Päätöslauselmaesitys - B9-0421/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0421/2022
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun Euroopassa

28.9.2022 - (2022/2830(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Marie Toussaint
Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0416/2022

Menettely : 2022/2830(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0421/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0421/2022
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0421/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun Euroopassa

(2022/2830(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

− ottaa huomioon neuvoston ja komission 13. syyskuuta 2022 antamat julkilausumat EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun Euroopassa,

− ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119[1] (eurooppalainen ilmastolaki),

– ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman mahdollisuudesta kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on useaan otteeseen tuominnut Venäjän ilman edeltävää provokaatiota aloittaman laittoman ja perusteettoman sodan Ukrainaa vastaan ja sen järkyttävät seuraukset;

B. toteaa, että parlamentti on myös ilmaissut huolensa sodan seurauksista paitsi Ukrainan myös EU:n jäsenvaltioiden väestölle, etenkin sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä ja energiaköyhyyden ja inflaation jyrkästä noususta, joilla on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja elintarvikkeiden hintoihin; toteaa ilmastonmuutoksen pahentavan tätä tilannetta ja kärjistävän eriarvoisuutta, koska se vaikuttaa eniten kaikkein köyhimpiin;

C. ottaa huomioon, että kotitalouksien energian hinnat ovat nousseet dramaattisesti, etenkin sähkön hinnat, jotka ovat nousseet EU-maiden asukkailla jopa 167 prosenttia, ja että nousua on voimistanut se, että Ranskassa ydinvoimaloita on yhä enemmän pois käytöstä; ottaa huomioon, että eurooppalaisten kotitalouksien energialaskujen arvioidaan nousevan kahdella biljoonalla eurolla ja saavuttavan huippunsa ensi vuoden alussa; ottaa huomioon, että kotitalouksilla, joilla on vaikeuksia tulla toimeen usean eri kriisin vuoksi, jää laskuja maksamatta ja niiden energiantoimitukset katkaistaan;

D. ottaa huomioon, että euroalueen kuluttajahintainflaatio on saavuttanut tason, jota ei ole monissa maissa nähty sitten 1970-luvun, ja että elokuussa 2022 se oli 9,1 prosenttia ja siitä 38,3 prosenttia johtui suoraan fossiilisen energian hinnan noususta ja 10,6 prosenttia elintarvikkeiden hintojen noususta; ottaa huomioon, että verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen inflaatio on EU:ssa korkeimmillaan Baltian maissa, etenkin Virossa (25,2 prosenttia) sekä Liettuassa (21,1 prosenttia) ja Latviassa (21,4 prosenttia);

E. ottaa huomioon, että monet yritykset, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset), joihin energian hintojen nousu vaikuttaa voimakkaasti, eivät pysty siirtämään nousevia energiakustannuksiaan asiakkailleen ja ovat vaarassa joutua konkurssiin energian hintojen jyrkän nousun vuoksi;

F. ottaa huomioon, että energian hintojen nousu vaikuttaa voimakkaasti myös julkisiin sekä sosiaali- ja kulttuuripalveluihin, kuten sairaaloihin, korkeakouluihin ja kouluihin, sekä EU:n paikallisviranomaisiin, jotka usein vastaavat EU:n kansalaisille tarjottavista palveluista;

G. ottaa huomioon, että yli 96,5 miljoonaa eurooppalaista on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja että tämä määrä on 21,9 prosenttia väestöstä; toteaa näiden ihmisten määrän kasvaneen entisestään energian hintojen nousun ja ilmastonmuutoksen seurauksena;

H. ottaa huomioon, että energia- ja liikenneköyhyys vaikuttavat suhteettomasti naisiin, etenkin yksinhuoltajaäiteihin, joiden osuus yksinhuoltajista on 85 prosenttia; ottaa huomioon, että yksinhuoltajaperheiden huollettavina olevilla lapsilla on erityisen suuri lapsiköyhyysriski;

I. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia, energiakriisi ja epäsuotuisat sääolot ovat jo häirinneet voimakkaasti maailman elintarvikemarkkinoita; ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat kohonneet ennätyksellisen korkealle ja että ne ovat nousseet yli 24 prosenttia vuodessa;

J. ottaa huomioon, että tietyillä aloilla ja erityisesti maitoalalla viljelijöiden tuotantokustannukset ovat vuosien ajan jääneet kattamatta; ottaa huomioon, että viljelijöiden tuotantopanos- ja tuotantokustannusten inflaatio on ollut huolestuttavaa erityisesti energian, lannoitteiden ja rehujen osalta; toteaa, että yksi merkittävä tekijä näissä hinnannousuissa on nykyinen liiallinen riippuvuus tuontikaasusta, myös Venäjältä tuotavasta kaasusta, typpilannoitteiden erittäin energiaintensiivisessä valmistusprosessissa, jonka osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 2 prosenttia;

K. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa oikeus ravintoon tunnustetaan ihmisoikeudeksi; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoite 7 on ”varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille”; toteaa, että parasta energiaa on se, jota ei käytetä; toteaa, että oikeus energian saantiin edellyttää fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämistä, jotta voimme helpommin jakaa tämän energian ja pitää hinnat hyväksyttävällä tasolla;

L. ottaa huomioon, että kaikissa jäsenvaltioissa on jonkinlainen vähimmäistulojärjestelmä mutta useimmat eivät pysty takaamaan asianomaisille henkilöille kohtuullista elintasoa, jotta nämä tulisivat toimeen, mikä tuo esiin tarpeen parantaa näitä järjestelmiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi;

M. ottaa huomioon, että työmarkkinoilla on jo sosiaalista eriarvoisuutta ja että vääjäämättä eniten kärsivät ne, jotka jo nyt joutuvat maksamaan;

N. toteaa, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan tuo korostetusti esiin tarpeen päivittää EU:n energiamarkkinoita ja energiapolitiikkaa, jotta voidaan lopettaa riippuvuus fossiilisen energian tuonnista ja yleisesti fossiilisista polttoaineista, etenkin sellaisista, jotka ovat peräisin autoritaarisilta hallinnoilta; ottaa huomioon, että komissio[3] ja useat jäsenvaltiot ovat korostaneet tarvetta vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot tekevät parhaillaan yhteistyötä Venäjän kanssa ydinalalla ja että EU on riippuvainen sekä uraanin että sen rikastuspalvelujen toimittamisesta Venäjältä ja sen roolista ydinjätteen käsittelyssä;

O. ottaa huomioon, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät parhaillaan monipuolistamaan öljyn ja kaasun tuontiaan ottamatta huomioon ihmisoikeustilannetta fossiilisten polttoaineiden viejämaissa, kuten Azerbaidžanissa ja Qatarissa; ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus fossiilisista polttoaineista johtaa paitsi uusiin riippuvuussuhteisiin EU:n ulkopuolisista maista myös uusiin geopoliittisiin jännitteisiin ja konfliktiriskin kasvamiseen Välimeren alueella, Ugandassa ja Länsi-Afrikassa ja aiheuttaa ympäristölle katastrofaalisempia vahinkoja esimerkiksi Kongon kosteikkoalueilla harjoitettavan louhinnan ja Yhdysvalloissa harjoitettavan liuskekaasun särötyksen vuoksi;

P. ottaa huomioon, että parlamentin hyväksymässä neuvotteluvaltuutuksessa asetetaan korkeammat tavoitteet, joiden mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energialähteiden yhdistelmässä on vähintään 45 prosenttia ja energiatehokkuus kasvaa 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että uusiutuvat energialähteet, etenkin aurinko- ja tuulienergia, ovat tällä hetkellä kustannustehokkain energialähde ja niillä on keskeinen rooli ympäristön kannalta kestävässä järjestelmässä maapallon kestokyvyn rajoissa;

Q. ottaa huomioon, että komissio ja jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet suunnitelmista palauttaa Euroopan energiaomavaraisuus, vähentää fossiilisen kaasun kysyntää EU:ssa 62 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti energian ja kustannusten säästämiseksi, nostaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja säästöjä koskevia tavoitteita, kaksinkertaistaa lämpöpumppujen käyttöönottovauhti, lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköistämistä ja nostaa uusiutuvaa vetyä koskevaa tavoitetta vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena fossiilisen kaasun kysyntä vähenee ja sen infrastruktuuri pienenee huomattavasti, mikä edellyttää energiamarkkinoiden rakenteellista uudelleentarkastelua;

R. ottaa huomioon, että ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti sisältää keskeisiä säännöksiä energiajärjestelmän demokratisoimiseksi, mukaan lukien kansalaisten ja energiayhteisöjen oikeus tuottaa, varastoida ja myydä itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ja tarjota energiatehokkuuspalveluja; toteaa, että tämä auttaa suojaamaan kuluttajia korkeilta energian hinnoilta; ottaa huomioon, että hintasignaaleja suosivan markkinoiden hinnoittelumekanismin varmistaminen saa aikaan lisäinvestointeja edullisimpiin teknologioihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoteknologioihin energian kysynnän siirtämiseksi ja vähentämiseksi sekä varastointiin ja Power-to-X-teknologioihin joustavan ja ilmastoneutraalin energiajärjestelmän aikaan saamiseksi mahdollisimman alhaisin kustannuksin; toteaa, että jäsenvaltioiden tekemät yksittäiset yksipuoliset muutokset vääristävät energiamarkkinoita ja johtavat vääriin kannustimiin;

S. toteaa energiayhtiöiden voittomarginaalien suuren kasvun osoittavan, että ne nostavat energian hintoja selvästi yli sellaisen tason, joka olisi perusteltavissa niiden omien kustannusten nousulla; ottaa huomioon, että pääasiassa rahoitusyhtiöiden, kuten hedgerahastojen, spekulatiivinen toiminta on osaltaan nostanut hintoja entisestään; ottaa huomioon, että eräät talouden toimijat ovat hyötyneet Venäjän sodasta Ukrainassa kotitalouksien ja koko yhteiskunnan kustannuksella; toteaa, että raporttien mukaan yritykset suosivat lyhyen aikavälin osinkopolitiikkaa siirtymään investoimisen sijaan;

T. ottaa huomioon, että EU:n uusi toimintakehys hiilestä irtautumiseksi kaasumarkkinoilla, vedyn käytön edistämiseksi ja metaanipäästöjen vähentämiseksi suunniteltiin ja sitä ehdotettiin ennen Venäjän laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että vaikutustenarvioinneissa ja lainsäädäntöehdotuksissa tehdyt oletukset perustuivat myös runsaan, luotettavan, kohtuuhintaisen ja halvan venäläisen fossiilisen kaasun saatavuuteen; ottaa huomioon, että meneillään oleva uudelleentarkastelu tarjoaa keskeisen tilaisuuden vahvistaa kuluttajien oikeuksia ja suojelua sekä mahdollistaa asteittaisen luopumisen fossiilisesta kaasusta ja uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn ohjaamisen sovelluksiin ja aloille, joita ei voida suoraan sähköistää;

U. ottaa huomioon, että Kansainvälinen energiajärjestö varoitti vuonna 2021 julkaistussa raportissa, että öljyn ja kaasun uuden tuotannon kehittäminen on lopetettava välittömästi; korostaa, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin huhtikuussa 2022 julkaistussa uusimmassa raportissa todetaan, että uusi fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuri ei ole yhteensopiva kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa; toteaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttaminen viimeistään vuoteen 2050 mennessä edellyttää fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista energiajärjestelmästä viimeistään vuoteen 2035 mennessä; toteaa, että nopeampi siirtymä auttaa rajoittamaan niin kutsuttua ilmastoflaatiota ja suojelemaan ihmisiä hintojen nousulta;

Korkeisiin energianhintoihin liittyvät välittömät toimet

1. tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän federaation Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, jolla on ollut tuhoisia seurauksia, kuten se, että tuhannet ukrainalaiset ovat joutuneet uhraamaan henkensä; kehottaa kieltämään välittömästi kokonaan fossiilisten polttoaineiden ja uraanin tuonnin Venäjältä ja hylkäämään Nord Stream 1 ja 2 -putkistot kokonaisuudessa, jotta lopetetaan Putinin sotakoneiston rahoittaminen EU:n varoin;

2. pitää valitettavana, että Venäjä käyttää kaasutoimituksia aseena ja tämän vaikutukset kohdistuvat kotitalouksiin ja yrityksiin, jotka kärsivät korkeista energian hinnoista, kasvavasta sosiaalisesta eriarvoisuudesta, energia- ja liikenneköyhyydestä ja inflaation kiihtymisestä, jotka johtavat työttömyyteen, elintarvikkeiden korkeisiin hintoihin ja yleiseen elinkustannuskriisiin; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keskittämään toimet ja resurssit siihen, että suojellaan niitä, joita nykyiset hinnat koettelevat eniten, eli energiaköyhyydessä tai sen vaarassa eläviä kotitalouksia;

3. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kotitalouksille välittömästi perusmäärän energiaa kohtuulliseen hintaan, hyväksymään toimenpiteitä, joilla estetään niiden energiatoimitusten katkaiseminen, ja lopettamaan häädöt kodeista; kehottaa jäsenvaltioita edistämään investointeja energiansäästöihin, etenkin huonosti eristettyjen asuntojen peruskorjaamiseen ja uusiutuvaan energiaan heikossa asemassa oleville kotitalouksien hyväksi, määrällä, joka vastaa vähintään yhtä prosenttia niiden BKT:stä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että loppukuluttajilla on mahdollisuus sopia laskujen maksamiseksi vaihtoehtoisia ja pidennettyjä maksusuunnitelmia sekä riitojenratkaisu-, välitys- ja kuluttaja-asiamiespalveluja; kehottaa tarvittaessa keskeyttämään kansallisten vuokrien indeksikorotusjärjestelmien soveltamisen;

4. pitää valitettavana, että monikansalliset yritykset ovat hyötyneet sodan ja markkinakeinottelun seurauksista mutta ne ovat koituneet EU:n kansalaisten vahingoksi, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita palauttamaan ylivoitot eurooppalaisen windfall-veron avulla; korostaa, että kerätyt verotulot on jaettava oikeudenmukaisesti EU:n kansalaisten kesken hankkeisiin, joilla palautetaan sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä oikeudenmukaisuus;

Energiaköyhyyden torjuminen asettamalla etusijalle energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet

5. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kiireellisesti julkisia palveluja, joihin energian hintojen nousu vaikuttaa siten, että niiden saatavuus kaikille niitä tarvitseville voi heikentyä, mukaan lukien paikallisviranomaisten hallinnoimat palvelut, kuten sosiaalinen asuntotuotanto, oppilaitokset ja sairaalat;

6. vaatii jäsenvaltioita tarjoamaan heikossa asemassa oleville kotitalouksille ja liikenteen käyttäjille, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä, väliaikaista suoraa tulotukea siirtymätoimenpiteenä hintojen noususta selviytymiseen; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan pitkäkestoisiin toimenpiteisiin, kuten energiansäästöihin, julkisen liikenteen infrastruktuuriin ja uusiutuviin energialähteisiin, vähintään yhtä paljon kuin lyhyen aikavälin helpotuksiin, jotta ihmiset saadaan tosiasiallisesti nostettua energia- ja liikenneköyhyydestä;

7. suhtautuu myönteisesti lainsäädäntöön, jolla pyritään vähentämään fossiilisella kaasulla tuotettavan sähkön käyttöä, ja kannattaa rohkeita ja sitovia energiatehokkuus- ja säästötoimia; tuomitsee kuitenkin sen, että jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet korvata kaasun muilla fossiilisilla polttoaineilla sen sijaan, että vähennettäisiin kokonaiskulutusta;

8. pitää valitettavana, että parlamentti ei ole osallistunut viimeisimpiin energian hintakriisiä koskeviin lainsäädäntötoimiin, vaikka se on EU:n kansalaisia edustava toinen lainsäätäjä, se on osallistunut asian käsittelyyn varhaisessa vaiheessa ja on hätätilanteissa kyennyt todistetusti hyväksymään kantoja nopeasti;

9. kehottaa laatimaan energia- ja ilmastokriisiä koskevan poliittisen kehyksen, jolla kielletään muu kuin välttämätön energiankäyttö, kuten yksityisten suihkukoneiden käyttö, lyhyen matkan lennot ja sähkökäyttöiset mainokset;

10. panee huolestuneena merkille, että myös ydinenergian puute nostaa hintoja, mikä puoltaa kyseisistä ydinvoimaloista luopumista kokonaan;

Enemmän uudelleenjakoon perustuva verotusjärjestelmä

11. kehottaa tarkistamaan EU:n finanssipoliittisia sääntöjä siten, että kannustetaan aktiivisesti varainkäyttöön, jolla tuetaan sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamista; kehottaa soveltamaan julkisiin menoihin ja tuloihin vihreän budjetoinnin välineitä; kehottaa sisällyttämään uuteen kehykseen pitkän aikavälin näkökulman ja ottamaan huomioon ilmastonmuutoksesta johtuvat kestävyysriskit ja julkisen talouden riskit arvioitaessa maiden velkakestävyyttä;

12. palauttaa mieliin verotuksen tärkeän uudelleenjakotehtävän; toteaa, että korkeammat verot merkitsevät vähemmän inflaatiopaineita kuin suuremmat alijäämät; kehottaa neuvostoa hyväksymään välittömästi yleistä vähimmäisveroa koskevan direktiivin, jolla pannaan täytäntöön maailmanlaajuinen verosopimus; pyytää, etteivät jäsenvaltiot vesitä Unshell-direktiiviä ja energiaverodirektiivin[4] tarkistamista;

13. kannattaa lämpimästi ajatusta monikansallisten yritysten windfall-voittojen verotuksesta; panee tyytyväisenä merkille solidaarisuusmaksun, joka vahvistetaan ehdotuksessa neuvoston asetukseksi korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä; arvostelee maksun suunnittelun nykyisiä heikkouksia, kuten sen suppeaa soveltamisalaa alojen ja toimintojen osalta ja sen väliaikaista luonnetta; korostaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tavoittamiseksi olisi käytettävä sosiaalisen ilmastorahaston tulonjakomallia; katsoo, että solidaarisuusmaksu olisi tehokkaampi ja tuottaisi enemmän tuloja, jos siinä otettaisiin huomioon maailmanlaajuiset konsolidoidut voitot ja niille vahvistettaisiin 50 prosentin verokanta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan edelleen ehdotusta EU:n ja kansallisella tasolla laajentamalla sen soveltamisalaa ja jakamalla monikansallisten yritysten voitot oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken EU:n yhteisvastuun hengessä; kehottaa komissiota ehdottamaan pysyvää windfall-tuottojen veroa suurille yrityksille kaikilla aloilla;

14. kehottaa Euroopan keskuspankkia (EKP) estämään pankkeja saamasta windfall-voittoja halvan likviditeetin ja korkeampien talletuskorkojen yhdistelmän avulla; painottaa, että on mahdotonta hyväksyä sitä, että EKP tarjoaa pankeille veronmaksajien takaamia tuottoja kun taas kaikkien muiden yritysten ja kotitalouksien lainakustannukset kohoavat väistämättä huomattavasti ja ihmiset pinnistelevät kyetäkseen maksamaan energialaskunsa; palauttaa mieliin, että EKP ei voi käyttää rahapoliittisia välineitään alentaakseen energian hintoja;

15. asettaa kyseenalaiseksi EKP:n päätöksen nostaa korkoja, sillä tämä ei vaikuta energian hintoihin vaan saattaa käynnistää uhkaavan taantuman tai pahentaa sitä ja lisätä samalla työttömyyttä; korostaa, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva inflaatio on vaikuttanut EKP:n kykyyn täyttää tehtävänsä pitää yllä hintavakautta; kehottaa EKP:tä tunnustamaan tämän yhteyden ja lopettamaan välittömästi epäekologisesti toimivien yritysten epäsuoran tukemisen pitkäaikaisissa rahoitusoperaatioissaan ja omaisuuserien ostojen avulla;

16. kehottaa jäsenvaltioita perimään solidaarisuusmaksua vuosina 2022 ja 2023 ja käyttämään syntyneet tulot energiaköyhyydessä tai sen vaarassa elävien kotitalouksien tukemiseen sekä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin tehtäviin investointeihin;

Tarvittavat investoinnit energiansäästöihin ja uusiutuvaan energiaan

17. suosittelee investointeja sekä energiatehokkuuteen että uusiutuviin energialähteisiin ensimmäisenä vaihtoehtona korkeiden energian hintojen ja riippuvuuksien torjumiseksi, sillä kun uusiutuvan energian tuotantolaitokset on asennettu, niiden toimintakustannukset ovat lähes olemattomat tai suhteellisen alhaiset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan EU:n välineen, jolla puututaan ilmastohätätilaan ja fossiilisten polttoaineiden hintakriisiin edistämällä investointeja energiansäästöön, peruskorjauksiin ja uusiutuviin energialähteisiin; pyytää komissiota arvioimaan keinoja, joilla suuret eurooppalaiset yritykset saadaan investoimaan nopeampaan energiasiirtymään ja yleisesti kestävyyteen ja edistämään niitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään pikaisesti ja panemaan nopeasti täytäntöön yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin;

18. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan vuoteen 2023 mennessä vähintään yhden uusiutuvan energian yhteisön jokaiseen kuntaan, jotta kansalaiset voivat tuottaa, kuluttaa, varastoida ja jälleenmyydä omaa uusiutuvaa energiaansa yksityishenkilöinä tai yhteisöinä;

19. kehottaa asettamaan pakollisia korkeampia kaasun- ja sähkönkulutuksen vähentämistavoitteita välittömänä vastauksena energiakriisiin; kehottaa asettamaan vuoteen 2030 mennessä sitovia kansallisia energiatehokkuustavoitteita, vähintään 20 prosentin sitovan EU:n energiatehokkuustavoitteen ja vähintään 56 prosentin sitovan uusiutuvaa energiaa koskevan tavoitteen;

20. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tukitoimenpiteet ja investoinnit ovat asetuksen (EU) 2020/852[5] puitteissa vahvistettujen teknisten perusteiden mukaisia, että niissä noudatetaan "ei merkittävää haittaa" -periaatetta ja niillä turvataan sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet;

21. kehottaa jäsenvaltioita kieltämään välittömästi fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden asentamisen rakennuksiin ja lopettamaan niihin liittyvät tukijärjestelmät, jotta kotitalouksia ja yrityksiä voidaan suojata korkeilta ja epävakailta energialaskuilta;

22. vastustaa investointeja uuteen kaasu- ja öljyinfrastruktuuriin, sillä ne eivät ole EU:n ilmastotavoitteiden mukaisia ja aiheuttaisivat lukkiutumisen fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja riippuvuutta niistä; korostaa siksi, että elpymis- ja palautumistukivälinettä ei pitäisi käyttää uuden fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurin rahoittamiseen;

Energiamarkkinoiden uudistuksen painopisteet

23. korostaa, että EU:n energiamarkkinoiden uudistuksissa on aina asetettava ihmiset uudistuksen keskiöön ja omaksuttava alojen yhteenliittämistä koskeva lähestymistapa eli mallinnettava sähköä, kaasua, lämmitystä ja jäähdytystä, liikennettä ja energiatehokkuutta yhdessä, jotta voidaan edistää resurssi- ja kustannustehokasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ekologista siirtymää erittäin energiatehokkaaseen ja täysin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen viimeistään vuoteen 2040 mennessä ja varmistaa tässä yhteydessä, että Euroopasta tulee ilmastoneutraali; korostaa myös, että uudistusten on perustuttava jäsenvaltioiden, alueiden ja sukupolvien välisen yhteisvastuun, yhteenkuuluvuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin;

24. suhtautuu myönteisesti EU:n yhteisen kaasunhankintafoorumin perustamiseen; korostaa, että kaikkien hankintasopimusten on oltava toimitusten laadun ja keston osalta EU:n ilmastotavoitteiden mukaisia, jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua asteittain viimeistään vuoteen 2035 mennessä;

25. tukee jatkuvia pyrkimyksiä ottaa käyttöön hintakatto kaasun tuonnille sen alkuperästä riippumatta sekä pakollisia sähkön ja kaasun vähentämistavoitteita jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kiireellisesti yhteistyötä kumppaneidensa kanssa kaasunviejämaissa löytääkseen sopivia hinnoittelumekanismeja, joihin ei liity geopoliittisia jännitteitä ja spekulatiivisia hyödykemarkkinoita;

26. kehottaa kaasupaketin neuvottelijoita luomaan järjestelmän, jossa uusiutuva vety kohdennetaan aloille, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa; kehottaa perustamaan riippumattoman elimen, jotta voidaan poistaa suunnitteluprosessin nykyiset eturistiriidat; vaatii, että ilmastotavoitteiden mukaisesti suunnitteluprosessin on oltava pitkäaikainen ja yhdennetty ja sen on pohjauduttava tieteeseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan fossiilisen infrastruktuurin käytöstä poistamista koskevan suunnitelman noudattaen tavoitetta poistaa fossiiliset polttoaineet vaiheittain energiajärjestelmästä vuoteen 2035 mennessä;

27. pyytää komissiota analysoimaan, tarvitaanko uudessa tilanteessa lisätoimenpiteitä, ja vähentämään REPowerEU-ehdotusten mukaisesti fossiilisen kaasun kysyntää yli 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä; tähdentää, että vetymääriä ja vedyn kustannuksia ja vetysovelluksia on tarkasteltava asianmukaisesti ottaen huomioon fossiilisen kaasun korkeat hinnat; korostaa kantaansa, jonka mukaan uusiutuvalla vedyllä, joka on peräisin yksinomaan uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetista, on merkitystä pyrittäessä irrottautumaan hiilestä esimerkiksi korkean lämpötilan teollisissa sovelluksissa ja pitkän matkan liikenteessä, jota on vaikea irrottaa hiilestä;

28. vastustaa kotitalouksien ja pk-yritysten energiakustannusten lisänousua, joka aiheutuisi fossiilisen kaasun ja fossiilisen vedyn infrastruktuurin suorasta tai ristikkäisestä tukemisesta, ja toteaa, että ilmastoneutraalissa Euroopassa näistä tulisi uponneita investointeja; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keskittymään voimakkaammin kaasuverkkojen supistamiseen, jotta voidaan suojella jäljellä olevia kaasunkäyttäjiä siten, ettei näiden tarvitse maksaa ylisuuresta verkosta, sekä suojella kuluttajia hintojen nousulta fossiilisten polttoaineiden vaiheittaisen käytöstä poistamisen aikana;

29. kiinnittää huomiota ongelmiin, jotka liittyvät keinotteluun hyödykemarkkinoilla yleisesti ja erityisesti fossiilisen kaasun termiinimarkkinoilla; pitää valitettavana markkinoiden valvonnan ja seurannan sekä kaasuhyödykekaupan tiukan viranomaisvalvonnan puutetta; kehottaa lisäämään markkinapohjaisen ja OTC-kaasukaupan avoimuutta ja viranomaisvalvontaa, jotta voidaan vähentää markkinoiden haavoittuvuutta, hintakeinottelua ja ostotarjousten kiihtyvää kasvua;

30. ehdottaa, että hyödynnetään nykyisen rahoitusmarkkinadirektiivin[6] (MiFID II) ja ‑asetuksen[7] (MiFIR) tarkistamisen tarjoamaa tilaisuutta ja lisätään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksia antamalla sille valmiudet seurata ja valvoa markkinoita ja että vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan edelleen nykyisiä välineitä, kuten hintavaihtelurajoja, jotta voidaan pysäyttää hintojen liialliset heilahtelut;

31. kannattaa korkeimpien ja alimpien ostotarjousten peruuttamisen kaltaisia toimenpiteitä, jotta hyödykekauppa pysyisi todellisiin hintoihin ja saatavuuteen liittyvien marginaalien rajoissa; kehottaa asianomaista toimivaltaista viranomaista tutkimaan mahdollisia tapauksia, joissa on kyse markkinoiden väärinkäytöstä tai manipuloinnista yleisesti hyödykemarkkinoilla ja etenkin kaasumarkkinoilla, raportoimaan niistä ja puuttumaan niihin;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan kotitalouksille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti energiasiirtymään ja saada siitä asianmukaista hyötyä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan nykyiset hallinnolliset esteet uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi entisestään nopean lupamenettelyn avulla ottaen asianmukaisesti huomioon yleisön osallistumisen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt;

33. ilmaisee huolensa siitä, että monet jäsenvaltiot eivät ole vielä saattaneet itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien ja uusiutuvan energian yhteisöjen oikeuksia osaksi kansallista lainsäädäntöään tai ovat tehneet sen puutteellisesti; kehottaa komissiota käynnistämään nopeasti rikkomusmenettelyjä ja antamaan ohjeita energiayhteisöjen määrittelystä kansallisessa lainsäädännössä;

34. korostaa sähkönhankintasopimusten ja uusiutuvan energian hinnanerosopimusten moninaisia etuja sekä asianmukaisia hintasignaaleja, joilla palkitaan uusista investoinneista kapasiteettiin, joustavuuteen, tehokkuuteen ja infrastruktuuriin; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kysyntäjouston ja varastointiratkaisujen tarjoajille pääsyn kaikille energiamarkkinoille ja mahdollisuuden hyötyä dynaamisista tariffeista, joilla tarjotaan joustoa kotitalouksille, jotka haluavat osallistua tällaisiin järjestelmiin, tariffeihin ja laitteisiin ja käyttää niitä;

35. kehottaa jäsenvaltioita viittaamaan eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin ja kapasiteettimekanismeja koskeviin EU:n sääntöihin, jotta varmistetaan edullisin ja sosiaalisesti hyödyllisin siirtyminen täysin uusiutuvaan energiajärjestelmään;

36. korostaa tarvetta tarkistaa valtiontukea koskevia suuntaviivoja ilmaston, energian ja ympäristönsuojelun osalta investointien lisäämistä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen koskevien tavoitteiden mukaisesti;

Laajempia sosiaalisia näkökohtia

37. kehottaa laatimaan paketin, joka sisältää toimenpiteitä ja keinoja, joilla vahvistetaan hyvinvointi- ja sosiaaliturvajärjestelmiä EU:ssa, mukaan lukien SURE-välineen (hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiväline) jatkaminen ja jälleenrahoitus; kehottaa lisäksi hyväksymään pikaisesti sosiaalisen ilmastorahaston;

38. kehottaa jäsenvaltioita saattamaan vähimmäispalkkadirektiivin ripeästi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja mukauttamaan tasoja elinkustannusten nousuun; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan työntekijöiden osallistumisen kriisitoimenpiteiden kehittämiseen vahvistamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua muun muassa nostamalla työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden 80 prosenttiin; kehottaa kehittämään työpaikkojen ja ansiotulojen suojajärjestelmiä, joilla varmistetaan, että yrityksille myönnettävien lainojen ehtona on työpaikkojen ja tulojen säilyttäminen;

39. toteaa jälleen, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi on perustettava vähimmäistulojärjestelmä; kehottaa komissiota ehdottamaan EU:n direktiiviä riittävästä vähimmäistulosta, joka olisi vahvistettava koko EU:ssa ja jonka olisi oltava vähintään 60 prosenttia kunkin maan mediaanitulosta (köyhyysriskiaste), jotta voidaan turvata oikeus ihmisarvoiseen elämään ja poistaa köyhyys siten, että jäsenvaltiot velvoitetaan oikeudellisesti tällaiseen sitoumukseen; korostaa, että jokaisella ihmisellä Euroopassa, etenkin niillä, jotka eivät pääse työmarkkinoille, on oikeus vähimmäistoimeentuloon ja välttämättömien tavaroiden ja palvelujen saantiin;

40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kansainvälisten normien noudattamisen; pitää kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa aloitetta myönteisenä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan tälle aloitteelle ja osallistumaan siihen;

41. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan mahdollisuuden ihmisarvoiseen ja kohtuuhintaisen asumiseen kaikille; varoittaa meneillään olevan sodan vaikutuksista globaaleihin elintarvikeketjuihin ja elintarvikkeiden hintoihin; tuo esiin hyväksytyn korotuksen sosiaalista osallisuutta edistävien toimenpiteiden vähimmäisosuuteen uudessa Euroopan sosiaalirahastossa (ESR+) sekä kolmen prosentin lisäyksen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston toimenpiteisiin;

°

° °

42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Päivitetty viimeksi: 3. lokakuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö