja nopeuttamaan hallintomenettelyjä, jotta tämän YMP:n siirtymävuoden aikana olisi mahdollista käyttää kesantoja näiden viljelykasvien tuotannossa ihmisten tai eläinten ravinnoksi lisäämättä riippuvuutta tuotantopanoksista; kehottaa asettamaan etusijalle valkuaiskasvit, joiden viljelyssä ei tarvita lainkaan tai tarvitaan vain hyvin pieniä määriä torjunta-aineita;

17. toteaa, että jotta riippuvuutta kemiallisista lannoitteista voitaisiin vähentää, vaihtoehtoisia orgaanisia ravinnelähteitä ja ravinnekiertoa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti mahdollisimman pian; kehottaa komissiota puuttumaan tämän ratkaisun tiellä oleviin lainsäädännön ja käytännön esteisiin, jotta voidaan vähentää riippuvuutta lannoitteiden tuonnista, ensinnäkin siirtymällä lyhyellä aikavälillä orgaanisiin lannoitteisiin ja toiseksi lisäämällä tukea tutkimukselle ja uusille innovaatioille EU:n tasolla; kehottaa erityisesti komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, myös lainsäädännön tasolla, puhdistamolietteestä ja käsitellystä lannasta saatavien orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön lisäämiseksi, jotta voidaan korvata kemialliset lannoitteet, edellyttäen, ettei tämä ole ristiriidassa Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden kanssa;

18. kehottaa komissiota arvioimaan, onko mahdollista ja toteuttamiskelpoista antaa pahiten kärsineille toimialoille taloudellista lisätukea, ja toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä, joilla lievitetään lannoitteiden rajun hinnannousun vaikutusta viljelijöihin;

19. korostaa kestävyyden ja tehostetun kierron välisiä kytköksiä maataloudessa, kun pyritään lopettamaan riippuvuus fossiilisista polttoaineista, tuontienergiasta ja kemiallisista lannoitteista ja siirtymään vihreämpiin, kestävämpiin vaihtoehtoihin;

20. korostaa, että EU:n viljelijöiden on välttämätöntä ja mahdollista lisätä EU:n tuotantoa ja bioenergian, kuten biokaasun ja biopolttoaineiden, sekä uusiutuvan energian, kuten aurinkokennojen, käyttöään keinona lievittää energian voimakkaan hinnannousun vaikutuksia; huomauttaa, että tämä hyödyttää ilmastoa monipuolistamisen näkökulmasta ja että tällainen tuotanto voi myös olla viljelijöille lisätulojen lähde;

21. kehottaa komissiota lievittämään Venäjän vastauksena EU:n pakotteisiin toteuttamista vastatoimista johtuvien markkinaosuuksien menetysten vaikutusta viljelijöihin ja tuottajiin, harkitsemaan toimenpiteitä, myös korvauksia, heidän auttamisekseen ja auttamaan heitä löytämään tuotteilleen vaihtoehtoisia vientimarkkinoita;

22. kehottaa komissiota soveltamaan markkinaongelmista kärsiviin maataloustuotteisiin poikkeuksellisia toimenpiteitä, joihin kuuluu yksityisen varastoinnin tuki; panee merkille sen aikomuksen asettaa tällaista tukea sianliha-alan saataville; kehottaa komissiota luomaan mekanismin, jonka avulla tuotteita saadaan yksityisestä varastoinnista kansalaisjärjestöjen ja muiden elinten käyttöön elintarviketurvan varmistamiseksi Ukrainassa; katsoo, että tätä mekanismia voitaisiin käyttää myös vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston kautta pakolaisia vastaanottaneissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan täyttää lisäruoan toimittamista koskeva kiireellinen tarve;

23. katsoo, että Euroopan kalastusala on Euroopan elintarviketurvan kannalta avainasemassa, ja pitää valitettavana, että sen tilanne on heikentynyt tuntuvasti, mihin ovat syynä alan tärkeiden hyödykkeiden nopeasti kohonneet maailmanmarkkinahinnat ja erityisesti rajusti nousseet polttoaineiden hinnat, joiden takia kalastustoiminta ei enää ole taloudellisesti kannattavaa; katsoo, että tässä tilanteessa tarvitaan kiireellistä apua, myös suoraa tukea; huomauttaa, että tällaisella avulla on varmistettava EU:n kalastuslaivaston toiminnan jatkuminen ja samalla toiminnan jatkuvuus pidemmällä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden toimitusketjussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan kalastusalan vaikean tilanteen ja puuttumaan siihen asianmukaisesti tulevissa toimissa; huomauttaa, että polttoaineiden hinnannousun yhteydessä on tärkeää edistää pitkällä aikavälillä polttoainetehokkuudeltaan parempien innovatiivisten ja valikoivien kalastusmenetelmien ja -tekniikoiden kehittämistä ja käyttöä;

24. kehottaa komissiota varmistamaan, että maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn valtiontukisäännöt, mukaan lukien vähämerkityksistä tukea koskevat säännökset, sallivat jäsenvaltioiden myöntää toimijoille nopeaa ja joustavaa tukea, jolla kompensoidaan Ukrainan sotaan liittyvä kustannusten nousu; korostaa tältä osin, että jäsenvaltioiden olisi myös kansallisessa kehyksessään harkittava tukitoimia, kuten sosiaaliturvamaksujen alentamista, tiettyjen verojen keskeyttämistä tai alentamista ja covid-19-lainojen jatkamista; kehottaa komissiota varmistamaan, ettei valtiontuki vääristä kilpailua ja että jäsenvaltioiden välillä taataan tasapuoliset toimintaedellytykset;

25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että uusi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto on toiminnassa mahdollisimman pian, ja pyytää komissiota harkitsemaan toimia, jotta rahastosta olisi mahdollista myöntää hätäapua myös kriisiaikoina, kuten Ukrainan sodan yhteydessä; kehottaa ottamaan käyttöön mahdolliset Euroopan meri- ja kalatalousrahaston jäljellä olevat varat ja vetoaa komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne nopeuttaisivat brexit-mukautusvarauksen täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että tuki tavoittaa brexitistä kärsineet alueet nopeammin;

26. huomauttaa, että olisi harkittava toimenpiteitä koko elintarvikeketjussa sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät osaltaan parantavat maatalouselintarvike- ja vesiviljelytuotealan häiriönsietokykyä, ja toteaa, että näiden toimenpiteiden on edistettävä EU:n siirtymistä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä koskevia päämääriä ja tavoitteita; katsoo, että hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä annetun direktiivin (EU) 2019/633 nopean täytäntöönpanon yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota viljelyn kannattavuuteen ja vähittäismyyjien merkittävään rooliin taattaessa tuottajille oikeudenmukaiset tuotot, etenkin kun otetaan huomioon tuotantopanosten hinnannoususta aiheutuvat paineet mutta yhtä lailla tuottajien vastuu sen varmistamisesta, että kuluttajat voivat jatkossakin saada kohtuuhintaisia elintarvikkeita;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti maatalouselintarvikkeiden ja vesiviljelytuotteiden markkinoita kiinnittäen erityistä huomiota hintakeinotteluun ja käyttäen tapauksen mukaan asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjä välineitä sekä varmistaen sisämarkkinoiden eheyden;

28. muistuttaa, että useat Ukrainan satamat Mustallamerellä on suljettu, mistä aiheutuu häiriöitä elintarvikkeiden kansainväliseen kauppaan, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan turvalliset kuljetus- ja ruokakäytävät Ukrainaan ja Ukrainasta vaihtoehtoisten satamien sekä rautatie- ja maantieyhteyksien kautta;

29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 21. maaliskuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö