PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n tarjoamasta suojelusta Ukrainan sotaa pakeneville lapsille ja nuorille
5.4.2022 - (2022/2618(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Patryk Jaki, Karol Karski, Vincenzo Sofo, Adam Bielan, Joachim Stanisław Brudziński, Elżbieta Kruk, Dace Melbārde, Andżelika Anna Możdżanowska, Veronika Vrecionová, Beata Kempa, Anna Zalewska, Dominik Tarczyński, Carlo Fidanza, Hermann Tertsch, Beata Mazurek, Valdemar Tomaševski, Bogdan Rzońca, Elżbieta Rafalska, Ryszard Czarnecki, Jadwiga Wiśniewska, Alexandr Vondra, Jacek Saryusz‑Wolski, Tomasz Piotr Poręba
ECR-ryhmän puolesta
B9‑0213/2022
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n tarjoamasta suojelusta Ukrainan sotaa pakeneville lapsille ja nuorille
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan,
– ottaa huomioon eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14. kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004[1],
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 tehdyn YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,
– ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta lapsitakuusta[2],
– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman,
– ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/382 Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta[3],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Unicefin viimeisimmän raportin[4] mukaan Ukrainasta on 25. maaliskuuta 2022 päivitettyjen tietojen mukaan paennut sodan alkamisen jälkeen yli 3,7 miljoonaa ihmistä;
B. ottaa huomioon, että Unicefin viimeisimmän raportin[5] mukaan 90 prosenttia kaikista Ukrainasta pakenevista on naisia ja lapsia;
C. ottaa huomioon, että naapurimaihin on saapunut Ukrainasta valtava määrä pakolaisia ja että heitä on tullut yli 2,2 miljoonaa Puolaan, yli 579 000 Romaniaan, yli 379 000 Moldovaan, lähes 343 000 Unkariin ja yli 545 000 muihin maihin[6], myös Tšekin tasavaltaan, joka myöntänyt viisumin 259 607 henkilölle mutta on ottanut vastaan yli 300 000 ukrainalaispakolaista[7];
D. ottaa huomioon, että pakolaisten suuren määrän vuoksi lapsiin ja erityisesti ilman huoltajaa oleviin lapsiin kohdistuu kasvanut väkivallan ja hyväksikäytön riski ja että lapsilla on lisääntynyt riski kadota ja joutua ihmiskaupan uhriksi erityisesti rajojen yli liikkuessaan;
E. ottaa huomioon, että 25. maaliskuuta 2022 päivitettyjen tietojen mukaan Ukrainassa on 6,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista 2,5 miljoonaa on lapsia, ja että 153 lasta on kuollut ja 245 on loukkaantunut[8];
F. ottaa huomioon, että Ukrainassa asuu laitoshoidossa ja sisäoppilaitoksissa yli 100 000 lasta, joista puolet on vammaisia lapsia[9];
G. ottaa huomioon, että vuoden 2020 lopussa koko maailmassa oli yli 33 miljoonaa kotiseudultaan siirtymään joutunutta lasta[10];
H. ottaa huomioon, että eurooppalainen lapsitakuu on EU:n väline, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä takaamalla kaikille huono-osaisille lapsille maksuton ja tehokas mahdollisuus käyttää keskeisiä palveluja, kuten varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja koulupohjaiseen toimintaan ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluja, vähintään yksi terveellinen ateria jokaisena koulupäivänä sekä terveellisen ravinnon ja kunnollisten asuinolojen tosiasiallinen saatavuus; katsoo, että lapsitakuun tavoitteiden olisi koskettava kaikkia lapsia unionissa;
I. toteaa, että maahanmuuttajien ja pakolaisten lapset jäävät usein kansallisten lainsäädäntöjen väliinputoajiksi johtaen siihen, että lapset jäävät jälkeen, mikä voi pahentaa heidän sosiaalista alikehitystään ja johtaa epävarmuuteen sekä suurempaan vaaraan syrjäytyä, joutua huonosti kohdelluiksi ja hyväksikäytetyiksi;
J. ottaa huomioon, että vähävaraisissa ja epävarmoissa perhetilanteissa kasvavat lapset kokevat todennäköisemmin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, millä on kauaskantoisia vaikutuksia heidän kehitykseensä ja myöhemmin aikuisikäänsä, kun heillä ei ole riittäviä taitoja ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat rajalliset, mikä edistää sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden kierrettä;
K. toteaa, että kansainvälisten järjestöjen mukaan lapsiköyhyys on lasten oikeuksien loukkausten mahdollinen syy ja seuraus, koska sillä on vaikutuksia lasten kykyyn käyttää oikeuksiaan ja koska näitä oikeuksia ei kunnioiteta;
L. toteaa, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on kaikissa yhteiskunnissa esiintyvä laajalle levinnyt ongelma, johon voidaan parhaiten puuttua kattavilla politiikkatoimilla, jotka ovat soveltamisalaltaan kapea-alaisia mutta kohteeltaan laajoja ja jotka kohdistetaan sekä lapsiin että heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä, ja asettamalla etusijalle investoinnit uusien mahdollisuuksien ja ratkaisujen luomiseen; katsoo, että näiden ongelmien ratkaisemiseen on otettava mukaan kaikki yhteiskunnan osat paikallisen, alueellisen, valtiollisen ja EU:n tason viranomaisista kansalaisyhteiskuntaan;
1. muistuttaa, että EU ja kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ja että niiden on sen vuoksi kunnioitettava, suojeltava ja noudatettava siinä vahvistettuja oikeuksia; korostaa, että lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti lapsen etu olisi aina otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä;
2. kehottaa jäsenvaltioita kohtelemaan kaikkia pakenevia lapsia ennen kaikkea lapsina;
3. kehottaa luomaan turvallisia kulkuväyliä ja humanitaarisia käytäviä konfliktia pakeneville lapsille, sekä ilman huoltajaa että perheidensä kanssa pakeneville;
4. kehottaa lopettamaan Putinin sodan rahoittamisen ja lakkauttamaan Nord Stream 1 ‑hankkeen kaltaiset hankkeet;
5. tuomitsee mitä jyrkimmin Butšassa tapahtuneen kaltaiset viattomien siviilien joukkomurhat, ja vaatii, että Venäjän sotarikoksiin syyllistyneet saatetaan pikaisesti vastuuseen teoistaan;
6. muistuttaa lapsen oikeuksia koskevan EU:n strategian, lapsitakuun, ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian sekä kaikkien olemassa olevien EU:n oikeudellisten välineiden, myös tilapäistä suojelua koskevan direktiivin[11], merkityksestä jäsenvaltioiden tukemisessa, jotta ne voivat vastata sotaa pakenevien lasten erityistarpeisiin;
7. korostaa, että on tärkeää jakaa tietoja jäsenvaltioiden kesken noudattaen kaikilta osin tietosuojasääntöjä ja että yhdessä jäsenvaltiossa tehty rekisteröinti tunnustetaan kaikissa muissa;
8. painottaa, että jokaisella lapsella on oikeus suojeluun väkivallalta, riistolta ja hyväksikäytöltä ja että EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava ennalta ehkäisevät toimenpiteet erityisesti sellaisten lasten suhteen, jotka ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi tai kaapatuiksi, sekä tuen antaminen lapsille, jotka ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa; muistuttaa, että perheympäristössä olevien lasten turvallisuus on yleensä parempi ja he saavat parempaa hoitoa, ja kehottaa siksi tukemaan enemmän perheitä ja perheenyhdistämistoimia;
9. kehottaa kaikkia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa, jotta voidaan nopeuttaa laitoksissa olevien lasten evakuointia ja varmistaa, että heidät siirretään asianmukaisiin laitoksiin jäsenvaltioissa, jotta he voivat saada tarvitsemaansa hoitoa; korostaa, että siirtomenettelyt on toteutettava Ukrainan viranomaisten suostumuksella;
10. korostaa, että evakuoinnissa olisi aina noudatettava erityistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon lapsen etu, ja että heidän vanhempiensa tai heidän huolenpidostaan vastaavien henkilöiden olisi annettava tähän suostumuksensa;
11. korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön EU:n strategia paikan päällä suoritettavien humanitaaristen toimien tehostamiseksi, jotta voidaan pelastaa perheitä ja lapsia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, laitoshoidossa, sijaishuollossa sekä sairaalahoidossa olevia lapsia, vammaisia lapsia, sotaorpoja ja ilman huoltajaa olevia lapsia, erityisesti taistelualueilla;
12. kehottaa naapureina olevia EU:n jäsenvaltioita rekisteröimään lapset nopeasti kansallisiin lastensuojelujärjestelmiin, jotta varmistetaan valmiudet vaihtaa tarvittavia tietoja lasten sijainnista ja ensimmäisestä rekisteröinnistä; katsoo, että lapset ja erityisesti ilman huoltajaa olevat alaikäiset olisi myös rekisteröitävä kaikissa maissa, joihin he matkustavat, jotta voidaan helpottaa perheenyhdistämistä silloin, kun se on myöhemmässä vaiheessa heidän etujensa mukaista;
13. korostaa, että on tärkeää kerätä eriteltyjä tietoja Ukrainasta tulevien haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tunnistamiseksi, mukaan lukien muun muassa vammaiset lapset, paperittomat ja muut ei-ukrainalaiset lapset, kansalaisuudettomat lapset tai lapset, jotka ovat vaarassa jäädä vaille kansalaisuutta;
Taloudellinen tuki jäsenvaltioille
14. muistuttaa, että EU:n ehdottamat rahoitustoimet niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotka ovat etulinjassa Ukrainan sodan vuoksi pakenevien lasten ja nuorten auttamiseksi, ovat riittämättömiä; kehottaa EU:ta tukemaan niitä jäsenvaltioita, jotka ovat etulinjassa auttamassa Ukrainan sodan vuoksi pakenevia lapsia ja nuoria, vähintään Turkille myönnettyä tukea vastaavalla määrällä (noin 8 miljardia euroa);
15. korostaa, että Ukrainasta tulevia pakolaisia vähemmän vastaanottavien maiden olisi jaettava pakolaisvirran hallintaan liittyvät kustannukset niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat ylikuormitettuja; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Frans Timmermansin vuonna 2016 tekemän ehdotuksen myöntää 250 000 euroa kaikille, joilta evätään maahanpääsy, ja korostaa, että tämän indikaattorin olisi nyt oltava positiivinen eli maksettaisiin 250 000 euroa kaikille, joille myönnetään maahanpääsy, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset elinolot Ukrainan sodan vuoksi pakeneville naisille ja lapsille;
16. kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön erillisen rahoitusvälineen, joka mahdollistaa varojen nopean ja joustavan siirron, myös lasten ja nuorten kotouttamisen tarkoituksiin, erityisesti koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuden osalta;
17. korostaa paikallisyhteisöjen ja kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitystä, sillä ne varmistavat etulinjassa lasten vastaanoton ja majoituksen, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota nopeuttamaan mahdollisuuksia saada rahoitusta EU:n nykyisistä varoista, kuten turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja muista hätärahastoista;
Vastaanotto-olosuhteet ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset
18. korostaa, että lapsilla on oikeus ja luontainen tarve olla lähellä vanhempiaan tai pysyvää huoltajaa; pitää tärkeänä, että ilman huoltajaa olevat lapset sijoitetaan perheisiin ja yhteisölliseen ympäristöön, jotta kaikki lapset voivat varttua laitosten sijaan perheissä ja yhteisöissä ja vältetään tarpeeton perheiden erottaminen toisistaan; korostaa, että jos lapset ovat ilman huoltajaa, sijaishuoltajuus tai muu yhteisöllinen hoito olisi asetettava etusijalle ja jos tämä ei ole mahdollista, lapset olisi sijoitettava omiin laitoksiinsa erilleen aikuisista;
19. kehottaa komissiota auttamaan vahvistamaan vastaanottavien maiden lastensuojelujärjestelmiä, jotta voidaan parantaa Ukrainasta pakenevien lasten psykologista tukea ja peruspalvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon sekä rokotusten, saatavuutta yhdenvertaisesti vastaanottavien maiden lasten kanssa;
20. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimenpiteitä, joilla vastataan asianmukaisesti vammaisten lasten tarpeisiin, mukaan lukien asianmukaiset tilat ja seulonnan läpäisseiden hoitajien antama jatkuva hoito;
21. kehottaa komissiota auttamaan naapurijäsenvaltioita lasten edun yksilöllisessä arvioinnissa ja varmistamaan mahdollisen saattavan aikuisen osalta, olipa kyseessä perheenjäsen, sukulainen tai yksityinen tukija, että käytössä on asianmukainen isäntäperheiden tarkastusjärjestelmä lasten suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että heidät siirretään turvallisesti isäntäperheisiinsä;
Integroituminen
22. toteaa, että jäsenvaltioilla on paljon tehtävää, jotta lapset, oppijat ja opettajat saadaan integroitumaan niiden oppimisjärjestelmiin;
23. kehottaa jäsenvaltioita integroimaan nopeasti kaikenikäiset oppijat valtavirtaisiin virallisen, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen rakenteisiin, jotta voidaan rajoittaa koulunkäynnin keskeyttämistä ja välttää sellaisten rinnakkaisten järjestelmien kehittyminen, jotka johtavat sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjintään; toteaa, että kielelliset esteet voivat haitata Ukrainasta paenneiden lasten kouluun ilmoittautumista ja suoriutumista koulussa; kehottaa siksi komissiota tukemaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, jotta ne voivat tarjota erityisiä kielikursseja ja muita erityisohjelmia ukrainalaisten opettajien palkkaamiseksi;
24. toteaa, että digitaaliset välineet voivat olla erittäin hyödyllisiä, joustavia ja räätälöityjä toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikea-aikainen koulutuksen jatkuvuus tällaisessa tilanteessa; toistaa kuitenkin, että niiden olisi täydennettävä fyysisiä rakenteita, ja korostaa, että lähiopetus on ratkaisevan tärkeää erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa nämä lapset ja nuoret tarvitsevat psykososiaalista lisätukea; kehottaa antamaan vastaanottaville maille yhteistä tukea, jotta parannetaan asianmukaisen psykologisen hoidon saatavuutta sotaan liittyvien traumojen käsittelyyn perehtyneiltä asiantuntijoilta; korostaa lisäksi tähän liittyen, että on tärkeää ymmärtää paremmin nuorisotyöntekijöiden, nuorisojärjestöjen sekä epävirallisen ja arkioppimisen arvo, kun otetaan huomioon niiden keskeinen koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen rooli;
25. korostaa, että tutkintotodistukset, tutkinnot ja opintojaksot on tunnustettava automaattisesti, koska ne ovat olennaisen tärkeitä Euroopasta turvaa hakevien sujuvan integroitumisen kannalta; kehottaa jäsenvaltioita nykytilanteessa osoittamaan joustavuutta tapauksissa, joissa hallinnollisia asiakirjoja puuttuu, ja kehittämään innovatiivisia ja käytännöllisiä ratkaisuja;
26. suhtautuu myönteisesti komission ensimmäisiin pyrkimyksiin helpottaa nykyisten EU:n rahoitusohjelmien, erityisesti Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen, mukauttamista nuorten tukemiseen ja kehottaa jatkamaan tai vahvistamaan näitä toimia tilanteen kehittymisen mukaisesti ja niin kauan kuin se on tarpeen; painottaa, että vahvistetun nuorisotakuun mukaan kaikille 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille olisi tarjottava työ-, koulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä;
27. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti EU:n tasolla tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia ja joustavuutta muun muassa lasten, nuorten ja opiskelijoiden integroimiseksi oppimisrakenteisiin sekä kielituen ja opetusmateriaalin tarjoamiseksi;
28. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan johdonmukaisen lähestymistavan ja jatkamaan Ukrainan sodan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamista ja olemaan unohtamatta tähän sotaan vastaamisesta saatuja kokemuksia vaan pikemminkin toimimaan niiden suhteen ja löytämään ratkaisuja pakolaisille ja turvapaikanhakijoille heidän alkuperästään riippumatta;
29. kehottaa eurooppalaisen lapsitakuun puitteissa tällä hetkellä toimivia EU:n kansallisia koordinaattoreita varmistamaan, että Ukrainasta pakeneville lapsille on tarjolla maksuttomia ja laadukkaita palveluja yhdenvertaisesti vastaanottavien maiden muiden lasten kanssa; korostaa, että covid-19-kriisi ja Ukrainan sodan pakolaisten saapuminen pahentavat entisestään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien lasten tai laadukkaan hoidon tarpeessa olevien lasten tilannetta; kehottaa komissiota lisäämään kiireellisesti eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta tähän tarkoitukseen osoitetulla vähintään 20 miljardin euron määrärahalla, jotta voidaan torjua lasten ja heidän perheidensä köyhyyttä ja edistää tavoitetta köyhyyden vähentämisestä vähintään puolella kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä;
30. kehottaa komissiota lisäämään investointeja kestäviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin sekä lasten vanhemmille annettavaan sosiaaliseen tukeen ja toteuttamaan kohdennettuja työllisyyspolitiikkoja, joilla varmistetaan kohtuullinen elintaso, oikeudenmukaiset työolot, työ- ja yksityiselämän hyvä tasapaino, osallistavat työmarkkinat sekä työllistettävyyden koheneminen, mukaan lukien ammatillinen koulutus; korostaa, että on otettava käyttöön maksuton varhaiskasvatus, jotta helpotetaan lasten vanhempien ja erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille ja tuetaan lasten sosiaalista kehitystä;
°
° °
31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14.
- [2] EUVL C 506, 15.12.2021, s. 94.
- [3] EUVL L 71, 4.3.2022, s. 1.
- [4] Unicefin raportti ”Ukraine Situation: Refugee Response in Neighbouring Countries – Humanitarian Situation Report No 3”, 23. maaliskuuta 2022.
- [5] Unicefin raportti ”Ukraine Situation: Refugee Response in Neighbouring Countries – Humanitarian Situation Report No 3”, 23. maaliskuuta 2022.
- [6] Unicefin raportti ”Ukraine Situation: Refugee Response in Neighbouring Countries – Humanitarian Situation Report No 3”, 23. maaliskuuta 2022.
- [7] Tšekin tasavallan oikeusministeriö.
- [8] Ukrainan yleisen syyttäjän virasto.
- [9] Ks. Unicefin pääjohtajan Catherine Russellin ja YK:n pakolaisvaltuutetun Filippo Grandin yhteinen julkilausuma ”Unaccompanied and separated children fleeing escalating conflict in Ukraine must be protected”, 7. maaliskuuta 2022.
- [10] Unicef, ”Worldwide, more than 33 million children have been forcibly displaced at the end of 2020”, syyskuu 2021.
- [11] EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12.