PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisen tuloksesta
21.11.2022 - (2022/2934(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marie‑Pierre Vedrenne, Claudia Gamon, Klemen Grošelj, Martin Hojsík, Nicolae Ştefănuță
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0498/2022
B9‑0502/2022
Euroopan parlamentin päätöslauselma energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisen tuloksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen, joka allekirjoitettiin vuonna 1994 ja tuli voimaan vuonna 1998,
– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),
– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission suosituksen (EU) 2021/1749 ”Energiatehokkuus etusijalle: periaatteesta käytäntöön”[1] ja sen liitteenä olevat suuntaviivat,
– ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi)[2],
– ottaa huomioon energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2002[3],
– ottaa huomioon vuonna 2017 käynnistetyn energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisprosessin ja sitä koskevan EU:n ehdotuksen sopimuksen tekstiksi,
– ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta[4] ja siinä esitetyn kehotuksen valmistella koordinoitua irtautumista energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on kansainvälinen sopimus, jossa vahvistetaan puitteet yhteistyölle fossiilisten polttoaineiden alalla; ottaa huomioon, että sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1994 ja se tuli voimaan huhtikuussa 1998; ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen allekirjoittajia ja sopimuspuolia on 53, mukaan lukien Euroopan unioni ja Euratom sekä kaikki EU:n jäsenvaltiot Italiaa lukuun ottamatta;
B. ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda foorumi idän ja lännen väliselle politiikkayhteistyölle energian, investointisuojan, kaupan ja kauttakulun alalla; ottaa huomioon, että sopimuksen investointisuojaa koskevia määräyksiä ei ole saatettu ajan tasalle 1990-luvun jälkeen ja ne ovat vanhentuneita verrattuna uusiin vaatimuksiin, jotka vahvistetaan EU:n investointipolitiikkaa koskevassa uudistetussa lähestymistavassa;
C. ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on tällä hetkellä maailman eniten oikeusriitoja aiheuttanut investointisopimus ja että suurin osa siihen liittyvistä riita-asioista on EU:n sisäisiä eli koskee EU:n kahden eri jäsenvaltion sijoittajien välisiä riitoja;
D. ottaa huomioon, että heinäkuussa 2019 neuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen perusteellisesta uudistamisesta, koska sopimus vaati merkittäviä uudistuksia sekä investointisuojavaatimusten että kestävyysulottuvuuden vahvistamisen osalta;
E. ottaa huomioon, että toukokuussa 2020 EU esitti ehdotuksen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamiseksi; ottaa huomioon, että 15. helmikuuta 2021 EU toimitti energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sihteeristölle täydentävän ehdotuksen, jossa käsiteltiin kysymystä energia-alalla harjoitettavan taloudellisen toiminnan määritelmästä eli fossiilisten polttoaineiden jättämisestä sopimussuojan ulkopuolelle; ottaa huomioon, että heinäkuun 2020 jälkeen on käyty 15 neuvottelukierrosta; ottaa huomioon, että energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin 24. kesäkuuta 2022 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa hyväksyttiin uudistamisneuvottelujen tulos ja annettiin periaatteellinen hyväksyntä niiden tuloksena laaditulle tekstille;
F. ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen; ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen arvostelijoiden mukaan sillä ei kyetä torjumaan ilmastonmuutosta ja sillä on lamauttava vaikutus energiaan liittyvään lainsäädäntöön, minkä vuoksi se haittaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan;
G. ottaa huomioon, että parlamentin on annettava hyväksyntänsä, jotta uudistus voi edetä;
H. ottaa huomioon, että 15. marraskuuta 2022 mennessä Espanja, Alankomaat, Puola, Saksa, Slovenia ja Ranska olivat ilmoittaneet aikovansa vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta ja että Italia on jo vetäytynyt siitä;
1. toteaa, että energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta on arvosteltu voimakkaasti, koska sen katsotaan haittaavan jäsenvaltioiden siirtymistä uusiutuvaan energiaan; katsoo, ettei nykyinen energiaperuskirjasta tehty sopimus ole enää yhdenmukainen vihreän kehityksen ohjelman, Pariisin sopimuksen tai ilmastolain[5] tavoitteiden kanssa; katsoo, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on vanhentunut väline, joka ei enää ole Euroopan unionin edun mukainen, erityisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kannalta;
2. toteaa, että komissio oli sitoutunut saavuttamaan sopimuksen uudistamisneuvotteluja varten saamiinsa valtuutuksiin sisältyvät tavoitteet – eli useimpien fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien jättäminen sopimussuojan ulkopuolelle ja sen varmistaminen, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on yhdenmukainen Pariisin sopimuksen kanssa – säilyttäen samalla EU:n kyvyn kehittää julkisen politiikan toimia, jotka vastaavat EU:n sitoumusta tulla ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä;
3. kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan valmistelut, jotta energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta voidaan irtautua koordinoidusti ja voidaan tehdä sopimus, jolla suljetaan pois raukeamislausekkeen soveltaminen halukkaiden sopimuspuolten välillä;
4. korostaa, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien sopimuspuolten yksimielisyyttä vuosikokouksessa toimitettavassa äänestyksessä; toteaa jälleen olevansa huolissaan siitä, että monet sopimuspuolet eivät vaikuta jakavan EU:n kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemisen, kestävän kehityksen ja energiasiirtymän aloilla, vaikka ne kaikki ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen;
5. korostaa, että hälyttävä määrä sijoittajien kanteista koskee ympäristötoimenpiteitä; pitää valitettavana, että eri maita, myös jäsenvaltioita, vastaan on nostettu kanteita, jotka koskevat ilmastopolitiikkaa, asteittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä tai oikeudenmukaista siirtymää;
6. panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin tuomioistuimen selvennyksen, jonka mukaan EU:n sisäisiin riita-asioihin ei sovelleta energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevia määräyksiä; panee huolestuneena merkille, että asiassa Achmea annettu tuomio[6] ei saanut välimiestuomioistuimia luopumaan EU:n sisäisten investointiriitojen käsittelystä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyväksymään keskinäisen sopimuksen siitä, että energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta ei sovelleta EU:n sisäisiin riitoihin, riippumatta siitä, päättävätkö ne kannattaa energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista;
7. muistuttaa aiemmassa päätöslauselmassa esittämistään energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista koskevista ehdoista, joiden mukaan uudistuksessa olisi pitänyt siirtyä pois sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisujärjestelmästä, lopettaa fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien suoja ja rajoittaa raukeamislausekkeen vaikutusta;
8. pitää valitettavana, että uudistamisneuvottelujen tulos ei ole parlamentin asettamien ehtojen mukainen eikä se ole vieläkään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen EU:n tavoitteiden mukainen; muistuttaa, että parlamentilta tullaan pyytämään hyväksyntää, jotta uudistusprosessi voi edetä; pitää valitettavana, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista koskevassa ehdotuksessa säilytetään fossiilisiin polttoaineisiin tehtyjen nykyisten investointien suoja kymmenen vuoden ajan ja että uudet investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin jätetään sopimussuojan ulkopuolelle vasta sen jälkeen, kun sopimusvaltiot ovat ratifioineet uudistetun sopimuksen, mikä merkitsee vuosien epävarmuutta; pitää valitettavana, että ehdotettu uudistus ei mahdollista uuden välimiesmenettelyjärjestelmän perustamista ja että sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä jää käyttöön; pitää valitettavana, että uudistamisneuvottelujen tuloksessa ei uudisteta raukeamislauseketta, mikä tarkoittaa, että vetäytymisen yhteydessä energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta sovelletaan siitä vetäytyviin osapuoliin vielä 20 vuoden ajan;
9. suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti useiden jäsenvaltioiden aikomukseen vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta; kehottaa jäsenvaltioita, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa vetäytyä sopimuksesta, pyytämään komissiota esittämään suunnitelman, jotta voidaan varmistaa EU:n koordinoitu vetäytyminen energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta; pitää valitettavana, ettei komissio ole valmistellut koordinoitua vetäytymistä vaihtoehtoisena ratkaisuna, jos uudistamisprosessin tulos ei ole tyydyttävä tai jos prosessi epäonnistuu, ja ettei se ole antanut siitä tietoja niistä useista pyynnöistä huolimatta, jotka parlamentti on esittänyt uudistamista koskevien neuvottelujen käynnistymisen jälkeen;
10. korostaa tarvetta toimia koordinoidusti ei ainoastaan jäsenvaltioiden vaan myös Euroopan tasolla, jotta voidaan vahvistaa unionin asemaa vetäytymisneuvotteluissa, rajoittaa raukeamislausekkeen kielteisiä vaikutuksia ja kieltää tehokkaasti EU:n sisäiset riidat;
11. vaatii komissiota tiedostamaan, että parlamentti ja useat jäsenvaltiot neuvostossa eivät tue uudistettua energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta, ja toimimaan tämän mukaisesti energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin seuraavassa kokouksessa ja ilmoittamaan koordinoidusta sopimuksesta vetäytymisestä EU:n ja sen jäsenvaltioiden puolesta;
12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL L 350, 4.10.2021, s. 9.
- [2] EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.
- [3] EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0268.
- [5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30. kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).
- [6] Unionin tuomioistuimen tuomio, 6. maaliskuuta 2018, Slovakian tasavalta v. Achmea BV, asia C-284/16, ECLI:EU:C:2018:158.