PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
2.10.2023 - (2023/2879(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Pedro Marques, Tonino Picula, Marina Kaljurand, Evin Incir
S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0393/2023
B9‑0397/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Armeniasta ja Azerbaidžanista ja erityisesti 19. tammikuuta 2023 antamansa päätöslauselman Vuoristo-Karabahin saarron humanitaarisista seurauksista[1], 10. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kulttuuriperinnön tuhoamisesta Vuoristo-Karabahissa[2] ja 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman sotavankien tilanteesta Armenian ja Azerbaidžanin viimeisimmän konfliktin jälkeen[3],
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 21. syyskuuta 2023 antaman julkilausuman Vuoristo-Karabahin tapahtumista,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,
– ottaa huomioon neljännen Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,
– ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Minskin ryhmän perusperiaatteet vuodelta 2009,
– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 9. marraskuuta 2020 antaman julkilausuman
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Azerbaidžan käynnisti 19. syyskuuta 2023 Vuoristo-Karabahia vastaan perusteettoman hyökkäyksen, joka johti satoihin kuolonuhreihin, siviilien, muun muassa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuolemaan ja kymmenien tuhansien ihmisten pakenemiseen kodeistaan;
B. ottaa huomioon, että tätä sotilaallista hyökkäystä edelsi Azerbaidžanin asettama Lachinin käytävän, joka ainoana yhdistää Armenian asuttaman Vuoristo-Karabahin alueen Armeniaan, yhdeksän kuukautta kestänyt saarto, joka tuli voimaan 12. joulukuuta 2022, tarkastuspisteen perustaminen samaan käytävään huhtikuussa 2023, mikä rikkoo Armenian, Azerbaidžanin ja Venäjän 9. marraskuuta 2020 antamaa kolmenvälistä julkilausumaa, sotilasjoukkojen keskittäminen Vuoristo-Karabahin ympärille ja Armenian rajalle sekä Azerbaidžanin johdon aggressiivinen ja provosoiva retoriikka;
C. ottaa huomioon, että 9. marraskuuta 2020 annetun kolmenvälisen julkilausuman osana paikalla olleet Venäjän niin kutsutut rauhanturvajoukot eivät ole toimineet Azerbaidžanin asettamaa Lachinin käytävän saartoa vastaan eivätkä tarkistuspisteen perustamisen yhteydessä eivätkä ne ole toimineet myöskään Azerbaidžanin viimeisintä sotilaallista hyökkäystä vastaan;
D. ottaa huomioon, että sotilasvoiman käyttö poliittisten kiistojen ratkaisemiseksi rikkoo YK:n peruskirjaa;
E. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin ja Armenian Vuoristo-Karabahin väestön edustajien välillä allekirjoitettiin 20. syyskuuta 2023 tulitaukosopimus, jonka mukaan paikalliset itsepuolustusjoukot suostuivat hajaantumaan; ottaa huomioon, että tulitauon loukkauksista on kuitenkin raportoitu toistuvasti;
F. ottaa huomioon, että EU tukee täysimääräisesti Armenian ja Azerbaidžanin suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta ja tukee aktiivisesti pyrkimyksiä ratkaista Vuoristo-Karabahia koskeva kiista rauhanomaisin keinoin ja kunnioittaen asianomaisen väestön oikeuksia muun muassa Etelä-Kaukasiaa ja Georgian kriisiä käsittelevän erityisedustajansa työn sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan välittämän Armenian ja Azerbaidžanin viimeisimmän neuvottelukierroksen avulla;
G. ottaa huomioon, että Azerbaidžanilla on vastuu siitä, että Vuoristo-Karabahin armenialaisväestön turvallisuutta ja oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, mikä on sen vastuulla kansainvälisessä yhteisössä;
1. ilmaisee solidaarisuutensa Vuoristo-Karabahin armenialaisväestölle, joka kuukausia kestäneiden vaikeuksien jälkeen, jotka johtuivat Azerbaidžanin asettaman Lachinin käytävän saarrosta, joka johti elintarvike- ja lääkepulaan ja kaasu- ja sähkötoimitusten keskeytymiseen, joutui kärsimään Azerbaidžanin 19. syyskuuta 2023 tekemästä uudesta sotilaallisesta iskusta, jossa siviilirakennuksia pommitettiin niin, että tietojen mukaan satoja ihmisiä kuoli tai loukkaantui ja kymmenet tuhannet pakenivat alueelta;
2. tuomitsee jyrkästi Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahia vastaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen, joka rikkoo Azerbaidžanin kansainvälisiä sitoumuksia, on ristiriidassa sen ilmoittamien aikomusten kanssa pyrkiä kestävään rauhaan Armenian kanssa ja ratkaista Vuoristo-Karabahin vuosikymmentä kestänyt konflikti, ja joka heikentää Armenian ja Azerbaidžanin välillä käynnissä olevia rauhanneuvotteluja;
3. tuomitsee jyrkästi sen, että Azerbaidžan käyttää sotilaallista kärjistymistä, jota edeltää elintarvikkeiden ja lääkkeiden kaltaisten välttämättömien hyödykkeiden riistäminen, keinona pakottaa paikallinen väestö pois maasta; muistuttaa Azerbaidžania siitä, että pakkokeinojen käyttö siviiliväestön poistamiseksi alueelta voi olla rikos ihmisyyttä vastaan ja että se voi kuulua joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn YK:n yleissopimuksen soveltamisalaan;
4. kehottaa Azerbaidžania säilyttämään tulitauon ja pidättymään kaikista uusista väkivaltaisuuksista, kuten vihapuheesta, jotka voisivat edistää laajamittaista väkivaltaa jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevaa väestöä kohtaan;
5. vaatii Azerbaidžania varmistamaan Vuoristo-Karabahin koko etnisen armenialaisväestön turvallisuuden noudattaen YK:n peruskirjaa ja kaikkia asiaankuuluvia kansainvälisiä yleissopimuksia, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien periaatteita, maan kansainvälisiä sitoumuksia ja Etyjin periaatteita; kehottaa Azerbaidžania antamaan kiireellisesti uskottavat takeet Vuoristo-Karabahin armenialaisten turvallisuudesta ja oikeuksien kunnioittamisesta ja kuulemaan YK:ta, Euroopan neuvostoa, Etyjiä ja muita kansainvälisiä järjestöjä parhaista käytännöistä etnisten armenialaisten oikeuksien takaamiseksi sodanjälkeisessä ympäristössä; kehottaa Azerbaidžania pidättymään kaikista Vuoristo-Karabahin siviiliväestöön kohdistuvista väkivallanteoista; vaatii armahdusta niille, jotka laskevat aseensa, sekä luottamuksen lisäämiseksi Bakun ja Stepanakertin välisten neuvottelujen jatkamisen yhteydessä että välttämättömänä toimena väkivaltaisuuksien lisääntymisen estämiseksi;
6. korostaa voimakkaasti, että kansainvälinen yhteisö saattaa Azerbaidžanin, sen poliittisen ja sotilaallisen johdon sekä kaikki väitettyihin sotarikoksiin syyllistyneet vastuuseen; korostaa, että kaikki väitteet sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhasta on tutkittava;
7. ilmaisee syvän huolensa Vuoristo-Karabahin humanitaarisesta tilanteesta, jota Azerbaidžan on tarkoituksellisesti kärjistänyt Lachinin käytävän yhdeksän kuukauden saarron aikana; vaatii siksi Azerbaidžania varmistamaan humanitaarisen avun esteettömän pääsyn apua tarvitsevalle väestölle sekä Kansainväliselle Punaiselle Ristille ja asiaankuuluville YK:n järjestöille muun muassa avaamalla Lachinin käytävä kokonaan uudelleen Kansainvälisen tuomioistuimen helmi- ja heinäkuussa 2023 antamien määräysten mukaisesti;
8. pitää myönteisenä komission ilmoitusta humanitaarisesta lisäavusta Vuoristo-Karabahin haavoittuvassa asemassa olevan väestön ja alueelta pakenevien tukemiseksi; kehottaa komissiota kuitenkin lisäämään huomattavasti humanitaarista apua sekä poliittista ja käytännön tukea, jotta Armeniaa voidaan auttaa selviytymään haasteesta ottaa vastaan valtava Vuoristo-Karabahin asukkaista koostuva maahantulijoiden määrä, kun he pakenevat sotaa, fyysistä väkivaltaa ja henkeänsä uhkaavia uskottavia vaaroja;
9. ilmaisee täyden tukensa YK:n kehotuksille lähettää nopeasti rauhanturvaoperaatio Vuoristo-Karabahiin, jotta voidaan suojella tehokkaasti Vuoristo-Karabahin armenialaisväestön turvallisuutta; korostaa, että alueella olevien venäläisten niin kutsuttujen rauhanturvaajien räikeä toimimattomuus on kiistatta osoittanut, että Venäjä on epäonnistunut Vuoristo-Karabahin paikallisen väestön oikeuksien suojelemisessa, ja osoittanut jopa sen, että Venäjällä ei ole minkäänlaista poliittista tahtoa toimia.
10. kehottaa Azerbaidžania aloittamaan pikaisesti ja aidosti kattavan ja avoimen vuoropuhelun Karabahin armenialaisten kanssa, jotta varmistetaan heidän oikeuksiensa kunnioittaminen ja taataan heidän turvallisuutensa, mukaan lukien heidän oikeutensa elää kodeissaan ihmisarvoisesti ja turvallisesti, sekä heidän maa- ja omistusoikeutensa, jotta he voivat säilyttää erillisen identiteettinsä ja nauttia täysimääräisesti kansalaisoikeuksistaan, kulttuurisista, sosiaalisista ja uskonnollisista oikeuksistaan;
11. ilmaisee tukensa korkean edustajan YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa 22. syyskuuta 2023 esittämälle kehotukselle aloittaa uudelleen Armenian ja Azerbaidžanin väliset neuvottelut kaikista vireillä olevista kysymyksistä rauhansopimuksen tekemiseksi; suhtautuu myönteisesti samassa kokouksessa toistettuun EU:n sitoumukseen edistää edelleen vuoropuhelua kaikkien osapuolten välillä erityisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan johdolla ja EU:n erityisedustajan tukemana ja kiinnittää erityistä huomiota eteläarmenialaisen Syunkin maakunnan tilanteeseen, jotta voidaan varmistaa kattava ja kestävä rauha, joka hyödyttää kaikkia alueen kansalaisia;
12. kehottaa Azerbaidžania vahvistamaan yksiselitteisen sitoutumisensa vuonna 1991 annettuun Almatyn julistukseen, jolla taataan Armenian ja Azerbaidžanin alueellinen koskemattomuus, ja hyväksymään niiden kahdenvälisen rajan määrittämisen vuoden 1991 Almatyn julistuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti;
13. kehottaa vahvistamaan merkittävästi Armeniassa toteutettavaa EU:n operaatiota (EUMA) lisäämällä sen henkilöresursseja, taloudellisia ja teknisiä resursseja sekä pyrkimällä laajentamaan sen toimeksiantoa Armenian ja Azerbaidžanin välisen rajan kummallekin puolelle, jotta voidaan tehokkaasti edistää ihmisten turvallisuutta ja luottamuksen rakentamista ja auttaa estämään sotilaallisen kärjistymisen ja väkivallan jatkuminen Armenian rajoilla; kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudelleen tuen antamista Armenialle sen Euroopan rauhanrahaston kautta;
14. toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että EU ei voi moraalisesti hyväksyä tulevan kumppanuussopimuksen neuvottelemista sellaisen maan kanssa, joka rikkoo räikeästi kansainvälisen oikeuden periaatteita ja kansainvälisiä velvoitteitaan ja joka ei sen vuoksi ole luotettava eikä uskottava kumppani; kehottaa siksi korkeaa edustajaa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa keskeyttämään neuvottelut uudistetusta kumppanuussopimuksesta, kunnes Azerbaidžan on osoittanut olevansa aidosti valmis kunnioittamaan Vuoristo-Karabahin armenialaisväestön oikeuksia ja turvallisuutta koskevia huolenaiheita paitsi sanoin myös ennen kaikkea teoin;
15. kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudelleen EU:n suhteita Azerbaidžaniin ja määräämään kohdennettuja ja yksilöllisiä pakotteita vastuussa olevia Azerbaidžanin viranomaisia vastaan; kehottaa komissiota harkitsemaan pikaisesti uudelleen strategista kumppanuutta Azerbaidžanin kanssa energia-alalla, kun otetaan huomioon, että Azerbaidžan rikkoo toistuvasti kansainvälisiä sitoumuksiaan, mukaan lukien EU:n välitysneuvotteluissa tehdyt sitoumukset ja kansainvälisen oikeuden sitovat määräykset; toteaa, että kun otetaan huomioon Azerbaidžanin syyskuussa 2022 Armeniaa vastaan kohdistama hyökkäys ja sen perusteeton voimankäyttö Vuoristo-Karabahin väestöä vastaan ja tämän väestön pakkomuutto syyskuussa 2023 sekä maan hälyttävä ihmisoikeustilanne, tällaisen ”strategisen kumppanuuden” kehittäminen on ristiriidassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen EU:n ulkopolitiikan tavoitteiden kanssa; on vakavasti huolissaan Venäjän kaasun tuonnista Azerbaidžaniin ja Venäjän merkittävästä osuudesta Azerbaidžanin kaasun tuotannossa ja kuljetuksessa EU:hun, mikä on vastoin EU:n tavoitetta heikentää Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan vähentämällä sen tuloja öljyn ja kaasun viennistä EU:hun;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Armenian ja Azerbaidžaniin presidentille, hallitukselle ja parlamentille.