Päätöslauselmaesitys - B9-0345/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0345/2022
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission 20. huhtikuuta 2022 antamasta delegoidusta asetuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä positiolimiittien hyödykejohdannaisiin soveltamista sekä positiolimiittejä koskevan poikkeuksen hakumenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

29.6.2022 - (C(2022)02314 – 2022/2640(DEA))

työjärjestyksen 111 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Ernest Urtasun, Benoît Biteau
Verts/ALE-ryhmän puolesta

Menettely : 2022/2640(DEA)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0345/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0345/2022
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0345/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission 20. huhtikuuta 2022 antamasta delegoidusta asetuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä positiolimiittien hyödykejohdannaisiin soveltamista sekä positiolimiittejä koskevan poikkeuksen hakumenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(C(2022)02314 – 2022/2640(DEA))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2022)02314),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

– ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ja erityisesti sen 57 artiklan 1 kohdan kuudennen alakohdan, 57 artiklan 3 kohdan viidennen alakohdan, 57 artiklan 6 kohdan, 57 artiklan 12 kohdan ja 89 artiklan 5 kohdan,

– ottaa huomioon direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi 16. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/338,

– ottaa huomioon Pittsburghissa 24.–25. syyskuuta 2009 pidetyn G20-maiden huippukokouksen tulokset,

– ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) sihteeristön vuonna 2011 laatiman tutkimuksen ”Price Formation in Financialized Commodity Markets: The role of information”,

– ottaa huomioon 19. marraskuuta 2021 julkaistun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen loppuraportin hyödykejohdannaisia koskevista teknisistä standardeista,

– ottaa huomioon komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston vuoden 2021 hallintosuunnitelman EU:n tulliliiton uudistamisesta, jossa esitetään visio ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta,

– ottaa huomioon komission puheenjohtaja Von der Leyenin Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämän puheen 21.–22. lokakuuta 2021 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelusta,

– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2022 annetun G7-ryhmän maatalousministerien julkilausuman,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 3 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Pittsburghissa 24.–25. syyskuuta 2009 pidetyssä G20-huippukokouksessa sitouduttiin puuttumaan hyödykkeiden hintojen liialliseen epävakauteen erityisesti elintarvikemarkkinoilla muun muassa uudistamalla kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja sovittiin, että OTC-markkinoiden avoimuutta voitaisiin parantaa rekisteröimällä sopimukset kauppatietorekisteriin[1] maailmantalouden vaarallisen epätasapainon korjaamiseksi;

B. ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on tärkein kansainvälinen lähde, josta saadaan dataa ja markkina-analyysejä ja joka seuraa maataloushyödykkeiden markkinoiden perustekijöitä; ottaa huomioon, että valvontaviranomaisten kyky puuttua tilanteisiin tehokkaasti riippuu niiden kyvystä kerätä luotettavia laadullisia ja määrällisiä tietoja; toteaa, että tällä hetkellä ei ole saatavilla kattavia tietoja etenkään pörssin ulkopuolisesta johdannaiskaupasta; ottaa huomioon, että vaikka OTC-hyödykemarkkinoiden kaupanvälittäjät hyötyvät siitä, että organisoiduissa futuuripörsseissä kaupanvälittäjät saavat tietoa hinnanmuodostuksesta, ne eivät itse anna vastaavia tietoja;

C. ottaa huomioon, että lainkäyttöalueet ovat hyväksyneet toimenpiteitä markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi, kuten Yhdysvaltojen Dodd-Frank-laki ja EU:n rahoitusmarkkinadirektiivi, ja että kyseisellä direktiivillä on otettu käyttöön yhdenmukaistettu positiolimiittejä koskeva järjestelmä hyödykkeitä koskeville johdannaissopimuksille;

D. ottaa huomioon, että hyödykekaupan sijoittajavetoisuus on tehnyt hyödykepörssien toiminnasta kiistanalaista; ottaa huomioon, että tavanomainen toiminta, joka helpottaa hinnanmuodostusta ja poistaa tuottajilta ja kuluttajilta riskin, on heikentynyt siten, että rahoitussijoittajien kaupankäynti on lisännyt hintojen epävakautta ja nostanut hintoja yli sen tason, joka olisi määritetty fyysisten hyödykkeiden tarjonta- ja kysyntäsuhteissa;

E. ottaa huomioon, että hinnat voivat poiketa paljon perustekijöiden oikeuttamista tasoista pitkäaikaisesti, mikä lisää hintakuplien ja markkinoiden vääristymisen riskiä ja näin ollen hyödykkeiden hinnat eivät aina anna oikeita signaaleja, mikä haittaa resurssien kohdentamista, mikä puolestaan johtaa elintarvikekriiseihin ja köyhimpien turvattomuuteen;

F. ottaa huomioon, että hiljattain tehdyssä tutkimuksessa[2] on korostettu, että TTF-markkinapaikalla kaupan kohteena olevan kaasukaupan keskuksen, joka on Euroopan kaasumarkkinoiden keskeisin kaasun hinnoittelukeskus, nettovaihtuvuusaste on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen aikana 13,9:stä vuonna 2011 114,5:een vuonna 2020, mikä viittaa siihen, että kyseisellä sopimuksella kaupatun kaasun määrä voi olla 114 kertaa suurempi kuin siihen liittyvä kulutus; ottaa huomioon, että raaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime vuosina ja erityisesti energian hinnat ovat nousseet jyrkästi: kaasun hinta on noussut maailmanlaajuisilla markkinoilla ennennäkemättömällä 170 prosentilla vuoden 2021 aikana[3] ja sähkön tukkuhinnat ovat nousseet 200 prosenttia[4];

G. ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja vahvisti parlamentin täysistunnossa lokakuussa 2021 rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja energiamarkkinoiden hinnannousun väliset yhteydet ja että unionin on saatava keinottelu energiamarkkinoilla loppumaan;

H. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään pahentanut hyödykkeiden ja erityisesti elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususuuntausta, muun muassa auringonkukkaöljyn ja vehnän osalta, joissa Venäjän ja Ukrainan osuus maailmanlaajuisesta viennistä on 30 prosenttia; ottaa huomioon, että sota on pahentanut nykyisiä hintapaineita ja että elintarvikeinflaatio kiihtyy ja oli 7,5 prosenttia euroalueella toukokuussa 2022[5]; ottaa huomioon, että elintarvikehyödykkeiden hintojen nousulla on hirvittävä vaikutus ihmisiin ja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin; ottaa huomioon, että Maailmanpankki arvioi, että jokaista elintarvikkeiden hinnannousuprosenttia kohti 10 miljoonaa ihmistä joutuu maailmanlaajuisesti äärimmäiseen köyhyyteen;

I. ottaa huomioon, että G7-maiden maatalousministerien 11. maaliskuuta 2022 antamassa julkilausumassa[6] todettiin, että G7-jäsenet eivät suvaitse keinotekoisesti korotettuja hintoja, jotka voisivat heikentää elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden saatavuutta, ja ne sitoutuivat torjumaan kaikkea keinottelua, joka vaarantaa elintarviketurvan tai elintarvikkeiden saatavuuden heikossa asemassa oleville maille tai väestöille;

J. ottaa huomioon, että parlamentti totesi tarpeesta laatia kiireellinen EU:n toimintasuunnitelma elintarviketurvan varmistamiseksi ja sen ulkopuolella, kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa[7], että ”elintarvikehyödykkeillä keinottelu voi aiheuttaa elintarvikekriisejä”, ja kehotti ”komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti maatalous- ja vesiviljelyelintarviketuotteiden markkinoita kiinnittäen erityistä huomiota hintakeinotteluun”;

K. ottaa huomioon, että keinottelijoiden (eli ei-kaupallisten rahoitusalan toimijoiden, joilla ei ole erityistä intressiä hyödykkeen käytössä) osuus vehnä- ja maissimarkkinoilla on kasvanut jyrkästi vuoden 2020 lopusta lähtien, samoin kuin niiden osuus vuosien 2007–2008 elintarvikekriisin aikana, mikä viittaa siihen, että hinnat saattavat poiketa viljamarkkinoiden perustekijöistä ja että niihin vaikuttaa enemmän rahoitusmarkkinoiden dynamiikka[8]; ottaa huomioon, että kaupankäynti rahoitusmarkkinoilla kiihtyi välittömästi Venäjän hyökkäyksen jälkeen, maataloussidonnaisiin pörssirahastoihin (ETF) virtasi suuria pääomavirtoja ja joidenkin rahastojen, kuten Teucrium Wheat Fundin, päivittäinen kaupankäyntivolyymi moninkertaistui 100-kertaiseksi muutamassa kuukaudessa ja niiden osakkeiden hinta nousi ja saavutti ennätyksiä[9]; ottaa huomioon, että tämä intensiivinen finanssitoiminta johti elintarvike- ja maataloushyödykkeiden hintojen jyrkkään nousuun futuurimarkkinoilla, myös vehnän hinnan nousuun muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja epätavallisen suureen markkinoiden epävakaisuuteen;

L. ottaa huomioon, että direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2021/338[10] muutetaan positiolimiittijärjestelmää muun muassa rajoittamalla positiolimiittijärjestelmän soveltamisala maataloushyödykejohdannaisiin ja kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin ja laajentamalla riskien vähentämistä koskevasta positiolimiittijärjestelmästä vapauttamista koskemaan rahoitusyhteisöjä;

M. ottaa tätä taustaa vasten huomioon, että komissio hyväksyi 20. huhtikuuta 2022 delegoidun asetuksen direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä ja että siinä vahvistetaan positiolimiittien laskentamenetelmä, myös edellä mainitun direktiivin 57 artiklaan tehtyjen muutosten täytäntöönpanemiseksi osana pääomamarkkinoiden elpymispakettia, ottamatta huomioon nykyistä markkinakehitystä tai arvioimatta positiolimiittijärjestelmän muutosten mahdollisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden toimintaan;

N. ottaa huomioon, että tässä menetelmässä pidetään maataloushyödykejohdannaisen tai kriittisen tai merkittävän hyödykejohdannaisen spot-kuukauden positiolimiitin perustasona 25 prosenttia kyseisen hyödykejohdannaisen toimitettavissa olevasta määrästä ja kaikkien muiden kuukausien positiolimiittinä 25 prosenttia kyseisen hyödykejohdannaisen avoinna olevien sopimusten kokonaismäärästä ja annetaan sitten toimivaltaisten viranomaisten asettaa spot-kuukauden ja kaikkien muiden kuukausien positiolimiitit hyödykejohdannaiselle ottamalla tämä perustasoluku ja mukauttamalla sitä tiettyjen tekijöiden mahdollisen vaikutuksen mukaisesti niin, että se on joko vähimmillään 2,5 prosenttia tai enimmillään 35 prosenttia; toteaa, että näillä rajoituksilla ei ole pystytty tehokkaasti estämään hyödykkeillä keinottelua;

O. ottaa huomioon, että unionin positiolimiittijärjestelmä näyttää olevan sallivampi kuin muilla lainkäyttöalueilla ja erityisesti Yhdysvalloissa, jossa 25 prosenttia on spot-markkinoiden yläraja ja 10 prosenttia kaikkien muiden kuukausien markkinoiden perustaso;

P. ottaa huomioon, että herkimpien ja erittäin likvidien elintarvikesopimusten tapauksessa delegoidun säädöksen ylläpitämä 20 prosentin perustaso ei täytä direktiivissä 2014/65/EU asetettua tavoitetta, joka koskee markkinoiden väärinkäytön estämistä ja asianmukaisten hinnoittelu- ja toimitusedellytysten tukemista, eikä se siten riitä estämään elintarvikekeinottelua unionissa;

Q. ottaa huomioon, että ”taloudelliselta kannalta vastaavien OTC-sopimusten (EEOTC)” ja ”saman hyödykejohdannaisen” määritelmät ovat edelleen liian rajoittavia, minkä johdosta positiolimiittejä voidaan helposti kiertää tekemällä melko vähäisiä muutoksia hyödykejohdannaisen sopimuseritelmissä, kuten toimituspäivän muuttaminen vain yhdellä päivällä; ottaa huomioon, että avoinna olevien sopimusten määritelmää laajennetaan, koska se kattaa nyt EEOTC:n ilmoitetut positiot ja se on tarkoitus laskea edustavalta ajanjaksolta eikä tiettynä ajankohtana, mikä voi johtaa epäjohdonmukaisuuteen toimivaltaisten viranomaisten tulkinnassa; katsoo, että näiden muutosten yhdistelmä saattaa johtaa positiolimiitin merkittävään nousuun kaikkien muiden kuukausien limiittien osalta;

R. ottaa huomioon, että nykyisessä tilanteessa, jolle ovat ominaisia suuri epävarmuus ja toimitusketjun häiriöt ja jossa on tärkeämpää kuin koskaan varmistaa, että Euroopan rahoitusmarkkinat tukevat reaalitaloutta ja estää hämäräperäisiä markkinatoimijoita saamasta voittoja sodan avulla, komissio ei ole tutkinut, olisiko perusteltua tehdä perusteellisempia muutoksia positiolimiittijärjestelmään, ja on pitänyt voimassa säännöksiä, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi elintarvike- ja energiakeinottelun lopettamiseksi;

1. vastustaa komission delegoitua asetusta;

2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja ilmoittamaan sille, että delegoitu asetus ei voi tulla voimaan;

3. kehottaa komissiota ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista arvioimaan perusteellisesti keinottelun roolia ja laajuutta hyödykkeiden ja raaka-aineiden hintojen määrittämisessä ja korostaa samalla, että on kiireellisesti lisättävä erityisesti elintarvikkeiden ja energian sekä lannoitteiden raaka-aineiden markkinoiden kaupankäynnin rahoituksellista avoimuutta sisäpiirikauppoja, markkinoiden manipulointia ja hintavääristymiä vastaan vahvistamalla raportointivaatimuksia meklareiden, pörssivälittäjien ja kaupanvälittäjien toimintaa koskevien julkisten rekisterien avulla;

4. pyytää komissiota esittämään uuden delegoidun säädöksen, jossa otetaan huomioon edellä mainitut huolenaiheet;

5. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 4. heinäkuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö