PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen
13.5.2022 - (2022/2653(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marc Botenga, José Gusmão
The Left -ryhmän puolesta
B9‑0273/2022
Euroopan parlamentin päätöslauselma Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 19. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään” (COM(2021)0662),
– ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Finanssipoliittinen ohjaus vuodeksi 2023” (COM(2022)0085),
– ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) euroalueen talousnäkymiä koskevan asiantuntija-arvion (maaliskuu 2022),
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2022 julkaistun Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) alueellisia talousnäkymiä koskevan raportin ”Europe: War Sets Back the European Recovery”,
– ottaa huomioon Venäjälle 25. helmikuuta 2022 alkaen asetetut talouspakotteet,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan,
– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,
– ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 laittoman hyökkäyksen Ukrainaan rikkoen räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden periaatteita;
B. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut suuren määrän ihmisiä pakenemaan maasta; ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Venäjä 24. helmikuuta 2022 aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan noin 5 miljoonaa pakolaista on paennut Ukrainasta EU:n alueelle; ottaa huomioon, että näistä pakolaisista arviolta 90 prosenttia on naisia ja lapsia;
C. ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset, kansalaisyhteiskunta ja jäsenvaltiot ovat ottaneet Ukrainasta paenneet pakolaiset vastaan osoittaen ennennäkemätöntä solidaarisuutta; ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto aktivoi ensimmäistä kertaa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin; ottaa huomioon, että tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamisessa on ollut eroja ja ainakin kahdeksan jäsenvaltiota on päättänyt olla sisällyttämättä sen soveltamisalaan henkilöitä, joilla on pitkäaikainen oleskelulupa, ja muita Ukrainassa asuvia kolmansien maiden kansalaisia;
D. ottaa huomioon, että sodan, pakotteiden ja vastapakotteiden jatkuva laajentuminen todennäköisesti pahentaa elintarvikepulaa ja keinottelua ja aiheuttaa uusia maailmanlaajuisia elintarvikekriisejä, nälänhätää ja ruokamellakoita erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä; ottaa huomioon, että rahoitusmarkkinadirektiivin ja rahoitusmarkkina-asetuksen (MiFID/MiFIR) mukainen nykyinen positiolimiittejä koskeva järjestelmä ei riitä hillitsemään keinottelua hyödykkeillä;
E. ottaa huomioon, että sosioekonomiset erot ovat kasvaneet unionissa rahoitus- ja kansanterveyskriisien alkamisen jälkeen ja että erot pahenevat entisestään Ukrainan sodan ja Venäjälle määrättyjen talouspakotteiden aiheuttaman tarjontasokin vuoksi; ottaa huomioon, että välttämättömien hyödykkeiden, kuten energian ja elintarvikkeiden, hinnat nousevat sodan, pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksena, mikä tarkoittaa, että köyhyys uhkaa nykyisten 97 miljoonan lisäksi yhä useampia ihmisiä; ottaa huomioon, että EU:n kuudennen Venäjän vastaisen pakotepaketin hyväksyminen todennäköisesti pahentaa tilannetta ja johtaa yritysten sulkemiseen kaikkialla unionissa; ottaa huomioon, että samaan aikaan suuret energiayhtiöt tuottavat ennätyksellisiä voittoja;
F. ottaa huomioon, että joka toinen EU:n ulkopuolelta tullut maahanmuuttajataustainen ihminen on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja että epävarmojen työsuhteiden määrä on erityisen suuri maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten keskuudessa; ottaa huomioon, että riippuvaisessa tai laittomassa asemassa olevien köyhyysaste on äärimmäisen korkea; toteaa, että koulutukseen ja työhön pääsyyn ja niiden laatuun liittyvä syrjintä pahentaa tätä tilannetta;
G. ottaa huomioon, että Kansainvälisen valuuttarahaston tuoreimman euroalueen ennusteen (huhtikuu 2022) mukaan reaalisen BKT:n kasvun ennustetaan olevan keskimäärin 2,8 prosenttia vuonna 2022, 2,3 prosenttia vuonna 2023 ja 1,8 prosenttia vuonna 2024; ottaa huomioon, että vuoden 2022 kasvunäkymiä on tarkistettu 1,1 prosentilla alaspäin (helmikuusta 2022); ottaa huomioon, että maaliskuussa 2022 työttömyysaste oli Eurostatin mukaan EU:ssa 6,2 prosenttia ja euroalueella 6,8 prosenttia, että työttömyys jakautui epätasaisesti eri puolilla EU:ta ja että nuorten henkilöiden ja naisten työttömyysasteet olivat edelleen paljon korkeampia;
H. ottaa huomioon, että inflaatiota on tarkistettu ylöspäin ja talouskasvua alaspäin; ottaa huomioon, että ennakkoarvion mukaan euroalueen inflaatio oli huhtikuussa 2022 7,5 prosenttia, mikä on korkein taso sitten yhteisen rahan käyttöönoton; ottaa huomioon, että euroalueella on olemassa stagflaatioriski; ottaa huomioon, että asunto- ja osakemarkkinoilla hinnat ovat nousseet ennennäkemättömälle tasolle, mikä tarkoittaa erityisesti sitä, että heikoimmassa asemassa olevat jäävät jälkeen ja sosioekonominen eriarvoisuus lisääntyy; toteaa, että ruoka maksoi EU:ssa 4,7 prosenttia enemmän tammikuussa 2022 kuin samassa kuussa edellisenä vuonna; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa ja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet tätäkin enemmän; ottaa huomioon, että jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hinnat nousivat maailman maatalousmarkkinoilla osittain ilmastokriisin ja covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi;
I. ottaa huomioon, että komission uusliberalistiset rajoitukset teollisuuspolitiikkaan ja valtiontukiin ovat estäneet jäsenvaltioita investoimasta kansallisiin tuotantorakenteisiinsa, minkä vuoksi Euroopan unioni jäänyt riippuvaiseksi hauraista globaaleista toimitusketjuista ja kolmansista maista energian kaltaisissa strategisissa resursseissa;
J. ottaa huomioon, että EU:n energia- ja ilmastotavoitteet asettavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät valtavia julkisia investointeja uusiutuvaan energiaan; ottaa huomioon, että toimien toteuttamatta jättäminen tällä alalla tulisi kalliimmaksi, koska ekologisen muutoksen aikaansaamiseksi tarkoitettujen investointien toteuttamatta jättäminen tai viivyttäminen voisi maksaa EU:lle jopa 5,6 prosenttia sen BKT:stä vuonna 2050;
K. ottaa huomioon, että EU on erittäin riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista; ottaa huomioon, että Venäjä on jo kaksinkertaistanut fossiilisten polttoaineiden viennistä saamansa tulot sodan alusta lähtien[1];
L. ottaa huomioon, että EU:n nykyinen talouden ohjausjärjestelmä on edelleen erittäin myötäsyklinen ja että se on osoittautunut täysin riittämättömäksi vastaamaan erilaisiin talouskriiseihin ja haasteisiin viime vuosikymmenen aikana, mikä vahingoittaa haavoittuvimpia kotitalouksia ja yrityksiä; ottaa huomioon, että nykyinen järjestelmä on haitannut vihreää siirtymää ja tehnyt unionin luonnonvarojen hankinnasta riippuvaisempaa kolmansista maista, myös Venäjästä;
M. katsoo, että on kiireellisesti vahvistettava julkisen talouden tulopuolta ja torjuttava kaikentyyppisiä veropetoksia ja veronkiertoa, myös EU:n sisällä, ja varmistettava, että varakkaimpia yksityishenkilöitä ja monikansallisia yrityksiä verotetaan asianmukaisesti samalla kun vähennetään pienituloisten kotitalouksien verorasitusta;
N. toteaa, että Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttavat todennäköisesti suhteettomasti säästäjiin, palkansaajiin ja eläkeläisiin Venäjällä ja niiden seurauksena elintaso laskee ja taloudellinen ahdinko leviää koko Venäjän väestön keskuudessa; ottaa huomioon, että suuri osa Venäjän varallisuudesta (erityisesti rikkaimman yhden prosentin varallisuudesta) on offshore-veroparatiiseissa;
Yleisiä huomioita
1. korostaa, että rauhan puolustaminen on äärimmäisen tärkeää; kehottaa siksi lopettamaan pikaisesti sodan, jonka ei olisi koskaan pitänyt alkaa, ratkaisemalla konflikti poliittisesti ja diplomaattisesti ja saavuttamalla välitön tulitauko;
2. panee merkille EU:n 25. helmikuuta 2022 lähtien käyttöön ottamat rajoitustoimet vastauksena Venäjän sotaan Ukrainaa vastaan; toteaa, että nämä toimenpiteet ja Venäjän vastatoimet vaikuttavat merkittävästi EU:n talouteen;
3. kehottaa hyväksymään kiireellisesti toimia pakotteiden aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi, jotta varmistetaan, että työväenluokka ei joudu kantamaan näiden poliittisten päätösten aiheuttamaa taakkaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita välttämään pakotteita, jotka vaikuttavat kielteisesti työntekijöihin ja kotitalouksiin;
Sosiaalikriisiä lieventävät toimenpiteet
4. pitää valitettavana, että sodan alkamisen jälkeen komissio ja neuvosto eivät ole toteuttaneet tarvittavia kiireellisiä toimenpiteitä hintojen nousun välttämiseksi, ja sen sijaan ne mieluummin korostavat sisämarkkinoiden periaatteiden loukkaamattomuutta;
5. korostaa, että EU:n jäsenvaltioilla on edessään merkittäviä haasteita, kuten paikallaan pysyvät tai laskevat reaalipalkat, eriarvoisuuden lisääntyminen ja ilmastokriisi; korostaa, että monet ihmiset Euroopassa olivat epävarmassa ja haavoittuvassa tilanteessa jo ennen Ukrainan sotaa, ja varoittaa, että sota, pakotteet ja niihin liittyvä inflaatio, erityisesti elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu, tekee tilanteesta monille ihmisille kestämättömän; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianomaisille ihmisille riittävää taloudellista tukea energiaköyhyyttä ja kohonneita elintarvikkeiden hintoja ja asumiskustannuksia vastaan; kehottaa kiireellisesti toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työntekijöiden ja ihmisten elintaso ei heikkene; kehottaa tässä yhteydessä nostamaan palkkoja, eläkkeitä ja sosiaalisia tulonsiirtoja kuluttajahintojen tasolle, esimerkiksi automaattisella indeksoinnilla;
6. pitää myönteisenä tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamista ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen; pitää valitettavana, että tätä jo vuonna 2001 hyväksyttyä mekanismia ei sovellettu pakolaisiin, jotka ovat paenneet muita konflikteja kahden viime vuosikymmenen aikana; kehottaa ulottamaan tämän suojelun välittömästi myös muista maista kuin Ukrainasta tuleviin pakolaisiin;
7. korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, vähemmistöihin ja erityisesti naisiin, joilla on lapsia, ja ikääntyneisiin naisiin, sillä he ovat erityisen alttiita konflikteissa ja tarvitsevat erityistä suojelua ja tukea, erityisesti laitoshoidossa oleviin lapsiin, ilman huoltajaa oleviin lapsiin sekä vammaisiin ja vakavia sairauksia sairastaviin lapsiin; korostaa, että on varmistettava, että he saavat edelleen tarvitsemaansa ja ihmishenkiä pelastavaa hoitoa ja että heidät on evakuoitava välittömästi turvaan;
8. kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla suojellaan naisia ja tyttöjä seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja ihmiskaupalta, myös varmistamalla turvalliset kuljetukset ja reitit;
9. katsoo, että helposti saatavilla olevat laadukkaat julkiset palvelut ovat olennaisen tärkeitä myös eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi pakolaisia vastaanotettaessa; pitää olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot tarjoavat laadukkaiden julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, kohtuuhintaisen asumisen, energiahuollon ja sosiaalisen suojelun yleisen saatavuuden; korostaa, että julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin on tehtävä kiireellisiä julkisia investointeja;
10. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan pakolaisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua osallistavaan koulutukseen ja tehostamaan toimiaan kotouttamisen helpottamiseksi;
11. korostaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan mukaisesti EU:lla on velvollisuus varmistaa, että jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja -ehtoihin, ja kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että köyhyys ja syrjäytyminen työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta pahentavat eriarvoisuutta ja eriytymistä; muistuttaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi toimintapolitiikkojensa täytäntöönpanossa edelleen priorisoitava sosiaalinormeja ja otettava huomioon vaatimukset, jotka liittyvät laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan korkean työllisyysasteen edistämiseen, ihmisarvoisen elintason takaamiseen ja riittävän sosiaalisen suojelun tarjoamiseen kaikille sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen;
12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan työntekijät ja ammattiliitot täysimääräisesti mukaan sodan kärjistämään kriisiin vastaamiseksi tarvittavien toimien kehittämisen ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin;
13. kehottaa EU:ta työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen EU:n ja kansallisten työllisyysnormien täysimääräisen täytäntöönpanon ilman minkäänlaista syrjintää muun muassa seuranta-, valitus- ja muutoksenhakumekanismeilla, jotka ovat tehokkaita, riippumattomia ja kaikkien työntekijöiden saatavilla; korostaa julkisten eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien keskeistä merkitystä sosiaalisen suojelun tarjoamisessa työntekijöille; kiinnittää huomiota näiden järjestelmien asteittaiseen purkamiseen yksityistämisen ja rahoituksen poistamisen kautta, mitä on tuettu myös EU:n politiikoilla; kehottaa jäsenvaltioita kumoamaan nämä toimenpiteet ja tarjoamaan laadukkaita julkisia sosiaalipalveluja;
14. korostaa, että monet lyhennetyn työajan järjestelmissä olevat työntekijät, jotka on irtisanottu tai joita uhkaa irtisanominen, ovat epävarmassa tilanteessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tehokkaasti kasvavaan köyhyyteen ja työssäkäyvien köyhyyteen, jota konfliktin seuraukset ovat pahentaneet, toteuttamalla ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä koskevia toimenpiteitä sekä torjumaan lisääntyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioissa ja niiden välillä; kehottaa korottamaan palkkoja, eläkkeitä ja vähimmäistulojärjestelmien tasoa; korostaa, että meneillään olevien kriisien esiin tuomat haavoittuvuudet ovat systeemisiä ja kokonaisvaltaisia;
15. muistuttaa, että energian hinnat ovat olleet poikkeuksellisen korkeita syksystä 2021 lähtien, mikä on vaikuttanut kielteisesti työntekijöihin jo ennen konfliktin alkamista; suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden hyväksymiin poikkeustoimenpiteisiin, joilla pyritään hillitsemään polttoaineiden hintojen nousua; korostaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet eivät riitä keventämään kotitalouksille energian hintojen noususta aiheutuvia kustannuksia; kehottaa siksi komissiota laatimaan kunnianhimoiset, koordinoidut ja selkeät kriteerit lisätoimenpiteille työntekijöiden ja kotitalouksien suojelemiseksi, erityisesti energian hintakattojen asettamiseksi;
Talouskriisiä lieventävät toimenpiteet
16. panee merkille, että energian ja elintarvikkeiden vähittäiskaupan alalla toimivat suuret yksityiset yritykset ovat tuottaneet poikkeuksellisia voittoja tämän kriisin aikana; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kunnianhimoisen verotusjärjestelmän näiden yritysten ansiottomia voittoja varten, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö tai Kansainvälinen valuuttarahasto ovat suositelleet, jotta voidaan estää suuryritysten sodalla keinottelu ja rahoittaa tarvittavat julkiset toimet; kehottaa jäsenvaltioita sääntelemään hintoja ja voittomarginaaleja aloilla, joilla on näyttöä kartellirakenteiden aiheuttamasta hintakeinottelusta, erityisesti polttoainealalla;
17. panee merkille komission hyväksymän tilapäisen kriisikehyksen talouden tukemiseksi tilanteessa, jossa Venäjä on hyökännyt Ukrainaan; pitää valitettavana, että komissio ei sisällyttänyt siihen energiaintensiivisille käyttäjille myönnettävää valtiontukea koskevia vihreitä ja sosiaalisia ehtoja;
18. katsoo, että kaikessa EU:n rahoitustuessa tämän kriisin torjumiseksi olisi noudatettava tiukkoja ympäristö- ja sosiaalisia ehtoja, mukaan lukien nykyisten työpaikkojen turvaaminen; vaatii EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yrityksille konfliktin taloudellisten vaikutusten torjumiseksi myönnetyn julkisen taloudellisen tuen ehdoksi asetetaan se, että rahoitus käytetään työntekijöiden hyväksi ja että tukea saavat yritykset pidättäytyvät bonusten maksamisesta johdolle, veronkierrosta, osinkojen maksamisesta ja osakkeiden takaisinostojärjestelyiden toteuttamisesta sinä aikana, kun ne saavat tällaista tukea;
19. korostaa, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän rakenteen takia kaikki jäsenvaltiot eivät pysty tarjoamaan yrityksille saman tasoista valtiontukea, mikä aiheuttaa riskin sosioekonomisten erojen lisääntymisestä maiden ja alueiden välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoituna; kehottaa kumoamaan vakaus- ja kasvusopimuksen, talouden ohjausta ja hallintaa koskevan lainsäädännön (talouspolitiikan ohjauspaketti ja budjettikuripaketti), talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja talousarviosopimuksen ja korvaamaan ne kestävää kehitystä ja työllisyyttä koskevalla sopimuksella, jolla on varmistettava työllisyys, osallistava kasvu ja ympäristönsuojelu; korostaa, että tällä tavoin EU ja jäsenvaltiot kehittävät tarvittavaa liikkumavaraa, jotta voidaan edistää julkisia investointeja, rahoittaa julkisia palveluja ja niiden sosiaalisia tehtäviä, vauhdittaa taloudellista toimintaa, erityisesti tuotantoaloilla, ja mahdollistaa talouden strategisten alojen julkinen omistus ja valvonta;
20. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EKP:ta toteuttamaan kattavia ja epätavanomaisia toimenpiteitä, mukaan lukien muutokset EKP:n toimeksiantoon, jotta voidaan keventää erityisesti heikossa asemassa olevien kotitalouksien ja mikroyritysten taakkaa; katsoo, että EKP:n olisi voitava ostaa jatkuvia nollakorkoisia joukkovelkakirjoja suoraan jäsenvaltioilta; varoittaa, että korkojen nousu lisää talouden epävakautta, ja kehottaa käyttämään finanssipoliittisia välineitä hintojen nousun vaikutusten lieventämiseksi erityisesti elintarvike- ja energia-alalla;
21. kehottaa hyväksymään toimenpiteitä, joilla voidaan vastata julkisen velan ennustettuun kasvuun erityisesti velkaantuneemmissa maissa, etenkin mitätöimällä jäsenvaltioiden liikkeeseen laskema julkisen velan osuus, joka on tällä hetkellä EKP:n hallinnassa ja sisällytetty kunkin jäsenvaltion taseeseen sekä kansallisten keskuspankkien (eurojärjestelmä) taseisiin, aikana, jolloin torjutaan pandemian vaikutuksia, varmistaen, että pandemiaa edeltävät velkatasot pidetään virallisesti yllä;
22. kehottaa neuvottelemaan uudelleen julkisten velkojen ehdot, maturiteetit, korot ja määrät, jotta varoja voidaan suunnata uudelleen velanhoidosta jäsenvaltioiden kiireellisiin ja välttämättömiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin; kehottaa mitätöimään Ukrainan velan, jotta voidaan helpottaa sodassa tuhottujen strategisten ja infrastruktuuriyritysten jälleenrakennusta;
23. katsoo, että tietyt strategiset alat, kuten energia-ala, ovat liian tärkeitä jätettäviksi markkinoiden tai muutaman monikansallisen yrityksen käsiin; kehottaa komissiota esittämään kattavan arvion asianomaisista aloista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä; toteaa, että energian hinnat vahvistetaan valvomattoman spekulatiivisen järjestelmän avulla; kehottaa palauttamaan julkisen valvonnan tälle alalle; muistuttaa, että EU:n yhteinen energiapolitiikka on johtanut hallitsemattomaan ja keinotteluun perustuvaan energiahintojen vahvistamisjärjestelmään; kehottaa palauttamaan valtiollisen valvonnan tälle alalle;
24. kehottaa tarkistamaan kiireellisesti rahoitusmarkkinadirektiivin ja rahoitusmarkkina-asetuksen mukaista positiolimiittejä koskevaa järjestelmää hyödykkeillä ja elintarvikkeilla keinottelemisen lopettamiseksi;
25. korostaa jälleen, että on tärkeää monipuolistaa energiavaroja, teknologioita ja toimitusreittejä sen lisäksi, että laaditaan laajamittainen suunnitelma julkisille investoinneille energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toimitusvarmuusongelman ratkaisemiseksi tehtäville kestäville pitkän aikavälin julkisille investoinneille; kehottaa siksi lisäämään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian, erityisesti vihreän vedyn, suunnittelun ja rahoituksen koordinointia EU:n tasolla; toteaa, että julkinen tuki fossiiliseen kaasuun, vähähiiliseen energiaan ja harmaaseen vetyyn tehtäville investoinneille on ristiriidassa unionin ilmastotavoitteiden, kuten Pariisin sopimuksen, kanssa;
26. kehottaa unionia ja jäsenvaltioita lisäämään tulojaan veroilla, jotka kohdistuvat sekä suuriin monikansallisiin yrityksiin että varakkaimpiin yksityishenkilöihin, ehdottamaan kunnianhimoista varallisuusveroa, ottamaan käyttöön tosiasiallisen 25 prosentin vähimmäisyhteisöverokannan ja korkeammat verokannat kannattavimmille monikansallisille yrityksille, erityisesti rahoitusalan yrityksille, jotka ovat hyötyneet lyhytaikaisista ja spekulatiivisista liiketoimista, ja tukemaan finanssitransaktioveroa (Tobinin vero);
27. kehottaa hyväksymään lainsäädäntöä, jolla lisätään nopeasti rahoituksen avoimuutta, tukitaan kaikki porsaanreiät, jotka helpottavat tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien piilottamista, osana rahanpesunvastaisesta paketista käytäviä neuvotteluja, ja varmistetaan, että kaikki venäläisten oligarkkien unioniin piilottamat rahat takavarikoidaan; kehottaa tässä yhteydessä asettamaan mustalle listalle kaikki kolmansien maiden rahoituslaitokset, jotka osallistuvat rahanpesuun tai mahdollistavat sen; muistuttaa Paratiisin paperit -tietovuodon valossa, että suurin osa oligarkkien varoista on piilotettu eurooppalaisiin veroparatiiseihin; pitää valitettavana tätä verotuksen avoimuuden puutetta, joka estää EU:ta kohdistamasta pakotteita oligarkkien varoihin ja siten aidosti painostamasta heitä; kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan eurooppalaisia veroparatiiseja vastaan;
28. kehottaa perustamaan maailmanlaajuisen taloustietorekisterin, joka sisältäisi tietoja varallisuudesta, kiinteistöistä, rahoitusomaisuudesta ja varojen lopullisesta omistuksesta Euroopan verotuksen seurantakeskuksen suosituksen mukaisesti[2]; vaatii eurooppalaisia veroparatiiseja tekemään täysipainoista yhteistyötä rekisterin perustamisessa;
°
° °
29. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.