PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
2.10.2023 - (2023/2879(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Anna Fotyga, Alexandr Vondra, Veronika Vrecionová, Assita Kanko, Adam Bielan, Waldemar Tomaszewski, Witold Jan Waszczykowski, Anna Zalewska, Elżbieta Kruk, Joachim Stanisław Brudziński, Andżelika Anna Możdżanowska
ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0393/2023
B9‑0404/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Armeniasta ja Azerbaidžanista ja erityisesti 19. tammikuuta 2023 Vuoristo-Karabahin saarron humanitaarisista seurauksista[1], 15. maaliskuuta 2023 EU:n ja Armenian suhteista[2] ja 15. maaliskuuta 2023 EU:n ja Azerbaidžanin suhteista[3] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 29. syyskuuta 2023 antaman julkilausuman ihmisten joukkopaosta Vuoristo-Karabahista,
– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 21. syyskuuta 2023 antaman julkilausuman Vuoristo-Karabahin tapahtumista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Azerbaidžan käynnisti 19. syyskuuta 2023 laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Vuoristo-Karabahia vastaan Laçınin käytävän – ainoan tien, joka yhdistää Vuoristo-Karabahin Armeniaan ja ulkopuoliseen maailmaan – viikkoja kestäneen saarron jälkeen; ottaa huomioon, että Azerbaidžan vaati Vuoristo-Karabahin puolustusarmeijaksi kutsuttuja etnisesti armenialaisia joukkoja vetäytymään kokonaan alueelta ja pakotti ne antautumaan 24 tuntia kestäneen sotilaallisen operaation jälkeen;
B. ottaa huomioon, että saarto on johtanut vakavaan humanitaariseen kriisiin, joka on vaikuttanut merkittävästi heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, sillä Vuoristo-Karabahissa asuvilla 120 000 armenialaisella on ollut vakava pula välttämättömistä hyödykkeistä ja palveluista, kuten elintarvikkeista, polttoaineesta ja lääkkeistä;
C. ottaa huomioon, että hyökkäys päättyi 20. syyskuuta 2023 aseleposopimukseen, jossa Vuoristo-Karabahin viranomaiset ja armeija sitoutuivat luopumaan aseista ja aloittamaan neuvottelut ”uudelleenkotouttamisesta”;
D. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin hallitus ilmoitti takaavansa siviiliväestön oikeudet, mukaan lukien koulutukseen liittyvät oikeudet, kulttuuriset oikeudet, uskonnolliset oikeudet ja oikeudet kuntavaaleihin, mutta se ei päättänyt myöntää alueelle autonomista asemaa; ottaa huomioon, että vuosia kestäneiden jännitteiden vuoksi Armenian väestö ei usko näihin lupauksiin vaan pelkää kostotoimia tai sitä, että se menettää vapauden käyttää omaa kieltään ja harjoittaa uskontoaan ja tapojaan;
E. ottaa huomioon, että yli 100 000 ihmistä – yli kolme neljäsosaa Vuoristo-Karabahin väestöstä – on jo paennut Armeniaan sen jälkeen, kun Azerbaidžan salli heidän poistua alueelta, mikä merkitsee lähes koko armenialaisväestön joukkopakoa ja saattaa johtaa siihen, että armenialaisten satoja vuosia kestänyt läsnäolo alueella päättyy;
F. ottaa huomioon, että ihmiset, jotka ovat päättäneet jäädä maahan, ovat enimmäkseen ikääntyneitä ja että jotkut sanovat palaavansa mahdollisesti, jos osoittautuu, että etniset armenialaiset voivat elää turvassa Azerbaidžanin hallinnon alaisuudessa;
G. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin joukot pidättivät 27. syyskuuta 2023 venäläis‑armenialaisen miljardööriliikemiehen, Vuoristo-Karabahin entisen valtioministerin ja Aurora Humanitarian Initiative -järjestön perustajan Ruben Vardanyanin, joka oli ylittämässä rajaa Vuoristo-Karabahista Armeniaan;
H. ottaa huomioon, että 28. syyskuuta 2023 Vuoristo-Karabahin johtaja Samvel Shahramanyan antoi asetuksen, jonka mukaan Vuoristo-Karabah lakkaa olemasta 1. tammikuuta 2024, ja kehotti Vuoristo-Karabahin väestöä, myös tasavallan ulkopuolella asuvia ihmisiä, tutustumaan Azerbaidžanin esittämiin uudelleenkotouttamista koskeviin ehtoihin;
I. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin viranomaiset ilmoittivat käynnistävänsä prosessin armenialaisten asukkaiden rekisteröimiseksi erityisen portaalin kautta;
J. ottaa huomioon, että Vuoristo-Karabahissa on lukuisia kirkkoja, moskeijoita, kiviristejä ja hautausmaita; ottaa huomioon, että Azerbaidžanin aiheutettua tahallisesti huomattavia vahinkoja Armenian kulttuuriperinnölle vuoden 2020 sodan aikana Kansainvälinen tuomioistuin totesi 7. joulukuuta 2021 antamassaan määräyksessä[4], että Azerbaidžanin on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla ehkäistään Armenian kulttuuriperintöön, mukaan lukien kirkot ja muut uskonnonharjoituspaikat, muistomerkit, maamerkit, hautausmaat ja artefaktit, kohdistuvaa ilkivaltaa ja häpäisemistä ja rangaistaan niistä;
K. ottaa huomioon, että komissio ilmoitti 26. syyskuuta 2023 lisäävänsä humanitaarista rahoitustaan viidellä miljoonalla eurolla Vuoristo-Karabahin kriisistä johtuvia kasvavia tarpeita varten;
L. ottaa huomioon, että EU ja Yhdysvallat ovat edistäneet useita rauhanneuvottelukierroksia Armenian ja Azerbaidžanin välillä; ottaa huomioon, että Armenia on virallisesti toimittanut Kansainväliselle tuomioistuimelle Azerbaidžanin vastaisen kanteen, jossa se pyytää kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisten väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista;
1. kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia pidättymään uusista sotatoimista Vuoristo‑Karabahissa ja alueella; korostaa, että Azerbaidžan otti Vuoristo-Karabahin alueen uudelleen hallintaansa voimakeinoin alueen merkittävän humanitaarisen kriisin yhteydessä saarrettuaan ensin Laçınin käytävää yhdeksän kuukauden ajan ja rikkoi näin 9. marraskuuta 2020 annetun aselepojulistuksen mukaisia sitoumuksiaan;
2. korostaa, että Azerbaidžanin vastuulla on taata Vuoristo-Karabahin armenialaisten oikeudet ja turvallisuus, mukaan lukien heidän oikeutensa asua kodeissaan ilman pelottelua ja syrjintää sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeus palata takaisin; on syvästi huolissaan Azerbaidžanin toimien seurauksista siviiliväestölle, joka nyt lähtee alueelta; korostaa, että kaikki etnisen armenialaisväestön pakkosiirrot voidaan katsoa etnisen puhdistuksen toimiksi, joihin kansainvälisen yhteisön olisi reagoitava voimakkaasti; kehottaa siksi Azerbaidžania pidättymään kaikista toimista, joilla pyritään suoraan tai välillisesti siirtämään jäljellä olevat etniset armenialaiset pois alueelta, ja kehottaa sallimaan niiden armenialaisten paluun, jotka päättävät palata;
3. ilmaisee myötätuntonsa Vuoristo-Karabahin armenialaisille, joiden on paettava esi‑isiensä mailta; suhtautuu myönteisesti kaikkiin Armenian hallituksen pyrkimyksiin tarjota suojaa ja apua kotiseudultaan siirtymään joutuneille armenialaisille; suhtautuu myönteisesti EU:n antamaan humanitaariseen apuun konfliktista kärsivälle väestölle Vuoristo-Karabahissa ja sen ympäristössä ja kehottaa antamaan lisää apua, jotta voidaan vastata kaikkiin humanitaarisiin tarpeisiin, joihin kuuluu erityisesti humanitaarisen avun esteetön pääsy alueelle, jolla on suuri merkitys EU:lle;
4. panee merkille, että YK:n valtuuskunta saapui Vuoristo-Karabahiin vasta 1. lokakuuta 2023 ja että tämä on ensimmäinen kerta noin 30 vuoteen, kun YK on päässyt alueelle; odottaa, että riippumaton kansainvälinen operaatio tarjoaa Vuoristo-Karabahin asukkaille avoimuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta ja keskittyy humanitaarisiin tarpeisiin ja suojeluun;
5. kehottaa Azerbaidžanin hallitusta sitoutumaan kaikkien siepattujen ja pidätettyjen Vuoristo-Karabahin entisten virkamiesten armahtamiseen ja kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta;
6. korostaa, että humanitaarisille järjestöille ja YK:n järjestöille on annettava välitön, vapaa ja esteetön pääsy Vuoristo-Karabahiin, jotta jäljellä olevalle paikalliselle väestölle voidaan tarjota tarvittavaa apua ja seurata tilannetta;
7. tuomitsee venäläisten ”rauhanturvaajien” toimimattomuuden ja Venäjän yleisen roolin, sillä Venäjä on vuosikymmenten ajan lietsonut konfliktia ja käyttänyt sitä omien poliittisten etujensa tavoitteluun;
8. ilmaisee syvän huolensa kulttuurisen, uskonnollisen ja historiallisen perinnön säilyttämisestä Vuoristo-Karabahissa alueen armenialaisten laajamittaisen joukkopaon jälkeen, kun otetaan huomioon kulttuurisen, uskonnollisen ja historiallisen perinnön tuhoaminen Vuoristo-Karabahin konfliktin alusta lähtien; kehottaa Azerbaidžania pidättymään tuhoamasta ja laiminlyömästä enempää alueen kulttuurista, uskonnollista tai historiallista perintöä ja muuttamasta sen alkuperää ja pyrkimään sen sijaan säilyttämään, suojelemaan ja edistämään tätä rikasta monimuotoisuutta Kansainvälisen tuomioistuimen 7. joulukuuta 2021 antaman määräyksen mukaisesti; vaatii painokkaasti, että Azerbaidžan mahdollistaa Unescon pääsyn hallinnassaan olevilla alueilla sijaitseviin kulttuuriperintökohteisiin välittömästi, jotta Unescon edustajat voivat laatia niistä kartoituksen, ja vaatii Azerbaidžania varmistamaan heidän suojelunsa; kehottaa Azerbaidžania varmistamaan, että armenialaisissa kulttuuriperintökohteissa ei suoriteta toimia ennen Unescon arviointimatkaa ja että armenialaisia ja kansainvälisiä kulttuuriperinnön asiantuntijoita kuullaan ennen armenialaisissa kulttuuriperintökohteissa suoritettavia toimia ja että he osallistuvat niihin tiiviisti; kehottaa ennallistamaan täysin nämä ja muut tuhotut kohteet; ehdottaa, että Euroopan unionin satelliittikeskusta (EUSK) käytetään satelliittikuvien tuottamiseen alueen uhanalaisen perinnön ulkoisen kunnon määrittämiseksi;
9. pitää myönteisenä Armeniassa toteutettavan Euroopan unionin siviilioperaation (EUMA) käynnistämistä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, mutta korostaa tarvetta lisätä EUMAn tarkkailijoiden määrää ja antaa heille lisävalmiuksia, jotta voidaan paremmin tukea operaation tavoitteita; suhtautuu myönteisesti Armenian halukkuuteen helpottaa operaatiota alueellaan ja kehottaa Azerbaidžania sallimaan EUMAn läsnäolon myös omalla puolellaan rajaa;
10. tukee edelleen vahvasti sekä Azerbaidžanin että Armenian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; kehottaa Azerbaidžania vahvistamaan yksiselitteisen sitoutumisensa Armenian alueelliseen koskemattomuuteen; odottaa, että otettuaan uudelleen hallintaansa kansainvälisesti tunnustetut rajansa Azerbaidžan pidättyy kaikista aggressiivisista ja vihamielisistä toimista Armeniaa vastaan; kehottaa siksi vahvistamaan EUMAa, jotta se voi edelleen seurata tiiviisti tilanteen kehittymistä paikan päällä;
11. kehottaa EU:ta sitoutumaan voimakkaammin toimiin alueella ja erityisesti pyrkimään niin kutsuttuun Nooan sopimukseen, jolla voitaisiin normalisoida Armenian, Azerbaidžanin ja Turkin väliset suhteet ja tuoda alueelle kestävä rauha;
12. kehottaa EU:ta tukemaan edelleen Armenian demokraattisesti valittuja viranomaisia selviytymiskyvyn ja vakauden kehittämisessä ja demokraattisten uudistusten jatkamisessa maassa; katsoo, että EU:n ja Armenian suhteita olisi kehitettävä nopeasti Armenian viranomaisten suostumuksella tulevan assosiaatiosopimuksen ja mahdollisen EU:hun liittymisen pohjalta;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, Armenian hallitukselle ja presidentille, Azerbaidžanin hallitukselle ja presidentille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön pääsihteerille, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Unescon pääjohtajalle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.
- [1] EUVL C 214, 16.6.2023, s. 104.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0081.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0082.
- [4] Kansainvälisen tuomioistuimen määräys, annettu 7. joulukuuta 2021, pyynnöstä väliaikaisten toimenpiteiden käynnistämisestä kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen soveltamiseksi (Armenia v. Azerbaidžan).