Päätöslauselmaesitys - B9-0165/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0165/2022
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan

16.3.2022 - (2022/2593(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Gilles Lebreton, Mara Bizzotto, Angelo Ciocca, Julie Lechanteux, Joëlle Mélin, Elena Lizzi, Jaak Madison, Sylvia Limmer
ID-ryhmän puolesta

Menettely : 2022/2593(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0165/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0165/2022
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0165/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan

(2022/2593(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon 10. ja 11. maaliskuuta 2022 annetun valtion- tai hallitusten johtajien Versailles’n julkilausuman Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan,

– ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan[1],

– ottaa huomioon puheenjohtajakokouksensa 16. ja 24. helmikuuta 2022 antamat lausunnot Ukrainasta,

– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta ja erityisesti 16. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman tilanteesta Ukrainan rajalla ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla[2],

– ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013[3],

– ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013[4],

– ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013[5],

– ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013[6] (”YMJ-asetus”),

– ottaa huomioon jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115[7],

– ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116[8],

– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Pellolta pöytään ‑strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten[9],

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[10],

– ottaa huomioon EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009[11] (”lannoiteasetus”),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio käynnisti 24. helmikuuta 2022 perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan;

B. ottaa huomioon, että neuvosto on hyväksynyt ensimmäisen erän Venäjän federaatioon kohdistuvia pakotteita, joihin kuuluu talous- ja rahoituspakotteita ja kaupan rajoituksia, jotka vaikuttavat EU:n ja koko maailman elintarvike- ja rehuturvaan ja -omavaraisuuteen;

C. ottaa huomioon, että Ukraina ja Venäjä vievät pääasiassa raaka-aineita, kuten maataloustuotteita, kaliumia, fosfaattia, kaivostuotteita, kemiallisia tuotteita ja koneita;

D. katsoo, että elintarvike- ja rehuturvaa koskevaa EU:n lähestymistapaa on kiireellisesti tarkistettava, jotta voidaan vähentää riippuvuuttamme tuonnista ja lisätä kotimaista tuotantoa pidemmällä aikavälillä; toteaa, että tämä on erityisen tärkeää sellaisten tuotteiden kohdalla, joista uhkaa ensimmäiseksi tulla pulaa Ukrainan ja Venäjän viennin keskeytymisen vuoksi ja joita ovat esimerkiksi polttoaineet, viljat, öljysiemenet, maissi, valkuaiskasvit ja lannoitteet;

E. toteaa, että konfliktista johtuva energian hintojen äkillinen ja ennennäkemätön nousu ei vaikuta ainoastaan elintarviketuotantoon vaan myös siihen, onko EU:n ja maailman väestöllä varaa ravitsevaan ruokaan; katsoo, että on ryhdyttävä toimiin ruokaturvan sisällyttämiseksi poliittiseen päätöksentekoon, jotta vältetään ruokapula kaikkein haavoittuvimmissa kehitysmaissa, sekä asetettava etusijalle maataloustuotteiden elintarvikekäyttö ja vältettävä kansainväliseen elintarvike- ja rehukauppaan kohdistuvien esteiden muodostuminen;

F. katsoo, että komission olisi valkuaispulan riskin ehkäisemiseksi toteutettava viipymättä kaikki tarvittavat toimet kasvinsuojeluaineiden käytön sallimiseksi valkuaiskasvien viljelyyn soveltuvilla ekologisilla aloilla, jos se on tehokasta, väliaikaisesti kriisin aikana ja siihen asti, että markkinat toimivat jälleen normaalisti; katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä innovatiivisten ja kestävien tuotantomenetelmien käytön tukemiseksi näillä aloilla;

G. katsoo, että YMJ-asetuksen 219 artiklassa säädetyt markkinahäiriöiden vastaiset toimenpiteet olisi pantava viipymättä täytäntöön, jotta voidaan tukea aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten; katsoo, että kriisivaraukset olisi otettava käyttöön tätä tarkoitusta varten;

H. katsoo, että koska rehun ja tuotannon lisääminen on nyt ensisijaisen tärkeää, jäsenvaltioiden olisi mukautettava kansalliset strategiasuunnitelmansa näihin uusiin olosuhteisiin muun muassa tarjoamalla joustavuutta tuotannossa olevan pinta-alan kasvattamiseksi;

I. toteaa, että pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden toimittajien häiriönsietokyky ei ole yhtä hyvä kuin suurilla yrityksillä; toteaa, että niiden häiriönsietokyky on merkittävä osa toimitusketjun häiriönsietokykyä;

J. katsoo, että maaseudun kehittämiseen liittyviä poikkeuksellisia covid-19-toimenpiteitä olisi laajennettava, jotta voidaan puuttua jatkuviin maksuvalmiusongelmiin, jotka vaarantavat maataloustoiminnan elinkelpoisuuden ja maataloustuotteiden jalostuksen, kaupan pitämisen tai kehittämisen alalla toimivat pienyritykset;

K. ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Pellolta pöytään ‑strategiaan, biodiversiteettistrategiaan ja 55-valmiuspakettiin liittyvät komission tavoitteet vaikuttavat kielteisesti tuotantokapasiteettiin sekä Euroopan ja koko maailman elintarviketurvaan ja -omavaraisuuteen;

L. ottaa huomioon, että ilmastoon liittyviä toimintapolitiikkoja ja erityisesti vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä on joskus käytetty välineenä, jonka avulla suuri osa ilmastonmuutokseen liittyvästä vastuusta on sälytetty viljelijöiden harteille; katsoo, että tällainen lähestymistapa ei välttämättä kannusta viljelijöitä vastaamaan kasvaviin elintarviketarpeisiin ja elintarviketurvaan kohdistuviin uhkiin EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

M. ottaa huomioon, että 12. marraskuuta 2021 annetulla komission päätöksellä[12] perustettu Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismi kokoontui ensimmäisen kerran 9. maaliskuuta 2022;

N. ottaa huomioon, että Venäjä on ilmoittanut vuoden loppuun asti kestävästä maatalouden tuotantovälineiden, terveydenhuollon laitteiden, teknisten laitteiden sekä televiestintä- ja sähkölaitteiden vientikiellosta; ottaa huomioon, että Venäjä on ylivoimaisesti suurin lannoitteiden viejä ja Valko-Venäjä on yksi merkittävimmistä viejistä;

O. ottaa huomioon, että Venäjä on suurin vehnän viejä ja Ukraina on viiden suurimman viejän joukossa; ottaa huomioon, että Venäjän ja Ukrainan yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisesta vehnän viennistä on 25 prosenttia; ottaa huomioon, että lähes puolet Venäjän viemästä vehnästä menee Turkkiin, Egyptiin ja Bangladeshiin; ottaa huomioon, että Venäjä ja Ukraina kattavat yhteensä yli 70 prosenttia Egyptin tuontivehnän kysynnästä; ottaa huomioon, että Nigeria, Jemen, Sudan ja Senegal tuovat merkittäviä määriä vehnää Venäjältä; ottaa huomioon, että merkittävä osa Indonesiaan, Filippiineille, Tunisiaan, Thaimaahan ja Marokkoon tuotavasta vehnästä tulee Ukrainasta;

1. tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan mitä jyrkimmin; ilmaisee vilpittömän osanottonsa konfliktin uhreille ja erityisesti viattomille siviileille; vaatii jatkamaan diplomaattisia toimia, jotta konflikti saadaan välittömästi loppumaan ja löydetään Ukrainan, Venäjän ja unionin kansalaisten edun mukainen rauhanomainen ratkaisu;

2. korostaa, että EU:n maatalousala on vaarassa kärsiä lähiviikkoina ankarasti, koska sitä kurittavat sekä Valko-Venäjään ja Venäjään kohdistettujen pakotteiden aiheuttama vastaisku että Ukrainan kanssa käytävän kaupan vähentyminen, sillä Ukraina on tuottanut yksinään 19 prosenttia EU:hun tuotavasta vehnästä ja 13 prosenttia öljysiemenistä;

3. muistuttaa, että vaikutuksia kohdistuu myös muihin EU:n maatalouden keskeisiin aloihin, kuten sianliha- ja siemenaloihin; korostaa, että EU on tärkeä Venäjän ja Ukrainan öljysiementen, auringonkukkaöljyn, maissin ja viljelykasvien tuoja; korostaa, että useimpiin tuotteisiin, joihin Venäjä ja Ukraina tällä hetkellä soveltavat vientirajoituksia, sovelletaan eri syistä vientirajoituksia myös joissakin jäsenvaltioissa ja niitä käytetään EU:ssa karjan ruokinnassa; korostaa, että jos näitä tuotteita ei saada, ala voi toimia omien varastojen turvin vain muutaman viikon ajan, minkä jälkeen voi olla tarpeen vähentää karjan määrää;

4. kehottaa komissiota ryhtymään päättäväisiin toimiin auttaakseen EU:n maatalouden eri sektoreita selviytymään raaka-aineiden, kuten polttoaineen, kaliumin, fosfaatin, heliumin ja lannoitteiden, hinnannoususta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä energiakustannusten alentamiseksi omilla markkinoillaan ja tukemaan mahdollisimman paljon paikallisia elintarviketuottajia riittävän elintarviketuotannon varmistamiseksi;

5. kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen maatalousmaan kesannointikäytäntöä ja arvioimaan uudelleen yhteisen maatalouspolitiikan vihreää arkkitehtuuria ja sen soveltamista kansallisissa strategiasuunnitelmissa tämän poikkeuksellisen tilanteen valossa, jotta mahdollistetaan jousto tuotannossa olevan pinta-alan kasvattamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan kannustimia, joilla edistetään kaiken käytettävissä olevan maatalousmaan käyttöä viljelykasvien tuotantoon kriisin aikana;

6. kehottaa komissiota arvioimaan kiireellisesti kaikkien EU:n Venäjää vastaan jo asettamien pakotteiden vaikutusta sekä Venäjän EU:lle asettamien pakotteiden vaikutusta maatalousalaan;

7. kehottaa komissiota tekemään horisontaalisen ja kattavan vaikutustenarvioinnin vihreään siirtymään liittyvistä toimenpiteistä ja siitä, miten ne vaikuttavat elintarviketurvaan ja -tuotantoon EU:ssa;

8. kehottaa toteuttamaan välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa alakohtaisia stressitestejä, jotta voidaan arvioida toimitusketjujen häiriönsietokykyä tulevina kuukausina;

9. kehottaa komissiota harkitsemaan tavoitetasonsa tarkistamista eri kysymyksissä, jotka vaikuttavat EU:n maataloustuotantoon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien käynnissä olevien toimenpiteiden puitteissa; pyytää lykkäämään Pellolta pöytään -strategian ympäristötavoitteita, jotta voidaan huolehtia elintarviketurvasta ja turvata elintarvikeomavaraisuus EU:ssa ja koko maailmassa; kehottaa lisäksi komissiota jatkamaan covid-19-pandemiaan liittyviä poikkeuksellisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä;

10. on huolissaan siitä, että kriisillä on ennakoimattomia seurauksia myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa, joista osa käy merkittävää kauppaa jäsenvaltioiden kanssa;

11. panee merkille, että jotkin Afrikan ja Aasian maat, kuten Turkki, Egypti ja Bangladesh, ovat vahvasti riippuvaisia Venäjältä ja Ukrainasta tuotavasta vehnästä; toteaa, että näiden maiden riippuvuudella vehnän tuonnista ja Afrikan väestön ennustetulla kaksinkertaistumisella vuoteen 2050 mennessä on alueen ruokaturvan kannalta vakavia seurauksia, jotka puolestaan voivat johtaa hallitsemattomiin muuttovirtoihin Eurooppaan; korostaa, että alueella on löydettävä ratkaisuja puutteelliseen ruokaturvaan; kehottaa komissiota seuraamaan ruokapulatilannetta kaikkein haavoittuvimmissa Aasian ja Afrikan maissa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki näille alueille osoitetut resurssit voidaan kohdentaa helposti uudelleen mahdollisen ruokapulan lievittämiseen;

12. katsoo, että olisi otettava huomioon yksityisen varastoinnin tuen ja kriisivarauksen käyttöönotto kriisistä kärsivän Euroopan maatalousalan auttamiseksi;

13. kehottaa komissiota edistämään strategisten elintarvikevarastojen periaatetta jäsenvaltioiden tasolla;

14. ymmärtää, että jotkin toimenpiteet, jotka ovat tarpeen elintarviketurvaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, voivat herättää kysymyksiä Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisuudesta; muistuttaa kuitenkin, että tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen XXI artiklassa määrättyyn kansallista turvallisuutta koskevaan poikkeukseen voidaan vedota erityisolosuhteissa tällaisen toimintatavan mahdollistamiseksi;

15. katsoo, että EU:ssa ilmenevät vakavat elintarviketurvaongelmat voisivat oikeuttaa tuontia, vientiä ja tuotantoa sekä YMJ-asetuksen 222 artiklan täytäntöönpanoa koskevat poikkeukselliset toimenpiteet jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden varmistamiseksi; katsoo tuotannon osalta, että maataloustuotannon lisäämiseksi EU voisi päättää muuttaa osan viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti myönnettävästä tuesta tuotannosta riippuvaiseksi tai kytkeä sen uudelleen tuotantoon;

16. vaatii, että EU:n on autettava kärsimään joutunutta Ukrainan väestöä, jotta estetään mahdollinen pula maatalouden raaka-aineista tulevina kuukausina;

17. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota seuraamaan tiiviisti Ukrainan ruokaturvatilannetta ja osallistumaan kansainvälisiin humanitaarisiin ohjelmiin, jotta varmistetaan riittävät elintarviketoimitukset maahan ja maan riittävä elintarvikehuolto; kehottaa Venäjää tukemaan tällaisia humanitaarisia toimia asiaankuuluvissa YK:n elimissä;

18. toistaa aiemmat kehotuksensa vähentää merkittävästi raaka-aineriippuvuutta muista maista erityisesti kaliumin, fosfaatin, kaivostuotteiden ja kemiallisten tuotteiden saannissa, jos se vain on mahdollista; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan aidosti ilman kielteisiä ennakkokäsityksiä kaikkia mahdollisia toimia EU:n elintarviketurvan ja -omavaraisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi;

19. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan häiriönsietokykyään toimitusketjuun kohdistuvien tulevien häiriöiden varalta sekä ryhtymään pikaisesti toimiin ruokahävikin vähentämiseksi;

20. kehottaa komissiota arvioimaan lannoiteasetuksen täytäntöönpanon vaikutusta arvioimalla perusteellisesti saatavuutta ja hintoja pitäen mielessä, että teknisiä vaatimuksia on tarkoitus soveltaa 16. heinäkuuta 2022 alkaen; kehottaa komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksen asetuksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi, jos vaikutus todetaan merkittäväksi;

21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 21. maaliskuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö