PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Ukrainan kestävä jälleenrakennus ja integroituminen euroatlanttiseen yhteisöön
12.6.2023 - (2023/2739(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Anna Fotyga, Angel Dzhambazki, Jadwiga Wiśniewska, Witold Jan Waszczykowski, Roberts Zīle, Zbigniew Kuźmiuk, Veronika Vrecionová, Alexandr Vondra, Tomasz Piotr Poręba, Adam Bielan, Jacek Saryusz‑Wolski, Patryk Jaki, Waldemar Tomaszewski, Bogdan Rzońca, Elżbieta Rafalska, Ryszard Czarnecki, Elżbieta Kruk, Joachim Stanisław Brudziński, Dominik Tarczyński
ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0270/2023
B9‑0281/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma Ukrainan kestävästä jälleenrakennuksesta ja integroitumisesta euroatlanttiseen yhteisöön
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä erityisesti sen jälkeen, kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota laajeni helmikuussa 2022, ja erityisesti ja 23. marraskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän federaation nimeämisestä terrorismia tukevaksi valtioksi[1],
– ottaa huomioon Naton Bukarestissa 3. huhtikuu 2008 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon Naton vuoden 2022 strategisen konseptin,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen[2] sekä siihen sisältyvän Euroopan unionin ja Ukrainan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen vuodelta 2014,
– ottaa huomioon Ukrainan 28. helmikuuta 2022 esittämän EU-jäsenyyshakemuksen ja Eurooppa-neuvoston 23. kesäkuuta 2022 komission myönteisen arvion pohjalta ja Euroopan parlamentin esittämien näkemysten mukaisesti myöntämän ehdokasmaan aseman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vuonna 2008 pidetyssä Bukarestin huippukokouksessa Nato suhtautui myönteisesti Ukrainan pyrkimyksiin liittyä liittoutumaan ja sopi, että siitä tulee jäsen, mutta ei ole tähän mennessä aloittanut virallisesti liittymisprosessia ja vahvisti vuoden 2008 päätöksen äskettäisissä strategisissa asiakirjoissaan; ottaa huomioon, että Ukrainalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022;
B. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio jatkaa Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan aktiivisella tuella Ukrainaa vastaan laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa, joka alkoi jo vuonna 2014 Krimin sekä Donetskin ja Luhanskin alueiden osien miehittämisellä mutta joka kärjistyi 24. helmikuuta 2022 Euroopan mantereen suurimmaksi sotilaalliseksi konfliktiksi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen;
C. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota on johtanut suoraan siihen, että Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Naton jäsenyyttä, Ukraina, Moldova ja Georgia ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä, yli 50 valtiota on toimittanut Ukrainalle vankkoja turvallisuusapupaketteja ja YK:ssa on ilmaistu voimakas poliittinen tuki Ukrainalle, minkä vuoksi Venäjä ei pysty saavuttamaan tavoitettaan asettaa uudelleen vaikutuspiirit, kiristää länttä ja tuhota sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys;
D. ottaa huomioon, että vaikka EU antaa ennennäkemättömän panoksen Ukrainan puolustusvalmiuksien parantamiseen, Yhdysvallat on edelleen selvästi maailman suurin sotilasmenojen ja turvallisuuden tarjoaja, kun taas jotkin jäsenvaltiot, kuten Puola ja Baltian maat, ovat kasvattaneet merkittävästi puolustusmenojaan, mutta jotkin muuta maat eivät edelleenkään saavuta Naton tavoitetta, joka on kaksi prosenttia BKT:stä;
E. ottaa huomioon, että vakauteen, vaurauteen ja maailmanlaajuiseen rauhaan kohdistuvat uhat pahenisivat huomattavasti, jos Ukraina ei pystyisi torjumaan hyökkäystä, koska se kannustaisi Venäjän federaatiota ja muita autokratioita ryhtymään hyökkäyksiin muita valtioita vastaan;
F. ottaa huomioon, että Venäjän federaatioon kohdistuneessa aiemmassa politiikassa ei onnistuttu pysäyttämään sen imperialismia vaan se johti yhä tuhoisampiin hyökkäyssotiin, joten mikään muu kuin voitto Ukrainalle olisi kestämätön lopputulos kansainvälisen rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta;
G. ottaa huomioon, että Naton jäsenet kokoontuvat heinäkuussa 2023 Vilnassa pidettävään huippukokoukseen, jossa niiden on käsiteltävä kysymystä siitä, miten Ukrainan jäsenyysnäkymiä voidaan edistää vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksen jälkeen, kun otetaan huomioon Venäjän meneillään oleva hyökkäys ja Ukrainan kansan selvät toiveet, jotka kuvastuvat Ukrainan johdon vahvassa yksimielisyydessä;
H. ottaa huomioon, että vuonna 2004 tapahtunut oranssi vallankumous ja Maidanin kansanliike vuonna 2014 osoittivat ukrainalaisten sitoutumisen demokratian ja vapauden yhteisiin ihanteisiin ja toiveen euroatlanttisesta yhdentymisestä; ottaa huomioon, että Ukrainan kansa on vuodesta 2014 lähtien osoittanut tätä päättäväisyyttä taistelussaan itsemääräämisoikeutensa ja itsenäisyytensä säilyttämiseksi;
I. ottaa huomioon, että International Republican Institute -järjestön tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia ukrainalaisista kannattaa Natoon liittymistä;
J. ottaa huomioon, että Ukrainan infrastruktuurille, asuminen, liikenne, energia, teollisuus ja kauppa mukaan luettuina, aiheutuneiden välittömien vahinkojen arvioidut kustannukset olivat 22. helmikuuta 2023 mennessä 135 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja jälleenrakennus- ja elvytyskustannukset olivat arviolta 411 miljardia Yhdysvaltain dollaria;
K. ottaa huomioon, että äskettäisessä terroriteossa Venäjän joukot räjäyttivät Nova Kah’ovka padon Dneprjoella Venäjän hallinnassa olevalla alueella H’ersonin hallintoalueella, mikä johti tuhansien siviilien evakuointiin alueelta ja valtavaan ympäristökatastrofiin, mukaan lukien infrastruktuurin ja noin 10 000 hehtaarin laajuisen viljelymaan tuhoutuminen sekä juomaveden saastuminen; ottaa huomioon, että raporttien mukaan virtaava vesi on siirtänyt suuren määrän maamiinoja, mikä on lisäuhka siviileille ja ympäristölle; ottaa huomioon, että padolla luotiin valtava vesisäiliö, josta saatiin vettä yläjuoksulla sijaitseville yhteisöille ja sekä jäähdytysvettä Zaporižžjan ydinvoimalalle;
L. ottaa huomioon, että Ukrainan armeija on tällä hetkellä yksi maailman taistelukykyisimmistä ja kokeneimmista armeijoista ja että näin ollen se sekä pysäyttäisi onnistuneesti Venäjän hyökkäyksen että edistäisi merkittävästi Euroopan turvallisuutta ja sen kykyä selviytyä tulevaisuuden uhkista ja haasteista;
M. ottaa huomioon, että Naton johtavilla jäsenvaltioilla, kuten Yhdysvalloilla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Puolalla, Tšekillä ja myös Baltian mailla on ollut ratkaiseva rooli koordinoinnissa ja Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen antamisessa aseiden, ammusten ja varusteiden muodossa, mutta myös tiedustelun ja datan avulla; ottaa huomioon, että käynnissä oleva hyökkäyssota vahvistaa myös sen, että Euroopan turvallisuuden kannalta tärkein maa on edelleen Yhdysvallat, sillä sota on paljastanut yhä vakavia rakenteellisia heikkouksia EU:n turvallisuus- ja puolustusrakenteissa sekä käsittämättömiä vajeita eurooppalaisten valmiuksien suhteen; ottaa huomioon, että nämä tapahtumat ovat korostaneet Puolan roolia arvostettuna EU:n ja Naton kumppanina ja Ukrainalle annettavan tuen tärkeimpänä keskuksena;
N. ottaa huomioon, että 26. tammikuuta 2023 käynnistettiin Ukrainan avunantajien yhteinen koordinointifoorumi, joka kokoaa yhteen korkean tason virkamiehiä Ukrainasta, EU:sta, G7-maista ja kansainvälisistä rahoituslaitoksista, kuten Euroopan investointipankista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista, Kansainvälisestä valuuttarahastosta ja Maailmanpankista; ottaa huomioon, että uusia rakentavia ratkaisuja on tarkoitus ehdottaa Ukrainan toisessa elpymiskonferenssissa, joka on määrä pitää Lontoossa tämän vuoden kesäkuussa;
O. ottaa huomioon, että EU on jäädyttänyt arviolta 300 miljardia euroa Venäjän keskuspankkivarantoja ja 19 miljardia euroa venäläisten oligarkkien varoja, kun taas Yhdysvallat ja muut läntiset liittolaiset ovat estäneet tai takavarikoineet yli 58 miljardia Yhdysvaltain dollaria pakotteiden kohteena olevien venäläisten omistuksessa tai määräysvallassa olevia varoja;
P. ottaa huomioon, että vaikka monet kansainväliset yritykset päättivät poistua Venäjän markkinoilta vastauksena hyökkäykseen, huomattava määrä yrityksiä, joiden päätoimipaikka on EU:ssa ja G7-maissa, erityisesti Saksassa, jatkaa kuitenkin toimintaansa ja investoimista Venäjälle ja tukee siten Venäjän sotataloutta; ottaa huomioon, että länsimaiset yritykset maksoivat 288 miljardia ruplaa (3,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) yritystuloveroina Venäjällä;
Q. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota osoittaa selvästi transatlanttisen yhteistyön olennaisen luonteen ja että jäsenvaltioiden on luovuttava virheellisestä ajattelusta, jonka mukaan pehmeä voima ja poliittiset lausunnot muka korvaavat jotenkin kovan voiman ja rohkeat strategiset päätökset;
1. toistaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja vahvistaa, että EU:n politiikkana on, että Ukraina voittaa hyökkäyksen ja palauttaa vuoden 1991 kansainvälisesti tunnustetut rajat; tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan;
2. vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet, erityisesti kansanmurhana pidettävät hyökkäykset asuinalueita ja siviili-infrastruktuuria vastaan, ja vetämään pois täydellisesti ja ehdoitta kaikki sotilasjoukot, sijaisjoukot ja sotilaskaluston Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta;
3. korostaa, että demokraattisen kansainvälisen yhteisön perimmäisenä tavoitteena olisi oltava Venäjän joukkojen ja sijaisjoukkojen sotilaallinen romahtaminen Ukrainassa, mikä antaa Kiovalle mahdollisuuden palauttaa täysimääräisesti alueellinen koskemattomuutensa ja saattaa oikeuden eteen henkilöt, jotka ovat vastuussa Ukrainaa vastaan käydystä hyökkäyssodasta ja tehdyistä rikoksista, mukaan lukien Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukašenka, sekä sotarikolliset Venäjän hallituksen alemmilla tasoilla, Venäjän asevoimissa ja sijaisjoukoissa;
4. on vakaasti sitä mieltä, että Ukrainan voiton aikaansaama rauha on turvattava integroimalla Ukraina Natoon ja EU:hun;
5. suhtautuu myönteisesti Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten viimeaikaisiin nykyaikaisen sotilaskaluston siirtoihin; toistaa, että Ukrainalle annettavaa taloudellista ja sotilaallista apua on lisättävä edelleen, erityisesti ampumatarvikkeiden osalta, ja että on otettava välittömästi käyttöön uutta nykyaikaista kalustoa, kuten taisteluhävittäjiä, ohjuksia ja helikoptereita; korostaa, että Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti, jonka mukaan valtiot voivat avustaa maita, jotka käyttävät oikeuttaan puolustautua, kaikki keinotekoiset rajoitukset, jotka rajoittavat Ukrainan kykyä puolustaa koko olemassaoloaan, olisi poistettava;
6. korostaa Vilnassa pidettävässä Naton huippukokouksessa tehtävien päätösten historiallista merkitystä; kehottaa nopeuttamaan Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklan mukaista Naton jäsenyyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa, jotta voidaan aloittaa Ukrainan nopeutettu liittyminen Natoon lopullisena tavoitteena ja tehdä selkeä päätös siitä, että Ukrainasta tulee Naton jäsen, kun erityiset turvallisuusehdot täyttyvät, ja että Naton jäsenvaltiot antavat täyden teknisen ja poliittisen tuen niiden täyttämiseksi;
7. kehottaa perustamaan Naton ja Ukrainan pelote- ja puolustuskumppanuuden siirtymävaiheena, jossa Ukrainan liittolaiset sitoutuvat vahvistamaan Ukrainan valmiuksia tasolle, joka riittää estämään ja torjumaan ulkoiset hyökkäykset, ja joka toimisi väliaikaisena turvallisuustakuuna, kunnes Naton jäsenet ovat valmiita ulottamaan 5 artiklan mukaisen suojan koskemaan Ukrainaa;
8. katsoo, että strategian sodan lopettamiseksi on oltava presidentti Zelenskyin kymmenkohtaisen rauhansuunnitelman mukainen ja sen on perustuttava seuraaviin kuuteen periaatteeseen:
a) länsimaiden olisi tuettava Ukrainaa täysimääräisesti sotilaallisesti ja taloudellisesti niin kauan kuin se on tarpeen;
b) Venäjän on maksettava korvauksia hirvittävästä määrästä kuolleita ja vahingoista, joita se on aiheuttanut Ukrainalle;
c) Venäjä ei voi tosiasiallisesti käyttää veto-oikeuttaan EU:n tai Naton päätöksiin, eikä salaisia sopimuksia Moskovan kanssa voida hyväksyä;
d) paluuta entiseen politiikkaan ei ole;
e) Venäjän vastaiset pakotteet voidaan poistaa vasta sen seurauksena, että Venäjä on ryhtynyt toimiin hyökkäyksensä lopettamiseksi ja Ukrainan suvereniteetin kunnioittamiseksi, ja vasta ajan mittaan;
f) Venäjää on muututtava perusteellisesti ja sen on luovuttava suurvalta- ja siirtomaapolitiikastaan;
9. tuomitsee Venäjän federaation tahalliset terrori-iskut siviilikohteisiin, erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, ja toteaa, että pahin isku oli Nova Kah’ovkan padon tuhoaminen, joka on aiheuttanut ympäristökatastrofin ja humanitaarisen katastrofin, rikkoo selvästi kansainvälistä oikeutta ja on sotarikos; ilmaisee lisäksi vakavan huolensa mahdollisista vaikutuksista Zaporižžjan ydinvoimalan toimintaan;
10. vahvistaa olevansa sitoutunut Ukrainan EU-jäsenyyteen ja pitää tärkeänä, että liittymisneuvottelut avataan ohjenuorana Ukrainalle ja taataan, että sen lähentyminen EU:hun jatkuu tasaisesti, ja että se on paras tapa yhdistää maan jälleenrakentaminen EU:n täysjäsenyyden edellyttämiin uudistuksiin;
11. toistaa olevansa vakaasti sitä mieltä, että Venäjän olisi rahoitettava Ukrainan jälleenrakentaminen, koska hyökkääjän olisi maksettava sotarikoksistaan; toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen ottaa johtoasema sellaisen monenvälisen mekanismin valmistelussa, jolla valvotaan, pannaan täytäntöön ja maksetaan Venäjän korvauksia Ukrainalle ja mahdollistetaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena jäädytettyjen varojen ja omaisuuden käyttö tähän tarkoitukseen;
12. kehottaa lisäksi käynnistämään konfliktin päätyttyä EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja samanmielisten kumppanien johtaman laajamittaisen Marshall-tyyppisen suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamista varten käyttäen lännen takavarikoimia Venäjän varoja ja G7-maita osallistumaan suunnitelmaan merkittävällä tavalla; pitää myönteisenä, että Ukrainaa varten on perustettu avunantajien yhteinen koordinointifoorumi kansainvälisen yhteistyön ja koordinoinnin välineeksi jälleenrakennustoimien tukemista varten;
13. pitää valitettavana monien länsimaisten yritysten päätöstä jatkaa liiketoimintaa Venäjän federaation kanssa, mikä asettaa kyseenalaiseksi niiden hallitusten halukkuuden irrottautua diktatoriaalisen hyökkääjähallinnon taloudesta; kehottaa niitä, jotka ovat tähän asti asettaneet voitot yritysten yhteiskuntavastuun ja tavanomaisen julkisen kunnian edelle, poistumaan Venäjän markkinoilta ja käyttämään tilaisuutta osallistua Ukrainan elvytys- ja jälleenrakennussuunnitelmaan, joka on Euroopan suurin investointihanke;
14. korostaa asianmukaisten ja riittävästi rahoitettujen miinanraivausohjelmien merkitystä, sillä tällä hetkellä kolmannes Ukrainan alueesta on maamiinojen ja räjähtämättömien taisteluvälineiden saastuttamaa;
15. kehottaa valmistelemaan ja panemaan nopeasti täytäntöön uuden pakotepaketin, jolla vahvistetaan jo käytössä olevia rajoittavia toimenpiteitä ja tehostetaan niitä, jotta estetään Venäjän ja kolmansien maiden yritykset kiertää näitä toimenpiteitä; kehottaa myös ottamaan käyttöön lisätoimenpiteitä, jotka kohdistuvat johtaviin venäläisiin yrityksiin, myös EU:n markkinoilla edelleen toimiviin venäläisiin yrityksiin, kuten Lukoiliin, ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vähennetään EU:n ydinpolttoaineyhteistyötä Moskovan kanssa ja sisällytetään Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö Rosatom pakotejärjestelmään; kehottaa lisäksi kieltämään venäläisten timanttien tuonnin, alentamaan venäläisen öljyn hintakattoa ja tiukentamaan Valko-Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä, jotka eivät lukuisista kehotuksista huolimatta vastaa Moskovaan kohdistettuja pakotteita huolimatta siitä, että hallinto kohdistaa Valko-Venäjän kansaan väkivaltaa, jota ei voida hyväksyä, ja tekee yhteistyötä Venäjän kanssa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen yhteydessä ja Venäjän tavoin käyttää muuttoliikettä poliittisena aseena sekä toteuttaa hybriditoimia EU:ta vastaan;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.