Päätöslauselmaesitys - B9-0492/2022Päätöslauselmaesitys
B9-0492/2022
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa

18.11.2022 - (2022/2901(RSP))

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Pernille Weiss
PPE-ryhmän puolesta
Christel Schaldemose
S&D-ryhmän puolesta
Frédérique Ries
Renew-ryhmän puolesta
Tilly Metz
Verts/ALE-ryhmän puolesta
Joanna Kopcińska
ECR-ryhmän puolesta
Kateřina Konečná
The Left -ryhmän puolesta


Menettely : 2022/2901(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0492/2022
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0492/2022
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0492/2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa

(2022/2901(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 artiklan,

– ottaa huomioon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 3 osatavoitteen 4, jonka mukaan ei-tarttuvista taudeista johtuvaa ennenaikaista kuolleisuutta pyritään vähentämään kolmanneksella ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla ja edistetään mielenterveyttä ja hyvinvointia, ja tavoitteen 3 osatavoitteen 8, jonka mukaan pyritään saamaan aikaan yleinen sairausvakuutusturva, mukaan lukien suojelu taloudellisilta riskeiltä, laadukkaiden keskeisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus sekä turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten olennaislääkkeiden ja rokotteiden saatavuus kaikille[1],

– ottaa huomioon ei-tarttuvien tautien ehkäisyn ja valvonnan maailmanlaajuisen seurantakehyksen ja erityisesti sen, että diabeteksen ja lihavuuden yleistymisen pysäyttäminen on ensisijaisen tärkeää[2],

– ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) Ashgabatissa, Turkmenistanissa, 9.–10. huhtikuuta 2019 pidetyn ei-tarttuvia sairauksia käsittelevän eurooppalaisen korkean tason konferenssin tulosraportin ”Time to Deliver in Europe: meeting non-communicable disease targets to achieve the Sustainable Development Goals”[3],

– ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön Global Diabetes Compact -aloitteen[4],

– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n diabetesepidemian torjumisesta[5],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman[6],

– ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381) ja siitä 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman[7],

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761) ja siitä 24. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman[8],

– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021)0044) ja 16. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman syöväntorjunnan tehostamisesta Euroopassa – kohti kattavaa ja koordinoitua strategiaa[9],

– ottaa huomioon unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/522[10],

– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta (COM(2022)0197),

– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2021 terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2282[11],

– ottaa huomioon komission 20. kesäkuuta 2022 julkaiseman ei-tarttuvia tauteja koskevan EU:n Healthier Together -aloitteen[12],

– ottaa huomioon Maailman terveyskokouksen täysistunnossa 28. toukokuuta 2019 annetun päätöslauselman lääkkeiden, rokotteiden ja muiden terveystuotteiden markkinoiden avoimuuden parantamisesta,

– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman[13],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että diabetes on yksi yleisimmistä ei-tarttuvista taudeista; ottaa huomioon, että EU:ssa on yli 33 miljoonaa diabetesta sairastavaa ihmistä; ottaa huomioon, että diabetesta sairastavien määrän ennustetaan nousevan EU:ssa 38 miljoonaan vuonna 2030[14];

B. ottaa huomioon, että arviolta puolet diabetesta sairastavista ihmisistä ei yllä optimaalisiin verensokeritavoitteisiin tai pysty pitämään niistä kiinni[15], mikä lisää diabetekseen liittyvien komplikaatioiden riskiä johtaen hyvinvoinnin heikkenemiseen ja muihin seurauksiin, mukaan lukien tuottavuuden menetykset ja yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset; ottaa huomioon, että Euroopassa on eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria[16];

C. ottaa huomioon, että yli 95 prosentilla diabetesta sairastavista henkilöistä on tyypin 2 diabetes ja että riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, liikunnan puute ja epäterveellinen ruokavalio; ottaa huomioon, että tyypin 2 diabetes on yleistymässä lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa[17];

D. ottaa huomioon, että tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella on osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia elinajanodotteeseen[18]; ottaa huomioon, että diabeteksen on arvioitu olevan neljänneksi yleisin kuolinsyy Euroopassa[19];

E. huomauttaa, ettei diabetekseen toistaiseksi ole parannuskeinoa;

F. ottaa huomioon, että diabetesta voivat sairastaa kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset;

G. ottaa huomioon, että diabetes vaikuttaa eri sosioekonomisiin ryhmiin epätasa-arvoisesti ja sosioekonomiset tekijät määräävät sen vaikutukset ihmisten elämään;

H. ottaa huomioon, että kaikilla potilailla on oikeus optimaaliseen hoitoon riippumatta heidän taloudellisista resursseistaan, sukupuolestaan, iästään tai kansallisuudestaan, ja katsoo, että on kiireellisesti varmistettava turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten hoitojen yhtäläinen saatavuus EU:ssa;

I. toteaa, että EU:n kansalaiset ovat yhä eriarvoisessa asemassa, mitä tulee ennaltaehkäisyyn, riskitekijöiltä suojautumiseen sekä terveellisiä elintapoja ja väärää tietoa koskevaan valistukseen; toteaa, että EU:n kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, kun on kyse oikea-aikaisesta pääsystä kohtuuhintaiseen ja korkeatasoiseen hoitoon, ja että tämä ilmenee sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä eri alueiden välillä;

J. ottaa huomioon, että diabetes aiheuttaa monia terveyshaittoja ja että kolmannes diabeteksen kanssa elävistä ihmisistä kehittää diabeettisen retinopatian[20] ja kolmannes sydän- ja verisuonisairauksia[21]; ottaa huomioon, että neljä viidesosaa loppuvaiheen munuaissairauksista esiintyy tyypin 2 diabetesta ja/tai verenpainetautia sairastavilla ihmisillä[22]; ottaa huomioon, että diabetes aiheuttaa varhaista kuolleisuutta ja vammoja (sokeutuminen, amputaatiot, sydämen vajaatoiminta);

K. ottaa huomioon, että joitakin tyypin 2 diabeteksen muotoja, raskauden aikana esiintyvää diabetesta, diabetekseen liittyviä komplikaatioita ja diabeteksen muita seurauksia voidaan ehkäistä toimintapolitiikoilla, joilla puututaan sairauden muunneltavissa oleviin riskitekijöihin, kuten aktiivisen ja savuttoman elämän ja terveellisen ruuan saatavuuden edistämiseen, sekä toimintapolitiikoilla, joilla puututaan terveyteen vaikuttaviin ympäristöllisiin, kulttuurisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin ja edistetään varhaista diagnosointia ja toimintaa; toteaa kuitenkin, että diabetes diagnosoidaan usein liian myöhään ja että kolmasosa kaikista diabetesta sairastavista ihmisistä EU:ssa ei tällä hetkellä ole tietoisia sairaudestaan[23];

L. ottaa huomioon, että pakkauksen etupuolen ravintoarvomerkinnät auttavat kansalaisia tekemään terveellisempiä elintarvikevalintoja ja siten estämään runsaasti suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta ja ehkäisemään lihavuutta, joka on yksi tyypin 2 diabeteksen merkittävimmistä riskitekijöistä;

M. ottaa huomioon, että diabetesta sairastavat henkilöt kuuluvat covid-19-pandemian vaikutuksista eniten kärsineisiin ihmisiin, mikä johtuu paitsi heidän riskistään sairastua vakaviin sairauden muotoihin myös siitä, että he ovat vaarassa saada myöhemmin komplikaatioita, jotka johtuvat hoidon keskeytymisestä pandemian aikana[24];

N. ottaa huomioon, että diabetes on monitahoinen ja monitekijäinen sairaus, koska se on vuorovaikutuksessa muiden sairauksien ja hoidon kaikkien tasojen kanssa; ottaa huomioon, että taudin ennaltaehkäisy, hoito ja hallinta voivat olla osoitus terveysjärjestelmän laadusta, tehokkuudesta, suorituskyvystä ja muutosjoustavuudesta; ottaa huomioon, että tehokas diabeteksen hallinta ja hoito johtaa parempiin tuloksiin myös muiden ei-tarttuvien tautien ja muiden sairauksien osalta;

O. ottaa huomioon, että sata vuotta insuliinin käänteentekevän löydön jälkeen maailmanlaajuisesti ja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on edelleen paljon eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa, koulutuksessa, itsenäisyydessä, lääkkeissä, verensokeripitoisuuden seurantavälineissä, tarvikkeissa ja teknologioissa sekä terveystuloksissa[25]; katsoo, että tarvitaan edelleen tutkimusta, jotta voidaan selkeästi tunnistaa tyypin 1 diabeteksen yksilölliset riskitekijät, auttaa määrittämään, miten tyypin 1 diabetes voidaan parhaiten diagnosoida aikaisemmin, ja tunnistaa potilaat, jotka tulevaisuudessa ovat immunologisten hoitojen kohteena; katsoo, että tarvitaan myös lisätutkimusta käyttäytymistutkimus mukaan lukien, jotta voidaan parantaa ja määrittää edelleen vaikuttavimpia toimenpiteitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi;

P. ottaa huomioon, että kaikissa jäsenvaltioissa diabetes aiheuttaa noin 9 prosenttia terveydenhuoltomenoista[26] ja jopa 75 prosenttia näistä kustannuksista voisi liittyä mahdollisesti ehkäistävissä oleviin komplikaatioihin[27]; katsoo, että ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin mikään hoitokeino joidenkin diabetestyyppien ilmaantuvuuden, esiintyvyyden ja komplikaatioiden vähentämisessä ja että se on kustannustehokkain diabeteksen pitkän aikavälin torjuntastrategia;

Q. ottaa huomioon, että diabetesta sairastavien ihmisten on hoidettava sairauttaan itse terveydenhuollon ammattilaisten satunnaisella panoksella tai tuella muutaman kerran vuodessa; ottaa huomioon, että diabeteksesta yksilöille ja heidän perheilleen aiheutuva rasite ei ole pelkästään taloudellinen, vaan siihen liittyy myös valtavia psykososiaalisia ongelmia ja elämänlaadun heikkenemistä; ottaa huomioon, että veren sokeripitoisuuden itsemittaamiseen liittyvät innovaatiot helpottavat ja parantavat verensokeripitoisuuksien sääntelyä; katsoo, että tällaisten innovaatioiden nopean saatavuuden tukeminen diabetespotilaiden kannalta on hyödyllistä, koska ne parantavat diabeteksen onnistunutta hallintaa ja estävät siten terveyshaittoja ja niistä aiheutuvia terveyskustannuksia;

R. toteaa, ettei EU:ssa ole lainsäädäntöä diabetesta tai muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten syrjinnän torjumiseksi ja että ennakkoluulot tautia sairastavia kohtaan ovat yhä yleisiä kouluissa, työhönotossa, työpaikoilla, vakuutuksissa ja ajokorttia koskevassa arvioinnissa kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että diabeteksen tuntemuksen sekä hoidon ja teknologian kehitys viime vuosina on johtanut siihen, että diabetesta sairastavat ihmiset pystyvät paljon täsmällisemmin ja jatkuvammin hallitsemaan verensokeriaan, minkä ansiosta he voivat voittaa aiemmassa päivittäisessä toiminnassa koetut riskit;

S. ottaa huomioon, että diabetesta ja muita ei-tarttuvia tauteja sairastavien ihmisten on osoitettu olevan suuressa vaarassa lopettaa hoito ja saada vakavampia oireita ja komplikaatioita humanitaarisissa hätätilanteissa;

T. ottaa huomioon, että diabetesta on käsitelty useilla EU:n toimilla, kuten vuonna 2006 annetuilla neuvoston päätelmillä terveiden elintapojen edistämisestä ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä sekä 14. maaliskuuta 2012 annetulla parlamentin päätöslauselmalla EU:n diabetesepidemian torjumisesta; katsoo, että on olemassa vahvat perusteet näiden toimien lisäämiselle vastauksena diabeteksen kasvavaan taakkaan ja jäsenvaltioiden kiireelliseen tarpeeseen ryhtyä tehokkaisiin toimiin, erityisesti kun otetaan huomioon EU:n tasolla toteutettavien yhteisten toimien lisäarvo; ottaa huomioon, että ei-tarttuvia tauteja koskevassa EU:n Healthier Together -aloitteessa käsitellään joitakin parlamentin vuonna 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä jäsenvaltioiden tarpeita ja pyyntöjä, mutta sillä ei ole selkeää toimintakehystä jäsenvaltioissa eikä sillä ole konkreettisia päämääriä, jotka mahdollistaisivat tavoitteiden asettamisen ja edistymisen mittaamisen;

1. pitää erittäin valitettavana, että yhä useammat ihmiset sairastavat diabetesta, ja ilmaisee solidaarisuutensa tätä häiritsevää sairautta sairastaville potilaille ja heidän perheilleen;

2. palauttaa mieliin Maailman 75. terveyskokouksessa vuodelle 2030 hyväksytyt diabetesta koskevat maailmanlaajuiset kattavuustavoitteet, mukaan lukien tavoite, jonka mukaan 80 prosenttia diabetesta sairastavista ihmisistä diagnosoidaan; 80 prosentilla on hyvä glykemian hallinta; 80 prosenttia diabetesdiagnoosin saaneista ihmisistä hallitsee verenpainettaan hyvin; 60 prosenttia vähintään 40-vuotiaista diabeetikoista saa statiineja ja 100 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista ihmisistä on mahdollisuus saada kohtuuhintaista laadukasta insuliinia ja toteuttaa veren glukoosipitoisuuden itseseurantaa; korostaa, että vuoteen 2030 ulottuvien EU:n kattavuustavoitteiden olisi oltava vielä kunnianhimoisempia;

3. suhtautuu myönteisesti komission ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston vuonna 2020 pidetyssä Maailman terveysjärjestön Euroopan aluekomitean 70. istunnossa antamaan yhteiseen julkilausumaan, jossa ne lupasivat vahvistaa jo ennestään vahvaa kumppanuuttaan ja mukauttaa sitä uusiin terveyttä koskeviin painopisteisiin, joihin kuuluu ei-tarttuvien tautien kattava torjunta[28];

4. pitää myönteisenä ei-tarttuvia tauteja koskevan EU:n Healthier Together -aloitteen kehittämistä ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asiakirjassa esitettyjä parhaita käytäntöjä ja EU:n eri ohjelmista saatavilla olevaa rahoitusta;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan poliittista sitoutumista ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta voidaan kääntää diabetesta sairastavien eurooppalaisten määrän kasvu, vähentää EU:n kansalaisten välistä eriarvoisuutta ja parantaa diabetesta sairastavien henkilöiden hoitoa ja elämänlaatua;

6. korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi noudatettava ei-tarttuvia tauteja koskevaa EU:n Healthier Together -aloitetta muun muassa tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa diabetesta koskevien tietojen keruuta koskevien yhteisten, standardoitujen kriteerien ja menetelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa sekä diabetesta koskevien kattavien epidemiologisten tietojen sekä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kustannuksia EU:ssa koskevien taloudellisten tietojen keräämisessä, rekisteröimisessä, seurannassa ja hallinnoinnissa, mukaan lukien potilaiden mieltymykset ja potilaiden tuottamat tiedot; korostaa, että parhaiden käytäntöjen edistäminen ja hyödyntäminen sekä kliinisten toimenpiteiden ja ennaltaehkäisyohjelmien vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen tukeminen johtavat parempiin tuloksiin paitsi diabeteksen myös kaikkien muiden diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja diabeteksen kanssa yhdessä esiintyvien sairauksien osalta;

7. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään, panemaan täytäntöön ja seuraamaan kansallisia diabetessuunnitelmia ja -strategioita, joihin sisältyy vertailukelpoisia välitavoitteita ja tavoitteita, mukaan lukien riskien vähentämistä ja seulontaa/varhaistoimia koskeva osa, joka kohdistuu muun muassa terveyteen vaikuttaviin sosioekonomisiin taustatekijöihin, terveyttä edistävien ympäristöjen ja terveys- ja digitaalisen lukutaidon edistämiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen, joka on suunnattu sekä koko väestölle että erityisesti riskiryhmille (kuten esidiabeetikoille) ja jonka tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta ja optimoida terveydenhuoltoresurssit;

8. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa EU:n toimissa ja asiakirjoissa kaikilla työskentelyaloilla  otetaan huomioon uusimmat tiedot erityisesti muunneltavissa olevista riskitekijöistä ja riskinvähentämistoimenpiteistä ja annetaan tarkka kuva diabeteksesta leimautumisen ja syrjinnän torjumiseksi;

9. korostaa, että kaikkien ei-tarttuvien tautien ehkäisyyn olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan, panemaan täytäntöön ja arvioimaan asianmukaisesti rahoitettuja ennaltaehkäisysuunnitelmia;

10. pitää valitettavana terveyteen liittyvää merkittävää eriarvoisuutta EU:ssa ei-tarttuvien tautien ennaltaehkäisy mukaan lukien; korostaa, että on tunnistettava haavoittuvassa asemassa olevat, syrjäytyneet ja sosiaalisesti syrjäytyneet väestöryhmät ja syrjäisillä alueilla (kuten maaseudulla, eristyneillä alueilla tai syrjäisillä alueilla, jotka sijaitsevat kaukana terveyskeskuksista) asuvat ihmiset ja kiinnitettävä heihin erityistä huomiota, jotta varmistetaan, että he pääsevät ennaltaehkäisyä koskevien palvelujen piiriin; katsoo tässä yhteydessä, että ennaltaehkäisyssä on otettava huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä edellyttää systeemisiä muutoksia koko väestön kattavilla julkisilla politiikoilla yksilön elintapojen muutosten lisäksi;

11. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan potilaiden jatkuvan perus- ja erikoissairaanhoidon sekä diabeteksen hoidon ja siihen liittyvän teknologian saannin, mukaan lukien sähköisen terveydenhuollon teknologiat, kuten jatkuvat glukoosin seurantajärjestelmät ja uudet insuliinin annostelujärjestelmät, ja tukemaan potilaita sellaisten taitojen ja ymmärryksen hankkimisessa ja ylläpitämisessä, joita tarvitaan pätevän elinikäisen omahoidon mahdollistamiseksi;

12. korostaa, että on tärkeää tarkastella ei-tarttuvia tauteja näkökulmasta, jossa tunnustetaan, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys liittyy erottamattomasti toisiinsa ja että siksi kaikki ei-tarttuvien tautien torjuntatoimet olisi juurrutettava tiukasti yhteinen terveys -lähestymistapaan;

13. korostaa EU:n terveyslainsäädännön ja -toimien, kuten potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin[29], rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan asetusehdotuksen (COM(2020)0727), tupakkatuotedirektiivin[30], EU4Health-ohjelman ja lääkestrategian merkitystä kroonisten sairauksien ehkäisemisessä ja terveysriskeihin puuttumisessa;

14. korostaa terveellisen elintarvikeympäristön keskeistä roolia ei-tarttuvien tautien ehkäisemisessä ja pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että kaikkein terveellisimmät ja kestävimmät elintarvikkeet ovat myös edullisimpia;

15. korostaa tarvetta puuttua ei-tarttuvien tautien muunneltavissa oleviin riskitekijöihin toimintapolitiikoilla, joilla edistetään aktiivista ja savutonta elämää, terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja liikuntaa ja joilla puututaan huonoon terveyteen vaikuttaviin ympäristöllisiin, kulttuurisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin;

16. toteaa, että lihavuutta pidetään tyypin 2 diabeteksen ensisijaisena riskitekijänä; korostaa terveellisen ruokavalion merkitystä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa; korostaa, että yksilökohtaista diabetesriskiä voidaan vähentää lisäämällä kestävästi tuotettujen kasvien ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden, kuten tuoreiden hedelmien ja vihannesten, kokonaisten jyvien ja palkokasvien, kulutusta[31]; korostaa lisäksi tarvetta puuttua lihan ja pitkälle jalostettujen tuotteiden sekä runsaasti sokeria, suolaa ja rasvaa sisältävien tuotteiden liikakäyttöön; pitää myönteisenä EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaito-ohjelman sekä EU:n maataloustuotteiden menekinedistämistoimien tarkistamista;

17. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan ja auttamaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja säätämällä yhdenmukaistettujen, pakkauksen etupuolelle sijoitettavien ravintoarvomerkintöjen käytön pakolliseksi, ja katsoo, että merkinnät olisi kehitettävä vankan ja riippumattoman tieteellisen näytön perusteella; pitää myönteisenä sitä, että EU:n lapsitakuun yhteydessä keskitytään terveelliseen ravitsemukseen, ja kehottaa laatimaan uuden lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman; kannattaa verotuksellisia toimenpiteitä tuoretuotteiden (kuten hedelmien ja vihannesten, palkokasvien, palkoviljojen ja täysjyvätuotteiden) hinnan laskemiseksi kohtuulliselle tasolle ja niiden saannin helpottamiseksi kansallisella tasolla, erityisesti pienituloisten henkilöiden kannalta; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään hinnoittelupolitiikkaa, kuten erilaisia arvonlisäverokantoja, ja markkinoiden sääntelyä vaikuttaakseen sellaisten elintarvikkeiden ja juomien kysyntään, saantiin ja hintatasoon, jotka sisältävät vain vähän tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja, suolaa ja sokeria; tukee jäsenvaltioita niiden tarkistaessa säännöksiä, jotka koskevat runsaasti rasvoja, suolaa ja sokeria sisältävien makeutettujen juomien ja jalostettujen elintarvikkeiden mainonnan rajoittamista, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa tapahtuva mainonta, ja odottaa innolla Pellolta pöytään -strategiaan liittyviä ilmoitettuja lainsäädäntöehdotuksia;

18. korostaa, että tupakka, haitallinen alkoholinkäyttö ja ympäristön pilaantuminen ovat muille kroonisille sairauksille yhteisiä riskitekijöitä; toistaa kehotuksensa kehittää integroitu kroonisten sairauksien ehkäisyohjelma tiiviissä yhteistyössä terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmän kanssa;

19. muistuttaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on tärkeä tekijä sairauksien ehkäisemisessä Euroopassa, sillä sen avulla vähennetään ilman, elintarvikkeiden, veden ja maaperän saastumista ja altistumista kemikaaleille ja varmistetaan terveellisten elintarvikkeiden saatavuus ja niistä tiedottaminen; kehottaa sisällyttämään Pellolta pöytään -strategiaan, kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan, saasteettomuusstrategiaan ja myrkyttömään ympäristöön tähtäävään strategiaan arvioinnin toimintapolitiikkojen vaikutuksesta ei-tarttuvien tautien esiintyvyyteen;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kansallisten terveyspalvelujen digitalisointia ja sellaisten uusien välineiden ja teknologioiden käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tehokkaamman tiedonkeruun, seurannan ja toimet, joilla parannetaan omahoitoa, vähennetään diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja diabeteksen muiden seurausten riskiä ja parannetaan elämänlaatua; korostaa, että terveydenhuollon digitaalisen siirtymän olisi kuljettava käsi kädessä digitaalisen terveysosaamisen parantamisen kanssa, sen olisi oltava käyttäjäystävällinen ja potilaskeskeinen ja edistettävä luottamusta varmistamalla tietosuojan ja kyberturvallisuuden korkeat standardit; korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden tarjoamia mahdollisuuksia ei-tarttuvien tautien, myös diabeteksen, osalta;

21. kehottaa komissiota tekemään järjestelmällistä yhteistyötä potilasjärjestöjen ja diabetesta ja muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten kanssa ja edistämään sellaisten yhteisten tulostoimien kehittämistä, joilla on eniten merkitystä diabetesta sairastaville henkilöille ja joita käytetään hinnoittelua ja korvauksia koskevassa sääntely- ja päätöksentekoprosessissa sekä asiaankuuluvien toimintapolitiikkojen, kuten kansallisten diabetessuunnitelmien ja tiedotusohjelmien, kehittämisen ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa;

22. kehottaa komissiota jatkamaan rahoitustuen antamista avoimella tavalla keskeisille kansalaisjärjestöille, myös potilas- ja kuluttajajärjestöille sekä terveydenhuollon ammattilaisten etujärjestöille;

23. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan ja tarvittaessa edistämään kansallisia hoitomallejaan siten, että keskitytään ihmiskeskeisen ja täysin integroidun hoidon käyttöönottoon koko hoitopolussa, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn, diabeteksen komplikaatioiden ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden tukemiseen;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan ja poistamaan sekä ihmisinsuliinia että analogista insuliinia koskevat esteet ja varmistamaan kohtuuhintaisuuden sekä käyttäjien että kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kannalta;

25. kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille konkreettisia ohjeita, joilla varmistetaan diabetesta sairastavien henkilöiden keskeytymätön hoito humanitaarisissa hätätilanteissa, ja korostaa tarvetta tarjota diabeteksen hoitoa humanitaarisissa toimissa;

26. kehottaa komissiota tukemaan perus- ja lähiterveydenhuollon työntekijöiden taitojen parantamista kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistamaan hoidon integroinnin ja jatkuvuuden keskittyen ammattilaisten väliseen yhteistyöhön monialaisissa hoitoryhmissä;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan eurooppalaisen ja jäsenvaltioiden välisen diabeteksen tutkimuksen koordinointia;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan diabeteksen ja sen kanssa yhdessä esiintyvien monien sairauksien ja komplikaatioiden täyttämättömiä kliinisiä tarpeita koskevaa tutkimusta ottaen huomioon tarpeen parantaa diabetesta ja muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten elämänlaatua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan laadukkaan, kohtuuhintaisen insuliinin, injektiolaitteiden ja glukoosin seurantavälineiden tuotantokapasiteettia kilpailun, kansallisen tarjonnan ja potilaiden saatavuuden parantamiseksi;

29. korostaa lääketieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen merkitystä unionissa ja kehottaa komissiota hyödyntämään tässä yhteydessä EU:n syöväntorjuntasuunnitelman työtä; toistaa 24. marraskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kehotuksen tukea lisätutkimusta, joka kohdistetaan aliedustettuihin väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin, lapsiin, naisiin ja monisairaisiin potilaisin, myös lihavuuteen pääsairautena sekä tapauksiin, joissa lihavuus esiintyy kroonisena sairautena, joka johtaa muihin ei-tarttuviin tauteihin, kuten diabetekseen;

30. pitää huolestuttavana sitä, että lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus ovat edelleen haaste kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille ja että innovatiiviset lääkkeet ovat kalliita eikä niitä kaupallisista syistä edes saateta tiettyjen jäsenvaltioiden markkinoille;

31. toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen varmistaa, että biolääketieteen tutkimukseen ja kehittämiseen annettavan EU:n rahoituksen ehdoksi asetetaan investointien täydellinen avoimuus ja jäljitettävyys, toimitusten varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja potilaiden kannalta parhaan tuloksen mahdollistaminen, myös valmistettujen lääkkeiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta;

32. kehottaa komissiota arvioimaan ja tarkastelemaan säännöllisesti kannustinjärjestelmää, lisäämään hintojen avoimuutta ja tuomaan esille syitä, jotka rajoittavat lääkkeiden kohtuuhintaisuutta ja potilaiden mahdollisuuksia saada lääkkeitä; kehottaa komissiota puuttumaan lääkepulan perimmäisiin syihin ja ehdottamaan kestäviä ratkaisuja, joilla myös edistetään patenttisuojattujen ja patenttisuojan ulkopuolella olevien lääkkeiden kilpailua sekä rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeiden varhaista markkinoille saattamista;

33. toistaa kehotuksensa taata, että tutkimuksen painopisteet perustuvat potilaiden ja kansanterveyden tarpeisiin ja että julkiset varat investoidaan avoimella tavalla ja varmistetaan tällaisten kumppanuuksien tuloksena julkisella rahoituksella tuotettujen tuotteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus;

34. kehottaa komissiota tarkistamaan asiaankuuluvaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa oikeudellista kehystä ja liikenneturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, jotta diabetesta sairastaviin ihmisin ei kohdistuisi enempää syrjintää;

35. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan jatkuvan tuen diabetestutkimuksen rahoitukselle EU:n nykyisissä ja tulevissa tutkimuksen puiteohjelmissa, mukaan lukien tutkimus integroiduista hoitomalleista, tehokkaista toimista diabeteksen ehkäisyssä ja hallinnassa sekä digitaaliteknologian vaikutuksesta diabeteksen itsehoitoon ja käyttäytymisen muutoksiin;

36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Päivitetty viimeksi: 22. marraskuuta 2022
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö