Päätöslauselmaesitys - B9-0284/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0284/2022

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Ukrainassa tehtyjen sotarikosten rankaisemattomuuden torjumisesta

13.5.2022 - (2022/2655(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Pedro Marques, Tonino Picula, Maria Arena
S&D-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0281/2022

Menettely : 2022/2655(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0284/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0284/2022
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0284/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma Ukrainassa tehtyjen sotarikosten rankaisemattomuuden torjumisesta

(2022/2655(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta ja erityisesti 1. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan[1] ja 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2022 pidetyn kokouksen päätelmistä, mukaan lukien Ukrainaa vastaan käytävän sodan viimeisin kehitys ja EU:n pakotteet Venäjälle ja niiden täytäntöönpano[2],

 ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 4. huhtikuuta 2022 EU:n puolesta antaman julkilausuman Venäjän julmuuksista Butšassa ja muissa ukrainalaiskaupungeissa,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen oikeuden toimikunnan laatimat Nürnbergin periaatteet, joissa määritellään, mikä on sotarikos,

 ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

 ottaa huomioon vuonna 2006 tehdyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan unionin välisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen,

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

 ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

 ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

 ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Ukrainaa vastaan tehdystä hyökkäyksestä ja 24. maaliskuuta 2022 annetun päätöslauselman Ukrainaa vastaan tehdyn hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista,

 ottaa huomioon Etyjin Moskovan mekanismin asiantuntijavaltuuskunnan 12. huhtikuuta 2022 antaman raportin Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 jälkeen tehdyistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden loukkauksista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on käynyt 24. helmikuuta 2022 lähtien Ukrainaa vastaan laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa, jonka seurauksena noin 7,7 miljoonaa Ukrainan kansalaista on joutunut siirtymään maan sisällä ja lähes kuusi miljoonaa on paennut naapurimaihin;

B. ottaa huomioon, että 10. toukokuuta 2022 mennessä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto oli vahvistanut, että Ukrainassa oli ollut ainakin 7 256 siviiliuhria, joista 3 496 oli kuollut ja 3 760 loukkaantunut; ottaa huomioon, että raporteissa on dokumentoitu, että Ukrainassa on tuhottu kymmeniä tuhansia siviilikohteita, myös asuinrakennuksia ja siviili-infrastruktuuria, kuten sairaaloita, kouluja ja päiväkoteja, sekä vesi- ja sähköjärjestelmiä, millä on tuhoisa vaikutus siviileihin ja heidän ihmisoikeuksiinsa;

C. ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous määritteli 2. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan vastaiseksi hyökkäysteoksi ja pyysi 24. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi Ukrainaan kohdistuvat vihamielisyydet, erityisesti siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistuvat hyökkäykset;

D. ottaa huomioon, että ilmitulleet julmuudet, joihin Venäjän asevoimat syyllistyivät Butšassa ja muissa ukrainalaiskaupungeissa Venäjän miehityksen aikana, paljastavat Venäjän federaation Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan raakuuden ja korostavat koordinoitujen kansainvälisten toimien merkitystä, jotta voidaan torjua rankaisemattomuutta ja saattaa syylliset vastuuseen näistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista;

E. ottaa huomioon, että lukuisat raportit, joita valokuvat ja videot täydentävät, todistavat siviilien summittaisista teloituksista kylien ja kaupunkien venäläismiehityksen aikana, siviilien pidätyksistä ilman asianmukaista menettelyä ja epäinhimillisestä kohtelusta, joka on verrattavissa kidutukseen, venäläisten sotilaiden syyllistymisestä siviilien, myös lasten, raiskauksiin sekä ohjaamattoman tykistön, rypäleammusten ja jalkaväkimiinojen käytöstä Venäjän asutusalueille tekemien iskujen aikana; ottaa huomioon, että ihmisoikeusvaltuutetun mukaan 400 000 ukrainalaista siviiliä on pakkosiirretty Ukrainasta Venäjän federaatioon 24. helmikuuta 2022 lähtien;

F. ottaa huomioon, että neljässä Geneven yleissopimuksessa ja I lisäpöytäkirjassa, joiden sopimuspuolia Ukraina ja Venäjän federaatio ovat, vahvistetaan, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset ja törkeät rikokset ovat sotarikoksia;

G. ottaa huomioon, että Ukrainan toimittamien kahden ad hoc -selityksen jälkeen Ukrainan alueella marraskuusta 2013 lähtien tehdyt sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonta kuuluvat Kansainvälisellä rikostuomioistuimen toimivaltaan, mutta sillä ei ole tässä tilanteessa toimivaltaa hyökkäysrikoksen osalta, koska Ukraina ja Venäjän federaatio eivät ole ratifioineet Rooman perussääntöä ja siihen tehtyjä hyökkäysrikoksiin liittyviä muutoksia; ottaa huomioon, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä käynnisti 2. maaliskuuta 2022 tutkinnan Ukrainan tilanteesta;

H. ottaa huomioon, että 3. maaliskuuta 2022 Ukraina vetosi 45 osallistujavaltion tuella Etyjin Moskovan mekanismiin, jotta voitaisiin puuttua ihmisoikeusloukkauksiin ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen humanitaarisiin vaikutuksiin;

I. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti 4. maaliskuuta 2022 riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission tutkimaan väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä;

J. ottaa huomioon, että Ukraina on Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimusvaltio, kun taas Venäjän federaatio lakkaa olemasta Euroopan ihmisoikeussopimuksen korkea sopimuspuoli 16. syyskuuta 2022, koska se erosi Euroopan neuvostosta; ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 58 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on kuitenkin edelleen toimivalta käsitellä Venäjän federaatiota vastaan nostettuja kanteita, jotka koskevat ennen 16. syyskuuta 2022 tapahtuneita väitettyjä Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisia;

K. ottaa huomioon, että 28. maaliskuuta 2022 EU ilmoitti perustavansa Ukrainan kanssa yhteisen tutkintaryhmän todisteiden keräämiseksi ja sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tutkimiseksi Eurojustin tuella ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimiston avustuksella, kuten 25. huhtikuuta 2022 ilmoitettiin;

1. tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin Venäjän federaation Ukrainaan kohdistamat laittomat, provosoimattomat ja perusteettomat sotatoimet ja hyökkäyksen sekä kaupunkien summittaiset tulitukset, asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut tahalliset iskut, pakkosiirrot, kiellettyjen ampumatarvikkeiden käytön ja konfliktialueilta ennalta sovittujen humanitaaristen käytävien kautta pakenemaan pyrkiviin siviileihin kohdistetut iskut, joihin Venäjän federaatio on syyllistynyt Ukrainassa ja joissa kaikissa on kyse kansainvälisen humanitaarisen oikeuden räikeästä rikkomisesta;

2. kehottaa Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi kaikki siviileihin kohdistuvat väkivallanteot ja keskeyttämään välittömästi kaikki sotilasoperaationsa Ukrainan alueella, kuten Kansainvälinen tuomioistuin määräsi 16. maaliskuuta 2022;

3. ilmaisee äärimmäisen tyrmistyksensä ja paheksuntansa ilmitulleista julmuuksista, mukaan lukien raiskaukset ja siviilien joukkoteloitukset, ja vaatii, että kaikki, jotka ovat vastuussa tällaisten halveksuttavien sotarikosten ja muiden ihmisoikeusloukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkausten sallimisesta, niihin syyllistymisestä ja niiden salaamisesta, on saatettava oikeuden eteen ja vastuuseen teoistaan mahdollisimman nopeasti;

4. tuomitsee jyrkästi Venäjän asevoimien harjoittaman seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan järjestelmällisen käytön sodankäynnin välineenä, palauttaa mieliin YK:n päätöslauselman 1820 (2008) seksuaalisesta väkivallasta sodankäynnin välineenä ja toteaa, että raiskaukset ja muut seksuaalisen väkivallan muodot voivat olla sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai joukkotuhonnan tunnusmerkit täyttävää toimintaa ja sen vuoksi niistä olisi nostettava syyte kansainvälisen oikeuden ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan mukaisesti;

5. antaa täyden tukensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän käynnistämälle Ukrainan tilannetta koskevalle tutkinnalle, joka perustuu väitettyihin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alaisen riippumattoman tutkintakomission työlle sekä riippumattomien kansalaisjärjestöjen pyrkimyksille kerätä ja säilyttää todisteita sotarikoksista; korostaa nopean työn ja edistymisen merkitystä, jotta voidaan varmistaa tarvittavat todisteet sotarikosten ja muiden ihmisoikeusloukkausten ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkausten tutkimiseksi ja niiden sallimisesta, niihin syyllistymisestä ja niiden salaamisesta vastuussa olevien kaikkien henkilöiden asettamiseksi syytteeseen;

6. kehottaa Ukrainaa ratifioimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja sen muutokset ja liittymään virallisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi, jotta voidaan tukea vakavista kansainvälisistä rikoksista vastuuseen saattamista koskevia toimia ja yhdenmukaistaa Ukrainan kansallinen lainsäädäntö ja menettelyt kansainvälisen oikeuden kanssa ja siten vahvistaa maan oikeudellisia mekanismeja tällaisten rikosten rankaisemattomuuden torjumiseksi;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tukeakseen kansainvälisten instituutioiden ja kansainvälisten tuomioistuinten työtä, jotta syylliset tai komentovastuun edellytykset täyttävät henkilöt voidaan asettaa syytteeseen toimistaan; panee siksi tyytyväisenä merkille tutkinnat ja tutkimukset, joita useat jäsenvaltiot ovat käynnistäneet tuomioistuimen yleistoimivallan periaatteen mukaisesti ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen työn tukemiseksi; panee myös tyytyväisenä merkille muutetun toimeksiannon, joka koskee siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevaa Euroopan unionin neuvontaoperaatiota Ukrainassa (EUAM Ukraina) ja jonka avulla voidaan tukea Ukrainan viranomaisia Venäjän hyökkäyksen yhteydessä tehtyjen kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa sekä lisätä yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja jäsenvaltioiden kanssa; pitää lisäksi myönteisenä ehdotettua uutta toimeksiantoa, jonka avulla Eurojust voi osallistua sotarikoksiin liittyvien todisteiden säilyttämiseen, analysointiin ja varastointiin;

8. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä tarjoamaan lisää taloudellisia resursseja ja teknistä apua lukuisten todisteiden keräämiseksi ja säilyttämiseksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan; kehottaa EU:ta tässä yhteydessä tukemaan tätä prosessia antamalla enemmän varoja Globaali Eurooppa -välineestä;

9. korostaa tarvetta tehostaa Ukrainassa tehtyjen sotarikosten rankaisemattomuuden torjumiseksi perustettujen eri mekanismien koordinointia muun muassa järjestämällä kansainvälinen kokous, jonka tarkoituksena on koordinoida todisteiden keräämistä ja siten parantaa vastuuseen saattamista koskevien menettelyjen tehokkuutta; kehottaa EU:n toimielimiä tukemaan näitä koordinointitoimia;

10. suosittaa, että hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla muista tiedonhankintamekanismeista, kuten Syyriaa varten perustetusta kansainvälisestä, puolueettomasta ja riippumattomasta mekanismista (IIIM), saatuja kokemuksia todisteiden keräämisestä, yhdistämisestä ja säilyttämisestä kansainvälisiä ja kansallisia rikosoikeudenkäyntejä varten ja että mekanismia laajennetaan ja se muutetaan pysyväksi ilman maantieteellisiä rajoituksia;

11. on vakuuttunut siitä, että kansainvälinen ad hoc -tuomioistuin, joka tutkisi Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäysrikosta ja nostaisi siitä syytteen, olisi ratkaiseva askel rankaisemattomuuden lopettamiseksi ja täydentäisi sotarikoksia, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia ja muita kansainvälisen oikeuden mukaan vakavia rikoksia koskevia meneillään olevia menettelyjä, jotka on jo pantu vireille Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita tukemaan tällaisen tuomioistuimen perustamista ja komissiota asettamaan nopeasti käyttöön varoja aloitteelle väliaikaisen viraston perustamisesta Haagiin, jotta ukrainalaiset ja kansainväliset syyttäjät ja tutkijat voivat toteuttaa tarvittavat valmistelut tällaisen tuomioistuimen nopeaksi perustamiseksi, ja tukemaan kansallisia tuomioistuimia, jotka tutkivat hyökkäysrikoksia syytteen nostamiseksi tuomioistuimen yleistoimivallan periaatteen mukaisesti;

12. kehottaa kansainvälistä yhteisöä pohtimaan, miten korvauksia voidaan tarjota esimerkiksi perustamalla korvausrahasto Venäjän hyökkäyksen uhreille;

13. kehottaa Ukrainan viranomaisia yhdenmukaistamaan kansallisen lainsäädännön ja erityisesti rikoslain kansainvälisen rikosoikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kanssa ja hyväksymään selkeän käytännön kehyksen yhteistyölle Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja muiden Ukrainassa tehtyjä rikoksia tutkivien valtioiden kanssa;

14. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tukemaan toimia, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta ja edistämään vastuuvelvollisuutta perustamalla ennaltaehkäisyä, vastuuvelvollisuutta ja rankaisemattomuuden torjumista käsittelevä eurooppalainen seurantakeskus;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

 

Päivitetty viimeksi: 17. toukokuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö