Päätöslauselmaesitys - B9-0162/2023Päätöslauselmaesitys
B9-0162/2023
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti

6.3.2023 - (D086347/01 – 2023/2537(RSP))

työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Asiasta vastaavat jäsenet: Martin Häusling, Anja Hazekamp, Sirpa Pietikäinen, Günther Sidl

Menettely : 2023/2537(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0162/2023
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0162/2023
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0162/2023

Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D086347/01 – 2023/2537(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä rapsia MON 94100 (MON-941ØØ-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D086347/01),

– ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003[1] ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 14. joulukuuta 2022 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 24. tammikuuta 2023 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

– ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[2] 11 ja 13 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 20. kesäkuuta 2022 antaman lausunnon, joka julkaistiin 22. heinäkuuta 2022[3],

– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Bayer Agriculture BV toimitti 29. lokakuuta 2020 Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yrityksen Bayer CropScience LP puolesta Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä rapsia MON 94100 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus koski myös muuntogeenistä rapsia sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamista markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B. ottaa huomioon, että EFSA antoi muuntogeenistä rapsia koskevasta luvasta 20. kesäkuuta 2022 puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 22. heinäkuuta 2022;

C. ottaa huomioon, että muuntogeeninen rapsi sietää dikambapohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita;

Täydentävän rikkakasvien torjunta-aineen jäämien puutteellinen arviointi

D. ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013[5] edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

E. ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne sietävät yhtä tai useampaa ”täydentävää” rikkakasvien torjunta-ainetta, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kun taas näin kävisi siinä tapauksessa, että viljelykasvi ei siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu johtavan täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön, etenkin koska ilmaantuu torjunta-aineille sietokykyisiä rikkakasveja[6];

F. toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien myötä viljelijät omaksuvat rikkakasvien hallintajärjestelmän, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, mikä johtuu siitä, että muuntogeenisistä siemenistä veloitetaan palkkio, jota voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentävää rikkakasvien torjunta-ainetta; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus dikambasta muuntogeenistä rapsia viljelevillä tiloilla nopeuttaa dikambaa sietävien rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän; toteaa, että tämän seurauksena rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän ja veden laatua sekä köyhdyttävät maanpäällistä ja -alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

G. ottaa huomioon, että dikamba on erittäin helposti haihtuva, mikä tarkoittaa, että kun sitä käytetään, sillä on taipumus haihtua ja siirtyä ilmaan ja sen jälkeen ajautua tuulen mukana, kunnes se laskeutuu maahan, jolloin se altistaa ihmiset sekä muut kuin kohteena olevat kasvit, köynnöskasvit, puut ja pensaat mahdollisille vahingoille, jotka voivat olla vakaviakin, etenkin silloin, kun altistus kestää useita vuosia; ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa otettiin vuonna 2018 käyttöön uusi dikambaa sietävien muuntogeenisten soijapapujen ja puuvillakasvien järjestelmä, osavaltioiden sääntelyviranomaisille on jätetty kymmeniä tuhansia valituksia vakavista vahingoista, joita dikambasta on aiheutunut viljelykasveille, puille ja muulle kasvillisuudelle, minkä seurauksena on vähitellen asetettu tiukempia rajoituksia sille, milloin ja miten dikambaa voidaan ruiskuttaa seuraavalla kasvukaudella;

H. ottaa huomioon, että dikamban kulkeutumisesta lähialueen viljelykasveihin, puihin ja köynnöskasveihin ja sen niille aiheuttamista vahingoista on tullut asia, joka aiheuttaa eripuraa eri viljelijäryhmien ja naapuruston asukkaiden välille ja on synnyttänyt laajoja oikeusriitoja menetettyjen satojen ja uudelleenistutuskustannusten vuoksi; ottaa huomioon, että eräs johtava soijapavun siemenkaupan alan vaikuttaja Yhdysvalloissa on sanonut, että ”dikamba on aiheuttanut enemmän vahinkoa Yhdysvaltojen maataloudelle kuin mikään muu minun elinaikanani”[7]; ottaa huomioon, että eräs liittovaltion tuomioistuin totesi vuonna 2020, että Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto oli rikkonut lakia antaessaan hyväksynnän dikambatuotteille ja sivuuttaessaan selvät todisteet siitä, että uusi rikkakasvien torjunta-aineen ja muuntogeenisten siementen yhdistelmä aiheuttaisi laajaa vahinkoa viljelykasveille[8]; ottaa huomioon, että ympäristönsuojeluvirasto antoi tuomioistuimen päätöksestä huolimatta 27. lokakuuta 2020 hyväksyntänsä sille, että dikambapohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita voidaan käyttää muuntogeenisen puuvillan ja soijan viljelyssä viiden vuoden ajan lisärajoituksin[9]; ottaa huomioon, että ympäristönsuojeluvirasto on äskettäin ilmoittanut uusista rajoituksista sille, milloin dikambaa voidaan ruiskuttaa[10], mutta on edelleen epävarmaa, kuinka tehokkaita uudet rajoitukset lopulta ovat, kun otetaan huomioon kemikaalille luontainen haihtuvuus;

I. ottaa huomioon, että 13 Yhdysvaltojen osavaltiota käsittävän Heartlandin alueen sairaaloissa toteutettava ja Heartland Health Research Alliancen (HHRA) rahoittama kliininen tutkimushanke, Heartland Study, pyrkii selvittämään, aiheuttaako lisääntyvä raskaudenaikainen altistuminen rikkakasvien torjunta-aineille, kuten dikamballe, enemmän ja/tai vakavampia haittavaikutuksia syntyvälle lapselle tai haittaako se lasten kehitystä tai vaikuttaako se osaltaan näihin; ottaa huomioon, että HHRA tutki Keskilännen alueen raskaana olevien naisten virtsanäytteitä, joista ensimmäinen erä oli otettu ennen dikambaa sietävien soijapapujen käyttöönottoa ja toinen erä sen jälkeen, kun dikambaa sietäviä siemeniä oli istutettu laajasti; ottaa huomioon, että HHRA:n tuottamissa biomonitorointitiedoissa arvioidaan ensimmäistä kertaa maailmassa sitä, lisäävätkö dikambaa sietävät siemenet ja siihen liittyvä dikamban lisääntyvä käyttö ihmisten altistumista;

J. ottaa huomioon, että HHRA:n tiedot esiteltiin American Public Health Association -järjestön vuosikokouksessa marraskuussa 2022 ja että niiden mukaan dikambaa sietävien soijapapujen laajan istuttamisen seurauksena dikamballe altistuu noin kolme kertaa enemmän naisia ja että tutkittujen virtsanäytteiden keskimääräinen dikambapitoisuus oli yli kolminkertaistunut dikambaa sietävien soijapapujen istuttamisen ja ruiskuttamisen seurauksena[11]; ottaa huomioon, että koska ihmisten altistuminen dikamballe on viime aikoina lisääntynyt dramaattisesti, HHRA on kehottanut Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirastoa arvioimaan uudelleen sitä, kuinka todennäköisesti ja missä määrin ihmiset altistuvat dikamballe hengitysteitse, ja kiinnittämään erityistä huomiota syntyvälle lapselle ja lapsen kehitykselle aiheutuvien haittavaikutusten riskiin[12];

K. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen valtionhallinnon tutkijoiden vuonna 2020 tekemässä ja vertaisarvioidussa International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että dikamban voimakas käyttö lisäsi maksasyövän ja maksansisäisten sappiteiden syövän kehittymisen riskiä niillä, jotka huolehtivat sen levittämisestä; ottaa huomioon, että tutkimuksen mukaan dikambaa sietävien muuntogeenisten viljelykasvien äskettäisen hyväksymisen odotetaan lisäävän dikamban käyttöä maataloudessa tulevina vuosina[13] ja että HHRA:n torjunta-aineiden käyttöä koskeva tietojärjestelmä vahvistaa asian olevan näin, sillä dikamban käyttö on kymmenkertaistunut Keskilännessä verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten[14];

L. toteaa, että unionin lupa muuntogeeniselle rapsille ei olisi torjunta-aineiden vähentämistä koskevien kansainvälisten sitoumusten mukainen[15], kun otetaan huomioon ihmisten ja ympäristön lisääntynyt altistuminen dikamballe maissa, joissa viljellään dikambaa sietäviä muuntogeenisiä kasveja, sekä siihen mahdollisesti liittyvät vakavat terveysvaikutukset;

M.  toteaa, että muuntogeenisten kasvien torjunta-ainejäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

Jäsenvaltioiden huomautukset

N. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSAlle kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana huomautuksia[16]; ottaa huomioon, että näihin kriittisiin huomautuksiin kuuluu muun muassa se, että arvioinnissa ei käsitellä dikamban tai sen metaboliittien jäämiä korjatussa materiaalissa, että olisi tarkistettava, ylittyykö unionissa dikamballe vahvistettu jäämien enimmäismäärä kolmansista maista tuodusta muuntogeenisestä rapsista tuotetuissa materiaaleissa, että muuntogeenisen rapsin turvallisuudesta ei ole mahdollista antaa lausuntoa, kun otetaan huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 503/2013 vaatimuksia koskevassa asiakirja-aineistossa olevat puutteet, että toksikologisissa tutkimuksissa oli viitteitä muuntogeenisen rapsin vaikutuksesta eri elimiin sekä fysiologisiin tutkittaviin ominaisuuksiin rotissa ja että seurantasuunnitelma ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY[17] mukainen ja sitä on näin ollen muutettava;

Unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

O. ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisraportoijan vuoden 2017 raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa[18]; toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia[19]; ottaa huomioon, että muuntogeenisen rapsin tuonnin salliminen lisäisi tämän dikamballa käsiteltäväksi suunnitellun viljelykasvin kysyntää ja lisäisi siten työntekijöiden ja ympäristön altistumista kolmansissa maissa; katsoo, että työntekijöiden ja ympäristön altistumisen lisääntymisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kohdalla, koska torjunta-aineita käytetään suurempia määriä;

P. toteaa, että koska unioni on sopimuspuolena  biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jäljempänä ’biodiversiteettisopimus’, sen vastuulla on varmistaa, että sen lainkäyttövallan tai valvonnan alaiset toimet eivät vahingoita ympäristöä toisen valtion alueella[20];

Q. ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että näihin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biodiversiteettisopimuksesta;

Epädemokraattinen päätöksenteko

R. ottaa huomioon, että pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 14. joulukuuta 2022 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 24. tammikuuta 2023 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

S. ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että se tekee edelleen muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä ilman, että jäsenvaltioiden määräenemmistö kannattaa niitä, ja toteaa, että tämä on näkyvä poikkeus kaikkien tuotelupien joukossa mutta siitä on tullut tavanomainen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

T. ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että yhdeksännellä vaalikaudella parlamentti on jo 30 otteeseen vastustanut muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät tue lupia, ovat muun muassa ennalta varautumisen periaatteen noudattamatta jättäminen lupamenettelyssä ja riskinarviointiin liittyvät tieteelliset huolenaiheet;

U. toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

V. ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista[21];

1. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2. katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisen asetuksen tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002[22] säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi ja toimittamaan komitealle uuden ehdotuksen;

4. kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biodiversiteettisopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet; kehottaa jälleen liittämään ehdotuksiin täytäntöönpanosäädöksiksi perustelut, joissa selitetään, miten niissä varmistetaan vahingon välttämisen periaatteen noudattaminen[23];

5. on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat[24]; on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio on sen jälkeen edelleen myöntänyt lupia muuntogeenisten organismien tuonnille unioniin huolimatta parlamentin jatkuvasta vastustuksesta ja siitä, että jäsenvaltioiden enemmistö äänestää päätöksiä vastaan;

6. pyytää komissiota olemaan myöntämättä lupaa rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien tuonnille täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden lisääntyvän käytön vuoksi ja sen vuoksi, että asiaan liittyy riskejä biologiselle monimuotoisuudelle, elintarvikkeiden turvallisuudelle ja työntekijöiden terveydelle;

7. korostaa, että Euroopan parlamentin ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 17. joulukuuta 2020 hyväksymissä tarkistuksissa[25], jotka hyväksyttiin parlamentissa neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen pohjaksi, todetaan, että komission ei pidä myöntää lupaa muuntogeenisille organismeille, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei kannata sitä; vaatii komissiota noudattamaan tätä kantaa ja kehottaa neuvostoa jatkamaan työtään ja hyväksymään kiireellisesti yleisnäkemyksen tästä asiasta;

8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

Päivitetty viimeksi: 10. maaliskuuta 2023
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö